LOFIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
1922
Kerrotko tarkemmin noista sadoista kadonneista työpaikoista? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Eiköhän niitä ole melkoisesti kadonnut kun puoliammattilaissarja on muuttunut harrastesarjaksi.

Jostain työpaikoista puhuminen on muutenkin typerää kun tässä katsotaan isoa kuvaa ja suomikiekon elinvoimaisuutta sekä arvovalintoja. Tuskin kukaan toivoo toisille työttömyyttä, mutta aika moni Vihreä varmaan juhlisi jos 90% maailman lentoyhtiöistä menisi konkurssiin.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen kokenut pari kertaa jo putoamisen sarjasta, ja sinne takaisin nousun.
Et kuitenkaan jääkiekossa. Tai jos viittaat 1960-luvun tapahtumiin, niin niillä nyt ei ole mitään tekemistä nykyaikaisen toimintaympäristön kanssa.

Muihin lajeihin taas sikäli turha verrata, että taloudellisesti ovat niin selvästi SM-liigaa perässä. Esimerkiksi veikkausliigassa vain HJK:n liikevaihto ja pelaajabudjetti ovat SM-liigan seuroihin nähden verrannollista tasoa, kun taas muut ovat enemmän tai vähemmän reippaalla takamatkalla. Siten ero alemmalle sarjatasolle ei ole ollenkaan niin radikaali.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Eiköhän niitä ole melkoisesti kadonnut kun puoliammattilaissarja on muuttunut harrastesarjaksi.
Kerro tarkemmin. "Eiköhän" ei ole kovin vahvaa asiantuntemusta.
 
@Dennis 16.5.2020: "Marraskuun pimeinä iltoina saattaa HIFK-Jukurit-peli voittaa kotiolot. Tai no, ehkei sentään, mutta Jukurit ja pari muuta roskajengiä on jo toivottavasti tuolloin konkassa."

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Kerrotko tarkemmin noista sadoista kadonneista työpaikoista? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Sadoista en tiedä, mutta monia varmasti. Ennen Mestiksessä - esim. +-10 vuotta sitten - oli seuroilla toimareita ja muuta palkallista väkeä toimistolla. Viime vuodet esim. Joensuussa on ollut tasan yksi palkattu henkilö toimistolla, toimistopäällikön tittelillä. Ns. toimitusjohtajan tehtäviä hoitivat hallituksen jäsenet / omistajat aivan palkatta. Tästä oli toissa päivän Karjalaisessa maininta, että esim. Jokipoikien juuri väistynyt pj. Immonen teki palkatta monta vuotta mm. niitä tavallisesti toimarille kuuluvia hommia. Aika lailla talkoilla ilman palkkoja ja talkoilla on Mestis-seuroja pyöritetty viime vuodet.

Tässä rautalankamalli: Miksi ei ole palkattu enemmän väkeä? Koska ei ole rahaa koska Mestis ei ole kiinnostanut tukijoita eikä yleisöä koska ei ole voitu unelmoida noususta Liigaan tai pääsystä Liiga-karsintaan.

Immonen totesi sunnuntain lehdessä, että jos jääkiekko kuihdutetaan pois muualta kuin Liiga-paikkakunnilta, silloin iso määrä junioreita jää saamatta ja se näkyy Suomi-kiekossa ja sen kansainvälisessä menestyksessä.

Loppuun kuitenkin todettakoon, että Mestiksessä on nyt näkyvissä pientä uutta pöhinää. Siellä moni joukkue panostaa kovasti, mm. IPK, Ketterä, Hokki ja sitten on näiden retronimien paluu, Kiekko-Espoo ja JoKP.

Edit. Ja retroihin lisään vihreiden miesten, legendaarisen divariseuran, Forssan Palloseuran paluun.
 
Viimeksi muokattu:

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
@Dennis 16.5.2020: "Marraskuun pimeinä iltoina saattaa HIFK-Jukurit-peli voittaa kotiolot. Tai no, ehkei sentään, mutta Jukurit ja pari muuta roskajengiä on jo toivottavasti tuolloin konkassa."

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
FoPS sai justiinsa paikan Mestiksessä. Pian takaisin liigaan!

FoPSin lisäksi entisiä liigaseuroja Mestiksessä ovat myös Jokipojat, Kiekko-Espoo, KooVee ja TuTo.

SM-sarjassa ovat pelanneet myös Hermes ja SaPKo.
 
"Unless we do something about it, in ten or fifteen years the Internet
will be monopolized by the megacorporations" -Noam Chomsky​

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Koska ei ole rahaa koska Mestis ei ole kiinnostanut tukijoita eikä yleisöä koska ei ole voitu unelmoida noususta Liigaan tai pääsystä Liiga-karsintaan.
Onko jokin syy olettaa, että tällä kerralla joensuulaisyleisöllä riittäisi mielenkiintoa liigakarsintapeleihin, ettei tarvitsisi pelata liki puolityhjässä hallissa? Tuollainen kun ei taida oikein lyödä rahoiksikaan.
 

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Onko jokin syy olettaa, että tällä kerralla joensuulaisyleisöllä riittäisi mielenkiintoa liigakarsintapeleihin, ettei tarvitsisi pelata liki puolityhjässä hallissa? Tuollainen kun ei taida oikein lyödä rahoiksikaan.
Olet oikeassa, silloin ei syntynyt yleisöbuumia, kuten joissakin muissa karsinnoissa Joensuussa (1983, 1989, 1992). Tässä koko tarina (Wikipediasta):

Liiga-karsinta Ilvestä vastaan 2010

Ilvestä vastaan pelatun Liiga-karsinnan tunnelmaa Joensuussa latisti jo ennalta uutinen, että eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen haki Jokipoikia konkurssiin vajaan 6000 euron summan takia. Jokipojista kuitenkin vakuutettiin, että maksut hoidetaan ja koko kauden tulos tulee olemaan plusmerkkinen. Rivien välistä oli kuitenkin luettavissa, ettei liigaan nousu, mikä vaatisi seuran muuttamisen nopeasti ammattilaisorganisaatioksi, olisi kovin todennäköistä, vaikka Jokipojat sarjan voittaisikin. Joukkueiden lähtökohdat ottelusarjaan olivat kovin erilaiset: Jokipojilla oli karsinnoissa vain voitettavaa ja sarjapaikastaan taistelevalla Ilveksellä vain hävittävää. Jokipojat oli päättänyt Mestis-kautensa 16 peräkkäiseen voittoon, kun Tampereen Ilves oli voittanut SM-Liigassa koko kauden aikana vain 17 ottelua. Henkisen puolen seikkojen katsottiin hieman tasoittavan voimasuhteita pelillisesti ennalta heikomman Jokipoikien hyväksi. Oltiinhan edellisenä keväänä nähty, kuinka Vaasan Sport oli pystynyt hyödyntämään tappioiden rasittaman Porin Ässien liigamiehistön henkistä alennustilaa ja onnistunut melkein nousemaan SM-Liigaan. Ensimmäinen ottelu Tampereella oli molemmilta toisilleen ennalta tuntemattomilta joukkueilta hieman hermostunut esitys. Ilves kuitenkin hallitsi tapahtumia ja alkoi ratkoa ottelua toisessa erässä siirryttyään 2-0-johtoon Markus Seikolan ja Pasi Salosen maaleilla. Kolmannessa erässä molemmat osuivat vielä kertaalleen ja näin ollen Ilves voitti ensimmäisen kohtaamisen maalein 3-1. Jokipoikien maalivahdille Rämölle kertyi 42 torjuntaa ja Ilveksen päässä Jani Hurmeella 17 torjuntaa. Toisen kohtaamisen Ilves oli päättänyt ratkaista heti ottelun alussa ja siirtyikin 2-0-johtoon jo ajassa 5.46 Jarkko Kauvosaaren osumalla. Jokipoikien päävalmentaja Jarno Pikkarainen otti tässä vaiheessa aikalisän, ja saikin heräteltyä Jokipojat mukaan taistoon. Scott Matzka iski rannelaukauksella kavennuksen kahden miehen ylivoimalla ajassa 13.46. Toisessa erässä pelattiin avoimin ovin. Ensin Masi Marjamäki ja Johannes Alanen laukoivat tilanteeksi jo 1–4 Ilvekselle. Monet ehkä uskoivat pelin olleen jo ohi, mutta pian Jokipojat oli enää maalin päässä Antti Kerälän ja Tobias Salmelaisen osumilla. Kun vielä Ilveksen Ryan Glenn ja Jokipoikien Markku Flinck osuivat, niin toiselle erätauolle mentiin 4-5-lukemista. Jokipojat piinasi Ilvestä loppuun saakka, mutta lisämaaleja ei enää kolmannessa erässä nähty. Mikko Rämolle kertyi ottelussa 28 torjuntaa ja Ilveksen Jani Hurmeella 39 torjuntaa. Kolmannessa kohtaamisessa Tampereella Ilveksen Pasi Määttäsen johtama ykköskenttä oli liikaa Jokipojille. Määttänen oli syöttäjänä Joonas Raskin (2-0), Markus Seikolan (3-0) ja Jesse Niinimäen (4-0) osumissa. Jokipoikien 1-4-kavennuksen ampui päätöserän lopulla Markku Flinck. Jokipokien valmentaja Jarno Pikkarainen sanoi ottelun jälkeen tasoerojen näkyneen etenkin siinä, että Jokipojat ei helpoista paikoistakaan saa maaleja. Mikko Rämolle kertyi ottelussa 43 torjuntaa ja Jani Hurmeella 25 torjuntaa. Neljännessä kohtaamisessa Joensuussa Jokipojat oli pakkovoiton edessä Ilveksen johdettua sarjaa jo 3-0. Ensimmäisessä erässä Jokipojat meni johtoon Roberts Jekimovsin ohjattua ylivoimalla Scott Matzkan laukauksen ohi Jani Hurmeen. Toinen erä oli maaliton. Jokipoikien toinen maali syntyi myös ylivoimalla, kun Matzkan vedon ohjasi maaliin sillä kertaa Sami Puruskainen. Ilves viritteli vielä kiriä, mutta lopulta Jokipojat voitti ottelun maalein 2-1. Torjuntoja kertyi Rämölle 37 ja Hurmeelle 20 kappaletta. Pieni yleisömäärä tiista-iltana Mehtimäellä (2432) saattoi Joensuussa tuntua pettymykseltä, kun sentään edellisissä kotipeleissä, ratkaisevassa Mestiksen finaaliottelussa ja ensimmäisessä Ilves-pelissä, oli paikalla ollut yli 4000 hengen yleisöt. Mahdollisesti ottelusarjan tilanne 0–3 sai ns. "satunnaiskatsojat" jäämään kotiin. Viimeisessä ottelussa Ilves hallitsi taas tapahtumia tasakentällisin, mutta Jokipojat sinnitteli mukana Mikko Rämön torjuntojen ja Roberts Jekimovsin kahden ylivoimaalin ansiosta kolmannen erän lopulle saakka. Loppunumerot 4-2 laukoi Pasi Määttänen ajassa 55.38. Voittojen valossa Ilves vei karsintasarjan selvästi maalein 4-1, mutta silti kaikki ottelut olivat tiukkaa taistelua pienten marginaalien sisällä. Vaikka joukkueena Jokipojat pelasi hyvin, olivat Ilveksen SM-Liigassa rutinoituneet pelaajat yksilötasolla ratkaisevasti parempia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy