Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Suomen ennakkoväkiluku oli tammikuun 2023 lopussa 5 566 812 | Tilastokeskus

www.stat.fi

Tilastokeskus julkaissut tänään tammikuun 2023 väestötilastot. Nopeasti vilkaistuna varsin samankaltainen trendi kuin viime vuonna. Maahanmuutto pitää väestönkasvua yllä.

 

[mike owen]

Suomen ennakkoväkiluku oli tammikuun 2023 lopussa 5 566 812 | Tilastokeskus

www.stat.fi

Tilastokeskus julkaissut tänään tammikuun 2023 väestötilastot. Nopeasti vilkaistuna varsin samankaltainen trendi kuin viime vuonna. Maahanmuutto pitää väestönkasvua yllä.

Itseäni huolestuttaa eniten tuo yhä pienenevä syntyneiden vauvojen määrä Suomessa. Se ei tiedä hyvää pidemmän päälle Suomessa.

Pidemmän päälle Suomen väkiluku pienenee huomattavasti. Työikäisiä on satojatuhansia vähemmän muutaman vuosikymmenen päästä jollei täällä tapahdu merkittävää muutosta nykyiseen verrattuna. Senioreita on yhä enemmän ja nuorisoa samanaikaisesti yhä vähemmän.

Uusia osaajia tarvitaan runsaasti lisää Suomeen jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Maahanmuutto voi olla ratkaisu ongelmaan. Uusi teknologia, tekoäly ja robotisaatio voi olla osaratkaisu, mutta yksin ne ei ratkaise osaajapulaa.

 

[Ann Arbor]

Toivoisin toden totta perusteellista tutkimusta, mikä on johtanut syntyvyyden hyvinkin jyrkkään ja äkilliseen romahdukseen Suomessa. Keskustelu asian ympärillä on ollut valitettavan sentimentaalista ja Antti Rinteen heitto synnytystalkoista (Siis huolen syntyvyyden laskusta olisi voinut muotoilla melkein miten vain paremmin.) vaikeuttaa erityisesti julkista keskustelua.

Vielä 2010 syntyvyys oli 1,87, mutta viime vuonna ennätyksellisen matala 1,32. Muutos ympäröivässä yhteiskunnassa ei reilun vuosikymmenen aikana ole mielestäni ollut teknologian kehittymisen ja arvomaailman muuttumisen myötä millään tavalla mitattuna niin merkittävä selittämään tätä. Maamme taloudellinen tila on toki ollut varsin alavireinen miltei koko tämän ajan ja voi olla, että mikäli nuorten aikuisten tulevaisuudennäkymät olisivat optimistisempia, myös lapsia syntyisi jonkin verran enemmän. Vanhempainvapaajärjestelmää voi uudistaa, lapsilisiä korottaa, päivähoidosta voi tehdä maksutonta jne. mutta olen varsin skeptinen, että valtiovalta voi asialle kovin paljoa täsmätoimenpiteitä tehdä.

Mitä tulee maahanmuuttoon. On syytä huomioida, että mikäli Suomeen kohdistuva muuttoliike olisi ollut esimerkiksi 1990-2020 alhaisempi, näkyisi tämä myös tämänhetkistäkin alhaisempana syntyvyytenä. Maahanmuuttajat kun ovat keskimäärin nuorehkoja aikuisia ja heidän Suomessa saamat lapset näkyvät kokonaistilastossa, siinä missä syntyperäisten suomalaisten. Onkin syytä olettaa, että mikäli Suomi olisi harjoittanut avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, lapsia syntyisi yhtä lailla enemmän. Esimerkiksi Norjassa syntyy nykyisin tuhansia lapsia enemmän vuodessa, vaikka kokonaisväkiluku on edelleen hieman Suomea alhaisempi.

