Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 282 036
  • 3 714

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Asiaa lienee pohdittu ajatushautomoissa, hallitusten asettamissa työryhmissä ja ties missä muissa ympäristöissä fiksujen ihmisten toimesta, mutta länsimaalaiseen yhteiskuntamalliin istuvaa ratkaisua ei ole toistaiseksi löydetty. Perhepolitiikkaa on mahdollista kehittää huomattavasti, lapsiperheille voi antaa suoria avustuksia lasten hankkimisesta (Ymmärrän kyseessä olevan erittäin arka keskustelunaihe.) jne. mutta mikäli yhä harvempi haluaa hankkia sen pari kolme lasta, niin asia sitten on näin.

Se mitä tulevina vuosikymmeninä tulee tapahtumaan, ei luonnollisesti ole helppo kysymys ratkaistavaksi. Sanoisin väistämätöntä olevan kuitenkin nykyisen globaalin väestöräjähdyksen edelleen jatkuessa, kehittyneiden maiden tulevan pysymään maahanmuutolla kasvukäyrällä halutessaan vielä pitkän ajan, huomioiden jo esimerkiksi Afrikan väestönkasvu. Esimerkiksi vuonna 2050, Nigerian väkiluvun ennakoidaan olevan 377 miljoonaa. Riittääkö kaikille heille työtä ja toimeentuloa kotimaassaan?

Vaikka itse seuraankin parhaani mukaan globaalia uutisvirtaa ja megatrendejä parhaani mukaan, olen kuitenkin huomannut kykeneväni ymmärtämään (ja pienessä mittakaavassa myös vaikuttamaan, kuten kaikki halukkaat) tilannetta parhaiten keskittymällä ennen kaikkea kotimaani tilanteeseen. Ruotsissa, Saksassa, Japanissa ja Brasiliassa lienevät paikalliset "Ann Arborit" yhtä lailla huolissaan maansa väestökehityksestä ja sen vaikutuksista talouteen ja yhteiskunnan kestokykyyn.

Se mistä olen Suomen kohdalla ennen kaikkea huolissani, on kuten sanottua, poikkeuksellisen jyrkästi pudonnut syntyvyys ja hyvin pitkälti edelleen vasta "lähtökuopissaan" oleva maahanmuuttokeskustelu. Halutessaan Suomi olisi voinut ottaa avoimemman linjan jo pitkän aikaa sitten, mutta tälle ei ole ollut riittävästi tahtotilaa.

Mitä meidän siis pitäisi tehdä? Vahva valtiontalous ja valoisat tulevaisuudennäkymät luovat toivoa jokaiselle meistä. Paraneva taloustilanne luo työpaikkoja, generoiden liikevaihtoa ja BKT:tä, mikä säteilee kaikkialle yhteiskuntaan. -Syntyy positiivinen lumipallokierre. Maahanmuuttopolitiikka astuu tässä vaiheessa kuvaan, että haluammeko, että uusia (ja toki "jo olemassa olevia") työpaikkoja täyttävät jo nyt maassa asuvien lisäksi myös ulkomailta tulevat. Tässä tulee esiin perustavanlaatuinen ero esimerkiksi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä. Itse liberaalin maahanmuuttopolitiikan kannattajana, sillä onko työntekijä perhetaustaltaan mistä päin maailmaa hyvänsä ei pitäisi olla mitään merkitystä. Huomioiden pienet ikäluokkamme ja koko ajan ikääntyvän väestömme, tämän toivoisi olevan itsestäänselvä asia kaikille, mutta niin vain olemme hiljan saaneet kuulla jopa termin "väestönvaihto" osana julkista keskustelua.

Globalisaation myötä lisääntynyt muuttoliike on tosiasia ja aikamme megatrendi. Ihmiset liikkuvat. Erittäin merkittävän asiasta tekee se, että Suomella on hyvin pitkälti avaimet tulevaisuuden rakentamiseksi edelleen omissa käsissään. Oman kantani olen tuonut useaan otteeseen ilmi. Haluan Suomen olevan maailman paras maa. Kyseessä on luonnollisesti erittäin lavea käsite, mutta ei liene kovin väärin sanottu, että tällä vuosituhannella olemme olleet ainakin lähellä tätä. Väestön ikääntyminen tuo synkän varjon tämän kaiken ylle. Kun väki vähenee, eivät pidot mielestäni parane.

