Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Tadu]

Suljettujen ovien takana valmistellaan muutoksia eläkkeisiin: automaatti saattaisi leikata eläkkeitä tai nostaa maksuja

Työmarkkinajärjestöjen pitäisi tuoda eläkeuudistus pöytään tammikuun loppuun mennessä. Rahoituksen turvaamiseksi suunnitellaan uudenlaista työkalua, ”automaattista vakauttajaa”.

yle.fi

Saas nähdä mitä tästä suljettujen ovien takana valmistellusta eläkeuudistuksesta tulee. Vääntö on varmasti vaikeaa ja erittäin epäsuosittu aihe, mutta olisihan tuollainen automaattinen kuormantasaaja eläkemaksuja ja eläkeindeksejä viilaten järkevä kehityssuunta.

Ja nimenomaan sellaisena takalautaratkaisuna jos/kun poliittinen keskustelu päätyy umpisolmuun.

Yhtälössä pitäisi selkeästi viestiä myös siihen vaikuttavat muut parametrit. Kuten työikäisen väestön koko ja ennuste. Jos ei työperäistä maahanmuuttoa / väestönkasvua tule niin se tarkoittaa näitä vaikutuksia maksuihin. Sekä tottakai osana yhtälöä myös eläkerahastoinnin tuotot. Sijoitusten riskitasokin voisi olla jollain tasolla joustava elementti.

Joka tapauksessa tulevat eläkkeensaajat tulevat maksamaan viulut. Yllätyn erittäin epätodennäköisesti jos näin ei ole, mutta en usko yllättyväni. Lopulta se on sitten aika sama miten muutos tehdään, kun maksajina ovat nuoret joka tapauksessa.

 

[Boogey]

Joka tapauksessa tulevat eläkkeensaajat tulevat maksamaan viulut. Yllätyn erittäin epätodennäköisesti jos näin ei ole, mutta en usko yllättyväni. Lopulta se on sitten aika sama miten muutos tehdään, kun maksajina ovat nuoret joka tapauksessa.

En usko itsekään että eläkemaksuihin päästään muuten kuin indeksien kautta välillisesti. Mutta onhan sekin sentään jotain. Ei kaikki kuorma voi kasautua puhtaasti eläkemaksujen suuntaan.

Toki tuplavaikutushan tuosta kokonaisuudesta tulee jokatapauksessa nyt eläkemaksuja maksaville.

 

[ndal88a]

"Suomessa on suuri ongelma" sanoo kansainvälisen sijoitusrahaston Index Venturesin osakas Martin Mignot. Asia liittyy osake- ja optiopalkkioihin:
"Ongelmana on se, miten yrityksen arvo määritellään optioita annettaessa, miten niiden lunastushinta määritellään ja milloin ja miten niitä verotetaan.
Asia on monimutkainen. Mutta jos vähän oiotaan mutkia, työntekijän osakepalkkioista saama etu katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi. Ja se katsotaan saaduksi silloin, kun työntekijä saa omistusoikeuden osakkeisiin.
Kun työntekijä saa suoria osakekannustimia tai lunastaa optiojärjestelmän osakkeet, hän joutuu maksamaan verot heti. Se usein tarkoittaa, että työntekijä joutuu joko lainaamaan rahaa tai myymään osakkeita maksaakseen verot.
Mignotin mukaan verotuksen pitäisi tapahtua vasta kun työntekijä myy osakkeensa. Ja tietysti verotuksen pitäisi hänen mielestään tapahtua pääomatulojen, ei ansiotulon prosentilla.
”Suomen järjestelmällä ei voi houkutella kansainvälistä osaamista. Yksikään amerikkalainen johtaja ei hyväksyisi tällaista järjestelyä. Se asettaa suomalaisille yrityksille merkittävän kilpailuhaitan”, Mignot sanoo."

En osaa sanoa koskisiko tämä isoa joukkoja ihmisiä ja onko joku johtaja valinnut jonkun toisen maan Suomen sijaan, ei ilmeisesti riitä että saisi istuskella kesäisenä iltana laiturin nokassa.
Toisaalta onhan Suomessa tehty helpotuksia ulkomaalaisten verotukseen liittyen eli ns. artistiverotus (urheilijat jne) joten voisihan tämäkin muutos mennä läpi, tietysti asiasta syntyisi narinaa.