 

[lihaani]

Toivoisin toden totta perusteellista tutkimusta, mikä on johtanut syntyvyyden hyvinkin jyrkkään ja äkilliseen romahdukseen Suomessa. Keskustelu asian ympärillä on ollut valitettavan sentimentaalista ja Antti Rinteen heitto synnytystalkoista (Siis huolen syntyvyyden laskusta olisi voinut muotoilla melkein miten vain paremmin.) vaikeuttaa erityisesti julkista keskustelua.

Täälläkin eletään ns. ylemmän keskiluokan kuplassa.
Tavalliselle kansalaiselle joustavuus on turvattomuutta. Puhutaan työelämän joustoista ja ”kannustavuudesta”.
Suomeksi se on sitä, ettet tänään tiedä, mitä huomenna on tarjolla. Silloin nuorelle parille kortonki on ”varteenotettava” vaihtoehto.

 

[Ann Arbor]

Taloudelliset tulevaisuudennäkymät taitavat pari-kolmekymppisillä keskimäärin olla varsin vaisut ja tämä varmasti näkyy, että moni nuori pari lykkää lasten hankkimista ja tämä näkyy väistämättä kokonaissyntyvyydessä.

Työnantajien ja yhteiskunnan asenne ylipäänsä soisi olevan merkittävästi nykyistä myönteisempi perheen ja työuran yhdistämiselle. Vaikka vanhempainvapaajärjestelmämme onkin "ihan ok", kehittämisen varaa lienee runsaasti. En ole asian suhteen ekspertti, mutta Ruotsin järjestelmästä on vuosien ajan kuulunut kehuja. Vaikka mitkään "vauvabonukset" lienevätkin poliittisesti aika tekemätön paikka, voisi merkittävästi korotettua lapsilisää lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana harkita tosissaan. Toimeentuloon liittyvien syiden ei pitäisi olla yhdellekään perheelle ylitsepääsemätön este lasten hankkimiselle.

 

[Styge]

Taloudelliset tulevaisuudennäkymät taitavat pari-kolmekymppisillä keskimäärin olla varsin vaisut ja tämä varmasti näkyy, että moni nuori pari lykkää lasten hankkimista ja tämä näkyy väistämättä kokonaissyntyvyydessä.

Työnantajien ja yhteiskunnan asenne ylipäänsä soisi olevan merkittävästi nykyistä myönteisempi perheen ja työuran yhdistämiselle. Vaikka vanhempainvapaajärjestelmämme onkin "ihan ok", kehittämisen varaa lienee runsaasti. En ole asian suhteen ekspertti, mutta Ruotsin järjestelmästä on vuosien ajan kuulunut kehuja. Vaikka mitkään "vauvabonukset" lienevätkin poliittisesti aika tekemätön paikka, voisi merkittävästi korotettua lapsilisää lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana harkita tosissaan. Toimeentuloon liittyvien syiden ei pitäisi olla yhdellekään perheelle ylitsepääsemätön este lasten hankkimiselle.

Helsinkiläisille lapsiperheille kunnon asumistuet, jotta edes keskituloisilla olisi varaa tehdä lapsia. Ainakin enemmän kuin yksi. Pienestä neliostä edes jotenkin kelvollisella alueella maksat sen puoli miljoonaa tai vajaan 2t euroa kuukaudessa vuokraa. Päivähoitomaksujen ja muiden kulujen lisäksi. Siinä alkaa ainakin ajatteleva keskiluokka ihmettelemään, ettei tähän nyt ehkä kuitenkaan ole varaa.

 

[Ann Arbor]

Vaikeaan tilanteeseen ei todellakaan ole helppoa löytää ratkaisua. En todellakaan haluaisi, että yhä suurempi osa ihmisistä olisi riippuvainen yhteiskunnan tuesta asumiskulujen kattamiseksi, mutta tyyristähän lapsiperheiden toden totta on elää pääkaupungissa. Halvempien neliöiden perässä kehyskuntiin on toki muutettu jo vuosikymmenet. (Omatkin vanhempani päätyivät tähän ratkaisuun ysärillä.)