Vähän pidempi kirjoitus tähän väliin. :) Näin yleisesti pidän erittäin hienona asiana jo edes sitä, että maamme demografinen kehitys ja siihen erittäin läheisesti kytkeytyvä maahanmuutto on noussut, jos ei vielä täysin ansaitsemaansa asemaan, niin vähintään asiaa käsittelevien uutisten ja julkisen keskustelun määrä on kasvanut. Paljon on vielä kuitenkin tehtävää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lukuvinkkinä CNN:n juttu Japanin tilanteesta. Vaikka Japani ja ikääntyvä väestö ovat olleetkin hyvin tunnettu yhdistelmä jo pitkään, on maan nyt historiallisen dilemman äärellä.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Lukuvinkkinä CNN:n juttu Japanin tilanteesta. Vaikka Japani ja ikääntyvä väestö ovat olleetkin hyvin tunnettu yhdistelmä jo pitkään, on maan nyt historiallisen dilemman äärellä.
Paikallinen Antti Rinne on ehdottanut synnytystalkoita:

"Japanin pääministeri ehdotti synnytystalkoita – sai roppakaupalla kritiikkiä​

Japanin pääministeri Fumio Kishida ehdotus Japanin syntyvyyden lisäämiseksi on saanut aikaan laajaa kritiikkiä, uutisoi muiden muassa The Japan Times.

Kishida ehdotti opintolainhyvityksiä perheille, jotka päättävät hankkia lapsia.

Erityisesti oppositio on kritisoinut ehdotusta ja sanonut, että lapsen hankkiminen opintovelan kuittaamiseksi on kyseenalaista.

Ehdotusta on kuvailtu myös täysin käsittämättömäksi.

– LDP:n politiikka kohtelee ihmisiä aina ikään kuin he olisivat karjaa, historian kirjoittaja Masahiro Yamazaki kritisoi tviitissään.

Japanissa on yksi maailman alhaisimmista hedelmällisyysluvuista. Kishidan liberaalidemokraattinen puolue (LPD) on laatinut listan keinoista tilanteen parantamiseksi. Opintolainahyvitys on vain yksi ehdotus muiden joukossa."

 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Paikallinen Antti Rinne on ehdottanut synnytystalkoita:

"Japanin pääministeri ehdotti synnytystalkoita – sai roppakaupalla kritiikkiä​

Japanin pääministeri Fumio Kishida ehdotus Japanin syntyvyyden lisäämiseksi on saanut aikaan laajaa kritiikkiä, uutisoi muiden muassa The Japan Times.

Kishida ehdotti opintolainhyvityksiä perheille, jotka päättävät hankkia lapsia.

Erityisesti oppositio on kritisoinut ehdotusta ja sanonut, että lapsen hankkiminen opintovelan kuittaamiseksi on kyseenalaista.

Ehdotusta on kuvailtu myös täysin käsittämättömäksi.

– LDP:n politiikka kohtelee ihmisiä aina ikään kuin he olisivat karjaa, historian kirjoittaja Masahiro Yamazaki kritisoi tviitissään.

Japanissa on yksi maailman alhaisimmista hedelmällisyysluvuista. Kishidan liberaalidemokraattinen puolue (LPD) on laatinut listan keinoista tilanteen parantamiseksi. Opintolainahyvitys on vain yksi ehdotus muiden joukossa."


