Stora Enso sulkee kaksi tehdasta Suomessa

[Jimbo]

Tuottovaatimus ei ole sama kuin osakkeen omistajien tuottovaatimus. Yhtiöt eivät ole rahoitettu vain omalla pääomalla.

Lyhyt tiivistys: Tuoton tulee olla suurempi kuin yhtiön rahoituksen hinta (jota kutsutaan WACC:ksi). Tuottovaatimus paperiyhtiöille lienee arviolta n. 7-8% luokkaa. Sitä pienenpi tuotto PITKÄLLÄ aikavälillä tekee toiminnasta kannattamatonta. Tärkeää tässä on nimenomaan tulevaisuuden tuotto-odotus. Jos yhtiö laskee, että yksikön tulevaisuuden tuotto-odotus jää alle
tuottovaateen (=WACC), se kannattaa sulkea.

Asia on juuri näin. Lähinnä yritin pitää esimerkin mahdollisimman yksinkertaisena ja havainnollisena. Velan vipuvaikutukset yms. taitavat karata vähän turhan pitkälle aiheesta.

Lisäksi voisi sanoa vielä sen verran, että pääoma luonnollisesti kilpailee eri maiden eri markkinoiden välillä ja lähes jokainen varmasti haluaa mieluummin enemmän tuottoa kuin vähemmän tuottoa, jos riski sijoitukselle on sama.

 

[BitterX]

Miten muistelen jostain uutisesta, että paperilla olisi palkkamenot kutakuinkin 7,5% kuluista? En muista tarkkaan, mutta ei merkittävästi heittänyt muista aloista.

Ei noita tehtaiden sulkemisia voi kaataa työntekijöiden niskaan mitenkään.

Raaka-aineet noudattavat maailmanmarkkinahintaa. Työvoiman hinta vaihtelee eri maissa. Siksi sieltä päästä on helpompi säästää.

 

[Rodion]

Raaka-aineet noudattavat maailmanmarkkinahintaa. Työvoiman hinta vaihtelee eri maissa.

Tukkipuun kantohinta ja sähkönhinta (noin esimerkkinä) ei mielestäsi vaihtele eri maissa?

Minä sanoisin, että ei pidä paikkaansa, vaan myös raaka-aineiden hinnat vaihtelevat eri maissa.

Sen sijaan lopputuotteen hinta noudattanee pitkälti maailmanmarkkinahintoja.

 

[BitterX]

Mutta ei silti, paperiteollisuus on murrosvaiheessa Suomessa joka tapauksessa, oikeastaan ihme että näin kauan kesti. Suomi siirtyy jatkuvasti matalan jalostusasteen aloilta (maa- ja metsätalous) muille sektoreille.

Tämäkään ei ihan täysin pidä kutiansa. Nimittäin epäedulliset investointiolosuhteet (kuten pääomatulojen kaksinkertainen verotus, sijainti...) haittaavat myös näiden "korkeamman jalostusasteen alojen" yhtiöiden investointeja Suomeen. Teknologinen osaaminen ja innovaatiotaso ovat Suomessa on hyvää, muttei todellakaan korvaamatonta. Suomi tuntuu todella elävän tässä harhaluulossa.

 

[BitterX]

Tukkipuun kantohinta ja sähkönhinta (noin esimerkkinä) ei mielestäsi vaihtele eri maissa?

Minä sanoisin, että ei pidä paikkaansa, vaan myös raaka-aineiden hinnat vaihtelevat eri maissa.

Sen sijaan lopputuotteen hinta noudattanee pitkälti maailmanmarkkinahintoja.

Sähkö on jokapuolella Eurooppaa kallista ja kallistumassa. Tässä mielessä Suomella on jopa pienoinen etu verrattuna Keski-Eurooppaan: Suomella on vielä toistaiseksi voimassa edullinen sähköntuontisopimus Venäjän kanssa ja täällä suhtaudutaan Keski-Eurooppaa selvästi positiivisemmin ydinvoimaan. Puun hinta saattaa tosiaan vaihdella: olettaisin kuitenkin, että Suomessa Euroopan suurimpana puun tuottajana hinnat olisivat kohtuullisen alhaalla. Lisäksi raaka-aineiden kuljetuskustannukset ovat varmasti olleet Suomessa sijaitseville tehtaille edulliset.