Toki kyse myös yhteiskunnan arvoista. Itse olisin esimerkiksi toistaiseksi lapsettomana sinkkuna ihan mielelläni maksamassa vaikka prosenttiyksikön enemmän veroja, mikäli tämä menisi suoraan lapsiperheille.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto | Maahanmuuttovirasto uusii ohjeensa lainsäädännön tulkitsemiseen

Strategian uudistaminen on yksi viime syyskuussa Maahanmuuttoviraston ylijohtajana aloittaneen Ilkka Haahtelan keskeisistä hankkeista.

www.hs.fi

Vaihteeksi maahanmuutosta. Tämän voinee nähdä positiivisena uutisena. Vaikka Migriä onkin (osaltaan ihan aiheesta) kritisoitu, hienoa että uudistumishalua näyttää oikeasti olevan.

 

[rpeez]

Toivoisin toden totta perusteellista tutkimusta, mikä on johtanut syntyvyyden hyvinkin jyrkkään ja äkilliseen romahdukseen Suomessa. Keskustelu asian ympärillä on ollut valitettavan sentimentaalista ja Antti Rinteen heitto synnytystalkoista (Siis huolen syntyvyyden laskusta olisi voinut muotoilla melkein miten vain paremmin.) vaikeuttaa erityisesti julkista keskustelua.

Vielä 2010 syntyvyys oli 1,87, mutta viime vuonna ennätyksellisen matala 1,32. Muutos ympäröivässä yhteiskunnassa ei reilun vuosikymmenen aikana ole mielestäni ollut teknologian kehittymisen ja arvomaailman muuttumisen myötä millään tavalla mitattuna niin merkittävä selittämään tätä. Maamme taloudellinen tila on toki ollut varsin alavireinen miltei koko tämän ajan ja voi olla, että mikäli nuorten aikuisten tulevaisuudennäkymät olisivat optimistisempia, myös lapsia syntyisi jonkin verran enemmän.

Inflaatio, taloudelliset tekijät ja nousevat korot varmaan vaikuttaa, mutta minulla on helppo vastaus mikä tekee loput. Ja se on Ukrainan sota.

Jos olisin 20/30 vuotias niin takuuvarmasti katsoisin mihin tuo johtaa ennenkuin toisin huollettavan kapalon maailmaan.

Jos sota saadaan loppumaan kohtuullisen stabiiliin tilaan, niin syntyvyys lähtenee nousuun.

 

[Ann Arbor]

Inflaatio, taloudelliset tekijät ja nousevat korot varmaan vaikuttaa, mutta minulla on helppo vastaus mikä tekee loput. Ja se on Ukrainan sota.

Jos olisin 20/30 vuotias niin takuuvarmasti katsoisin mihin tuo johtaa ennenkuin toisin huollettavan kapalon maailmaan.

Jos sota saadaan loppumaan kohtuullisen stabiiliin tilaan, niin syntyvyys lähtenee nousuun.

Ukrainan sota on varmasti vaikuttanut monen perheen lastenhankintasuunnitelmiin myös Länsi-Euroopassa. Suomalaisten syntyvyys toki oli miltei yhtä matala kuin 2022 jo vuonna 2019 (1,35), jolloin sodasta tai koronapandemiasta ei ollut tietoakaan. Huomionarvoista, että esimerkiksi Ruotsissa kyseisenä vuonna syntyvyys oli 1,70, eli merkittävästi korkeampi.

 

[Kälvis]

Vielä 2010 syntyvyys oli 1,87, mutta viime vuonna ennätyksellisen matala 1,32. Muutos ympäröivässä yhteiskunnassa ei reilun vuosikymmenen aikana ole mielestäni ollut teknologian kehittymisen ja arvomaailman muuttumisen myötä millään tavalla mitattuna niin merkittävä selittämään tätä.

