Suljettu SM-liiga laiton – onko Mestiksessä potentiaalista joukkuetta Liigaan?

[mtallskog]

Ei mahda mitään. Eikä siis mitään Raumaa tai raumalaisia vastaan, kuten ei muitakaan tuossa rytäkässä kiekkoasemiaan menettäviä paikkakuntia. Se vaan olisi huomattavasti merkityksellisempää mitä laji saisi, kun Liiga- joukkue operoisi esim. rapiat 200 000 asukkaan Vantaalla tai liki 300 000 asukkaan Espoossa, kuin noin 40 000 asukkaan Raumalla. Ja sama juttu missä tahansa muualla tuon A- Liigan asukasrajan ylittävässä kaupungissa. Lappeenranta näyttäisi muuten olevan asukaluvun mukaan tällä hetkellä viimeinen A- Liigaan yltävä paikkakunta. Mitä halleihin tulee, niin niitä syntyy uusia rakentamalla ja vanhoja korjaamalla ja varustelemalla. Joensuussa on tuore esimerkki tästä. Ei minkäänlainen ongelma, vaan ainoastaan yksi tekosyy isojen muutosten vastustajille, muiden tekosyiden joukossa. Kiekko saavuttaisi lajina tässä vaihtoehdossa huomattavasti paljon enemmän, kuin häviäisi.

No huh huh, kyllä nyt oli oikein ideoiden idea. Kyllä se Liigapaikka jollain muulla pitää hoitaa, kuin paikkakunnan asukasluvulla. Raumakin pienenä paikkakuntana täyttää hallinsa ja hyvää kiekkokulttuuria Liigakartalle. Siellä myös vahva tausta rahoitukselle, jota ei monessa isommassa kylässä ole.

 

[Jäkishöntsä]

Kun maassa ei kiekkopäättäjillä riitä älykkyys homman hoitamiseen, niin valmis malli on naapurilla - länsirajan takana. Saavutetuista eduista on tietenkin vaikeaa luopua. Se on selvä ja siksi se ei nykyisten, jos lie tulevienkaan, kiekkopäättäjä sukupolvien aikana onnistu. Siksi pitääkin, aiempaan kirjoitukseeni eri ketjussa viitaten, muodostaa A- ja B- Liigat saman katon alle. A-Liigan paikkakunnan asukasluvun rajaksi esitin aiemmin 60 000 asukasta, mutta kyllä se pitää 70 000 asukkaaseen vetää, koska uudelle maalle tarvitaan väestön keskittymiskehityksen vuoksi 1-2 uutta Liiga-joukkuetta lähivuosina/tulevaisuudessa. B-Liigan paikkakunnan asukasluvun raja olkoon 30 000, vaikka parempi sekin olisi kyllä 40 000:n vetää. Jako täysin kylmästi näin ja A- Liigan paikan edellytyksenä siis paikkakunnan asukasluvun nousu tuohon mainittuun.

Paikkakunta ja sen asukasluku on huono kriteeri A ja B -liigoille, sillä olennaisempaa on miten vahvalle talousalueelle liigajoukkue sijoittuu ja kuinka paljon sillä on asukkaita sen lähipiirissä. Otan nyt esimerkiksi Joensuun, jossa asukkaita on Joensuun kaupungin alueella n. 76000, mutta sen talousalueella noin 70 km säteellä kaupungista noin 124000 asukasta eli se potentaalinen joukko, josta voisi tulla maksavia asiakkaita seuraamaan Joensuun Kiekko-Poikien pelejä. Ja jo noin 25 km säteellä Joensuusta kaupungin asukkaat mukaan lukien asuu n. 100000 asukasta, jonka matkan ajaa vielä helposti katsomaan Joensuuhun jääkiekkomatsia.

Täytyy myös huomioida miten vahva talousalue on yrityksiltään koska yritykset mielellään käyttävät asiakkaaitaan PR-mielessä jääkiekkomatseissa & sponsoroivat oman seutukunnan joukkuetta ja kuluttavat sekä siten tuovat myös enemmän raha sisään kuin peruslipun ostajat. Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan vahvinta talousaluetta, jonne suurin osa maakunnan yritystoiminnasta myös sijoittuu.

Em. esimerkin valossa esimerkiksi Rauman kaupungilla ei liene mitään huolta, sillä Varsinais-Suomessa on asukastiheys ollut toistaiseksi varsin suuri ja sen talousalue on asukkailtaan muutakin kuin Rauman kaupunki. En nyt jaksa kaivaa tarkkoja lukuja esiin, mutta vaikka Rauman asukasluku on laskenut viime vuosina ja taitaa nyt olla himpun verran yli 20000 asukasta, niin sen seutukunnalla väestöä on edellen jonkun verran yli 90000 asukasta. Tässä mielessä esimerkiksi Joensuun seutu vaikuttaa vahvemmalta alueelta, mutta toisaalta Rauman Lukon tuki ja turva on RTK -palvelu, joka takoo koko maassa rahaa seuralle. Fiksu ratkaisu aikoinaan, joka takaa Lukolle taloudellisesti vuodesta toiseen rahoituksellisen mahdollisuuden hyvään joukkueeseen.