Niin. Kyllähän tuollaisen retoriikan käyttö on vähän hölmöä. Mutta noin muuten rahalla ja lapsiperheiden palveluita parantamalla voitaisiin kyllä koittaa kannustaa ja tukea ihmisiä lasten tekoon. Joku Helsinki ja pääkaupunkiseutu on näin paikallinen esimerkki. Joko pitää olla köydä, että voi hyvällä tuurilla saada Hekalta edullisen perheasunnon tai sitten pitää olla varaa laittaa se vähintään puoli miljoonaa asuntoon siinä kolmekymppisenä, että sen perheasunnon mistään järkevältä alueelta saa. Tai vaihtoehtoisesti se 2t€ kuukaudessa laittaa vuokraan. Ei ihan joka perheellä kyllä ole sellaisia rahoja, eikä varsinkaan tuossa lisääntymisiässä. Siihen kun ottaa kylkeen, ettei tukiverkostoa, varsinkaan lastenhoitoon, välttämättä ole samalla paikkakunnalla, niin siinä on jo ihan hyviä tekijöitä osaltaa hillitsemään lapsien tekoa.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Niin. Kyllähän tuollaisen retoriikan käyttö on vähän hölmöä. Mutta noin muuten rahalla ja lapsiperheiden palveluita parantamalla voitaisiin kyllä koittaa kannustaa ja tukea ihmisiä lasten tekoon. Joku Helsinki ja pääkaupunkiseutu on näin paikallinen esimerkki. Joko pitää olla köydä, että voi hyvällä tuurilla saada Hekalta edullisen perheasunnon tai sitten pitää olla varaa laittaa se vähintään puoli miljoonaa asuntoon siinä kolmekymppisenä, että sen perheasunnon mistään järkevältä alueelta saa. Tai vaihtoehtoisesti se 2t€ kuukaudessa laittaa vuokraan. Ei ihan joka perheellä kyllä ole sellaisia rahoja, eikä varsinkaan tuossa lisääntymisiässä. Siihen kun ottaa kylkeen, ettei tukiverkostoa, varsinkaan lastenhoitoon, välttämättä ole samalla paikkakunnalla, niin siinä on jo ihan hyviä tekijöitä osaltaa hillitsemään lapsien tekoa.
Tai sitten jotkut vaan eivät halua lapsia, kuten minä.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Tai sitten jotkut vaan eivät halua lapsia, kuten minä.

No sinu haluamiset ei tähän oikein isossa kuvassa liity. Mutta lähinnä nyt erittelyn syitä, miksi keskiluokkaiset eivät välttämättä niitä lapsia ole suuna päänä tekemässä, vaikka olisi haluakin. Niihin ei ole varaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lasten hankkimiseen patistaminen ei toden totta näytä olevan hyvä strategia syntyvyyden nostamiseksi. Luonnollisesti poliitikot saavat huolensa tuoda esille, mutta esimerkiksi Antti Rinne olisi voinut käyttää miljoona kertaa parempaakin termiä, kuin erittäin karkeaa "synnytystalkoot"-käsitettä, mikä on jäänyt elämään omaa elämäänsä.

Taloudelliset tulevaisuudennäkymät ovat nuorille japanilaisille olleet jo pitkään ankeahkot, eikä tämä voi olla näkymättä, miksi lasten hankkimista lykätään (kuulostaako tutulta...), eivätkä useampilapsiset perheet ymmärtääkseni ole pitkään olleet muodissa, kuten eivät lännessäkään.

Sanoisin solmun lähtevän mahdollisesti purkautumaan ennen kaikkea perhemyönteisestä kulttuurista yhteiskunnan tasolla. Työuran ja perheen yhdistäminen ei ole tehty naisille helpoksi ja monet ihan hyvinkin työllistyneet vanhemmat ovat taloudellisissa haasteissa. Mielestäni kenenkään ei tulisi joutua pohtimaan Suomessa, onko lapsen hankkimiseen varaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Saksasta taas kerran raportoitavaa.

Euroopan sisäinen muuttoliike on oma asiansa, mutta sanoisin muista maanosista tänne kohdistuvassa maahanmuutossa Suomen kilpailevan käytännössä samoista ihmisistä Saksan kanssa. Toki perhesyyt ym. toki ovat joissain tapauksissa ensisijainen syy tietyn maan valinnalle, mutta muuten kyse on ennen kaikkea siitä, miten houkutteleva Suomi toden totta on ulkomaalaisille.

