Kun maassa ei kiekkopäättäjillä riitä älykkyys homman hoitamiseen, niin valmis malli on naapurilla - länsirajan takana. Saavutetuista eduista on tietenkin vaikeaa luopua. Se on selvä ja siksi se ei nykyisten, jos lie tulevienkaan, kiekkopäättäjä sukupolvien aikana onnistu. Siksi pitääkin, aiempaan kirjoitukseeni eri ketjussa viitaten, muodostaa A- ja B- Liigat saman katon alle. A-Liigan paikkakunnan asukasluvun rajaksi esitin aiemmin 60 000 asukasta, mutta kyllä se pitää 70 000 asukkaaseen vetää, koska uudelle maalle tarvitaan väestön keskittymiskehityksen vuoksi 1-2 uutta Liiga-joukkuetta lähivuosina/tulevaisuudessa. B-Liigan paikkakunnan asukasluvun raja olkoon 30 000, vaikka parempi sekin olisi kyllä 40 000:n vetää. Jako täysin kylmästi näin ja A- Liigan paikan edellytyksenä siis paikkakunnan asukasluvun nousu tuohon mainittuun.
Paikkakunta ja sen asukasluku on huono kriteeri A ja B -liigoille, sillä olennaisempaa on miten vahvalle talousalueelle liigajoukkue sijoittuu ja kuinka paljon sillä on asukkaita sen lähipiirissä. Otan nyt esimerkiksi Joensuun, jossa asukkaita on Joensuun kaupungin alueella n. 76000, mutta sen talousalueella noin 70 km säteellä kaupungista noin 124000 asukasta eli se potentaalinen joukko, josta voisi tulla maksavia asiakkaita seuraamaan Joensuun Kiekko-Poikien pelejä. Ja jo noin 25 km säteellä Joensuusta kaupungin asukkaat mukaan lukien asuu n. 100000 asukasta, jonka matkan ajaa vielä helposti katsomaan Joensuuhun jääkiekkomatsia.
Täytyy myös huomioida miten vahva talousalue on yrityksiltään koska yritykset mielellään käyttävät asiakkaaitaan PR-mielessä jääkiekkomatseissa & sponsoroivat oman seutukunnan joukkuetta ja kuluttavat sekä siten tuovat myös enemmän raha sisään kuin peruslipun ostajat. Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan vahvinta talousaluetta, jonne suurin osa maakunnan yritystoiminnasta myös sijoittuu.
Em. esimerkin valossa esimerkiksi Rauman kaupungilla ei liene mitään huolta, sillä Varsinais-Suomessa on asukastiheys ollut toistaiseksi varsin suuri ja sen talousalue on asukkailtaan muutakin kuin Rauman kaupunki. En nyt jaksa kaivaa tarkkoja lukuja esiin, mutta vaikka Rauman asukasluku on laskenut viime vuosina ja taitaa nyt olla himpun verran yli 20000 asukasta, niin sen seutukunnalla väestöä on edellen jonkun verran yli 90000 asukasta. Tässä mielessä esimerkiksi Joensuun seutu vaikuttaa vahvemmalta alueelta, mutta toisaalta Rauman Lukon tuki ja turva on RTK -palvelu, joka takoo koko maassa rahaa seuralle. Fiksu ratkaisu aikoinaan, joka takaa Lukolle taloudellisesti vuodesta toiseen rahoituksellisen mahdollisuuden hyvään joukkueeseen.
Eli summa summarum, jako A ja B liigaan ei ole yksiselitteisesti kiinni paikkakunnan koosta, vaan talousalueesta ja sen kokonaisasukasmäärästä, liiketoiminnan tasosta/menestyksestä alueella ja seuran toiminnan johtamisen sekä pääoman keräämisen kyvykkyydestä (mm. sponsorit koti- ja/tai ulkomailta). Liigajoukkueen kriteerien siksi pitäisi olla paljon tarkempia ja paremmin liigajoukkueen kokonaistilannetta kuvaavia kuin vain mikä on paikkakunnan asukasluku. Toki jäähallin koko ja laatu vaikuttaa myös olennaisesti mahdollisuuksiin pelata LIigassa.
Joku voi jatkaa tästä eteenpäin mitä A- ja B Liigan kriteerit voisivat olla ja miten joukkueet jakautuisivat älykkäästi ympäri Suomea sen mukaan A- ja B-liigoihin. Hallin liigakelpoisuutta lukuunottamatta Joensuun Kiekko-Pojat olisi yksi A-liigan potentiaalinen Liigajoukkue seutukunnan asukasluvulla mitattuna, mutta toki siihen on vielä matkaa muilla kriteereillä mitattuna hallin lisäksi. Mainittakoon vielä sekin, että Joensuun seudulla sponsorirahaa menee merkittäviä määriä koripallojoukkue Joensuun Katajalla ja pesäpallojoukkue Joensuun Mailalle, jotka kumpikin pelaavat Suomen ylimmissä liigoissa. Tässä kilpailussa Joensuun Kiekko-Pojat on ollut viime vuosina huonossa asemassa.