Minua nyt hämmentää
tämä Iltalehden juttu, joka oli linkitetty edelliselle sivulle. Väittävät siinä, että pyöräilijä väistäisi mustaa autoa, mikäli risteyksessä ei olisi kärkikolmiota, koska pyörätie on erillinen tie autotiehen verrattuna, ja autoilija ajaa pyörätien yli suoraan ja kääntyy vasta sitten autotielle. Itse olisin kyllä ajatellut, että autoilija väistää joka tapauksessa, koska kääntyy risteyksessä. Tulkinta, jonka mukaan kyseessä on kaksi erillistä risteystä johtaa nähdäkseni moniin ongelmiin. Tällä logiikalla pyöräilijän pitäisi väistää myös valkoista autoa, mikäli se kääntyy risteyksessä, koska samalla tavalla valkoinen autokin "on jo kääntynyt" ennen pyörätietä kuin musta auto kääntyy vasta "pyörätien jälkeen", eli tuon jutussa esitetyn logiikan mukaan valkoinen auto ajaa pyörätien yli suoraan. Tästä seuraa myös se, että pyöräilijöiden pitäisi aina väistää kiertoliittymästä poisajavia autoja, koska nekin ovat jo kääntyneet ennen pyörätietä. Tällä tavalla tulkittuna tuossa Iltalehden esimerkkitulanteessa mustalla autolla pitäisi lisäksi olla uusi kärkikolmio myös pyörätien ja autotien välissä, jotta tämän tarvitsisi väistää valkoista autoa. Jos kerran pyörätie ja autotie ovat täysin erilliset tiet ja tuossa on kaksi erillistä risteystä, eihän tuo ennen pyörätietä asetettu kärkikolmio voi enää autoteiden risteyksessä olla voimassa.
Vielä parikymmentä vuotta sittenhän sen tiesi pääsääntöisesti nopeusrajoituksesta ovatko risteykset tasa-arvoisia vai eivät. Tasa-arvoisessa risteyksessähän nopeusrajoitus voi olla enintään 40 km/h, ja pääsääntöisesti risteykset olivatkin tasa-arvoisia, jos nopeusrajoitus oli alle 50 km/h. Sittemmin kun kaupunkialueilla on 50 km/h nopeusrajoituksia alettu systemaattisesti laskea, mutta samalla kärkikolmioita ei ole poistettu, on nopeusrajoituksen yhteys väistämisvelvollisuuteen risteyksissä hämärtynyt.