Saksa on selvästi laittanut useamman vaihteen silmään ja toivoisin meidän etenevän vihdoin "pitääkö työperäistä maahanmuuttoa lisätä"-vaiheesta jo eteenpäin ja kilpailukykymme vahvistamiseen osaajien houkuttelemiseksi. Huomioiden Saksan lukuisat valttikortit, aikaa ei ole hukattavaksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jatketaan Saksalla.

Saksassa on selvästi ymmärretty, että kasvava Afrikka tulee olemaan merkittävä työperäisen maahanmuuton lähde tulevina vuosikymmeninä.

Myös intialaiset nähdään potentiaalisina tulevaisuuden rakentajina.

Miten nämä sitten liittyvät Suomeen? Kuten jo aiemmassa viestissäni mainitsin, käytännössä Suomi kilpailee samoista ihmisistä Saksan kanssa ja huomioiden Saksan lukuisat kilpailuvaltit ja tähän päälle maan selkeästi aktiivisempi maahanmuuttopolitiikka, takamatka on jo päässyt pitkäksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämäniltaisena lukusuosituksena Talouselämän hyvä artikkeli eiliseltä, kirjoittajana futuristi Elina Lehtinen. Olkoonkin miten tutusti argumentoitua hyvänsä, Suomeen kohdistuva maahanmuutto tulee ennen kaikkea nähdä voimavarana ja huomioiden maamme demografisen tilanteen, ennen kaikkea nyt.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Tämäniltaisena lukusuosituksena Talouselämän hyvä artikkeli eiliseltä, kirjoittajana futuristi Elina Lehtinen. Olkoonkin miten tutusti argumentoitua hyvänsä, Suomeen kohdistuva maahanmuutto tulee ennen kaikkea nähdä voimavarana ja huomioiden maamme demografisen tilanteen, ennen kaikkea nyt.

Välillä tuntuu siltä kuin Suomessa ei käsitetä kuinka tärkeää on saada nämä ammattitaitoiset osaajat ja suomea puhuvat maahanmuuttajat töihin eri sektoreilla teollisuudessa ja muuallakin.

Toisaalta tunnen muutaman suomalaisen henkilön, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon ja he eivät saa kyseiseltä alalta työpaikkaa koska kokemusta työelämästä ei ole kyseiseltä alalta. " paskaduuneihin " he kelpaavat kyllä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olen ihan samaa mieltä. Toki Suomi ei ole ainoa vauras länsimaa, missä erityisesti kolmansista maista kotoisin olevilla on vaikeuksia työllistyä koulutustaan vastaavasti ja tyytyvät matalamman tulotason hommiin. Se tyypillisin maahanmuuttajan ammattihan ainakin mielikuvatasolla on ollut taksikuski, joita toki tarvitaan yhtä lailla.

Suomi toki on työikäisen väestön vajeen osalta niin kriittisessä vaiheessa, että toivotan jokaisen täysiaikaisesti työllistyvän enemmän kuin tervetulleeksi. Suomi tarvitsee ns. huippuosaajien lisäksi myös perusduunareita.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
EK on tänään ottanut kantaa työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisen puolesta.


ETLA:n niin ikään tänään julkaistussa raportissa tuodaan hyvin esille Suomen jo nyt hyötyvän työperäisestä maahanmuutosta suurissa määrin. Sinänsä asiaan perehtyneille peruskauraa, mutta erittäin ajankohtaista aihetta on syytä pitää esillä.

 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
EK on tänään ottanut kantaa työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisen puolesta.


ETLA:n niin ikään tänään julkaistussa raportissa tuodaan hyvin esille Suomen jo nyt hyötyvän työperäisestä maahanmuutosta suurissa määrin. Sinänsä asiaan perehtyneille peruskauraa, mutta erittäin ajankohtaista aihetta on syytä pitää esillä.

Olisi mielenkiintoista tietää miten arvoisat palstalla olevat ammattiyhdistysaktivistit ja perussuomalaiset suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon ja tarveharkinnan poistoon Suomessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tarveharkinnan säilyttämistä on perusteltu mm. "Ruotsin huonoilla kokemuksilla" ja huolella todellisten halpatyömarkkinoiden synnystä. Toki mikäli Suomessa tarveharkinnasta päädytään luopumaan, pitää viranomaisten olla heti hereillä, ettei ulkomailta tulevien työntekijöiden oikeuksia ruveta polkemaan. (Kuten on jo nykyään tietyssä mittakaavassa käynyt.)