Jos puhutaan teknologian kehittymisestä niin älypuhelinten yleistyminenhän sattuu tuohon ajanjaksoon. Toki ensimmäinen iPhone julkaistiin jo vuonna 2007, mutta ainakin allekirjoittaneella oli vuonna 2010 vielä "nokialainen" Symbian-puhelin käytössä. Sosiaalinen mediakin taisi vuonna 2010 olla vielä yhtä kuin Facebook ja Twitter, esimerkiksi Instagram julkaistiin vasta vuoden 2010 loppupuolella.

Nämä ovat aika isoja (ja pienessä ajassa tapahtuneita) muutoksia.

 

[Ann Arbor]

Jos puhutaan teknologian kehittymisestä niin älypuhelinten yleistyminenhän sattuu tuohon ajanjaksoon. Toki ensimmäinen iPhone julkaistiin jo vuonna 2007, mutta ainakin allekirjoittaneella oli vuonna 2010 vielä "nokialainen" Symbian-puhelin käytössä. Sosiaalinen mediakin taisi vuonna 2010 olla vielä yhtä kuin Facebook ja Twitter, esimerkiksi Instagram julkaistiin vasta vuoden 2010 loppupuolella.

Nämä ovat aika isoja (ja pienessä ajassa tapahtuneita) muutoksia.

Älypuhelimien vallankumouksellista vaikutusta ihmiskuntaan ei toden totta pidä aliarvioida ja tulevaisuudessa tulemme varmasti saamaan mielenkiintoisia tutkimustuloksia.

Teknologian kehitys ei toki selitä Suomen osalta kaikkea. Kun vielä toissavuosikymmenellä suomalaisten syntyvyys oli länsimaisittain korkeahko, putosi se yhden vuosikymmenen aikana matalimpien joukkoon.

 

[Ann Arbor]

Vaaliareena | Espooseen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa

Työvoimapulasta kärsitään niin yksityisellä kuin julkisella puolella.

www.lansivayla.fi

RKP:n Nina af Hällströmiltä hyvä mielipidekirjoitus työperäisen maahanmuuton puolesta.

 

[rpeez]

Vaaliareena | Espooseen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa

Työvoimapulasta kärsitään niin yksityisellä kuin julkisella puolella.

www.lansivayla.fi

RKP:n Nina af Hällströmiltä hyvä mielipidekirjoitus työperäisen maahanmuuton puolesta.

"Lisäksi on panostettava englanninkielisiin palveluihin."

Otan vielä esiin aiemminkin ehdottamani asian, eli tehdään englannista kolmas virallinen kieli. Jos se on virallisesti hankalaa niin sitten epävirallisesti.
Suomen kilpailuvaltit työvoimasta on aika vähäiset niin jotain pitäisi keksiä. Helppo ratkaisu olisi, että englannilla pärjää tilanteessa kuin tilanteessa, ja se riittäisi yleensä vaatimukseksi työhön kun työhön.

Ei enää joustamaton pakko suomi ja ruotsi kuin ainoastaan poikkeuksellisiin tehtäviin.

Esimerkiksi niin, että terveyskeskukseen Kainuuseen suomen kieltä vaaditaan, mutta jossain Espoossa voisi osassa asiakaspalvelukopissa tai työntekijän rintapielessä lukea vaikka "Only in english".

Suomella on aika ikävä maine olla himskatin vaikea kieli. Sen täytyy olla este isolle osalle ihmisiä, ja sen voisi kääntää vahvuudeksi jos sitä ei vaadita. Suomessa sentään osataan aika hyvin englantia toisin kuin joissain länsimaissa.

 

[Ann Arbor]

Vaikka englannin kielellä saatavien julkisten- ja yksityisten palvelujen määrä onkin huimasti kohonnut vaikkapa 1980-lukuun verrattuna, parantamisen varaa on varmasti edelleen. Toisaalta tilanne ei mielestäni kovin huono ole nytkään. Hyvää englantia puhuvan tulijan olettaisin pärjäävään Suomessa kielitaidollaan merkittävästi paremmin, kuin vaikkapa Italiassa ja tätä pitäisi mielestäni korostaa jo ihan markkinoidessamme maatamme muuttokohteena. Kaikki Eurooppaan tulevat kun eivät voi tai välttämättä haluakaan Britanniaan tai Irlantiin.

