Onko jokin syy olettaa, että tällä kerralla joensuulaisyleisöllä riittäisi mielenkiintoa liigakarsintapeleihin, ettei tarvitsisi pelata liki puolityhjässä hallissa? Tuollainen kun ei taida oikein lyödä rahoiksikaan.
Olet oikeassa, silloin ei syntynyt yleisöbuumia, kuten joissakin muissa karsinnoissa Joensuussa (1983, 1989, 1992). Tässä koko tarina (Wikipediasta):
Liiga-karsinta Ilvestä vastaan 2010
Ilvestä vastaan pelatun Liiga-karsinnan tunnelmaa Joensuussa latisti jo ennalta uutinen, että eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen haki Jokipoikia konkurssiin vajaan 6000 euron summan takia. Jokipojista kuitenkin vakuutettiin, että maksut hoidetaan ja koko kauden tulos tulee olemaan plusmerkkinen. Rivien välistä oli kuitenkin luettavissa, ettei liigaan nousu, mikä vaatisi seuran muuttamisen nopeasti ammattilaisorganisaatioksi, olisi kovin todennäköistä, vaikka Jokipojat sarjan voittaisikin. Joukkueiden lähtökohdat ottelusarjaan olivat kovin erilaiset: Jokipojilla oli karsinnoissa vain voitettavaa ja sarjapaikastaan taistelevalla Ilveksellä vain hävittävää. Jokipojat oli päättänyt Mestis-kautensa 16 peräkkäiseen voittoon, kun Tampereen Ilves oli voittanut SM-Liigassa koko kauden aikana vain 17 ottelua. Henkisen puolen seikkojen katsottiin hieman tasoittavan voimasuhteita pelillisesti ennalta heikomman Jokipoikien hyväksi. Oltiinhan edellisenä keväänä nähty, kuinka Vaasan Sport oli pystynyt hyödyntämään tappioiden rasittaman Porin Ässien liigamiehistön henkistä alennustilaa ja onnistunut melkein nousemaan SM-Liigaan. Ensimmäinen ottelu Tampereella oli molemmilta toisilleen ennalta tuntemattomilta joukkueilta hieman hermostunut esitys. Ilves kuitenkin hallitsi tapahtumia ja alkoi ratkoa ottelua toisessa erässä siirryttyään 2-0-johtoon Markus Seikolan ja Pasi Salosen maaleilla. Kolmannessa erässä molemmat osuivat vielä kertaalleen ja näin ollen Ilves voitti ensimmäisen kohtaamisen maalein 3-1. Jokipoikien maalivahdille Rämölle kertyi 42 torjuntaa ja Ilveksen päässä Jani Hurmeella 17 torjuntaa. Toisen kohtaamisen Ilves oli päättänyt ratkaista heti ottelun alussa ja siirtyikin 2-0-johtoon jo ajassa 5.46 Jarkko Kauvosaaren osumalla. Jokipoikien päävalmentaja Jarno Pikkarainen otti tässä vaiheessa aikalisän, ja saikin heräteltyä Jokipojat mukaan taistoon. Scott Matzka iski rannelaukauksella kavennuksen kahden miehen ylivoimalla ajassa 13.46. Toisessa erässä pelattiin avoimin ovin. Ensin Masi Marjamäki ja Johannes Alanen laukoivat tilanteeksi jo 1–4 Ilvekselle. Monet ehkä uskoivat pelin olleen jo ohi, mutta pian Jokipojat oli enää maalin päässä Antti Kerälän ja Tobias Salmelaisen osumilla. Kun vielä Ilveksen Ryan Glenn ja Jokipoikien Markku Flinck osuivat, niin toiselle erätauolle mentiin 4-5-lukemista. Jokipojat piinasi Ilvestä loppuun saakka, mutta lisämaaleja ei enää kolmannessa erässä nähty. Mikko Rämolle kertyi ottelussa 28 torjuntaa ja Ilveksen Jani Hurmeella 39 torjuntaa. Kolmannessa kohtaamisessa Tampereella Ilveksen Pasi Määttäsen johtama ykköskenttä oli liikaa Jokipojille. Määttänen oli syöttäjänä Joonas Raskin (2-0), Markus Seikolan (3-0) ja Jesse Niinimäen (4-0) osumissa. Jokipoikien 1-4-kavennuksen ampui päätöserän lopulla Markku Flinck. Jokipokien valmentaja Jarno Pikkarainen sanoi ottelun jälkeen tasoerojen näkyneen etenkin siinä, että Jokipojat ei helpoista paikoistakaan saa maaleja. Mikko Rämolle kertyi ottelussa 43 torjuntaa ja Jani Hurmeella 25 torjuntaa. Neljännessä kohtaamisessa Joensuussa Jokipojat oli pakkovoiton edessä Ilveksen johdettua sarjaa jo 3-0. Ensimmäisessä erässä Jokipojat meni johtoon Roberts Jekimovsin ohjattua ylivoimalla Scott Matzkan laukauksen ohi Jani Hurmeen. Toinen erä oli maaliton. Jokipoikien toinen maali syntyi myös ylivoimalla, kun Matzkan vedon ohjasi maaliin sillä kertaa Sami Puruskainen. Ilves viritteli vielä kiriä, mutta lopulta Jokipojat voitti ottelun maalein 2-1. Torjuntoja kertyi Rämölle 37 ja Hurmeelle 20 kappaletta. Pieni yleisömäärä tiista-iltana Mehtimäellä (2432) saattoi Joensuussa tuntua pettymykseltä, kun sentään edellisissä kotipeleissä, ratkaisevassa Mestiksen finaaliottelussa ja ensimmäisessä Ilves-pelissä, oli paikalla ollut yli 4000 hengen yleisöt. Mahdollisesti ottelusarjan tilanne 0–3 sai ns. "satunnaiskatsojat" jäämään kotiin. Viimeisessä ottelussa Ilves hallitsi taas tapahtumia tasakentällisin, mutta Jokipojat sinnitteli mukana Mikko Rämön torjuntojen ja Roberts Jekimovsin kahden ylivoimaalin ansiosta kolmannen erän lopulle saakka. Loppunumerot 4-2 laukoi Pasi Määttänen ajassa 55.38. Voittojen valossa Ilves vei karsintasarjan selvästi maalein 4-1, mutta silti kaikki ottelut olivat tiukkaa taistelua pienten marginaalien sisällä. Vaikka joukkueena Jokipojat pelasi hyvin, olivat Ilveksen SM-Liigassa rutinoituneet pelaajat yksilötasolla ratkaisevasti parempia.