HS Visio | "Yksikään amerikkalainen johtaja ei hyväksyisi" – Kannustinongelmat suurin este huippuosaajien tulolle Suomeen, sanoo suursijoittaja

Jättirahasto laittoi Euroopan maat järjestykseen, ja Suomi on lähes heikoin työntekijöiden optio-ohjelmissa. Siksi kasvuyritysten on vaikea houkutella ulkomaisia huippuosaajia, väittää Index Venturesin osakas Martin Mignot.

www.hs.fi

JOL

 

[Boogey]

Tämä varmaan olisi sopivin ketju

Tällaisia ominaisuuksia nuoret haluavat johtajalta – moni ei itse halua johtotehtäviin

Johtajuusbarometrin mukaan vain 33 prosenttia nuorista pitää johtavassa asemassa työskentelyä tulevaisuudessa melko houkuttelevana.

yle.fi

Nuoria ei kiinnosta johtajuus (ja myös perinteinen 8-16 työnteko) samaan tapaan kun joskus aiemmin. Asiantuntija ja yrittäjyys molemmat ovat houkuttelevampia vaihtoehtoja koska haluavat itse määritellä työn ja vapaa ajan suhteen ja myös työskentelyajan.

Ymmärrettävä kehityssuunta kun vähenevä osa työstä on paikkasidonnaista niin miksi sen tulisi olla tiukkaan aikasidonnaista. Ja toisekseen saadun korvauksen suhde siihen onko vastuu ensisijaisesti omasta työstään vai myös muiden työstä (esimiesasema).

Jutussa sivutaan myös hyvän johtajan ominaisuuksia. Siinä meillä Suomessa on varmasti vielä parannettavaa ja paljon.

Näin se työelämä pikkuhiljaa muuttuu.

 

[hege]

En yhtää ihmettele, että johtajan asema ei ole kovin kiinnostava nykypäivänä.

Itse en esimerkiksi vaihtaisi paikkaa oman esimiehenin kanssa vaikka hänellä varmasti palkka sen 2-3k€ kovempi ja tulospalkkio-% ehkä 40% oman 30% sijaan. Hommassa joutuu luottamaan että itseni kaltaiset asiantuntijat viitsivät ja ennen kaikkea ehtivät tehdä oman duunin kunnolla ja sitten olet siitä tulosvastuussa eteenpäin ilman että on omaa osaamista juurikaan kommentoida alaistenten tekemisiä.

 

[Boogey]

Itse en esimerkiksi vaihtaisi paikkaa oman esimiehenin kanssa vaikka hänellä varmasti palkka sen 2-3k€ kovempi ja tulospalkkio-% ehkä 40% oman 30% sijaan.

Puhumattakaan tilanteesta jossa esimiehen palkka on huonompi kuin tiimissä työskentelevien asiantuntijoiden. Tämä on yksi murros joka tapahtunut/tapahtumassa ja ottaa varmasti koville vanhakantaisen johtajuusmallin kannattajille.

 

[rpeez]

En yhtää ihmettele, että johtajan asema ei ole kovin kiinnostava nykypäivänä.

Itse en esimerkiksi vaihtaisi paikkaa oman esimiehenin kanssa vaikka hänellä varmasti palkka sen 2-3k€ kovempi ja tulospalkkio-% ehkä 40% oman 30% sijaan. Hommassa joutuu luottamaan että itseni kaltaiset asiantuntijat viitsivät ja ennen kaikkea ehtivät tehdä oman duunin kunnolla ja sitten olet siitä tulosvastuussa eteenpäin ilman että on omaa osaamista juurikaan kommentoida alaistenten tekemisiä.

Puhumattakaan tilanteesta jossa esimiehen palkka on huonompi kuin tiimissä työskentelevien asiantuntijoiden. Tämä on yksi murros joka tapahtunut/tapahtumassa ja ottaa varmasti koville vanhakantaisen johtajuusmallin kannattajille.

Minusta tuo haluttomuus johtajan hommiin ei ole mikään tämän päivän juttu, sitä samaa se oli ennenkin. Useat asiantuntijat ei halua johtaa hankalia ihmisiä, vastuu painaa, ja palkassa ei juuri näy jos on ensimmäisen tason esimies.