Lopulta jää vain työvoiman hinta...

 

[Rodion]

Lopulta jää vain työvoiman hinta...

Minä ajattelin muitakin maita kuin "EU:n vanhat jäsenet", mutta mainitsemillasi ehdoilla tuo väitteesi siis kyllä pitää paikkaansa.

 

[Wristlock]

Ymmärrän paperifirmoja (tässä tapauksessa StoraEnso), jotka ovat osakkeenomistajilleen tulosvastuullisia.

Paperiliiton ahneudesta samaa mieltä, mutta minua kiinnostaisi tietää, että mitenköhän Stora Enson puppelointi Jenkeissä, kannattamattomuus Suomessa ja tulosvastuullisuus osakkeenomistajilleen mahtoi/mahtaa realisoitua Härmälän ja johtoryhmän osalta henkilökohtaisella tasolla?

- kenkää ilman kultaisia kädenpuristuksia?

 

[DAF]

Ilmeisesti suomalaismediassa kukaan ei ole venäjäntaitoinen, kun tätä uutista ei ole mainittu samassa yhteydessä. Melko hupaisaa:

http://www.vedomosti.ru/newspaper/article.shtml?2007/10/25/134977

 

[Ramchester]

Ilmeisesti suomalaismediassa kukaan ei ole venäjäntaitoinen, kun tätä uutista ei ole mainittu samassa yhteydessä. Melko hupaisaa:

http://www.vedomosti.ru/newspaper/article.shtml?2007/10/25/134977

Ja sinä ilmeisesti kuvittelet, että Jatkoaika on täynnä ryssiä, kun et viitsi sanallakaan kertoa mitä siinä uutisessa sanotaan?

 

[BitterX]

Minä ajattelin muitakin maita kuin "EU:n vanhat jäsenet", mutta mainitsemillasi ehdoilla tuo väitteesi siis kyllä pitää paikkaansa.

Sähkön suhteen uudetkaan EU-maat eivät ole omavaraisia ilman ydinvoimaa. Niiden ydinvoimalat ovat perua kommunismin ajoilta. Nykyään myös niissä maissa tarvitaan kansan hyväksyntä (suorasti tai parlamentaarisesti) ydinvoiman lisäämiseksi tai vanhojen laitosten kunnostamiseksi. Entisten Itä-Euroopan maiden ydinvoimaloiden käyttöikä alkaa olemaan viimeisillään - eikä EU hyväksy vaarallisilla ydinvoimaloilla pelleilyä, mikä taas on Venäjällä mahdollista.

Puun suhteen olen sitä mieltä, että Suomessa sijaitseville tehtaille puun hinta itse ja sen kuljetus ovat edullisia myös verrattuna uusiin EU-maihin.

Kiinassa ja Brasiliassa tietysti kaikki tuotannontekijät ovat edullisia. Euroopassa paperin kysyntä on kuitenkin erittäin suurta, joten myös Euroopassa pitää valmistaa paperia.

Summa summarum, miksi paperiyhtiöt siirtävät tuotantoaan muualle, eivätkä investoi Suomeen?:

- Energian hinnan ei pitäisi muihin EU-maihin (edes uusiin) nähden olla kynnyskysymys (positiivinen ilmapiiri ydinvoiman suhteen ja sähkösopimus Venäjän kanssa).

- Puun hinnan ei pitäisi muihin EU-maihin nähden olla kynnyskysymys (Suomi puuntuottaja #1, logistiikan suhteen edullista)

- Syy1. Suomessa työvoima on kallista. Paperiliitto on varmasti suhteessa jäsenmääräänsä EU:n vahvimpia ammattiliittoja. Tämä johtuu Suomen lähihistoriasta, kun puu ja paperi tekivät Suomesta vauraan. Paperiliitto pääsi kiristämään, työvoima kallistui ja seuraukset nähdään nyt, kun paperiteollisuus ei enää ole Suomelle elinehto (vaikka tärkeä edelleen) eivätkä firmat suureltakaan osin valtion omistuksessa.