Sanoisin mututuntumalla näiden "English only"-duunien määrän lisääntyneen merkittävästi tällä vuosituhannella, niin huippuasiantuntija-, kuin duunariosastollakin. Myös englanninkielisten opiskelumahdollisuuksien määrä on kasvanut koko ajan. Toki näen integraation kannalta kaikkien pysyvämmin maahan asettuvien olevan erittäin tärkeää oppia myös riittävä suomen kielen taito jo integraationsa takia.

 

[Ann Arbor]

Iltaa taas kerran. Saksan maahanmuutopolitiikasta olen jakanut uutisia jo aiemminkin ja silmään osui pari erittäin mielenkiintoista ja tämän threadin aihetta hyvin sivuavaa ajankohtaista juttua.

In Germany, the welcome mat is out for immigrant workers

NEWS ANALYSIS. In contrast to many of its European neighbors who are focused on repressing illegal immigration, Berlin promotes a more open-minded approach with a view to attracting labor

www.lemonde.fr

Foreign workers filled over two-thirds of new jobs in Germany in 2022

Just under 70 percent of new jobs in Germany last year were filled by immigrants, including particularly large numbers from Ukraine and the Western Balkans, a report by the German Federal Employment Agency has shown.

www.thelocal.de

Lienee turvallista sanoa, että siinä missä Suomessa ennen kaikkea vielä keskustellaan työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, on Saksa jo askeleen edellä. Huomioiden Saksan tunnetut kilpailuedut, tulisi meidän vastata haasteeseen mahdollisimman pian.

 

[Osmo Rapeli]

Romaninuori opiskeli korkeakoulussa, mutta kukaan ei ottanut harjoitteluun – Lopetti: ”Sydäntä raastavaa”

Romanitaustaisten opiskelijoiden on vaikea löytää harjoittelu- ja työpaikkoja.

www.iltalehti.fi

Romanit ovat yksi kotimainen siivu, joiden kanssa työnantajien haluttomuus palkata etnisen taustan perusteella ELIKKÄS RASISTISET ASENTEET estävät työllistymistä.

Tuoreen kyselyn mukaan alle puolet suomalaisista pk-yrityksistä uskoo, että romanitaustaiset ovat rekrytoinnissa samalla viivalla kuin muut.

Viisi prosenttia kyselyn yrityksistä ilmoittaa, ettei palkkaisi romania.

 

[Ann Arbor]

Työelämässä ja ennen kaikkea rekrytoidessa ennakkoasenteet eri väestöryhmiä kohtaan pitäisi pyrkiä heittämään romukoppaan ja kohdata jokainen ennen kaikkea yksilönä.

 

[Ann Arbor]

Suomi vs. Saksa-keskusteluun lisätäkseni, yksi esimerkki missä Suomi voisi aktiivisemman maahanmuuttopolitiikan lisäksi ottaa mallia, ovat potentiaalisille maahanmuuttajille tarjotut palvelut internetissä. Hyvä esimerkki on julkishallinnon "Make it in Germany".

Working, studying, living in Germany

Make it in Germany is the portal of the Federal Government for skilled workers from abroad. Find information on jobs, visa & living in Germany!

www.make-it-in-germany.com

Toki Migri tarjoaa palveluita ja informaatiota yhtä lailla englanniksi, mutta toivoisin Suomen ottavan viestinnässään samankaltaisen optimistisen ja tulevaisuuteen katsovan näkökannan. Vaikka Saksa onkin monella tapaa hieno maa ja tarjoaa ulkomailta saapuville lukemattomia uramahdollisuuksia, ei eromme arjessa ole mielestäni kuitenkaan niin iso, mitä ulospäin välittyvät mielikuvat antavat.

