Suomalainen liikennekäyttäytyminen

[UnenNukkuja]

Lisäksi kohtaan jalankulkijana vähintään yhtä usein autoilijan tai pyöräilijän, joka ei tunne väistämisvelvollisuuksia tai sitten vain välitä noudattaa niitä. En kuitenkaan koe normaalisti tarvetta haukkua pyöräilijöitä spandex-pelleiksi, jalankulkijoita tuulipukupelleiksi, autoilijoita Toyota- ym. pelleiksi jne.

Tätä itsekin pohdin, koska valtaosin kävelen. Autoilijat ja pyöräilijät meidän kohdalla keskittyvät kitisemään, kuinka syynäämme vaan puhelimia tai kuulokkeissa soi musiikki. So what, se suojatie pitäisi pystyä ylittämään. Usein sanotaan, kuinka pitäisi keskittyä tsekkaamaan lähestyvät autot. Voi tätä neuvoa, odotapa ruuhkaväylällä valottomalla suojatiellä ikuisuus.

Mutta noin yleisesti keskusteluissa liikaa vastakkainasettelua. Miksei osata ajatella toistenkin kannalta? (enkä viittaa nyt tähän palstaan, täällähän fiksua keskustelua)

 

[benicio]

Toivoisin ylipäätään, että porukka vähän relaisi. Ymmärrän toki että jos luulee kuolevansa, niin primitiivireaktiona voi tulla mitä vaan, mutta noin muuten kaikki keskisormet ja raivotööttäykset ja takaluukun tamppaukset voisi korvata peukulla ja hymyllä.
Olet yleensä ns hävinnyt pelin kun näytät keskaria, mutta korvaapa se peukulla niin se vihollinenhan jää miettimään että mitä just tapahtu.

 

[UnenNukkuja]

Toivoisin ylipäätään, että porukka vähän relaisi. Ymmärrän toki että jos luulee kuolevansa, niin primitiivireaktiona voi tulla mitä vaan, mutta noin muuten kaikki keskisormet ja raivotööttäykset ja takaluukun tamppaukset voisi korvata peukulla ja hymyllä.
Olet yleensä ns hävinnyt pelin kun näytät keskaria, mutta korvaapa se peukulla niin se vihollinenhan jää miettimään että mitä just tapahtu.

Itse olen itse asiassa hieman "vanhanaikainen höppänä" ja joskus morotan varsinkin tasa-arvoisissa ytimen risteyksissä autoilijoille, jotka minut huomasi. Jossain tästäkin ulistaan, että eihän niin kuulu tehdä, mutta pakko sitä on jollekin joskus kiitollisuus osoittaa.

Jos vaikka puhelimeni soi, kun olen juuri lähestymässä suojatietä ja tuo puhelu on tärkeä, peruutan ja huitaisen kuskille, että menee. Haluan tosissani hoitaa sen puhelun alta pois ja jään sen tekemään etäämmäs suojatiestä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Olin kävelylenkillä aiemmin elokuussa. Kävelin kevyen liikenteen väylää paikallisen kauppakeskuksen ohi. Kauppakeskuksen suunnasta tuleva liikenne saapuu T-risteykseen siten, että sieltä tulijat joutuvat ylittämään kevyen liikenteen väylän jatkeena olevan suojatien, johon olin saapumassa. Suojatien keskellä on liikenteenjakaja, ja kauppakeskuksesta poistuville on kaksi kaistaa, yksi kumpaankin suuntaan kääntyville.

Saavuin suojatielle, ja kauppakeskuksesta oikealle kääntyvä auto jäi odottamaan, että pääsen yli. Samaan aikaan viereistä kaistaa tulee kauppakeskuksen suunnasta moposkootterilla nuori poika, joka huomaa kyllä minut, mutta päättää ajaa suunnilleen kävelyvauhtia lävitseni, päästäkseen viereisen auton ohi kurkkimaan risteävää liikennettä. Syntyy pieni kontakti, kun oletin tietenkin mopopojan antavan suojatiellä etenevän kävelijän mennä ensin. Tällöin kehkeytyi keskustelu, joka eteni seuraavasti (PK = Pisin Kääpiö 186cm, MP = mopopoika):

MP: Hei älä töni, mä meinasin kaatua!
PK: Älä itse töni, sun pitää väistää jalankulkijaa suojatiellä eikä ajaa päälle.
MP: Mä tulin tosi hiljaa, sä olisit voinut vähän odottaa.
PK: Sun täytyy kuitenkin noudattaa liikennesääntöjä.
MP: Haist vittu.

