Aamun työmatkalla tuli taas kiehtova tapaus vastaan, tai paremminkin perään. Liityin rampista VT12:lle Rauman suuntaan selkeästi hyvin varovaisen kuljettajan perässä. Tämä ei saanut autoaan kiihtymään 80km/h alueella kertaakaan ihan kahdeksaankymppiin ja Rauman suunnasta tuli siksi paljon liikennettä vastaan, että tyydyin riskiohituksen sijaan jurruttamaan tämän perässä, kunnes sopivan turvallinen ohituspaikka löytyy.
Parin minuutin matkanteon jälkeen taustapeileissä alkoivat nopeasti lähestyä Audin valot, jotka tämä maltillinen teiden ritari päätti tehdä mahdollisimman näkyviksi jo parin sadan metrin etäisyydeltä, jatkaen lähestymistään aina puskuriin asti ja tykittäen pitkät päälle aina kun vastaantuleva liikenne siihen antoi pienenkin mahdollisuuden. En ymmärrä yhtään, mitä tämä vittupää kuvitteli tuolla saavuttavansa? Ojaanko minun ja edellä hidastelevan olisi pitänyt ajaa, vai kadota savuna ilmaan?
Arviolta 1,5 minuuttia arvokasta aamuaan hidastellessa menettänyt paskiainen lähti lopulta suoralla molempien ohi päättäen ohituksen tyylikkäästi risteysalueelle. Kyllä niin vitutti, että tämä ehti juuri jarruttaa lamput punaisena vauhtinsa riittävän alhaiseksi ennen kuin risteyksessä oleva tolppa välähti.
Ohitin itse hidastelijan pian risteyksen jälkeen ja ajelimmekin suuren audistin kanssa perätysten seuraavan kolmisen kilometrin ajan, kunnes minun tuli aika kääntyä tieltä pois. En silti hetkeäkään epäile, etteikö ko. kusipää olisi aidosti kokenut saavuttaneensa jotain suurta tänä aamuna.
Parin minuutin matkanteon jälkeen taustapeileissä alkoivat nopeasti lähestyä Audin valot, jotka tämä maltillinen teiden ritari päätti tehdä mahdollisimman näkyviksi jo parin sadan metrin etäisyydeltä, jatkaen lähestymistään aina puskuriin asti ja tykittäen pitkät päälle aina kun vastaantuleva liikenne siihen antoi pienenkin mahdollisuuden. En ymmärrä yhtään, mitä tämä vittupää kuvitteli tuolla saavuttavansa? Ojaanko minun ja edellä hidastelevan olisi pitänyt ajaa, vai kadota savuna ilmaan?
Arviolta 1,5 minuuttia arvokasta aamuaan hidastellessa menettänyt paskiainen lähti lopulta suoralla molempien ohi päättäen ohituksen tyylikkäästi risteysalueelle. Kyllä niin vitutti, että tämä ehti juuri jarruttaa lamput punaisena vauhtinsa riittävän alhaiseksi ennen kuin risteyksessä oleva tolppa välähti.
Ohitin itse hidastelijan pian risteyksen jälkeen ja ajelimmekin suuren audistin kanssa perätysten seuraavan kolmisen kilometrin ajan, kunnes minun tuli aika kääntyä tieltä pois. En silti hetkeäkään epäile, etteikö ko. kusipää olisi aidosti kokenut saavuttaneensa jotain suurta tänä aamuna.