 

[Ann Arbor]

USU: Hallituksen tavoite työperäisten oleskelulupien käsittelyajasta ei toteudu | Verkkouutiset

Hallituksen tavoite lyhentää työperusteisten oleskelulupien käsittelyaika keskimäärin 30 vuorokauteen jää toteutumatta.

www.verkkouutiset.fi

Vähän valitettava uutinen tähän väliin. 30 vuorokauden tavoite työperäisten oleskelulupien ei toteutunut viime vuonna, vaan ensimmäisissä luvissa käsittelyaika oli viime vuonna 60 vuorokautta ja jatkoluvissa 63. Sinänsä olisi mielenkiintoista nähdä laajempi vertailu, miten Suomi sijoittuu maahanmuuttobyrokratian raskaudessa/keveydessä samoista tulijoista kilpaileviin maihin. Huomioiden Suomen tunnetut haasteet maahanmuuttajien houkuttelemisessa, tulisi byrokratia laittaa kuntoon, vaikka tämä luonnollisesti maksaakin.

 

[Ann Arbor]

Lukijalta | Suomi tarvitsee enemmän osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa

Maahanmuuttoviraston julkaisemien tilastojen mukaan työperäinen maahanmuutto kasvoi merkittävästi vuonna 2022.

www.helsinginuutiset.fi

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen erinomainen kirjoitus Helsingin Uutisten julkaisemana.

 

[Glove]

Ruotsista kun on otettu mallia niin monen monta kertaa niin otetaan tässäkin.

Ruotsi | Ruotsin hallitus haluaa huonosti integroituneet ulos maasta – tarjoaa lähtijöille rahaa

Maahanmuuttovirasto on saanut lisärahoitusta vapaaehtoisen paluun lisäämiseen. Tarkoituksena on tukea vapaaehtoisia muuttajia myös alkuperäisissä kotimaissa.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

Luin kyseisen uutisen myös. Tiedä sitten miten tuo "heikosti maahan integroitunut" voidaan määritellä. Ruotsissa kun on tarjolla oikeastaan kaikki mahdollinen kuviteltavissa oleva uusien tulijoiden integroitumiseen osaksi yhteiskuntaa. Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat laajat (myös englannin kielellä) ja yhteiskunnan tukiverkot ovat kattavat.

Oletettavimmin kyse on (pienestä osasta) Ruotsiin humanitäärisistä syistä saapuneista ihmisistä, jotka eivät ole onnistuneet työllistymään. Mikäli maahanmuuttajalla on alusta lähtien täysiaikainen työ- tai opiskelupaikka, tapahtuu integraatio usein melkein itsestään, etenkin jos motivaatio on korkea.

Tämänkaltaisissa uutisissa on kuitenkin syytä muistaa, tämänkaltaisten lieveilmiöiden olevan ennen kaikkea marginaalia, suhteessa maahanmuuton kokonaisvolyymiin Ruotsissa. Maahanmuuttokriitikot toki tykkäävät poimia uutisia eri puolilta Eurooppaa, kun maahanmuuttajataustaiset ovat olleet ongelmissa ja sama tuttu kaavaa käyvä keskustelu täytyy käydä uudestaan ja uudestaan. Viittaamatta nyt enempi tähän tapaukseen, se jos maahanmuuttaja X ei ole sopeutunut länsimaihin, ei pidä olla hyväksyttävä syy työhaluisen ja motivoituneen maahanmuuttaja Y:n ottamiseksi maahan. Onneksi viranomaistasolla tämä ymmärretään, mutta somemaailma heijastuu lopulta kaikkialle yhteiskuntaan.