PK kaivoi puhelimensa esiin ja otti kuvia moposta ja pojasta. Vakuutuskilpi ei harmi kyllä tarttunut selvästi yhteenkään kuvaan. MP kaasutti paikalta suht kiireellä pois.

Entisenä mopopoikana olen kyllä vähän skeptinen mopokortin hyödyistä. Liikennesääntöjen ymmärtäminen ja mopon käsittelyn perusteet onnistuvat ilmankin, ja keneltä hyvänsä. Mopokortin suorittaminen tuskin vaikuttaa paljoa keskenkasvuisen asenteisiin, ei välttämättä harkintakykyynkään. B-kortinkin suorittamisen suhteen näkisin paremmaksi, ettei 17-vuotiaille myönnettäisi B-ajo-oikeutta mistään syystä. Onnettomuustilastot eivät oikein puolla tuon ikäisten autoilua. Monelle 18 vuotta täyttäneellekin mopo ja polkupyörä olisivat parempia kulkupelejä, sekä itsensä että muiden kannalta.

 

[finnjewel]

Jos autoilijalla ei ole kärkikolmiota tai uutta Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkkiä, pyöräilijä on väistämisvelvollinen tulipa hän oikealta tai vasemmalta."

Tämä on aivan selvä asia, mutta aina ei voi tietää, onko siellä kärkikolmio vai ei. Yhtä vaikeaa niin autoilijolle kuin kuin pyöräilijöille. Ainakin vieraassa ympäristössä on risteyksissä parempi vähän varoa; ei voi tietää onko siellä kärkikolmio vai ei. Toki aina et voi tietää aiotaanko sinua väistää vai ei, vaikka tulisit oikealta tasa-arvoisessa risteyksessä. Valtateillä etuajo-oikeus on liikennemerkillä osoitettu.

Liikennemerkki B1 Etuajo-oikeutettu tie

Tuotteet työhön turvallisen ja tehokkaan työskentelyn verkkokaupasta. Tilaa helposti, nopeasti ja varmasti henkilökohtaisella palvelulla.

www.sareskoski.com

Kaupunkioloissa tätä merkkiä harvoin näkee.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Liikennemerkki B1 Etuajo-oikeutettu tie

Tuotteet työhön turvallisen ja tehokkaan työskentelyn verkkokaupasta. Tilaa helposti, nopeasti ja varmasti henkilökohtaisella palvelulla.

www.sareskoski.com

Kaupunkioloissa tätä merkkiä harvoin näkee.

Nyt tulee hivenen mutua, mutta tulkitsen niin, että etuajo-oikeutetun tien merkki nähdään kaupunkiolosuhteissa usein ongelmallisena, tai ainakin lisäarvoakaan vähäisenä. Merkkejä on muutenkin melko paljon, ja tuon merkin käyttö taitaa tieliikennelain mukaan edellyttää myös toisen merkin käyttöä silloin, kun etuajo-oikeus päättyy.

Kärkikolmion etuna on, että myös etuajo-oikeutetulta tieltä katsottuna se on välittömästi tunnistettavissa, kun tuon muotoisia liikennemerkkejä ei ole muita. Sama juttu kielletyn ajosuunnan merkin kanssa siinä mielessä, että tuo on ainoa pyöreä liikennemerkki, jota voidaan pitää esim. risteysalueella kuperaksi muotoiltuna. Näin senkin tunnistaa myös nurjalta puolelta. Ainoa isompi ongelma noissa kahdessa merkissä on mielestäni se, että joskus merkin sijoittelua ei pysty tekemään kovin hyvin, jos sitä ajatellaan etu-ajo-oikeutettua tietä kulkevan kannalta. Joskus niitä joutuu kurkkimaan oikein huolella, ja se taas onvähän riskaabelia, mikäli ollaan liikkeellä vieraassa kaupungissa ja vilkkaan liikenteen aikaan. Tähän jos keksisi hyvän liikennemerkki- tai muun viesti-innovaation, niin liikenneturvallisuus voisi hyvinkin kohentua.

 

[finnjewel]

Joskus niitä joutuu kurkkimaan oikein huolella, ja se taas onvähän riskaabelia, mikäli ollaan liikkeellä vieraassa kaupungissa ja vilkkaan liikenteen aikaan. Tähän jos keksisi hyvän liikennemerkki- tai muun viesti-innovaation, niin liikenneturvallisuus voisi hyvinkin kohentua.

Tämä kurkkiminen on se hankaluus, kun joutuu arvailemaan. Helppoa ratkaisua ei taida olla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tämä kurkkiminen on se hankaluus, kun joutuu arvailemaan. Helppoa ratkaisua ei taida olla.

No en minä ainakaan keksi äkkiä muuta kuin merkin, joka kertoisi oikealta tulevien etuajo-oikeudesta. Olisikohan tuo siinä mielessä hankala, joka ainoaan paikkaan pitäisi ainakin taajamissa laittaa kyseinen merkki, missä oikealta tuleva saa tulla ensin. Ilmeisesti lainsäätäjä ajattelee, että merkkien kylvämistä vältetään, jos vain pystytään nojaamaan ilman merkkejä sääntöön, jossa vasemmalta tuleva väistää.

 

[El Gordo]

"Monien mukaan autoilija väistää, koska pyöräilijä tulee oikealta.

Väärin. Pyöräilijä ei aja tiellä vaan pyörätiellä ja ylittää tien pyörätien jatketta pitkin. Jos autoilijalla ei ole kärkikolmiota tai uutta Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkkiä, pyöräilijä on väistämisvelvollinen tulipa hän oikealta tai vasemmalta."

Kyllä noita näkee väistämisvelvollisuudestaan tietämättömiä pyöräilijöitä näkee, mutta varmaan yhtä paljon on autoilijoita jotka ei osaa väistää pyöräilijää silloin kun pitäisi.

Tavallinen vaaranpaikka on auton kääntyessä kun pyöräilijä on ylittämässä risteävää tietä pyörätien jatkeella.

 

[Peltinen]

Kyllä noita näkee väistämisvelvollisuudestaan tietämättömiä pyöräilijöitä näkee, mutta varmaan yhtä paljon on autoilijoita jotka ei osaa väistää pyöräilijää silloin kun pitäisi.

Puhumattakaan niistä autoilijoista, jotka väistävät pyöräilijää myös silloin kuin ei pitäisi. Näistä tulee yhdistettynä ihan kiva cocktail.

 

[finnjewel]

Tavallinen vaaranpaikka on auton kääntyessä kun pyöräilijä on ylittämässä risteävää tietä pyörätien jatkeella.

Näissä tilanteissa, mikäli väistämissääntöjä oikein tulkitsen, pyörää ajava pyöräilijä väistää ("päätieltä") kääntyvää autoa aina, mutta pyörän taluttajaa tai jalankulkijaa auto väistää aina.
En ihmettele, että sekaannuksia tulee.

 

[Tadu]

Näissä tilanteissa, mikäli väistämissääntöjä oikein tulkitsen, pyörää ajava pyöräilijä väistää ("päätieltä") kääntyvää autoa aina, mutta pyörän taluttajaa tai jalankulkijaa auto väistää aina.
En ihmettele, että sekaannuksia tulee.

Ei kyllä risteyksessä kääntyvä auto väistää myös pyöräilijää.

 

[finnjewel]

Ei kyllä risteyksessä kääntyvä auto väistää myös pyöräilijää.

Sitten on myönnettävä, että olen pudonnut kärryiltä. Eipä vasemmalle kääntyessä aina ole kiva jäädä poikittain vastaantulevalle kaistalle odottamaan, ainakaan vilkkaalla tiellä. Yllättäen ilmaantuvia ja yllättävän verkkaisesti eteneviä kulkijoita riittää.

 

[Tadu]

Sitten on myönnettävä, että olen pudonnut kärryiltä. Eipä vasemmalle kääntyessä aina ole kiva jäädä poikittain vastaantulevalle kaistalle odottamaan, ainakaan vilkkaalla tiellä. Yllättäen ilmaantuvia ja yllättävän verkkaisesti eteneviä kulkijoita riittää.

Autoilija väistää kääntyessään risteyksessä tai tullessaan kolmion/stop-merkin takaa. Muuten suojatiellä eli pyörätien jatkeella ajava pyöräilijä väistää.

Siinä tiivistettynä.

 

[finnjewel]

Autoilija väistää kääntyessään risteyksessä tai tullessaan kolmion/stop-merkin takaa. Muuten suojatiellä eli pyörätien jatkeella ajava pyöräilijä väistää.

Siinä tiivistettynä.

Ok, eli iltapäivälehtien klikkiotsikointi ja vatvominen koskee niitä melko harvinaisia tienkohtia, joissa autoilijalla ei ole ennen pyörätien jatketta ylittäessään kärkikolmiota tai STOP-merkkiä.

 

[Tadu]

Ok, eli iltapäivälehtien klikkiotsikointi ja vatvominen koskee niitä melko harvinaisia tienkohtia, joissa autoilijalla ei ole ennen pyörätien jatkeelle tuloaan kärkikolmiota tai STOP-merkkiä.

Ainakin täällä päin on kyll useita paikkoja, joissa autotien yli on risteävä suojatie ilman kolmiota tai stoppia.

 

[finnjewel]

Ainakin täällä päin on kyll useita paikkoja, joissa autotien yli on risteävä suojatie ilman kolmiota tai stoppia.

Täällä päin sellaisia on onneksi vähän. Miten muuten pyörätien jatkeet ennen kiertoliittymiä ja heti niiden jälkeen? Täällä päin niitä pitkin on melkeinpä pakko jatkaa pyörän selässä, koska autoilijat silloin niin innokkaasti pysähtyvät.

 

[Tadu]

Täällä päin sellaisia on onneksi vähän. Miten muuten pyörätien jatkeet ennen kiertoliittymiä ja heti niiden jälkeen? Täällä päin niitä pitkin on melkeinpä pakko jatkaa pyörän selässä, koska autoilijat silloin niin innokkaasti pysähtyvät.

Aina ennen kiertoliittymää on kolmio ennen suojatietä, eli autoilija väistää. Kiertoliittymästä poistutaan kääntymällä, eli autoilija väistää suojatiellä kulkevaa pyörää.

 

[Leon]

Ei väistetä, jos ei tunneta!

 

[adolf]

Noissa risteyksissä on kuitenkin kaikkien syytä pitää omasta ennakoinnistaan ja hereillä olostaan huolta, eikä kiveen hakatusti vain posottaa menemään laput silmillä omista oikeuksistaan kiinni pitäen. Ihan jo liikenteen sujuvoittamisen vuoksi, ja oli sitten liikkeellä millä kulkupelillä hyvänsä. Ja sama pätee tietysti kaikkeen muuhunkin toimintaan liikenteessä.

Läheskään kaikki meistä ei kuitenkaan noita kaikkia väistämissääntöjä tunne, ja täytyy myöntää, että tuo @Tadu tiivistelmä ylempänä opetti minuakin.

Sen enempää en mistään semmoisesta rupea viisastelemaan, että pahin kiire on myös parasta jättää kotiin. Näinhän se tietysti olisi, mutta enpä itsekään osaa tuon mukaan tuolla ajaa, vaan hermot menee varsinkin hidastelijoiden kanssa hyvinkin äkkiä.

 

[Tadu]

Noissa risteyksissä on kuitenkin kaikkien syytä pitää omasta ennakoinnistaan ja hereillä olostaan huolta, eikä kiveen hakatusti vain posottaa menemään laput silmillä omista oikeuksistaan kiinni pitäen. Ihan jo liikenteen sujuvoittamisen vuoksi, ja oli sitten liikkeellä millä kulkupelillä hyvänsä. Ja sama pätee tietysti kaikkeen muuhunkin toimintaan liikenteessä.

Läheskään kaikki meistä ei kuitenkaan noita kaikkia väistämissääntöjä tunne, ja täytyy myöntää, että tuo @Tadu tiivistelmä ylempänä opetti minuakin.

Sen enempää en mistään semmoisesta rupea viisastelemaan, että pahin kiire on myös parasta jättää kotiin. Näinhän se tietysti olisi, mutta enpä itsekään osaa tuon mukaan tuolla ajaa, vaan hermot menee varsinkin hidastelijoiden kanssa hyvinkin äkkiä.

Juu ei todellakaan osaa. Lainsäätäjä on epäonnistunut, koska laki on kansalaisille liian vaikea hahmotettava. Kaiken lisäksi tätä ei selvennetty yhtään kun liikennelakia uudistettiin. Asian voi ilmaista yksinkertaisesti kuten minä kirjoitin, mutta laissa kirjoitetaan pyörätien jatkeista jne., jotka eivät väistämissääntöihin vaikuta mitenkään.

Ei todellakaan kannata pyörällä ajaa risteykseen 35 km/h luottaen, että sinut on nähty. Pyörää ei aina vaan näe autosta.

 

[Sphinx]

Aina ennen kiertoliittymää on kolmio ennen suojatietä, eli autoilija väistää. Kiertoliittymästä poistutaan kääntymällä, eli autoilija väistää suojatiellä kulkevaa pyörää.

Minua nyt hämmentää tämä Iltalehden juttu, joka oli linkitetty edelliselle sivulle. Väittävät siinä, että pyöräilijä väistäisi mustaa autoa, mikäli risteyksessä ei olisi kärkikolmiota, koska pyörätie on erillinen tie autotiehen verrattuna, ja autoilija ajaa pyörätien yli suoraan ja kääntyy vasta sitten autotielle. Itse olisin kyllä ajatellut, että autoilija väistää joka tapauksessa, koska kääntyy risteyksessä. Tulkinta, jonka mukaan kyseessä on kaksi erillistä risteystä johtaa nähdäkseni moniin ongelmiin. Tällä logiikalla pyöräilijän pitäisi väistää myös valkoista autoa, mikäli se kääntyy risteyksessä, koska samalla tavalla valkoinen autokin "on jo kääntynyt" ennen pyörätietä kuin musta auto kääntyy vasta "pyörätien jälkeen", eli tuon jutussa esitetyn logiikan mukaan valkoinen auto ajaa pyörätien yli suoraan. Tästä seuraa myös se, että pyöräilijöiden pitäisi aina väistää kiertoliittymästä poisajavia autoja, koska nekin ovat jo kääntyneet ennen pyörätietä. Tällä tavalla tulkittuna tuossa Iltalehden esimerkkitulanteessa mustalla autolla pitäisi lisäksi olla uusi kärkikolmio myös pyörätien ja autotien välissä, jotta tämän tarvitsisi väistää valkoista autoa. Jos kerran pyörätie ja autotie ovat täysin erilliset tiet ja tuossa on kaksi erillistä risteystä, eihän tuo ennen pyörätietä asetettu kärkikolmio voi enää autoteiden risteyksessä olla voimassa.

Nyt tulee hivenen mutua, mutta tulkitsen niin, että etuajo-oikeutetun tien merkki nähdään kaupunkiolosuhteissa usein ongelmallisena, tai ainakin lisäarvoakaan vähäisenä.

Vielä parikymmentä vuotta sittenhän sen tiesi pääsääntöisesti nopeusrajoituksesta ovatko risteykset tasa-arvoisia vai eivät. Tasa-arvoisessa risteyksessähän nopeusrajoitus voi olla enintään 40 km/h, ja pääsääntöisesti risteykset olivatkin tasa-arvoisia, jos nopeusrajoitus oli alle 50 km/h. Sittemmin kun kaupunkialueilla on 50 km/h nopeusrajoituksia alettu systemaattisesti laskea, mutta samalla kärkikolmioita ei ole poistettu, on nopeusrajoituksen yhteys väistämisvelvollisuuteen risteyksissä hämärtynyt.

 

[marse]

Minua nyt hämmentää tämä Iltalehden juttu, joka oli linkitetty edelliselle sivulle. Väittävät siinä, että pyöräilijä väistäisi mustaa autoa, mikäli risteyksessä ei olisi kärkikolmiota, koska pyörätie on erillinen tie autotiehen verrattuna, ja autoilija ajaa pyörätien yli suoraan ja kääntyy vasta sitten autotielle. Itse olisin kyllä ajatellut, että autoilija väistää joka tapauksessa, koska kääntyy risteyksessä. Tulkinta, jonka mukaan kyseessä on kaksi erillistä risteystä johtaa nähdäkseni moniin ongelmiin. Tällä logiikalla pyöräilijän pitäisi väistää myös valkoista autoa, mikäli se kääntyy risteyksessä, koska samalla tavalla valkoinen autokin "on jo kääntynyt" ennen pyörätietä kuin musta auto kääntyy vasta "pyörätien jälkeen", eli tuon jutussa esitetyn logiikan mukaan valkoinen auto ajaa pyörätien yli suoraan. Tästä seuraa myös se, että pyöräilijöiden pitäisi aina väistää kiertoliittymästä poisajavia autoja, koska nekin ovat jo kääntyneet ennen pyörätietä. Tällä tavalla tulkittuna tuossa Iltalehden esimerkkitulanteessa mustalla autolla pitäisi lisäksi olla uusi kärkikolmio myös pyörätien ja autotien välissä, jotta tämän tarvitsisi väistää valkoista autoa. Jos kerran pyörätie ja autotie ovat täysin erilliset tiet ja tuossa on kaksi erillistä risteystä, eihän tuo ennen pyörätietä asetettu kärkikolmio voi enää autoteiden risteyksessä olla voimassa.


Vielä parikymmentä vuotta sittenhän sen tiesi pääsääntöisesti nopeusrajoituksesta ovatko risteykset tasa-arvoisia vai eivät. Tasa-arvoisessa risteyksessähän nopeusrajoitus voi olla enintään 40 km/h, ja pääsääntöisesti risteykset olivatkin tasa-arvoisia, jos nopeusrajoitus oli alle 50 km/h. Sittemmin kun kaupunkialueilla on 50 km/h nopeusrajoituksia alettu systemaattisesti laskea, mutta samalla kärkikolmioita ei ole poistettu, on nopeusrajoituksen yhteys väistämisvelvollisuuteen risteyksissä hämärtynyt.

Ensin kommentti tuohon mustan ja valkoisen auton tilanteeseen. Olet varsin oikeassa siinä, että tieliikennelaki ei ole tämän tilanteen kohdalla kovin selvä. Liikenneturva kommentoidessaan lakia ottikin muistaakseni kantaa siihen, että laissa ei lainkaan määritellä kääntymisen kestoa. Toisin sanoen laissa ei oteta kantaa siihen, milloin kääntyminen alkaa ja milloin se loppuu. Kuitenkin käytäntö on muodostunut niin, että tilanteessa mustan auton kääntyminen ei ole vielä alkanut, eikä se siten ole kääntyvä ajoneuvo pyöräilijään nähden. Tilanne on helppo ajatella niin, että kääntyvän ajoneuvon on väistettävä kaikkia, joiden reitille on kääntymässä. Jos lakitekstiä lukee kirjaimellisesti, siellä ei toki mainita mitään muuta kuin risteävä tie. Kuitenkin ehdottomasti parempi näin, sillä jos tilanteessa ei olisi kolmiota ja risteyksessä musta auto pystyisi jatkamaan myös suoraan, olisi aika kestämätöntä, että pyöräilijä joutuisi väistämään autoja sen mukaan, mihin ne ovat menossa kohtaamisen jälkeen. On helpompi ajatella niin, että kääntyminen ei ole tuossa vielä alkanut, vaan musta auto on pyörätien kohdalla vielä suoraan kulkeva ajoneuvo. Sen sijaan valkoisen auton tilanteessa ei mielestäni ole samaa logiikkaa, eikä ongelmaa. Valkoinen auto kääntyisi tuossa selkeästi risteävän pyörätien yli, eikä kääntymisen voi mielestäni mitenkään tulkita olevan päättynyt vielä pyörätien kohdalla. Ei, vaikka tekisi minunkin mielestäni virheellisen selittelyn siitä, että tilanteessa pyörätie olisi jotenkin erillinen tie.

Liikenneympyrästä poistuminen mainitaan tieliikennelaissa erikseen, joten näissä ei ole samanlaista tulkintaongelmaa kääntymisen kestosta. Ei olisi minun mielestäni muutenkaan, samasta syystä kuin valkoisen auton tapauksessa. Ei voi mielestäni mitenkään tulkita, että kääntyminen olisi päättynyt pyörätien kohdalla liikenneympyrästä poistuttaessa. Mutta ei väliä tosiaan.

Tasa-arvoisen risteyksen kohdalla voi nopeusrajoitus olla myös 50 km/h, mutta silloin risteyksestä on varoitettava risteyksen liikennemerkillä. Ei sinänsä poista asiaa, jota kirjoitit, mutta hyvä muistaa kuitenkin.

 

[Tadu]

Minua nyt hämmentää tämä Iltalehden juttu, joka oli linkitetty edelliselle sivulle. Väittävät siinä, että pyöräilijä väistäisi mustaa autoa, mikäli risteyksessä ei olisi kärkikolmiota, koska pyörätie on erillinen tie autotiehen verrattuna, ja autoilija ajaa pyörätien yli suoraan ja kääntyy vasta sitten autotielle. Itse olisin kyllä ajatellut, että autoilija väistää joka tapauksessa, koska kääntyy risteyksessä. Tulkinta, jonka mukaan kyseessä on kaksi erillistä risteystä johtaa nähdäkseni moniin ongelmiin. Tällä logiikalla pyöräilijän pitäisi väistää myös valkoista autoa, mikäli se kääntyy risteyksessä, koska samalla tavalla valkoinen autokin "on jo kääntynyt" ennen pyörätietä kuin musta auto kääntyy vasta "pyörätien jälkeen", eli tuon jutussa esitetyn logiikan mukaan valkoinen auto ajaa pyörätien yli suoraan. Tästä seuraa myös se, että pyöräilijöiden pitäisi aina väistää kiertoliittymästä poisajavia autoja, koska nekin ovat jo kääntyneet ennen pyörätietä. Tällä tavalla tulkittuna tuossa Iltalehden esimerkkitulanteessa mustalla autolla pitäisi lisäksi olla uusi kärkikolmio myös pyörätien ja autotien välissä, jotta tämän tarvitsisi väistää valkoista autoa. Jos kerran pyörätie ja autotie ovat täysin erilliset tiet ja tuossa on kaksi erillistä risteystä, eihän tuo ennen pyörätietä asetettu kärkikolmio voi enää autoteiden risteyksessä olla voimassa.


Vielä parikymmentä vuotta sittenhän sen tiesi pääsääntöisesti nopeusrajoituksesta ovatko risteykset tasa-arvoisia vai eivät. Tasa-arvoisessa risteyksessähän nopeusrajoitus voi olla enintään 40 km/h, ja pääsääntöisesti risteykset olivatkin tasa-arvoisia, jos nopeusrajoitus oli alle 50 km/h. Sittemmin kun kaupunkialueilla on 50 km/h nopeusrajoituksia alettu systemaattisesti laskea, mutta samalla kärkikolmioita ei ole poistettu, on nopeusrajoituksen yhteys väistämisvelvollisuuteen risteyksissä hämärtynyt.

Siinä on autoilijalle kaksi erillistä risteystä, joita ennen on kolmio. Eli pitää väistää molemmissa. Jos ei olisi kolmiota, toimittaisiin molemmissa risteyksissä väistämissääntöjen mukaan. Jos kolmio olisi suojatien jälkeen, se vaikuttaisi vain autotiehen.

Liikenneympyrävertaus ei tässä toimi kyllä yhtään, koska liikenneympyrästä käännytään suojatielle. Tässä autoilija ajaa suoraan pyörätien jatkeen yli. Se mitä tapahtuu pyörätien jatkeen jälkeen ei luonnollisesti vaikuta pyörätien jatkeen väistämissääntöihin.

 

[Vepe21]

Siinä on autoilijalle kaksi erillistä risteystä, joita ennen on kolmio. Eli pitää väistää molemmissa. Jos ei olisi kolmiota, toimittaisiin molemmissa risteyksissä väistämissääntöjen mukaan. Jos kolmio olisi suojatien jälkeen, se vaikuttaisi vain autotiehen.

Nuo merkkien vaikutuksalueet selkiää vielä paremmin esim. tässä risteyksessä Nurmijärvellä, jossa on kolmio ja STOP-merkki: Google Maps