Voi olla että tuo on korostunut vielä nykyään, ja oma teoriani on, että itsekriittisyys on lisääntynyt somen myötä.
Etenkin kun tuossa alkuperäisessä uutisessa puhutaa alle 30 vuotiaista.

Tekemisistään ja ulkonäöstään joutuu nykyään niin helposti muiden näkyville, ja myös itsensä vertailu turboihmisiin on helposti saatavilla ja aiheuttaa itsetunnon laskua.

 

[Boogey]

Minusta tuo haluttomuus johtajan hommiin ei ole mikään tämän päivän juttu, sitä samaa se oli ennenkin. Useat asiantuntijat ei halua johtaa hankalia ihmisiä, vastuu painaa, ja palkassa ei juuri näy jos on ensimmäisen tason esimies.

On siinä vähän eri vivahdetta kuitenkin. Aika paljon olen nähnyt 50/50 allokaation esimies/asiantuntija virityksiä jossa sinänsä kyllä hyvä ajatus taustalla että esimies myös ymmärtää asiantuntijatyön sisällön.

Käytännössä kuitenkin jos esimiestyö vie tiimikoosta ja tekemisen tilanteesta riippuen 40-100% työajasta ja ne asiantuntijahommat 1) eivät skaalaa samassa suhteessa ylös ja alaspäin 2) vielä pahempana heiluvat samaan tapaan kiireen mukaan niin se kuorma vaan muodostuu kestämättömäksi kun pitäs tehdä 150% työpanosta ihan liian usein.

 

[rpeez]

On siinä vähän eri vivahdetta kuitenkin. Aika paljon olen nähnyt 50/50 allokaation esimies/asiantuntija virityksiä jossa sinänsä kyllä hyvä ajatus taustalla että esimies myös ymmärtää asiantuntijatyön sisällön.

Tarkoitinkin viestissäni tilannetta, että asiantuntijasta tehdään 100% esimies. En usko noihin puolivirityksiin syistä mitä sanot.

 

[ipaz]

Iso haaste on myös se kun esimieheksi tarvitaan joku, mutta paikkaan ei ole halukkaita, niin työnantaja yleensä houkuttelee paremmalla palkalla tai muilla eduilla. Tuntuu vaan siltä ettei nämä nykynuoret ei enää motivoidu edes rahalla. Koskee myös työntekijöitä joita houkutellaan lisävuoroihin tai ylitöihin. Vapaa-aika menee usein lisäansioiden edelle.

 

[disco-stu]

Iso haaste on myös se kun esimieheksi tarvitaan joku, mutta paikkaan ei ole halukkaita, niin työnantaja yleensä houkuttelee paremmalla palkalla tai muilla eduilla. Tuntuu vaan siltä ettei nämä nykynuoret ei enää motivoidu edes rahalla. Koskee myös työntekijöitä joita houkutellaan lisävuoroihin tai ylitöihin. Vapaa-aika menee usein lisäansioiden edelle.

Varsinkin, jos ja kun Suomessa se lisäansio on aika usein "lisäansio" ja käteen jää valtavan työpanoksen lisäyksen jälkeen pelkästään känsät.

Vähän sama, kuin myyntiprovikat ja bonukset - jossain vaiheessa se vaan ei enää kohtaa panos-tuotto, kun verottaja kiskoo välistä leijonanosan. Ymmärrän täysin näitä "nykynuoria", olen itsekin paikoin sanonut asiakkaille yksiselitteisesti ei, kun on tiennyt ettei työmäärän lisäämisestä saatava ansio verojen jälkeen ole enää vapaa-ajan menetyksen ja henkisen kapasiteetin uhrauksen väärti. Toki voisi sitten korottaa hintaa suhteessa, mutta se on aika kyseenalainen valinta.

Joku, joka jaksaa, viitsii ja osaa voisi tähän laskea, paljonko vaikka 3000->3500 kk palkankorotuksesta jää lopulta käteen enemmän ja samalla vaikka sen, paljonko työnantaja joutuu tuosta samasta korotuksesta maksamaan. Tässä kun on vähän molemmilla puolilla pöytää pyörinyt, niin on sekin aika pöyristyttävää, mitä jostain työntekijälle maksettavasta bonarista maksetaan kuluja ja mitä sille tekijälle jää lopulta kouraan.