Suomi vs. Ruotsi-keskustelussa on toki syytä muistaa, että Suomeen kohdistunut maahanmuutto viime vuosikymmeninä on väkilukuun suhteutettunakin ollut kategorisesti erittäin paljon pienempää, verrattuna Ruotsiin ja klassinen argumentti Ruotsin tiestä, negatiivisena tai positiivisenakin on edelleen kaukaa haettu vaikka maahanmuuttajien integroiminen osaksi yhteiskuntaa on haaste myös täällä.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus | Asialliselle keskustelulle maahanmuutosta on suuri tarve

Maahanmuuttoon liittyvien mielipiteiden esittäminen julkisesti on Suomessa edelleen turhan herkkä asia.

www.kouvolansanomat.fi

Lukuvinkkinä Kouvolan Sanomien eilinen pääkirjoitus. Maahanmuutto aiheuttaa tunnetusti voimakkaita mielipiteitä, mutta huomioiden, että kykymme houkutella työvoimaa ulkomailta tulevina vuosikymmeninä tulee määrittämään tulevaisuutemme kilpailukykyisenä yhteiskuntana ja myös hyvinvointiyhteiskuntamme realiteetin, toivoisi keskustelun pysyvän asiapitoisena.

Kaikenlaisesta maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ilmiöistä pitäisi kuitenkin voida keskustella avoimesti. Tarve kasvaa koko ajan. Suomi on väestörakenteeltaan vinoutunut, ja työikäisten määrä vähenee koko ajan. Samaan aikaan erityisesti terveydenhoitoon ja palveluammatteihin tarvitaan lisää työntekijöitä.

Jos työntekijä ja työpaikka kohtaavat, mitä merkitystä on sillä, mistä työntekijä on kotoisin tai mikä hänen Suomeen tulon syynsä on? Varsinkaan, jos henkilö on oppinut suomen kielen tai työssä ei tarvita suomen kielen taitoa.

Suomessa turvapaikanhakija saa oikeuden tehdä töitä nopeimmillaan kolmessa kuukaudessa, jos hänellä on esittää passi tai muu matkustusasiakirja. Työtä tehdessään turvapaikanhakija maksaa veroja Suomeen aivan kuten kuka tahansa muu työssäkäyvä henkilö.

Tässä "rautalangasta väännettynä", mutta kun kyseessä on erittäin tärkeä, aina ajankohtainen aihe, niin ei kertoja voi sanoa olevan liikaa.

 

[Euro71]

Lukuvinkkinä Kouvolan Sanomien eilinen pääkirjoitus. Maahanmuutto aiheuttaa tunnetusti voimakkaita mielipiteitä, mutta huomioiden, että kykymme houkutella työvoimaa ulkomailta tulevina vuosikymmeninä tulee määrittämään tulevaisuutemme kilpailukykyisenä yhteiskuntana ja myös hyvinvointiyhteiskuntamme realiteetin, toivoisi keskustelun pysyvän asiapitoisena.

Muista kuitenkin, että (1) saman asian kanssa taistelevat about kaikki länsimaat, ja (2) loppuviimeksi mikään määrä uutta verestä maahanmuuttajaa ei tule ratkaisemaan ongelmia, ellei tässä maassa yhtäkkiä aleta suosia lasten tekemistä.

Olet jo pariin otteeseen myöntänyt nuo asiat. Maahanmuutto on loppuviimeksi väistämättömän pehmentämistä. Olen toki sillä kannalla, että yhteiskunnan kannattaa pehmentää murroksia, mutta minusta sen tavoitteen pitäisi olla siellä pehmennyksen takana.

Mikä se mielestäsi on?

Pidetään kehittyviä maita heikkona, jotta niistä saadaan imettyä meille työvoimaa? Palataan taaksepäin tilanteeseen, jossa ihmisiä arvostettiin lapsimäärän mukaan? Muutetaan maksuperusteita niin, että eniten lapsia tehneet tienaavat entiten? Tuetaan verorahoilla lapsiperheitä, tehdään siitä houkuttelevaa? Muuta, mitä?