Tilastokeskus julkaissut tänään tammikuun 2023 väestötilastot. Nopeasti vilkaistuna varsin samankaltainen trendi kuin viime vuonna. Maahanmuutto pitää väestönkasvua yllä.
Itseäni huolestuttaa eniten tuo yhä pienenevä syntyneiden vauvojen määrä Suomessa. Se ei tiedä hyvää pidemmän päälle Suomessa.Tilastokeskus julkaissut tänään tammikuun 2023 väestötilastot. Nopeasti vilkaistuna varsin samankaltainen trendi kuin viime vuonna. Maahanmuutto pitää väestönkasvua yllä.
Täälläkin eletään ns. ylemmän keskiluokan kuplassa.Toivoisin toden totta perusteellista tutkimusta, mikä on johtanut syntyvyyden hyvinkin jyrkkään ja äkilliseen romahdukseen Suomessa. Keskustelu asian ympärillä on ollut valitettavan sentimentaalista ja Antti Rinteen heitto synnytystalkoista (Siis huolen syntyvyyden laskusta olisi voinut muotoilla melkein miten vain paremmin.) vaikeuttaa erityisesti julkista keskustelua.
Taloudelliset tulevaisuudennäkymät taitavat pari-kolmekymppisillä keskimäärin olla varsin vaisut ja tämä varmasti näkyy, että moni nuori pari lykkää lasten hankkimista ja tämä näkyy väistämättä kokonaissyntyvyydessä.
Työnantajien ja yhteiskunnan asenne ylipäänsä soisi olevan merkittävästi nykyistä myönteisempi perheen ja työuran yhdistämiselle. Vaikka vanhempainvapaajärjestelmämme onkin "ihan ok", kehittämisen varaa lienee runsaasti. En ole asian suhteen ekspertti, mutta Ruotsin järjestelmästä on vuosien ajan kuulunut kehuja. Vaikka mitkään "vauvabonukset" lienevätkin poliittisesti aika tekemätön paikka, voisi merkittävästi korotettua lapsilisää lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana harkita tosissaan. Toimeentuloon liittyvien syiden ei pitäisi olla yhdellekään perheelle ylitsepääsemätön este lasten hankkimiselle.
Toivoisin toden totta perusteellista tutkimusta, mikä on johtanut syntyvyyden hyvinkin jyrkkään ja äkilliseen romahdukseen Suomessa. Keskustelu asian ympärillä on ollut valitettavan sentimentaalista ja Antti Rinteen heitto synnytystalkoista (Siis huolen syntyvyyden laskusta olisi voinut muotoilla melkein miten vain paremmin.) vaikeuttaa erityisesti julkista keskustelua.
Vielä 2010 syntyvyys oli 1,87, mutta viime vuonna ennätyksellisen matala 1,32. Muutos ympäröivässä yhteiskunnassa ei reilun vuosikymmenen aikana ole mielestäni ollut teknologian kehittymisen ja arvomaailman muuttumisen myötä millään tavalla mitattuna niin merkittävä selittämään tätä. Maamme taloudellinen tila on toki ollut varsin alavireinen miltei koko tämän ajan ja voi olla, että mikäli nuorten aikuisten tulevaisuudennäkymät olisivat optimistisempia, myös lapsia syntyisi jonkin verran enemmän.
Ukrainan sota on varmasti vaikuttanut monen perheen lastenhankintasuunnitelmiin myös Länsi-Euroopassa. Suomalaisten syntyvyys toki oli miltei yhtä matala kuin 2022 jo vuonna 2019 (1,35), jolloin sodasta tai koronapandemiasta ei ollut tietoakaan. Huomionarvoista, että esimerkiksi Ruotsissa kyseisenä vuonna syntyvyys oli 1,70, eli merkittävästi korkeampi.Inflaatio, taloudelliset tekijät ja nousevat korot varmaan vaikuttaa, mutta minulla on helppo vastaus mikä tekee loput. Ja se on Ukrainan sota.
Jos olisin 20/30 vuotias niin takuuvarmasti katsoisin mihin tuo johtaa ennenkuin toisin huollettavan kapalon maailmaan.
Jos sota saadaan loppumaan kohtuullisen stabiiliin tilaan, niin syntyvyys lähtenee nousuun.