Eli summa summarum, jako A ja B liigaan ei ole yksiselitteisesti kiinni paikkakunnan koosta, vaan talousalueesta ja sen kokonaisasukasmäärästä, liiketoiminnan tasosta/menestyksestä alueella ja seuran toiminnan johtamisen sekä pääoman keräämisen kyvykkyydestä (mm. sponsorit koti- ja/tai ulkomailta). Liigajoukkueen kriteerien siksi pitäisi olla paljon tarkempia ja paremmin liigajoukkueen kokonaistilannetta kuvaavia kuin vain mikä on paikkakunnan asukasluku. Toki jäähallin koko ja laatu vaikuttaa myös olennaisesti mahdollisuuksiin pelata LIigassa.

Joku voi jatkaa tästä eteenpäin mitä A- ja B Liigan kriteerit voisivat olla ja miten joukkueet jakautuisivat älykkäästi ympäri Suomea sen mukaan A- ja B-liigoihin. Hallin liigakelpoisuutta lukuunottamatta Joensuun Kiekko-Pojat olisi yksi A-liigan potentiaalinen Liigajoukkue seutukunnan asukasluvulla mitattuna, mutta toki siihen on vielä matkaa muilla kriteereillä mitattuna hallin lisäksi. Mainittakoon vielä sekin, että Joensuun seudulla sponsorirahaa menee merkittäviä määriä koripallojoukkue Joensuun Katajalla ja pesäpallojoukkue Joensuun Mailalle, jotka kumpikin pelaavat Suomen ylimmissä liigoissa. Tässä kilpailussa Joensuun Kiekko-Pojat on ollut viime vuosina huonossa asemassa.

 

[Wiljami]

...
Tuohon on muut kommentoinut jo tv-soppareilla yms. Ihan normaalia business as usual. Pekka maksoi Nokian osakkeesta vähemmän vuonna 1991 kuin Matti vuonna 2006.


Siis ihan tasan tarkkaan menee juuri noin ja on business as usul. Siitä on joskus jotain maksettu, viimeistään silloin kun osakeyhtiö on laitettu pystyyn (ellei muuta niin siirretty rahaa yhtiön pääomaksi). Sen jälkeen yhtiön arvo on noussut ja sitä myötä myös osakkeiden hinta. Sinun mielestäsi Nokiaan mukaan haluavat pitäisi päästää samalla hinnalla kuin 90-luvun alussa?
...

Vaikka vääntö tästä aiheesta onkin tavallaan aika turhaa sillä olen samaa mieltä siitä että ihan ok että Jukurit, KooKoo ja Sport joutuivat maksamaan reilummanpuoleiset aneet päästäkseen Liigan tuloista nauttimaan, olen edelleen sitä mieltä että nimenomaisesti osakkeena tuosta pääsymaksusta puhuminen on harhaanjohtavaa. Mietin onko mitään liigaosakkeita ollut edes viime vuosituhannen puolella siinä mielessä mitä sillä nykyään tarkoitetaan (eli että joka seuralla yksi jne). Toki kun osakeyhtiöstä on kyse niin jollain taholla on joku lappu ollut väkisin merkittynä, mutta saiko esimerkiksi 90-luvulla noussut seura osakkeen ilmaiseksi ja jos niin miksi? Vaikka pääsarjaosakeyhtiön meno on silloin ollutkin nykyiseen verrattuna nappikauppaa, niin tuskin sen yhtiön arvo nollassa markassa on liikkunut silloinkaan. Samoin yhtiön arvon 5-10 -kertaistumista vuosien -04 - -15 välillä epäilen, vaikka toki puolitoistakymmentä vuotta sitten tv-tulot pienempiä olivatkin. Nykyisellä tv-sopparilla olisi liiga"osakkeen" arvo varmaan vähintään 3 miljoonaa, eli oltava hyvillän että Jukurit ehti vielä edellisen sopparin aikana kelkkaan.

Eli selvyyden vuoksi näkisin fiksumpana puhua pääsymaksusta, minkä saa maksaa täytettyään liigalisenssin ehdot ja pääsymaksun maksamisen yhteydessä tulee muiden juttujen lisäksi se osake, millä ei myyntiarvoa ole.

@McTorso jos tuossa yllä @muti n muistelema jokaisen liigajoukkueen 1/15 omistus pääsarjasta pitää paikkaansa (enkä näe syytä miksei pitäisi), tarkoittaisi se sitä että espoolaisjoukkue joutuisi maksamaan pääsymaksun "uudestaan" (toki sitä koskaan aiemmin maksamatta). Toki myös mahdollista että kivemmat poukat pääsee vanhasta muistista sisään kyökin oven kautta. Sen suuremmitta katkeruuksitta.

Ja vaikka aihe tosiaan melko turhanlainen on, toivoisin omalta osaltani että tästä joku urheilutoimittaja tekisi pienen selvitystyön. Tuskin siihen kauaa menisi kun laittaisi liigalle kyselyn osakkeen tiimoilta että onko sillä rahallista arvoa millekään muulle taholle kun nimenomaiselle seuralle mikä siihen lappuun on nimetty ja että onko esim. espoolaisten tai mahdollisesti joskus Jokerien hommattava uusi osake. Myös osakkeen hintakehitys ja myöntämisperusteet aikana ennen KalPan nousua olisi ihan hauska tietää.