Mitä tulee kaikista maahanmuuttokriittisimpiin, en ihmettelisi vaikka kyse olisi kategorisesta maahanmuutton rajoittamisesta, onhan vaihtoehto-oikeiston "väestövaihto"-salaliittoteoria otettu käyttöön jo Suomessakin.

Kaiken kaikkiaan pidän positiivisena, että jopa konsensusta työperäisen maahanmuuton lisäämiseen näyttää nyt riittävän, vähintään Kokoomuksen, Vihreiden, SDP:n, Keskustan ja RKP:n osalta.
 
Viimeksi muokattu:

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Itse pidän Kanadan mallia hyvänä. Kanadan malli sopii varmasti myös Suomessa.

Työperäisen maahanmuuton ongelmakohtia tulee ratkaista nopeasti Suomessa kuten esimerkiksi asiointi pankissa ( pankkitunnukset).

Onko täällä tarpeeksi sopivia kouluja maahanmuuttajille, joissa he voisivat oppia omalla äidinkielellä perusasiat, joita he tarvitsevat Suomessa selviytyäkseen. Suomi on vaikea kieli oppia , mutta se ei ole mahdotonta oppia suomea.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka Suomen "Euroopan Kanadana" mielelläni näkisinkin (mitä tulee muuhunkin kuin jääkiekkoon), on syytä muistaa Kanadalla olevan lukuisia valttikortteja hihassaan meihin verrattuna, jo alkaen kielestä, työmarkkinoiden koosta ja tunnettavuudesta. Toki vaikutteita toivon ottavamme alkaen jo yleisestä yhteiskunnan maahanmuuttomyönteisyydestä ja muutenkin optimistisesta suhtautumisesta huomiseen. -Vaikka Kanadassakin omat yhteiskunnalliset haasteensa ovatkin, uskalletaan maassa kuitenkin ajatella isosti.

Kanada toisella mantereella sijaitsevana jättiläisvaltiona toki ei vertaudu Suomeen täysin (mitä nyt toki havumetsiä riittää ja jääkiekkokaukaloita per asukas-tilastossa olemme molemmat korkealla) ja hyvä verrokki on tuhatkunta kilometriä Helsingistä sijaitseva Saksa, minkä maahanmuuttopolitiikasta olen jakanut myös luettavaa. Saksassa tehdään mielestäni tällä hetkellä niin, kuin toivoisin meidänkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka jotkut ilmeisesti ovatkin huolissaan "suomalaisuuden" kohtalosta globalisoituvassa ja jatkuvan muuttoliikkeen sävyttämässä maailmassa, edellisessä viestissäni mainitsemani Saksa toimii tässäkin hyvänä esimerkkinä, ettei kansallisen identiteetin säilymisestä tarvitse olla huolissaan, vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä kasvaakin.

Ennen pitkää, siis puhuttaessa vuosikymmenien aikajänteestä, maahanmuuttajat tulevat hyvin pitkälti sulautumaan valtaväestöön, samalla antaen sille oman lisänsä, kuten on ollut asian laita uudella mantereella.
 

Glove

Jäsen
Vaikka jotkut ilmeisesti ovatkin huolissaan "suomalaisuuden" kohtalosta globalisoituvassa ja jatkuvan muuttoliikkeen sävyttämässä maailmassa, edellisessä viestissäni mainitsemani Saksa toimii tässäkin hyvänä esimerkkinä, ettei kansallisen identiteetin säilymisestä tarvitse olla huolissaan, vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä kasvaakin.