- Syy2. Suomi on turhan kaukana sieltä, missä paperia todella paljon tarvitaan. Tämä puoltaa siis sijoituksia Keski-Eurooppaan.

Paperiliiton ahneudesta samaa mieltä, mutta minua kiinnostaisi tietää, että mitenköhän Stora Enson puppelointi Jenkeissä, kannattamattomuus Suomessa ja tulosvastuullisuus osakkeenomistajilleen mahtoi/mahtaa realisoitua Härmälän ja johtoryhmän osalta henkilökohtaisella tasolla?

- kenkää ilman kultaisia kädenpuristuksia?

Tämä on kokonaan toinen kysymys. Aiheellinen toki. Suuryritysten johtajien moraali on ollut viime aikoina tapetilla myös Fortumin Liliuksen optioiden takia. Perseestä, sanoisin.

 

[Tobias]

Hmm, sanotaanpa että asetan tuottovaatimuksen 50% ja omistan tuotantolaitoksen, jonka tuotto on "vain" 20% - silloin minulla siis on "kannattamaton" tuotantolaitos? Eli pointti oli siinä, että näyttäisi siltä, että juuri tuo tuottovaatimuksen asettaminen on kohta, jossa subjektiiviset arvioinnit vaikuttavat tilanteeseen. Toki varmaankin jätit pois varauksen "realistinen" lauseestasi eli jotta tuottovaatimuksella olisi mitään merkitystä, sen pitäisi olla ylipäänsä mahdollinen tai todennäköinen - tämä kuitenkin jättää edelleen sen vaikeuden, että täysin objektiivisesti sitä siltikään ei varmaankaan voida määrittää koska kysymys ei ole mistään realisoituneesta asiasta vaan vain itse asetetusta vaihtelevan rationaalisesta odotusarvosta. Vaikuttaisi siltä, että tässä mielessä "voitto" on käsitteenä kuitenkin objektiivisempi, objektiivisemmin määriteltävissä oleva asia. Tämä nyt siis lähinnä periaatteellisena huomiona eikä juurikaan tähän yksityistapaukseen kohdistuen.

Niin siis tuottovaatimushan on helppo määritellä vieraan pääoman tuottovaatimuksen kautta. Siis omistajan tuottovaatimus on tietysti vieraan pääoman tuottovaatimus ja siihen päälle riskilisä. Ei ole järkevää tuoda esimerkkiä 50 % tuottovaatimuksesta koska sellaista preemiota kukaan ei vaadi riskittömän koron päälle.

Homma siis oli liian vähän kannattavaa ja homma pistetään seis. Näin sen pitääkin mennä tehokkaassa toiminnassa.

 

[SergeiK]

Yritys 2

Nokiahan ilmoitti jo parin tuotantolinjansa sulkemisesta Suomessa.

Minulta on tämä uutinen mennyt aivan ohitse. Mistä tuotantolinjoista on kyse?

Oman media-seurannantani mukaan ongelmia on enemmänkin saada työntekijöitä, mutta tietysti tilanne voi olla muuttunut.

 

[DAF]

Ja sinä ilmeisesti kuvittelet, että Jatkoaika on täynnä ryssiä, kun et viitsi sanallakaan kertoa mitä siinä uutisessa sanotaan?

No, käännetään nyt sitten, jos ette osaa. Uutisen pihvi:

- SE neuvotellut Venäjän metsäviraston kanssa uudesta sellutehtaasta, alue on Nizhni-Novgorod, projektin laajuus 1,5 miljardia euroa
- odotetaan, että hakevat lupaa vuoden loppuun mennessä, toiminta 3-5 vuoden päästä
- noin 30% alueen metsistä saatavilla SE:n käyttöön, jos investoivat sinne, saavat mahdollisesti 50% alennusta Venäjän valtion metsien vuokrasta

 

[mjr]

Tuottovaatimus ei ole sama kuin osakkeen omistajien tuottovaatimus. Yhtiöt eivät ole rahoitettu vain omalla pääomalla.

Lyhyt tiivistys: Tuoton tulee olla suurempi kuin yhtiön rahoituksen hinta (jota kutsutaan WACC:ksi). Tuottovaatimus paperiyhtiöille lienee arviolta n. 7-8% luokkaa. Sitä pienenpi tuotto PITKÄLLÄ aikavälillä tekee toiminnasta kannattamatonta.