 

[Satunnainen]

Mitkä olikaan liigan olosuhdevaatimukset? Kuinka moni Mestishalli täyttäisi nykyisellään Liigan vastimukset?

Turvakaukalo on kaiketi jo valmiiksi jokaisessa Mestishallissa. Samoin videotaulu, mutta minulla ei ole tietoa, ovatko Mestiksen ja SM-liigan vaatimukset noille yhtenevät. Joskus on uutisoitu, että kapasiteetin pitäisi olla vähintään 4000, ja tuohon taitaa karsiutua enemmistö Mestis-halleista. Tuon rajan yli ovat käsittääkseni Kokkolan, Joensuun, Espoon ja Tampereen hallit. Lisäksi on luultavasti jokin lisäehto sen suhteen, miten paljon pitää olla istumapaikkoja, mikä olisi varmaan ongelma Kokkolan hallin kohdalla. Espoossa liigaa on pelattu 2016 asti ja Tampereella edelleen, joten nuo hallit ovat varmuudella liigatasoa. Turussa TUTOn nykyhalli ei ole kyllin suuri, mutta paikkakunnalla on totta kai olemassa liigakelpoinen halli.

 

[McTorso]

@McTorso jos tuossa yllä @muti n muistelema jokaisen liigajoukkueen 1/15 omistus pääsarjasta pitää paikkaansa (enkä näe syytä miksei pitäisi), tarkoittaisi se sitä että espoolaisjoukkue joutuisi maksamaan pääsymaksun "uudestaan" (toki sitä koskaan aiemmin maksamatta). Toki myös mahdollista että kivemmat poukat pääsee vanhasta muistista sisään kyökin oven kautta. Sen suuremmitta katkeruuksitta.

Minä luulen ja toivon, että Jokereiden ja espoolaisjoukkueen vanhat osakkeet aktivoituvat, jos he saavat liigalisenssin. Molemmat joukkueet ovat olleet rakentamassa SM-Liigaa ja siten osakkeensa aikanaan ansainneet ja lunastaneet. Ei tässä ole kyse mistään eriarvoistamisesta ja kyökin kautta tulemisesta.

Minusta Mikkelissä pitäisi olla enemmän kuin kiitollisia siitä, että siellä saadaan liigakiekkoa pelata. Saama puolella olette. Nauttikaa siitä.

 

[Since 1953]

No huh huh, kyllä nyt oli oikein ideoiden idea. Kyllä se Liigapaikka jollain muulla pitää hoitaa, kuin paikkakunnan asukasluvulla. Raumakin pienenä paikkakuntana täyttää hallinsa ja hyvää kiekkokulttuuria Liigakartalle. Siellä myös vahva tausta rahoitukselle, jota ei monessa isommassa kylässä ole.

Isot sponsori- yritykset eivät katso sponsoroimansa joukkueen sijaintia, vaan sitä mitä vastineeksi saavat. Isot yritykset sponsoroivat vaikka SHL:ssä, jos ajattelevat saavansa sieltä enemmän kuin Liigasta. Pieniä sponsoreita taas on kaikilla isoilla paikkakunnilla enemmän, kuin pienillä. Ja mitä katsomoiden täyttämiseen tulee, niin isolla paikkakunnalla niitä potentiaalisia katsojia on nyt ja varsinkin tulevaisuudessa - niin, no enemmän. Esimerkkinä mainittu Rauma on saavuttanut paikkakunnan kokoon liittyvän maksiminsa, itse asiassa jopa ylittänyt sen, mikä ei siis ole vakiotila. Hieno suoritus silti. Kyse on vain siitä miten homma A- Liigan uusilla sijaintipaikkakunnilla rakennetaan, mutta kuten sanottua tekosyitähän riittää.

 

[5hole]

@Wiljami se, että puhutaan osakkeesta on ehkä harhaanjohtava, mutta kirjanpidollisesti näkynee taseessa omanaan. Äkkiseltään voisi varmaan verrata (siis pelkästään kirjanpidollisesti) vaikkapa taloyhtiön kaapelitelevisioon. Liittymisestä on maksettu summa X euroa, joka näkyy taseessa ja sitä ei voi myydä. Eli tuota voinee pitää liittymismaksuna vastaavaan tapaan.

 

[Wiljami]

Minä luulen ja toivon, että Jokereiden ja espoolaisjoukkueen vanhat osakkeet aktivoituvat, jos he saavat liigalisenssin. Molemmat joukkueet ovat olleet rakentamassa SM-Liigaa ja siten osakkeensa aikanaan ansainneet ja lunastaneet. Ei tässä ole kyse mistään eriarvoistamisesta ja kyökin kautta tulemisesta.

Minusta Mikkelissä pitäisi olla enemmän kuin kiitollisia siitä, että siellä saadaan liigakiekkoa pelata. Saama puolella olette. Nauttikaa siitä.

Luonnollisesti olen hyvilläni siitä että Jukurit on saanut osallistumisoikeuden Liigaan, koska (kuten aiemmin kirjoitinkin), oli Mestis joka tapauksessa pelattu läpi ja sarjassa jatkaminen ainoana isompana joukkueena olisi todennäköisesti ollut täysi mahdottomuus, eli toimintaa olisi ajettu alas.

Mielestäni vanhojen osakkeiden aktivoituminen voi aiheuttaa kummastelua. Vanha osake ei aktivoitunut KooKoolla (jolla toki edellisestä liigavisiitistä aikaa) eikä varmaankaan sillä saisi alennusta TuTo tai JoKP:kaan. Toki noiden molempien tapauksessa liigavisiitista kolmattakymmentä vuotta ja visiitit liki tai täysin ranskalaisia.

Mutta tosiaan itselläni ei riitä kompetenssi eikä kontaktit kuvion selvittämiseen omia pohdintoja pidemmälle. Siksi toivoisinkin että joku urheilutoimittaja osakkeen kuviot ja vaikka tuonkin että onko osaketta enää Ilmalassa tai Espoossa (tai Kupittaalla ja Joensuussa). Samoin olisi hyvä avata mitä tapahtuisi osakkeelle konkurssien tapahtuessa ja vaihtuisiko menettely sen mukaan onko siitä maksettu ja minkä verran.

 

[McTorso]

Mielestäni vanhojen osakkeiden aktivoituminen voi aiheuttaa kummastelua. Vanha osake ei aktivoitunut KooKoolla (jolla toki edellisestä liigavisiitistä aikaa) eikä varmaankaan sillä saisi alennusta TuTo tai JoKP:kaan. Toki noiden molempien tapauksessa liigavisiitista kolmattakymmentä vuotta ja visiitit liki tai täysin ranskalaisia.

Varmasti aiheuttaa kummastelua, jos lähtökohtasi on tuo. Ei TuTolla, JoKP:lla tai KooKoolla ole ollut ennestään osaketta. Miten olisi voinutkaan, kun SM-Liiga ei ole ollut osakeyhtiö silloin, kun mainitsemasi joukkueet Suomen pääsarjaa pelasivat. Jokerit sekä Blues ovat olleet osakkaita ja kantaneet kortensa kekoon yhtiömuotoisen SM-liigan kehittämiseen ja arvonnousuun.

 

[Juippi88]

Ei mahda mitään. Eikä siis mitään Raumaa tai raumalaisia vastaan, kuten ei muitakaan tuossa rytäkässä kiekkoasemiaan menettäviä paikkakuntia. Se vaan olisi huomattavasti merkityksellisempää mitä laji saisi, kun Liiga- joukkue operoisi esim. rapiat 200 000 asukkaan Vantaalla tai liki 300 000 asukkaan Espoossa, kuin noin 40 000 asukkaan Raumalla. Ja sama juttu missä tahansa muualla tuon A- Liigan asukasrajan ylittävässä kaupungissa. Lappeenranta näyttäisi muuten olevan asukaluvun mukaan tällä hetkellä viimeinen A- Liigaan yltävä paikkakunta. Mitä halleihin tulee, niin niitä syntyy uusia rakentamalla ja vanhoja korjaamalla ja varustelemalla. Joensuussa on tuore esimerkki tästä. Ei minkäänlainen ongelma, vaan ainoastaan yksi tekosyy isojen muutosten vastustajille, muiden tekosyiden joukossa. Kiekko saavuttaisi lajina tässä vaihtoehdossa huomattavasti paljon enemmän, kuin häviäisi.

Siis luulin että nää viestit oli alunperin vitsi.. Toivottavasti et ikinä päätä mistään jääkiekkoon liittyvistä asioista Suomessa

 

[Juippi88]

Paljon on keskustelua tuosta että”mitä sitten jos joukkue menee konkurssiin” tai ”Seura ei kestä putoamista”.

Entiedä olenko ihan yksin mielipiteeni kanssa, mutta jos ryssit firmasi talouden tai et pärjää tuotteesi kanssa markkinoilla(tarkoitan liigassa pysymistä jne) ja tuotteesi ei kiinnosta yleisöä, niin eikös sen homman vähän niinkun kuulu mennä vituiksi, noin kärjistetysti.

Jos et pärjää niin älä sitten pelaa.

 

[Robin Big Snake]

Ei mahda mitään. Eikä siis mitään Raumaa tai raumalaisia vastaan, kuten ei muitakaan tuossa rytäkässä kiekkoasemiaan menettäviä paikkakuntia. Se vaan olisi huomattavasti merkityksellisempää mitä laji saisi, kun Liiga- joukkue operoisi esim. rapiat 200 000 asukkaan Vantaalla tai liki 300 000 asukkaan Espoossa, kuin noin 40 000 asukkaan Raumalla. Kiekko saavuttaisi lajina tässä vaihtoehdossa huomattavasti paljon enemmän, kuin häviäisi.

Voitko yksilöidä mitä laji saisi enemmän? Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Espoon Blues vastaan Rauman Lukko.

 

[Wiljami]

Varmasti aiheuttaa kummastelua, jos lähtökohtasi on tuo. Ei TuTolla, JoKP:lla tai KooKoolla ole ollut ennestään osaketta. Miten olisi voinutkaan, kun SM-Liiga ei ole ollut osakeyhtiö silloin, kun mainitsemasi joukkueet Suomen pääsarjaa pelasivat. Jokerit sekä Blues ovat olleet osakkaita ja kantaneet kortensa kekoon yhtiömuotoisen SM-liigan kehittämiseen ja arvonnousuun.

Hyvä ja aiheellinen korjaus/huomio, tuli jotenkin sekoitettua osakeyhtiön perustamisvuosi muihin Liiga Oy:n merkkivuosiin esim. työnantajartekisteröitymisen ja ylipäätään perustamisen kanssa.

Voitko yksilöidä mitä laji saisi enemmän? Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Espoon Blues vastaan Rauman Lukko.

Tämä olisi kanssa mielenkiintoista tietää. Espoolaiset, saati vantaalaiset, eivät ole osoittaneet mitenkään hirveän suurta mielenkiintoa oman kaupungin jengiä kohtaan. Syynä luonnollisesti perinteisen kaupunki-identiteetin puuttuminen (mikä asia toki korjaantuu jollain viiveellä ajan kanssa) ja ensimmäisen polven asukkaiden tendenssi sympata joko lähtöpaikkansa seuraa tai jompaakumpaa Hki:n isoista. Toki äkkiseltään ajateltuna isompi paikka on automaattisesti parempi kiekkojoukkueelle, mutta yleisöä on hankala pakottaa kiinnostumaan seurasta johon ei koe tunnesidettä.

 

[Arde90]

Ei mahda mitään. Eikä siis mitään Raumaa tai raumalaisia vastaan, kuten ei muitakaan tuossa rytäkässä kiekkoasemiaan menettäviä paikkakuntia. Se vaan olisi huomattavasti merkityksellisempää mitä laji saisi, kun Liiga- joukkue operoisi esim. rapiat 200 000 asukkaan Vantaalla tai liki 300 000 asukkaan Espoossa, kuin noin 40 000 asukkaan Raumalla. Ja sama juttu missä tahansa muualla tuon A- Liigan asukasrajan ylittävässä kaupungissa. Lappeenranta näyttäisi muuten olevan asukaluvun mukaan tällä hetkellä viimeinen A- Liigaan yltävä paikkakunta. Mitä halleihin tulee, niin niitä syntyy uusia rakentamalla ja vanhoja korjaamalla ja varustelemalla. Joensuussa on tuore esimerkki tästä. Ei minkäänlainen ongelma, vaan ainoastaan yksi tekosyy isojen muutosten vastustajille, muiden tekosyiden joukossa. Kiekko saavuttaisi lajina tässä vaihtoehdossa huomattavasti paljon enemmän, kuin häviäisi.

Olen itse kotoisin Vantaalta, mutta asunut lähes 10 vuotta Raumalla. Vietän edelleenkin lähes kaiken aikani näissä kahdessa kaupungissa joka viikko. Joten perspektiiviä näiden kaupunkien vertailuun löytyy. Kysynkin sinulta kuinka hyvin tunnet nämä kaksi kaupunkia? Oletko asunut kummassakaan? Oletko käynyt katsomassa Lukon tai K-Vantaa pelejä? Kun vertailet seuroja tai kaupunkeja asukasluvun perusteella niin ainakin itselleni välittyy kuva, että sinulla ei näistä paikkakunnista ole mitään muuta tietoa.

Ehdotuksesi on aivan päätön, jossa ei ole järjen hiventäkään. Raumalla on erittäin vahva kiekkokulttuuri, pitkät perinteet, taloudellisesti vahva organisaatio ja hyvä liigahalli. Näin ollen kaikki palaset toimivan liigaseuran pyörittämiseksi ovat olemassa. Ymmärtäisin edes vähän tuosta sinun ulostulostasi, jos Raumalla jokin noista yllä mainituista asioista ei toteutuisi. Tai Raumalla oltaisiin esim. taloudellisesti riippakivenä liigalle. Mutta kun näin ei ole. Päinvastoin Raumalla nämä asiat kestävät vertailun, jopa yleisömäärätkin kestävät vertailun.

Vantaalla ei ole mitään noista asioista, joita Rauman kohdalle listasin. Vantaa on lisäksi erittäin kahtia jakautunut kaupunki, puhutaankin itä- ja länsi-vantaasta. Itse olen aina asunut lännessä. Jos minulta kysytään niin Vantaan voisi samantien jakaa kahtia Tuusulanväylän kohdalta. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka Vantaa onkin kaupunkina verrattain nuori niin ei mitään sidettä itä-vantaalla toimiviin seuroihin. En koe, että ne ovat millään tavalla "oman kaupunkini" seuroja. Veikkaan, että fiilis toisella puolella Vantaa on samanlainen. Lisäksi kun lähes saman matkan päässä operoivat jo Jokerit ja Hifk, joilla on jo molemmilla pitkät perinteet ja joissa pelaa tai on pelannut niitä oman lähiön poikia. Niin on jopa luonnollista hypätä näistä jomman kumman vankkureihin. Lisäksi Vantaalla on paljon suuremmassa määrin muutakin vapaa-ajan tarjontaa kuin Raumalla. Raumalla Lukko on se juttu, joka näkyy katukuvassa jne. Vantaalla se ei todellakaan ole K-Vantaa ja vaatisi vuosien ja taas vuosien työn, että se nousisi edes lähelle sitä asemaa kuin Lukko Raumalla. Voi olla, että näin ei tapahtuisi koskaan tai meidän elinaikanamme.

Mitä merkityksellisempää se vantaalainen liigaseura lajille tai liigalle toisi verrattuna Lukkoon?