Ennen pitkää, siis puhuttaessa vuosikymmenien aikajänteestä, maahanmuuttajat tulevat hyvin pitkälti sulautumaan valtaväestöön, samalla antaen sille oman lisänsä, kuten on ollut asian laita uudella mantereella.
Kyllähän tällä syntyvyydellä joskus satojen vuoden päästä Suomessa asuu vain ulkomaalaisperäisiä ihmisiä. No, ehkä se ei ole minun elinaikani murhe.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllähän tällä syntyvyydellä joskus satojen vuoden päästä Suomessa asuu vain ulkomaalaisperäisiä ihmisiä. No, ehkä se ei ole minun elinaikani murhe.
Mikä sitten lasketaan "ulkomaalaisperäiseksi"? Mikäli henkilön X kaikki isovanhemmat ovat syntyneet Suomessa, ei kai häntä voi "ulkomaalaisperäiseksi" määrittää enää millään mittapuulla, oli esimerkiksi ihonväri mikä hyvänsä. Miellätkö ns. kantasuomalaisesta ja ulkomaalaistaustaisesta muodostuvan pariskunnan jälkikasvun "ulkomaalaisperäiseksi"? Jne.

Pointtini on siinä, että nykyisten ja tulevien tänne asettuvien maahanmuuttajien jälkeläiset tulevat suomalaistumaan osaksi valtaväestöä. Noin vuosisata takaperin Yhdysvalloissa suhtauduttiin paikoin hyvin kriittisesti tuolloiseen Euroopasta tulleeseen muuttoliikkeeseen, jolloin väkeä muutti esimerkiksi Irlannista, Italiasta, Saksasta ja Pohjoismaista. -Nyt näiden ihmisten jälkeläiset ovat niin keskivertojenkkejä kuin voi olla. Ja mikäli tämä vaikuttaa etäiseltä esimerkiltä, ei tarvitse katsoa kuin Pohjanlahden yli länteen, missä 1960-1970-luvuilla maahan muuttaneiden suomalaisten lapsenlapset ovat assimiloituneet aika lailla täydellisesti.

Nykyaikaiset viestimet ja esimerkiksi kohtuuhintaiset lentoliput mahdollistavat maahanmuuttajien yhteydenpidon vanhaan kotimaahan toki aivan eri tavalla, kuin vielä sata vuotta sitten ja osaltaan tämä mahdollisesti hidastaa assimilaatioprosessia, mutta mikäli puhumme pitkästä aikajänteestä, sama ilmiö tulee tapahtumaan.

Suomalaisuus ei katso geenejä.
 

Glove

Jäsen
Mikä sitten lasketaan "ulkomaalaisperäiseksi"? Mikäli henkilön X kaikki isovanhemmat ovat syntyneet Suomessa, ei kai häntä voi "ulkomaalaisperäiseksi" määrittää enää millään mittapuulla, oli esimerkiksi ihonväri mikä hyvänsä. Miellätkö ns. kantasuomalaisesta ja ulkomaalaistaustaisesta muodostuvan pariskunnan jälkikasvun "ulkomaalaisperäiseksi"? Jne.

Pointtini on siinä, että nykyisten ja tulevien tänne asettuvien maahanmuuttajien jälkeläiset tulevat suomalaistumaan osaksi valtaväestöä. Noin vuosisata takaperin Yhdysvalloissa suhtauduttiin paikoin hyvin kriittisesti tuolloiseen Euroopasta tulleeseen muuttoliikkeeseen, jolloin väkeä muutti esimerkiksi Irlannista, Italiasta, Saksasta ja Pohjoismaista. -Nyt näiden ihmisten jälkeläiset ovat niin keskivertojenkkejä kuin voi olla. Ja mikäli tämä vaikuttaa etäiseltä esimerkiltä, ei tarvitse katsoa kuin Pohjanlahden yli länteen, missä 1960-1970-luvuilla maahan muuttaneiden suomalaisten lapsenlapset ovat assimiloituneet aika lailla täydellisesti.

Nykyaikaiset viestimet ja esimerkiksi kohtuuhintaiset lentoliput mahdollistavat maahanmuuttajien yhteydenpidon vanhaan kotimaahan toki aivan eri tavalla, kuin vielä sata vuotta sitten ja osaltaan tämä mahdollisesti hidastaa assimilaatioprosessia, mutta mikäli puhumme pitkästä aikajänteestä, sama ilmiö tulee tapahtumaan.

Suomalaisuus ei katso geenejä.
Genetiikka on keksitty, sillä voi tarkistaa kuka on mistäkin kotoisin. Nykyisinhän ongelma on se, ettei nämä maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä suomalaistu. Eivät esimerkiksi opi suomen kieltä missään vaiheessa elämäänsä. Voiko kahdensadan vuoden päästä sanoa, että elää Suomessa jos valtakieli on vaikka arabia?

Kuten sanoin, ei ole minun elinaikani ongelma.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Genetiikka on keksitty, sillä voi tarkistaa kuka on mistäkin kotoisin. Nykyisinhän ongelma on se, ettei nämä maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä suomalaistu. Eivät esimerkiksi opi suomen kieltä missään vaiheessa elämäänsä. Voiko kahdensadan vuoden päästä sanoa, että elää Suomessa jos valtakieli on vaikka arabia?

Kuten sanoin, ei ole minun elinaikani ongelma.
Niin no. Jostain Itä-Afrikan hautavajoaman tienoilta me kaikki taidamme alun perin olla kotoisin, mutta olettama, etteivät maahanmuuttajat saati heidän jälkeläisensä alenevassa polvessa suomalaistu ei perustu mihinkään muuhun kuin ennakkoluuloihin. Osalla ensimmäisen polven maahanmuuttajista on luonnollisesti merkittäviä haasteita sopeutumisessa, mutta ainakin itse kohtaan arjessani joka päivä lukemattomia "ulkomaalaistaustaisia" ihmisiä, jotka ovat sopeutuneet tänne erinomaisesti. Ulkomaalaistaustaisia tuttaviani, jotka ovat täällä kasvaneet en tietenkään pidä missään määrin ulkomaalaisina.

Arabiankieliset muodostivat vuoden 2021 lopulla 0,7% osuuden väestöstä ja vaikka arabia yksi maailmankielistä onkin, olen erittäin skeptinen sen ottavan merkittävää roolia Suomessa.
 

Glove

Jäsen
Niin no. Jostain Itä-Afrikan hautavajoaman tienoilta me kaikki taidamme alun perin olla kotoisin, mutta olettama, etteivät maahanmuuttajat saati heidän jälkeläisensä alenevassa polvessa suomalaistu ei perustu mihinkään muuhun kuin ennakkoluuloihin. Osalla ensimmäisen polven maahanmuuttajista on luonnollisesti merkittäviä haasteita sopeutumisessa, mutta ainakin itse kohtaan arjessani joka päivä lukemattomia "ulkomaalaistaustaisia" ihmisiä, jotka ovat sopeutuneet tänne erinomaisesti. Ulkomaalaistaustaisia tuttaviani, jotka ovat täällä kasvaneet en tietenkään pidä missään määrin ulkomaalaisina.

Arabiankieliset muodostivat vuoden 2021 lopulla 0,7% osuuden väestöstä ja vaikka arabia yksi maailmankielistä onkin, olen erittäin skeptinen sen ottavan merkittävää roolia Suomessa.
Otin arabian nyt vain esimerkiksi. Ikävä olisi kuitenkin nähdä se Suomen puhutuimapana kielenä tai vaikka sitten somali, viro, venäjä tai edes ruotsi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Otin arabian nyt vain esimerkiksi. Ikävä olisi kuitenkin nähdä se Suomen puhutuimapana kielenä tai vaikka sitten somali, viro, venäjä tai edes ruotsi.
Vaikka yksilötasolla useamman kielen hallitseminen on aina rikkaus ja kilpailuetukin, ei ole mitään syytä olettaa, että englantia lukuun ottamatta mikään muu kieli uhkaisi suomea maamme valtakielenä. Vaikka aikuisena maahan tulleet eivät kaikki suomea täydellisesti opikaan ("Roman Schatzeja" riittää toki myös.), ei ole mitään syytä olettaa, etteivät heidän jälkeläisensä suomalaistuisi myös kielensä osalta. Tässäkään ei tarvitse katsoa Ruotsia pidemmälle. Kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset eivät juurikaan suomea enää osaa ja sama ilmiö on esiintynyt kautta historian eri puolilla maailmaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että juuri Suomi olisi tässä poikkeus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös