Helpointa olisi jos pyöräilijä olisi aina velvollinen väistämään. Jos haluat päästä suojatien yli niin nouse satulasta ja taluta pyörä kadun yli. Olisi paljon helpompaa. Oon itsekki vuosia pyöräilly ja ei mulla silti ole aavistustakaan väistämissäännöistä. En mä oo edes varma kaikista liikennesäännöistä.
Liikennekeskusteluissa näkee kahta väitettä varsin usein. Nämä väitteet ovat:
1. Pyöräilijöiden väistämissäännöt ovat epäselvät ja vaikeat.
2. Tilanne paranisi, kun sääntöjä yksinkertaistettaisiin muotoon "pyöräilijä väistää aina" tai "autoilija väistää aina".
Mielestäni molemmat väitteet ovat vääriä ja itse asiassa säännöt ovat tällä hetkellä todella helpot ja selkeät ja kaiken lisäksi vielä parhaat mahdolliset.
Lähtökohta väistämissäännöille on se, että sekä auto että polkupyörä ovat ajoneuvoja. Polkupyörään liittyy erikoinen piirre, se on ajoneuvo, joka joskus esiintyy ajoradalla normaalin ajoneuvon tavoin ja joskus se ilmaantuu ajoradalle sinne hetkeksi liittyen, vain poistuakseen ajoradalta omaan karsinaansa.
Polkupyöräilijän näkökulmasta säännöt ovat todella selkeät. Jos operoit ajoradalla, olet ajoneuvo ja käyttäydyt kuin ajoneuvo. Jos liityt ajoradalle, olet ajoneuvo ja käyttäydyt ajoneuvon tavoin ja väistät ajoradalla jo olevia. Jälkimmäiseen liittymiseen liittyy vain kaksi poikkeusta, jotka polkupyöräilijän tarvitsee muistaa. Mikäli ajoradalla jo olevalla ajoneuvolla on kärkikolmio tai stop-merkki ennen liittymiskohtaasi, kyseinen väistämisvelvollisuus on vahvempi väistämisvelvollisuus kuin sinulla. Kyseinen liikennemerkki siis ohjaa kyseistä ajoneuvoa väistämään kaikkea muuta liikennettä. Toisaalta liikennekulttuuriimme on vahvasti leivottu perusolettama, jonka mukaan kenenkään eteen ei saa kääntyä, ellei sitä ole liikennemerkillä erikseen niin päätetty. Näin ollen siis polkupyöräilijän näkökulmasta kukaan ei saa kääntyä eteesi tai päällesi. Sillä, että kääntyykö toinen ajoneuvo jonnekin kohtaamisenne jälkeen, ei ole mitään merkitystä (sellaistakin harhaluuloa joskus näkee esitettävän).
Polkupyöräilijöiden näkökulmasta sääntö on siis varsin selkeä. Väistät, paitsi jos toisella on väistämään käskevä liikennemerkki tai toinen kääntyy reitillesi.
Autoilijan näkökulmasta säännöt ovat yhtä selkeät, mutta luonnollisesti käänteisestä näkökulmasta. Mikäli ajoradalla kohtaat toisen ajorataa etenevän ajoneuvon, kyseinen ajoneuvo kohdataan normaalien sääntöjen mukaisesti. Tähän on olemassa poikkeus ja sen nimi on raitiovaunu. Ei mennä siihen.
Mikäli toinen ajoneuvo ajoradan ulkopuolelta saapuu ajoradalle, on se sitten naapurin mummo Ladalla Lidlin pihasta, tai yläkerran boheemi Edward-Liselotte fillarillaan pyörätieltä, sinä et ole väistämisvelvollinen, ellei liikennemerkillä ole toisella tavalla osoitettu. No, Lidlin pihasta ilmaantuvat ajoneuvot tilanteessa, jossa sinullakin on samaan aikaan kolmio, saattavat kyllä olla vähän kinkkisiä, mutta ei mennä siihenkään. Kuitenkin poikkeuksena, jos käännyt toisen ajoneuvon eteen/päälle, olet väistämisvelvollinen.
Eli autoilijankin näkökulmasta tilanne on todella yksinkertainen. Väistät, jos käsketään tai jos käännyt jonkun eteen.
Siirrytään toiseen väitteeseen. Jo valmiiksi erittäin yksinkertainen tilanne pitäisi siis saada vielä yksinkertaisemmaksi yleisellä väistämisvelvollisuudella.
Ensimmäinen ja pahin ongelma on se, että polkupyörä on ajoneuvo, jota tavataan pyörätien lisäksi myös ajoradalla. Jos sääntö kirjattaisiin "pyöräilijä väistää aina", koskisiko tilanne myös ajoradalla ajavaa polkupyörää? Jos ei, me emme muuttaisi mitään muuta kuin vähentäisimme kärkikolmion merkitystä ja antaisimme muille ajoneuvoille oikeuden kääntyä toisen ajoneuvon päälle. Kuulostaa sekavalta, mitä nykyinen sääntö siis ei ole ja kaiken lisäksi turvallisuutta voimakkaasti vähentävältä uudistukselta. Jos sääntö koskisi myös ajoradalla etenevää polkupyörää, on vaikea nähdä mitä hyötyä siitä saataisiin. Jos sääntö ei koskisi ajorataa, pyöräilijä ei kuitenkaan siis väistäisi aina, mikä saattaisi aiheuttaa lisää sekaannusta, kun ihmisille opetettaisiin pyöräilijän väistävän "aina".
Mikäli sääntö olisikin, että auto väistää aina, uskon vaaratilanteiden määrän kasvavan entisestään. Pyöräilijä on huomattavasti nopeampi kuin jalankulkija, joten antamalla pyöräilijälle suojatien kasvattaisimme kovalla nopeudella tapahtuvien kohtaamisten määrää tavalla, jossa fyysisesti heikompi osapuoli ei olisi väistämisvelvollinen. Autoilijoille suojatiet ovat jalankulkijoidenkin kanssa hankalia, vaikka ei missään tapauksessa pitäisi. Sen sijaan tilanteessa, jossa autoilijalla on kärkikolmio kohtaamistilanteessa, autoilijan nopeus on jo oletuksena pienempi ja asennekin väistämiseen toivottavasti lähtökohtaisesti parempi.
Meillä kyllä on jo erityisryhmä, jota väistetään lähes aina, se mainittu raitiovaunu. Mikäli pyöräilijöiden oikeudet nostettaisiin raitiovaunun tasolle tilanteessa, jossa pyöräilijä siirtyy ajoradalle tai on siellä jo valmiiksi, kyllä se varmasti ihan selkeää voisi olla. Raitiovaunu on vaan paljon helpompi havaita, eikä raitiovaunuilijan kallo halkea kovin helposti.
Kaiken kaikkiaan mielestäni siis ei kannata muuttaa mitään. Oikea vastaus kaikkiin ongelmiin onkin sääntöjen opettelu, etenkin kun ne ovat siis jo hyvin yksinkertaiset ja selkeät.