 

[senilix]

Pari pientä nippelitietoa:
-Liiga on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestys on hyväksytty patentti- ja rekisterihallituksessa.
-Liigassa voi pelata vain liigan osakas, siis osakkeenomistaja.
-Useimmat liigaseurat ovat ymmärtääkseni nollanneet osakkeen arvon taseessaan. Poikkeuksena ne muutamat, joilla oma pääoma ilman liigaosaketta menisi miinukselle.
-Liigaosakkeen voi luonnollisesti myydä, niin kuin minkä tahansa irtaimen omaisuuden.
Mutta Liigan yhtiöjärjestyksessä on pykälä, joka antaa Liigalle ja sen osakkaille etuosto-oikeuden. Toisin sanoen, Liigaan voi tulla uusi osakas vain jos Liiga ja kaikki vanhat osakkeenomistajat sen hyväksyvät.

Tällainen pykälä on täysin lain mukainen ja hyväksytty. Ja melko yleinen, erityisesti perheyhtiöissä.
Tästä pykälästä ja sen käytöstä löytyy Raumalta hyvä esimerkki viime vuosisadan loppuvaiheista. Muutama paikallisen sanomalehden, Länsi-Suomen, osakkeenomistaja yritti myydä osakkeitaan porilaiselle Satakunnan kansalle. Kaupasta ei tullut mitään, sillä muut osakkaat lunastivat osakkeet.

Ja lopuksi: Liiga ei ole monopoli. Kuka tahansa voi perustaa kilpailevan liigan. Tarvitsee vain riittävästi rahaa...
Hallitseva markkina-asema sillä on, koska romantikoilla ei ole rahaa ja ne, joilla on rahaa, ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.
Muiden rahoja on romantikoiden kiva sijoittaa...

 

[Wiljami]

@senilix hyviä pointteja ja olenkin samaa mieltä ja samassa käsityksessä noista. Toisaalta käsittääkseni osallistumisoikeuteen ei riitä mikä tahansa osake, vaan nimenomaan seuralle nimetty osake (en tiedä onko nimetyt osakkeet miten yleinen käytäntö, äkkiseltään kuvittelisi että osake on osake on osake jos nyt ei jostain a- ja b-lapuista puhuta joista ainoastaan a:lla saa äänivallan tms). Esimerkiksi Bluesin konkurssipesä olisi saanut todennäköisesti Jukurit ostamaan osakkeen ja pystynyt sen arvolla maksamaan velkoja. Liiga Oy ei toki tuollaisesta järjestelystä olisi pitänyt, mutta lähes varmaa on että tarjouskilpailun syntyessä Jukurit olisi suostunut maksamaan osakkeesta Liigaa enemmän, kun hinta olisi joka tapauksesa ollut todennäköisesti huomattavasti 1,8 m€ pienempi. Tuskin etuosto-oikeus voi kuitenkaan toimia tapauksissa joissa osakkeella ei ole asetettua hintaa, esimerkiksi esimerkissäsi jos Satakunnan Kansa olisi tarjoutunut ostamaan Länskärin laput 3x hinnalla listatusta arvosta, ei Länsi-Suomen muut osakkaat olisi uskoakseni saaneet lunastaa lappuja ilman korvausta tai huomattavasti heikommalla hinnalla.

Tämä kaikki siis muistamatta yhtään, mitä espoolaisten osakkeelle kävi.

 

[senilix]

Ei siinä mitään tarjouskilpailua synny. Ostaja on tehnyt kaupat jollakin hinnalla ja vanhalla osakkaalla on oikeus lunastaa osakkeet tällä hinnalla.
Liiga lunasti muistaakseni Espoon osakkeen. hinnasta en tiedä.

Tuli jälkeenpäin mieleen, että tuollainen edellä ehdottamani kilpaileva liiga on perustettu. Joskus 70-luvulla Amerikoissa löytyi riittävästi rahaa ja siellä perustettíin WHA NHL:n kilpailijaksi. Ei siitä pitkäikäistä tullut.

 

[Since 1953]

Hyvä ja aiheellinen korjaus/huomio, tuli jotenkin sekoitettua osakeyhtiön perustamisvuosi muihin Liiga Oy:n merkkivuosiin esim. työnantajartekisteröitymisen ja ylipäätään perustamisen kanssa.

Tämä olisi kanssa mielenkiintoista tietää. Espoolaiset, saati vantaalaiset, eivät ole osoittaneet mitenkään hirveän suurta mielenkiintoa oman kaupungin jengiä kohtaan. Syynä luonnollisesti perinteisen kaupunki-identiteetin puuttuminen (mikä asia toki korjaantuu jollain viiveellä ajan kanssa) ja ensimmäisen polven asukkaiden tendenssi sympata joko lähtöpaikkansa seuraa tai jompaakumpaa Hki:n isoista. Toki äkkiseltään ajateltuna isompi paikka on automaattisesti parempi kiekkojoukkueelle, mutta yleisöä on hankala pakottaa kiinnostumaan seurasta johon ei koe tunnesidettä.

Totta kai. Isompi kaupunki antaa Liigalle isomman yleisömäärän ja mahdollisuuden myös tulevaisuudessa kasvattaa kiekkoa seuraavan yleisön määrää. Isompi kaupunki antaa isommalle joukolle pieniä yrityksiä mahdollisuuden näkyä Liigan kautta ja kasvattaa yhteiskumppaneiden määrää (isot yrityksethän sponsoroivat paikkakunnasta riippumatta Liiga- joukkueita).

