Toimii vähän väärinpäin tää managerointi. Eikös se Härkonen vai kuka se manageri onkaan tuo kesäisin Suomeen useampia ulkomaalaisia kilpailemaan, varsinkin Etelä-Afrikasta.Tähän tarvitaan hyvä manageri. Ei riitä, että edes painelet EM-tason kärjen aikoja, vaan kontaktit tulee olla kunnossa ja täten myös valmiutta lähteä nopeallakin aikataululla kisaamaan ties minne. Suomalaisia on valitettavan vähän näkynyt edes Timanttiliigassa eli suomalaisen urheilumanageroinnin (laadukkaan sellaisen) tarve on huutava.
Tässä on ihan validi pointti. Monella pienellä takamatkalla urheilevalla ei ole sellaista sponsoria ja rahaa, joka voisi näitä reissuja kustantaa. Varsinkaan jos ei ole jo merkittävää menestystä tullut. 5000€ urheilija-apurahasta menee jo ns. "puolet rinnuksille" jos vaikka pääsisikin tuollaisiin kisoihin. Timanttiliigaan taitaa olla kuitenkin jonkinlaiset tulosrajat. Ei sinne kuka vaan pääse urheilemaan, vaikka kontaktit olisi mitä vain.Tähän tarvitaan hyvä manageri. Ei riitä, että edes painelet EM-tason kärjen aikoja, vaan kontaktit tulee olla kunnossa ja täten myös valmiutta lähteä nopeallakin aikataululla kisaamaan ties minne. Suomalaisia on valitettavan vähän näkynyt edes Timanttiliigassa eli suomalaisen urheilumanageroinnin (laadukkaan sellaisen) tarve on huutava.
Juuri näin. Toinen mahdollisuus on mennä "toisen luokan" kisoihin testaamaan tasonsa ja siten tutustumaan kanssa kilpailijoiden toimintaan ja tasoon kyseisissä kilpailuissa. Pikkuhiljaa kokemuksen karttuessa on mahdollisuus kovan harjoittelun kautta saavuttaa vaadittava taso Timanttiliigan kisoihin. Se vaatii tietysti sekä rahallista että urheilullista panostusta saavuttaa kyseinen kansainvälinen huippu urheilun kova taso.Tuossahan se ongelma juurikin on, että sinne isoihin kilpailuihin ulkomaille ei mennä vaan sinne kutsutaan. Ja se kutsun saanti taas vaatii riittävän kovia tuloksia tai aiempaa menestystä isommissa kilpailuissa.
Nythän Sara Kuivisto totesi, että ensi vuodeksi on helpompi saada kutsuja kovempiin kisoihin, kun 2 min alittui ja pääsi välieriin.
Sitä en tiedä saisiko isolla rahatukolla työnnettyä urheilijoita tonne kovempiin GP-kilpailuihin tai Timanttiliigan kisoihin.
Mutta kokemuksessakin suomalaiset yleisurheilijat antavat etua maailman kärjelle.
Toki kotimainen GP-sarjakin houkuttaa joitakin ulkomaisia huippuja Suomeen kisaamaan, mutta pääsääntöisesti ulkomaan urheilijat, jotka Suomessa kisaavat ovat tasoa "hyvä kansallinen +".
Jos en väärin muista, niin eikös Kuivistokin kiertänyt tänä kesänä Itä-Euroopan "toisen luokan" kisoja(Bratislava ym) saadakseen edes vähän vastusta juoksuihin, kun kotimaasta sitä ei löytynyt. Rahaa tuo vaatii melkoisesti, mutta toivottavasti Suomessakin joskus herätään näissä manageri- ja sponsorointiasioissa.Juuri näin. Toinen mahdollisuus on mennä "toisen luokan" kisoihin testaamaan tasonsa ja siten tutustumaan kanssa kilpailijoiden toimintaan ja tasoon kyseisissä kilpailuissa. Pikkuhiljaa kokemuksen karttuessa on mahdollisuus kovan harjoittelun kautta saavuttaa vaadittava taso Timanttiliigan kisoihin. Se vaatii tietysti sekä rahallista että urheilullista panostusta saavuttaa kyseinen kansainvälinen huippu urheilun kova taso.
Harvalla urheilijalla on mahdollisuutta kilpailla ulkomailla omalla kustannuksella. Se vaatii enemmän tukea urheilijalle joko sponsorien tai valtion taholta.
Pitää huomata tämä: Suomi olympialaisissa – WikipediaSuomi on mitalitilastossa jaetulla sijalla 70.
Juuri tätä tarkoitin. Suomessa voitaisiin järjestää hyvätasoisia urheilulukiota lisää ja samalla nuorille annettaisiin mahdollisuus opiskella parhaaksi katsomalla menetelmillä aina toiselle asteelle saakka urheilun ehdoilla. Toisen asteen koulutuksen tulisi palvella sekä urheilun että opiskelun kannalta sopusoinnussa tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.Jos en väärin muista, niin eikös Kuivistokin kiertänyt tänä kesänä Itä-Euroopan "toisen luokan" kisoja(Bratislava ym) saadakseen edes vähän vastusta juoksuihin, kun kotimaasta sitä ei löytynyt. Rahaa tuo vaatii melkoisesti, mutta toivottavasti Suomessakin joskus herätään näissä manageri- ja sponsorointiasioissa.
Todella hyvä kirjoitus. Täyttä asiaa. Haluaisin tuoda keskusteluun vielä yhden asian. Tuodaan Suomeen hyviä ulkomaisia valmentajia, joita täällä on ollut jo jonkun verran. Heitä tarvitaan vielä lisää ja samalla annetaan heille paras apu mitä Suomessa on sekä taloudellisesti että muutoinkin. Yhteen hiileeleen puhaltamalla saadaan paras tulos aikaiseksi.Pitää huomata tämä: Suomi olympialaisissa – Wikipedia
Trendi on ollut kesäolympialaisissa koko ajan laskeva ja rohkenen näin ennustaa jatkossakin. Melbourne oli viimeinen todellinen rypistys: Los Angeles ei ole vertailukelpoinen, koska boikotti. Sama pätee Moskovaan 1980.
Laskevuuden syytä arvioidessa pitää muistaa se, että Afrikka tuli mukaan toden teolla 1960-luvulla ja on parantanut tulostaan eritoten lajeissa, jotka eivät vaadi merkittävää taloudellista panostusta. Itäblokki tuli mukaan sodan jälkeen ja se on ansiokkaasti hyödyntänyt urheilulääketiedettä. Kiina on panostanut myös vahvasti urheiluun. Myös Neuvostoliiton hajoaminen tiesi monien mitalimahdollisuuksien kapenemista. Melkein kaikki väkirikkaat maat ovat hyviä monissa urheilulajeissa, Intia poislukien.
Jos mietitään Suomen sisäisiä syitä, niin varmasti tärkeimpiin kuuluu nuorison liikunnan väheneminen. Monelle tietokonepelit on ainoa liikunnan muoto. Suomen lakikirjo on pieni ja jos yksi perinnelaji prakaa, siinä lähtee jo paljon mahdollisuuksia. Jos haluttaisiin lisää mitaleja, pitäisi löytää muutamia lajeja, joihin panostetaan. Pitäisi valita lajeja, joita harrastetaan vain harvoissa maassa (kuten jääkiekko & hiihto talvisin): erityisesti pitäisi valita "high tech"-lajeja, joita ei harrasteta köyhissä maissa. Jousiammunnassa sentään pitäisi edes saada kunnon välineet kisoihin.
Yhtälö on silti vaikea: jos lajia ei harrasteta monessa maassa, se ei todennäköisesti ole olympialaji. Nuoria ei voi pakottaa korkean todennäköisyyden mitalilajien pariin. Silti voidaan ainakin kysyä, mitä Ruotsissa tehdään toisin? Norja on oma lukunsa, aikansa DDR. Tanska taas jyrää omissa perinnelajeissaan. Mutta Ruotsin kyky tuottaa maailmantähtiä on silti kadehdittavaa. Monikulttuurisuuskaan ei selitä kaikkea.
Ja sitten voi olla, että joidenkin suomalaisten lahjakkuuksien kannattaisi suunnata ulkomaille valmennukseen. Viivi Lehikoinen on tästä hyvä esimerkki. Pitäisi vain etsiä lajin huipputaito ja sponsoroida urheilijoita näiden valmennukseen.
Olisihan se hienoa joskus nähdä Suomen vesipallo- tai käsipallojoukkue olympialaisissa, tai edes jalkapallossa.
mutta Suomessa tätä käsipallokulttuuria ei juurikaan ole.
Jännä muutenkin nähdä miten näissä eri palloilulajeissa menestys osuu tietyn alueen maihin.
Olisihan se hienoa joskus nähdä Suomen vesipallo- tai käsipallojoukkue olympialaisissa, tai edes jalkapallossa.
Softball on niin lähellä pesäpalloa, joten luulisi että saisimme maajoukkueen siinä kasaan, ainakin naisissa. Tuo toki huomattiin Suomessa jo vuonna 2015 ja jonkinmoista yritystä taisi olla saada joukkue kasaan. Tiedä sitten mihin/miten tuo projekti kaatui.Olisihan tuolla tosiaan tarjolla joukkueurheilun palloilulajeja miehille ja naisille. Ainakin koripallo, lentopallo, käsipallo, vesipallo, jalkapallo, maahockey, softball, baseball ja rugby.
Toisi se noihin uutta kipinää, jos Suomi pääsisi mukaan. Toki osassa noista kilpailu on hurjaa ja kisapaikka kaukainen haave.
Vielä kun Intia, Kiina ja USA hajoavat ja jakaantuvat yli sataan uuteen valtioon, niin suomalaisten mitalisaumat käyvät todella vähiin.Jokseenkin kummallista on, että jaettavien mitalien määrien kasvaessa Suomen mitalimäärä eikun vähenee. Siinä on selityksen paikka.
Vaikka Kuivisto ei aikatavoitetta suoraan sanonut, sanoi että optimijuoksussa 800 metrin väliajan tulisi olla 2:08. Tänään se oli 2:12 ja risat, joten tavoite on varmasti se 4 minuutin alitus. Ja välierässä se on Saralle täysin mahdollinen, tekisi mieli sanoa jopa todennäköinen, jos erän vauhti on sopiva.Kuivistolla tuntuu olevan eväitä jopa neljän minuutin aikaan. Jos sen tekee niin alan minäkin kallistua sille kannalle että tämä on parempi matka Saralle.
Vaikka Kuivisto ei aikatavoitetta suoraan sanonut, sanoi että optimijuoksussa 800 metrin väliajan tulisi olla 2:08. Tänään se oli 2:12 ja risat, joten tavoite on varmasti se 4 minuutin alitus. Ja välierässä se on Saralle täysin mahdollinen, tekisi mieli sanoa jopa todennäköinen, jos erän vauhti on sopiva.
Petyin Petran haastattelussa siihen ettei nostanut Kristiina Mäkeä lainkaan esiin. Eikä selostuskopissakaan vähemmän yllättäen huomattu, että Mäen ilmiselvä taktiikka oli seurata Kuivistoa alusta loppuun.
Nyt ollaan asian ytimessä! Mika Lehtimäen mukaan Suomen mitalitavoite näistä kisoista on neljä mitalia, mutta tavoite on hänen mukaansa täysin epärealistinen. Niin että mitä että? Kaiketi tavoitteet on laadittu ennen hänen aikaansa, mutta mikä se realistinen tavoite sitten on, nolla mitalia? Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja on muutenkin antanut melkoisen "kuntourheilu" -pohjaisia kommentteja mikä on mielestäni "hieman" erikoista. Tosiaan kun lajeja on tullut rutkasti lisää ja sitä myöden mitaleita on huomattavasti enemmän jaossa nykyisin. Mikä estää Suomea esim. käynnistämästä olympiaohjelmaa tiettyjen lajien osalta ja yritettäisiin ottaa ne haltuun ja hankkia näistä menestystä? Iso osa lajeista, oli kyseessä sitten vanha tai uusi laji niin Suomella ei ole edes edustajaa mukana. Enkä sano, että tämä helppoa tulisi olemaan, mutta täysin mahdollista jos tähän keskityttäisiin.Tokiossa sitten jaetaankin jo yli 1000 mitalia 337 kilpailussa. Jokseenkin kummallista on, että jaettavien mitalien määrien kasvaessa Suomen mitalimäärä eikun vähenee. Siinä on selityksen paikka.
Nyt nähtiin ensimmäinen todellinen kisaturisti, Elias Kuosmanen painin raskaassa sarjassa. Ei mitään jakoa ja vastustajat pyörittelivät suomalaista, miten halusivat.
Aika outoa, että Elias tuonne edes lähti. No nyt 3 vuotta aikaa hankkia voimaa ja samalla paino sinne 130 kg pintaan. Luulisi, että kävi selväksi, ettei pieni ja ketterä pärjää tuolla isojen seurassa.
No aika outoa jos ei olisi lähtenyt kisoihin, kun kuitenkin hankki sinne paikan. Vai tarkoititko, ettei olisi pitänyt koskaan siirtyä koko sarjaan? Kuitenkin pystyi siellä olympiakarsinnoissa kaatamaan pari kovaa vastustajaa eli kyllä paikka olympialaisissa oli ihan ansaittu. Ottelut nyt menivät surkeasti, mutta täytyy muistaa, että vastustajista ensimmäinen on finaalissa ja toinenkin on maailmanmestari. Tämä reissu antoi myös Kuosmaselle varmasti paljon oppia siitä, mitä raskaassa sarjassa pärjääminen vaatii. Seuraavissa olympialaisissa Elias voi olla jo kova nimi, jos ylipäätään edes jatkaa raskaassa sarjassa.Nyt nähtiin ensimmäinen todellinen kisaturisti, Elias Kuosmanen painin raskaassa sarjassa. Ei mitään jakoa ja vastustajat pyörittelivät suomalaista, miten halusivat.
Aika outoa, että Elias tuonne edes lähti. No nyt 3 vuotta aikaa hankkia voimaa ja samalla paino sinne 130 kg pintaan. Luulisi, että kävi selväksi, ettei pieni ja ketterä pärjää tuolla isojen seurassa.