Mutta sellaista se on, ei Suomessa kai sitten mitään kannustinloukkuja ole ja töitä kannattaa aina vaan tehdä enemmän ja paremmin. Siksi meneekin niin kovaa!

 

[Ann Arbor]

Yli 3 kk työttömänä, Suomen kansalaisuus estyy – Orpon hallitukselle ryöpytys

Hallituksen hanke Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamiseksi kerää osakseen arvostelua. Kovinta kritiikkiä tulee työnantajilta ja ihmisoikeusjärjestöiltä.

www.uusisuomi.fi

Yli 3kk työttömyysjakso kahden vuoden aikana vaikuttamassa lakiesityksessä myös Suomen kansalaisuuden saamiseen.

Toivottavasti sentään täysiaikaisia opiskelijoita asia ei koskisi. Olet asunut Suomessa vuosia, integroitunut hyvin ja alat opiskelemaan esim ammattikorkeakoulussa, ei sen pitäisi mielestäni vaikeuttaa kansalaisuuden saamista.

Sikäli hallituksen ajamat kiristykset kansalaisuuden saamiseen tuskin iso katastrofi tulevat olemaan. Passia tai pysyvää oleskelulupaa ei tulisi mielestäni lyödä käteen, jos integraatio on jäänyt puutteelliseksi.

 

[Sonny Burnett]

Yli 3 kk työttömänä, Suomen kansalaisuus estyy – Orpon hallitukselle ryöpytys

Hallituksen hanke Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamiseksi kerää osakseen arvostelua. Kovinta kritiikkiä tulee työnantajilta ja ihmisoikeusjärjestöiltä.

www.uusisuomi.fi

Yli 3kk työttömyysjakso kahden vuoden aikana vaikuttamassa lakiesityksessä myös Suomen kansalaisuuden saamiseen.

Toivottavasti sentään täysiaikaisia opiskelijoita asia ei koskisi. Olet asunut Suomessa vuosia, integroitunut hyvin ja alat opiskelemaan esim ammattikorkeakoulussa, ei sen pitäisi mielestäni vaikeuttaa kansalaisuuden saamista.

Sikäli hallituksen ajamat kiristykset kansalaisuuden saamiseen tuskin iso katastrofi tulevat olemaan. Passia tai pysyvää oleskelulupaa ei tulisi mielestäni lyödä käteen, jos integraatio on jäänyt puutteelliseksi.

Nyt olen nähnyt kaiken. EK ei pidä sosiaalietuuksia huonona asiana vaan jopa toivoo että niitä käytettäisiin.

(Ei toki koske suomalaisten tukia)

 

[Ann Arbor]

Nyt olen nähnyt kaiken. EK ei pidä sosiaalietuuksia huonona asiana vaan jopa toivoo että niitä käytettäisiin.

(Ei toki koske suomalaisten tukia)

Suomen kansalaisuuden myöntämistä sosiaalitukien varassa eläville maahanmuuttajille en pidä kovin hyvänä asiana siitäkin syystä, että suomalaisena perheenyhdistäminen on oleellisesti myös helpompaa ja mikäli kansalaisuuden saanut on pitkäaikaistyötön, vaikea nähdä niitä hyvinä olosuhteina integraatiolle. Mielestäni työllistymisvaatimuksia pitäisi soveltaa myös humanitäärisin perustein oleskeluluvan saaneiden kansalaisuusprosessiin.

Suomen passi on yksi koko maailman arvokkaimmista ja mielestäni sen tulee olla "ylähyllyllä" ja sen saaneen maahanmuuttajan osoittaa integraatiota ja sitoutumista Suomeen. Isossa kuvassa hallituksen kiristykset näenkin periaatteessa myönteisinä.

 

[Ann Arbor]

Uusi laki vaatii, että kunnat opettavat maahanmuuttajille Suomen historiaa ja yhteiskunnan pelisääntöjä

Uusi kotoutumislaki pakottaa kunnat panostamaan aiempaa enemmän maahanmuuttajien kotoutumiseen. Maahanmuuttajille on esimerkiksi tarjottava perehdytystä heille tutulla kielellä.

yle.fi

Lähtökohtaisesti mielestäni myönteinen asia, vaikka moni maahanmuuttaja suomalaiseen yhteiskuntaan kulttuuriin onkin jo vapaaehtoisesti tutustunut tähän mennessäkin.