Isompi kaupunki nostaa näin seuran toimintaedellytyksiä. Isompi kaupunki kasvattaa myös Liigaa kokonaisuutena, nostaessaan Liigan ympärillä pyörivää rahamäärää. Koska isompien kaupunkien Liiga nostaa sekä seurojen, että Liigan ympärillä pyörivää rahamäärää, seurat ja Liiga kehittyvät.

Näin seurat ja Liiga pärjäävät paremmin myös pelaajamarkkinoilla, kun pystyvät maksamaan paremmin pelaajille. Tämä johtaa pelaajamateriaalin keskimääräisen tason nousemiseen Liigassa, joten myös Liigan kokonaistaso nousee nykyisestä maailman rankingin sijoilta 5-6 sijoille 4-5. Seurat, Liiga ja pelaajat hyötyvät.

Ja totta kai Vantaalle pystyy rakentamaan uskottavan Liiga- organisaation, jonka Vantaalaiset ottavat omakseen. Se vain pitää tehdä oikein. Asukasluvultaan kasvaville paikkakunnille panostaminen on kiekossa, maan pienten resurssien vuoksi välttämätöntä. Muuten laji matkaa auringon laskuun, sillä rollaattori- väestö tarvitsee ihan muita palveluja.

Ja niitä perinteiden ja kulttuurin ihastelua varten on tienvarsien kuihtuvat pikkukaupungit ja syrjäkylät jo nyt museoita pullollaan, mutta kyllähän toki uusiakin sellaisia mukaan mahtuu.

 

[Huono pakki]

Mahtaa tulla mielenkiintoinen isojen kaupunkien joukkueiden liiga. Voi sitä innostuksen määrää, kun esim. HIFK ja Tappara astuvat runkosarjassa kahdeksannen (tai jopa 10. kerran) samaan kaukaloon. Ainoa puoltava seikka on, että pelaajien ja pelin taso noussee, koska pelaajia on vähemmän ja siten (ehkä) parempia. Muuta ei tule mieleen, vaikka kuinka miettisi.

Tässähän jo kalpenee kaikessa älyttömyydessään jopa osa Tshekki 77:n tekemistä ehdotuksista tuolla Liigan pelijärjestelmä - ketjussa. Oma mielipiteeni on, että tämänlaisissa viritelmissä ei ole yhtään mitään järkeä. Toki ainahan haaveilla saa, mutta joku tolkku sentään pitäisi säilyttää.

Jääkiekon suosio tulee laskemaan monella pienellä paikkakunnalla, jotka jäävät kakkostasolle tai eivät mahtuisi edes sen kakkostason raameihin. Muut palloilulajit tosin kiittäisivät, jos tämä typerä systeemi joskus toteutuisi.

 

[Wiljami]

...
Tuli jälkeenpäin mieleen, että tuollainen edellä ehdottamani kilpaileva liiga on perustettu. Joskus 70-luvulla Amerikoissa löytyi riittävästi rahaa ja siellä perustettíin WHA NHL:n kilpailijaksi. Ei siitä pitkäikäistä tullut.

WHA pyörähti itsellänikin mielessä kun luin tuosta että ei muuta kuin perustamaan uutta liigaa jos ei vanhaan pääse tai muuten ei se kelpaa. Olisi mielenkiintoinen ajatusharjoituksena että miten paljon pitäisi rahaa laittaa tuommoiseen uuteen sarjaan joukkueineen että sille saisi minkäänlaista mielenkiintoa yleisön ja sponsorien puolelta. Varmaan joku 10 joukkuetta ja jokaiselle 10 miljoonaa euroa kaudessa saisi riittävän laadukkaita pelaajia että jokunen katsoja viitsisi tulla ihmettelemään Pasila Plasticsien ja Keravan Keinotekoisten välistä kapinaa.

 

[Espoonmies]

Mielestäni vanhojen osakkeiden aktivoituminen voi aiheuttaa kummastelua. Vanha osake ei aktivoitunut KooKoolla (jolla toki edellisestä liigavisiitistä aikaa) eikä varmaankaan sillä saisi alennusta TuTo tai JoKP:kaan. Toki noiden molempien tapauksessa liigavisiitista kolmattakymmentä vuotta ja visiitit liki tai täysin ranskalaisia.

KooKoolla ei ollut mitään osaketta mikä olisi voinut aktivoitua. Liiga Oy on perustettu vuonna 2000 ja osakkeet on olleet olemassa vasta siitä lähtien. On kyllä mielenkiintoista mikä on Jokereiden ja Bluesin osakkeiden kohtalo. Käsittääksen osake ei voi haihtua savuna ilmaan ilman osakeyhtiön konkurssia. Tarkoitan siis sen osakeyhtiön jonka osakkeesta on kysymys, en sen joka osakkeen omisti.

 

[senilix]

Eiköhän se ole mennyt niin, että Liiga on lunastanut Jokerien ja Bluesin osakkeet ja myynyt ne edelleen laajennusjoukkueille.

 

[Satunnainen]

Käsittääksen osake ei voi haihtua savuna ilmaan ilman osakeyhtiön konkurssia.

