Se pitää ymmärtää, että kilpailu on joka lajissa koventunut ja harrastajamäärät kasvaneet maailmanlaajuisesti, vaikka Suomessa olisikin tapahtunut takapakkia. Kyllä minusta Suomi on edelleen keihäänheiton maailman kärkeä, kun tämän vuoden maailmantilastoissa on 8., 9., 11., 14. ja 18. paras sijoitus. Nykyään 50-60 miestä heittää yli 80 metriä, takavuosina maailman kärki ehkä heitti pidemmälle mutta 80 metrin ylittäjiä oli paljon vähemmän, vuosituhannen vaihteessa esimerkiksi noin 40.
Poikkeuksetta lajissa kuin lajissa yhä useammat kehittyvien maiden edustajat saavuttavat maailman kärkipään, siinä on rapistuvan/rapistuneen urheilun pikku-imperiumin penkkiurheilijoiden ymmärrettävä muuttuvaa maailmaa.
mutta edelleen kyllä jossain on vika, jos 40 vuodessa ei pysty rikkomaan ennätyksiä.
Kuvittele itsesi työntekijäksi tuohon aikaan. Mitä töiden jälkeen, viikonloppuisin ja lomilla? Netti? Ei ollut. TV? Tarjonta oli niukkaa. Yleensäkin viihdetarjonta oli aivan eri tasolla kuin nykyään. Raha? Sitä ei riittänyt ylellisiin huvituksiin tai lomamatkailuun.
Tuossa tilanteessa moni etsi elämäänsä sisältöä urheilusta.
Vika yleisurheilun SE-tulosten suhteen on siinä, että elintaso on noussut ja yhteiskunta kaupungistunut.
Ennen valtaosa duuneista kävi jo itsessään esim matalatasoisesta kestävyysharjoittelusta. Keskivertotyöskentely taas on nykyään pelkkää pönöttämistä, suorastaan vaarallisen passiivista ja yksipuolista touhua. Toimistotyöntekijät ovat kärjistetysti hiirikyynärpään takia useammin saikulla kuin ammattilaisurheilijat urheilussa tulleiden vammojen vuoksi.Ja tuohan se vasta kiinnostaakin, että jos siihen aikaan käytiin duunissa ja silti pystyttiin urheilemaan maailman huipulla, niin miten se ei nykyään onnistu?
No eikös paremman elintason päinvastoin pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet urheillakin?
Lewis Korir juoksi eilen 10 000 m alle 28 minuutin joten on meillä mahdollisuus saada kilpailukykyinen edustaja arvokisojen kestävyysjuoksuun myös lähivuosina, jos mies vaan saa Suomen kansalaisuuden. Erittäin hyvä juoksija, Riossa 2016 maraton-mitali Suomeen?
Missä muissa länsimaisissa yhteiskunnissa kestävyysjuoksu on viime vuosina kehittynyt ja kasvattanut suosiotaan?
Ja tuohan se vasta kiinnostaakin, että jos siihen aikaan käytiin duunissa ja silti pystyttiin urheilemaan maailman huipulla, niin miten se ei nykyään onnistu?
No eikös paremman elintason päinvastoin pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet urheillakin? Tuskin Suomessa hengissä pysyminen on koskaan urheilua vaatinut muutenkaan.
Jos sinä et ymmärrä, miksi elintason nousu vie pohjaa kestävyysurheilulta, keskustelua lienee turha jatkaa.
Missä muissa länsimaisissa yhteiskunnissa kestävyysjuoksu on viime vuosina kehittynyt ja kasvattanut suosiotaan?
Mietihän vähän sitä vielä uusiksi. Yleisurheilun harrastaminen on perinteisesti ollut erittäin halpaa ja esimerkiksi jääkiekon ja vaikkapa ratsastuksen varsin kallista. Elintason kehittyminen antaa paremmat mahdollisuudet urheilla, siis valita myös näitä kalliimpia lajejakin. Se on yleisurheilun tappio.
Urheilu on maailman laajuisesti ammattimaistunut. Suomessa on hyvin vaikea elättää itsensä urheilemalla. Monelle se helpompi tie itsensä ja mahdollisen perheen elättämiseen löytyy ihan normaalista työelämästä urheilemisen sijaan.
Sistis kirjoitti:Mietihän vähän sitä vielä uusiksi. Yleisurheilun harrastaminen on perinteisesti ollut erittäin halpaa ja esimerkiksi jääkiekon ja vaikkapa ratsastuksen varsin kallista. Elintason kehittyminen antaa paremmat mahdollisuudet urheilla, siis valita myös näitä kalliimpia lajejakin. Se on yleisurheilun tappio.
Mazza kirjoitti:Ja edelleen kun meiltä kuitenkin löytyy lähivuosilta sekä 3000 m esteiden että maratonin EM-kullat, niin kestävyysjuoksun liiallinen ruoskintakin menee osittain yli. Niitä lahjakkaita tyyppejä tulee edelleen, paljon vähemmän ja sitä kautta harvemmin kuin aiemmin, mutta niitä kuitenkin tulee.
Olisi myös kiva tietää, miten Virén ja Väätäinen taittoivat koulumatkansa ja oliko heillä pentuna Nintendo Wii.
Juu, mutta se ei edelleenkään selitä miksi kärjessä tulostaso on romahtanut. Ymmärrän kyllä, että lahjakkuudet eksyvät useammin muihin lajeihin mutta ei se ole ainoa syy. Kysymys on edelleen pitkälti siitä mitä yhteiskunnassa arvostetaan.
Varmasti etsikin mutta Internetin vikako se nyt on, ettei enää kiinnosta urheilla?
Tulee kyllä, järjestelmän ulkopuolelta. Koskahan viimeksi on saatu joku liiton maajoukkueet läpi kolunnut kestävyysurheilija Suomen huipulle? Etenkin jos katsoo uintia niin tilannehan on aivan säälittävä.
Tulikos ne suomalaiset maailmanhuiput uinnissa 1970- ja 1980-luvulla liiton ryhmistä vai niiden ulkopuolelta?
Ja 70-luvulla se oli ilmeisesti helpompaa? Ei mene läpi tämä elintasojankutus.
Kysymys on edelleen pitkälti siitä mitä yhteiskunnassa arvostetaan.
Totta kai. Ja toisaalta siitä, että mikä laji tuottaa urheilijalle eniten mielihyvää. Monet joukkuepelit ovat jo luonteeltaan varsin sosiaalisia, joten ne tarjoavat pelkästään harjoituksissa sen, mitä yleisurheilu tarjoaa harrastajalleen vain kilpailuissa. Toisaalta, yleisöä ja sponsoreitakin nämä jääkiekot ja jalkapallot kiinnostavat enemmän, mikä ohjaa myös urheilijoita siihen suuntaan. Yleisurheilua ei ehkä siksi arvosteta kun siinä ei enää oikein menestytä. Ennen siinä menestyttiin, koska harrastajamäärät olivat aiemmin jo mainituista syistä huomattavasti suuremmat ja kansainvälinen taso pienempi.
Juu, kyllähän yleisurheilu tai mikä tahansa muu yksilölaji on yksinäistä puurtamista, ja vaatii kovaa luonnetta. Joukkuelajeissa pääsee "helpommalla", kun voi sluibailla muiden selkien takana jos ei kiinnosta.
Ja suunnistajat eivät perkele ymmärrä, että ei tällä elintasolla ja tietokonemäärällä nyt vain voi pärjätä kestävyyslajeissa.