Minä kovasti ihmettelen ihmisiä, joilla on kiire paikoissa, joissa ei voi olla kiire. Tai siis kun siitä kiireestä ei ole mitään hyötyä. Ja kun siellä kiirepaikassa liikkuu sen puolitoista tonnia kevyempiä, kuten jalankulkijoita.
Ajoin siis tänään töihin Puistokatua kohti keskustaa täällä Jyväskylässä. Siellä hautausmaan jälkeen on ne yhdet liikennevalot, joihin tullessa tiesin jo kaukaa, että nyt ne minut pysäyttävät. Ja kas, keltaiset vaihtuivat siinä vaiheessa kun valoihin oli vielä montakymmentä metriä. Kylläpä hivenen säikäytti, kun taustapeilissä iso valkoinen BMW-maasturi taisi harkita tuossa kohtaa ohittamistani, että ehtisi vielä punaisia päin liikennevaloihin. Joo, kyllä huomasin, että tulit murisemaan siihen takapuskuriin, suorastaan tunsin ison moottorisi murinan vihamielisesti. No, valot vaihtuivat vihreälle ja perässähän se maasturi tuli sen sata metriä kunnes piti kääntyä vasemmalle kohti Kalevankatua. Sama näytelmä liikennevaloissa ja sitten kun nuo vasemmalle kääntyvät valot vaihtuivat vihreiksi, saman tien rinnalle (oikealle puolelleni), jotta ottaisi kääntymisen jälkeen suoraan sen oikeanpuoleisen kaistan. No, samaan aikaan palaa vihreät jalankulkijoille ja tiukalla jarrutuksella sai pysähtymään ennen hyvännäköisen neidon kaatamista. Koska tuo kävelijä ohitti minut ensin, pääsin tästäkin ennen häntä, kiihdytin, vaihdoin kaistaa oikealle kääntyäkseni Ilmarisenkadulle. Bemari ehti taas takapuskuriin kiinni ja hyökkäili vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta kun köröttelin Kolmikulman parkkihalliin ja ajoin luiskaa ylös. Siellä porteilla BMW otti tietysti eri kaistan kuin minä ja tällä kertaa hänen porttinsa oli nopeampi, varsinkin kun kiihdytti portilta lähes renkaat ulvoen hämärään hallin. Tämä: miksi helvetissä parkkihallissa pitää kaahata? Tuolla on lyhyet suorat, heikot mahdollisuudet jalankulkuun muualla kuin ajoväylällä ja useita jalankulkijan poistumisovia. Joten ihmisiä tulee ja menee autoilleen milloin mistäkin. Ja kaveri kaahaa renkaat ulvoen, koska häntä vituttaa kun en ajellut päin punaisia tai jalankulkijoita! Tai kaveri ja kaveri... ratissahan oli arviolta 50-v lady, näin hänen kyrpiintyneen naamansa siinä parkkihallin portilla tarkasti.
Tämä oli muutenkin hyvin ihmeellinen tapaus. Tätillä oli tuollainen kiire halliin ja oletettavasti sieltä työpaikalle tai jonnekin. Minä nousin kaikessa rauhassa autosta, läksin autoltani ja jouduin vielä palaamaan takaisin puoli kerrosta kun kaikki kamat ei lähteneetkään mukaan. Kävelin hissukseen normireittiäni Aren aukiolle ja tämä pässinpää on vasta siinä vaiheessa kömpimässä ulos siitä Amarillon viereisestä ovesta puolijuoksua. Jos on kiire, kannattaisikohan käyttää esimerkiksi sitä lyhintä kävelyreittiä eikä uhkailla toisten henkeä sillä Bemarilla?