Ei savuna ilmaan, mutta osakeyhtiön hallussa olevat omat osakkeet voi mitätöidä. Asiasta päättää yhtiön hallitus. Siinä siis yksi mahdollinen kohtalo Jokereiden ja Bluesin hallussa aikanaan olleille osakkeille. Tai sitten ne tosiaan myytiin uusille omistajille.

 

[Espoonmies]

Ei savuna ilmaan, mutta osakeyhtiön hallussa olevat omat osakkeet voi mitätöidä. Asiasta päättää yhtiön hallitus. Siinä siis yksi mahdollinen kohtalo Jokereiden ja Bluesin hallussa aikanaan olleille osakkeille. Tai sitten ne tosiaan myytiin uusille omistajille.

Jokereiden tapauksessa on varsin mahdollista että "erosopimuksessa" Jokerit on luovuttanut oman osakkeensa Liigalle. Blues (Jääkiekko Espoo Oy) meni konkurssiin ja silloin osake päätyi konkurssipesälle. Paperilla se oli konkurssipesän arvoikkain omaisuus, mutta käytännössä arvoton. Voiko olla, että se jäi konkurssipesän haltuun ja lakkasi sitten olemasta kun sille ei löytynyt halukasta ostajaa? Vai päätyykö se siinä tilanteessa automaattisesti liigalle vastikkeetta?

 

[Tshekki77]

Tässähän jo kalpenee kaikessa älyttömyydessään jopa osa Tshekki 77:n tekemistä ehdotuksista tuolla Liigan pelijärjestelmä - ketjussa. Oma mielipiteeni on, että tämänlaisissa viritelmissä ei ole yhtään mitään järkeä. Toki ainahan haaveilla saa, mutta joku tolkku sentään pitäisi säilyttää.

Jääkiekon suosio tulee laskemaan monella pienellä paikkakunnalla, jotka jäävät kakkostasolle tai eivät mahtuisi edes sen kakkostason raameihin. Muut palloilulajit tosin kiittäisivät, jos tämä typerä systeemi joskus toteutuisi.

Hetkinen, hetkinen, hetkinen! Kyllä mäki tän kaltaisiin pystyn. Helposti. Eli nyt kun korona Liigaa kurittaa, niin jaetaan Liiga ikäänkuin kahdelle eri tasolle, jossa sitten kuitenkin myös ristiinpelaamisia. 5+10 mallilla Kärpät, Tappara, Ilves, HIFK ja TPS pelaisi toisessa lohkossa ja toisessa sitten kaikki muut. Viiden joukkueen lohkossa runkosarjaa pelataan 58 peliä. Kolme kertaa kohdattaisiin kaikki Liiga jengit ja sen lisäksi neljästi vielä kaikki oman lohkon joukkueet (14x3 + 4x4). 10 joukkueen lohkossa pelattaisiin runkosarjaa vain 51 peliä, koska siellä pudotuspelit aloitettaisiin aikasemmin. Eli sielläkin pelattaisiin kolme kertaa kaikkia vastaan ja sitten vielä kertaalleen kaikkia vastaan omassa lohkossa (14x3 +9x1). Tämän jälkeen 10 joukkueen lohkosta pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle menisi kuusi parasta. Eka kohtaa kuudennen, toka viidennen ja kolmas nelosen. Kolme voittajaa menisi sitten pudotuspelien toiselle kierrokselle kaikkien viiden joukkueen lohkon joukkueiden kanssa.

Että kaikille saadaan kevään pelejä, niin 10 joukkueen lohkon neljä heikointa siirtyy pelaamaan jonkinlaista Suomen Liigacuppia, joka rakennettaisiin pelattavaksi Liigan pudotuspelien rinnalle. Tähän tulisi sitten joka kausi mukaan myös kuusi joukkuetta Liigan ulkopuolelta. Yksi vaihtoehto voisi olla suoraan kuusi Mestiksen runkosarjan parasta. Toinen vaihtoehto voisi olla viisi Mestiksen parasta ja KHL:n pudotuspeleistä pudonnut/ulos jäänyt Jokerit. Voisi mennä myös niin, että neljä Mestiksestä parasta, Jokerit ja Suomen cupin paras ei Mestisjengi. Nämä kymmenen joukkuetta pelaa ensimmäisen pudotuspelikierroksen ja viisi parasta siirtyy seuraavalle kierrokselle, jonne mukaan tulisi Liigan varsinaisten pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kolme pudokasta. Kahdeksan joukkuetta, neljä paria ja siitä eteenpäin normaalilla tavalla.

Mallissa Kärpät, Tappara, Ilves, HIFK ja TPS kokoaisivat joukkueensa suhteessa toisiinsa, koska pelaavat sijoituksista ensisijaisesti suhteessa toisiinsa. Samalla tavalla siellä 10 joukkueen lohkossa joukkueet kokoaisivat joukkueensa suhteessa toisiinsa, koska sielläkin paikoista kevään peleihin kamppaillaan lohkon sisällä vaikka noita muitakin seuroja runkosarjassa kohdataan. Myös Mestis seurat saisivat jonkin verran kevään pelejä Liiga seuroja vastaan. 10 joukkueen lohkon joukkueet saisivat jokainen melko varmasti vähintään kahden pudotuspelikierroksen verran kevään pelejä ja sillä siis korvautuisi tuo lyhyempi runkosarja heillä.