Kansalaisuuskokeelle ei mielipideilmasto taida vielä olla edullinen, mutta veikkaisin viimeistään 2030-luvulla Suomen seuraavan monen maan esimerkkiä.

 

[mike owen]

Uusi laki vaatii, että kunnat opettavat maahanmuuttajille Suomen historiaa ja yhteiskunnan pelisääntöjä

Uusi kotoutumislaki pakottaa kunnat panostamaan aiempaa enemmän maahanmuuttajien kotoutumiseen. Maahanmuuttajille on esimerkiksi tarjottava perehdytystä heille tutulla kielellä.

yle.fi

Lähtökohtaisesti mielestäni myönteinen asia, vaikka moni maahanmuuttaja suomalaiseen yhteiskuntaan kulttuuriin onkin jo vapaaehtoisesti tutustunut tähän mennessäkin.

Kansalaisuuskokeelle ei mielipideilmasto taida vielä olla edullinen, mutta veikkaisin viimeistään 2030-luvulla Suomen seuraavan monen maan esimerkkiä.

Erittäin hyvä kirjoitus yle.fi. kannattaa lukea. Toivottavasti kunnissa on tarpeeksi rahaa ja resursseja järjestää näitä kursseja maahanmuuttajille. Jos tilanne on se, ettei kunnat voi järjestää koulutusta tarpeeksi usein niin sitten se on tapahduttava yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa.

Etäyhteyden hyväksikäyttöä voidaan tehostaa monella tapaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kulttuuri, tavat ja normit ovat tarpeellisia oppia jossain vaiheessa Suomessa. Mitä pikimmiten sitä parempi kaikkien kannalta katsottuna.

Tekoälystä voi olla paljonkin apua, jos sitä vain osataan hyödyntää tehokkaasti kotouttamiseen.

 

[Ann Arbor]

Kansalaisuuslaki | Näistä asioista tulevassa kansalaisuuskokeessa voidaan kysyä

Hallituksen esitys uudesta kansalaisuuskokeesta valmistunee tänä vuonna.

www.hs.fi

Sisäministeriön työryhmän on julkistanut selvityksensä siitä, miten kansalaisuuskoe voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa.

Selvityksen mukaan kansalaisuuskoe voisi olla digitaalinen. Kokeessa olisi monivalintakysymyksiä ja oikein-väärin-kysymyksiä. Kokeen läpäisyä edellytettäisiin 18–64-vuotiailta kansalaisuuden hakijoilta.

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto liittyy Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa olevaan kansalaisuuslain uudistamiseen eli käytännössä kansalaistamisen ehtojen tiukentamiseen. Tähän liittyen Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on tulevaisuudessa kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksytty suorittaminen.

Selvityksen tehneen työryhmän tehtäviin ei kuulunut varsinaisen kokeen laatiminen. Työryhmä hahmotteli kuitenkin aihepiirejä, joista kysymyksiä voitaisiin laatia.

Työryhmän mukaan kokeen läpäisseen tulee tuntea perus- ja ihmisoikeudet eli esimerkiksi se, että kaikki ovat yhteiskunnassa yhdenvertaisia ja ketään ei saa syrjiä iän, sukupuolen, uskonnon tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tähän liittyy myös esimerkiksi suomalainen tasa-arvo, naisten oikeudet ja vähemmistön suojelu.

Kokelaalta pitäisi edellyttää myös yhteiskuntatietoutta. Aihealue sisältäisi kysymyksiä muun muassa demokratiasta, poliittisesta järjestelmästä, vaikutusmahdollisuuksista, kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, oikeusvaltiosta, lainsäädännöstä ja tärkeimpien virastojen roolista.

Vaikka nyt kaavaillun kansalaisuustestin voikin nähdä ennen kaikkea symbolisena asiana ja heikomminkin integroitunut maahanmuuttaja voi opetella tarvittavat vastaukset ulkoa, näen silti myönteisenä asiana, että Suomi on seuraamassa montaa maata. Suomen kansalaisuuden saaminen tulee viranomaisprosessin ohella olla henkilölle itselleenkin merkittävä kokemus.