Jos puhutaan teknologian kehittymisestä niin älypuhelinten yleistyminenhän sattuu tuohon ajanjaksoon. Toki ensimmäinen iPhone julkaistiin jo vuonna 2007, mutta ainakin allekirjoittaneella oli vuonna 2010 vielä "nokialainen" Symbian-puhelin käytössä. Sosiaalinen mediakin taisi vuonna 2010 olla vielä yhtä kuin Facebook ja Twitter, esimerkiksi Instagram julkaistiin vasta vuoden 2010 loppupuolella.Vielä 2010 syntyvyys oli 1,87, mutta viime vuonna ennätyksellisen matala 1,32. Muutos ympäröivässä yhteiskunnassa ei reilun vuosikymmenen aikana ole mielestäni ollut teknologian kehittymisen ja arvomaailman muuttumisen myötä millään tavalla mitattuna niin merkittävä selittämään tätä.
Älypuhelimien vallankumouksellista vaikutusta ihmiskuntaan ei toden totta pidä aliarvioida ja tulevaisuudessa tulemme varmasti saamaan mielenkiintoisia tutkimustuloksia.Jos puhutaan teknologian kehittymisestä niin älypuhelinten yleistyminenhän sattuu tuohon ajanjaksoon. Toki ensimmäinen iPhone julkaistiin jo vuonna 2007, mutta ainakin allekirjoittaneella oli vuonna 2010 vielä "nokialainen" Symbian-puhelin käytössä. Sosiaalinen mediakin taisi vuonna 2010 olla vielä yhtä kuin Facebook ja Twitter, esimerkiksi Instagram julkaistiin vasta vuoden 2010 loppupuolella.
Nämä ovat aika isoja (ja pienessä ajassa tapahtuneita) muutoksia.
"Lisäksi on panostettava englanninkielisiin palveluihin."RKP:n Nina af Hällströmiltä hyvä mielipidekirjoitus työperäisen maahanmuuton puolesta.Vaaliareena | Espooseen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa
Työvoimapulasta kärsitään niin yksityisellä kuin julkisella puolella.www.lansivayla.fi
Tuoreen kyselyn mukaan alle puolet suomalaisista pk-yrityksistä uskoo, että romanitaustaiset ovat rekrytoinnissa samalla viivalla kuin muut.
Viisi prosenttia kyselyn yrityksistä ilmoittaa, ettei palkkaisi romania.
Kaikenlaisesta maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ilmiöistä pitäisi kuitenkin voida keskustella avoimesti. Tarve kasvaa koko ajan. Suomi on väestörakenteeltaan vinoutunut, ja työikäisten määrä vähenee koko ajan. Samaan aikaan erityisesti terveydenhoitoon ja palveluammatteihin tarvitaan lisää työntekijöitä.
Jos työntekijä ja työpaikka kohtaavat, mitä merkitystä on sillä, mistä työntekijä on kotoisin tai mikä hänen Suomeen tulon syynsä on? Varsinkaan, jos henkilö on oppinut suomen kielen tai työssä ei tarvita suomen kielen taitoa.
Suomessa turvapaikanhakija saa oikeuden tehdä töitä nopeimmillaan kolmessa kuukaudessa, jos hänellä on esittää passi tai muu matkustusasiakirja. Työtä tehdessään turvapaikanhakija maksaa veroja Suomeen aivan kuten kuka tahansa muu työssäkäyvä henkilö.
Muista kuitenkin, että (1) saman asian kanssa taistelevat about kaikki länsimaat, ja (2) loppuviimeksi mikään määrä uutta verestä maahanmuuttajaa ei tule ratkaisemaan ongelmia, ellei tässä maassa yhtäkkiä aleta suosia lasten tekemistä.Lukuvinkkinä Kouvolan Sanomien eilinen pääkirjoitus. Maahanmuutto aiheuttaa tunnetusti voimakkaita mielipiteitä, mutta huomioiden, että kykymme houkutella työvoimaa ulkomailta tulevina vuosikymmeninä tulee määrittämään tulevaisuutemme kilpailukykyisenä yhteiskuntana ja myös hyvinvointiyhteiskuntamme realiteetin, toivoisi keskustelun pysyvän asiapitoisena.