Erinomaisen valaisevia selityksiä useammaltakin nimimerkiltä! Tämä alkaa ehkä mennä jo vähän sivuraiteille, mutta erittäin kiinnostavaa asiaa kylläkin. Eli en malta olla vielä kysymättä, että tarkoittaako "rahoituksen hinta" siis yksinkertaisesti rahan hintaa eli käytännössä kai korkoa mikä rahasta maksetaan? Sikälihän tämä kyllä jo kuulostaa paljon objektiivisemmalta kuin mitä aluksi - onko siis prosessissa mahdollisuus erehtyä, kysymys kai on kuitenkin tulevaisuuden tilanteen ennakoinnista? Vai onko "rahoituksen hinta" aina vakio tai erittäin helposti ennakoitavissa oleva asia? Joka tapauksessa tämä lyhyt keskustelu on jo valaissut sen asian, että ollakseen kannattava paperitehtaan tulisi tehdä yli 6% voittoa - eli lienee normaalia että "tappiollisen" ja "kannattamattoman" välinen ero voi olla melkoisen suurikin noin taloustieteellisesti katsottuna? (Ja kannattamattomuuteen voi tietysti myös vaikuttaa, kuten esimerkiksi Savon Sellun tapauksessa, mikä ilmeisesti oli kannattamaton M-realille, mutta nyt tämän yksityissijoittajan johdolla tehdyt toimet ovat muuttaneet tilannetta ja yritys onkin kannattava - Stora-Enson päätös olla myymättä tehtaita voi siis myös johtua pyrkimyksestä vähentää tuotantoa eikä siitä, ettei ostajia näin "kannattamattomalle" toiminnalle löydy?)

 

[BitterX]

Eli en malta olla vielä kysymättä, että tarkoittaako "rahoituksen hinta" siis yksinkertaisesti rahan hintaa eli käytännössä kai korkoa mikä rahasta maksetaan?

Vieraan pääoman hinta on tosiaan rahoituslaitoksen määrittämä korko, joka määräytyy yrityksen luottokelpoisuuden mukaan. Suuryhtiöille tärkeitä vieraan pääoman lähteitä ovat myös joukkovelkakirjalainat (esim. obligaatiot). Niistä maksettava korko määräytyy niin ikään luottokelpoisuuden mukaan (http://www.jcr.co.jp/information/definitions.htm).

Myös oman pääoman hinnan määrittää sen riskillisyys. Käytännössä siis osakkeenomistajat vaativat riskilisää (risk premium) sijoitukselleen sen mukaan kuinka riskipitoiseksi he osakkeen arvioivat. Normaali sijoittaja on valmis sijoittamaan hyvin riskipitoiseen osakkeeseen, jos hän odottaa saavansa siitä suhteessa vielä suuremman tuoton. Riskipitoisia osakkeita ovat voimakkaasti kasvamaan pyrkivien (investointien osuus suhteessa liikevoittoon) yhtiöiden osakkeet.

 

[Rodion]

No, käännetään nyt sitten, jos ette osaa. Uutisen pihvi:

- SE neuvotellut Venäjän metsäviraston kanssa uudesta sellutehtaasta, alue on Nizhni-Novgorod, projektin laajuus 1,5 miljardia euroa
- odotetaan, että hakevat lupaa vuoden loppuun mennessä, toiminta 3-5 vuoden päästä
- noin 30% alueen metsistä saatavilla SE:n käyttöön, jos investoivat sinne, saavat mahdollisesti 50% alennusta Venäjän valtion metsien vuokrasta

Etteivät ole mahdollisesti sekoittaneet Ruukki Groupin suunnitelmiin?

http://hex.ir.hex.fi/servlet/hex.ir...wsShow:news_id=61297&NewsShow:date=22-12-2006

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1178123

Aika mielenkiintoista, jos Stora-Ensokin tuonne nyt lähtee heti kun Ruukki Group "avasi linjan".

Talouselämän jutusta voidaan lukea, että (kuitu)puun kantohinta Venäjällä 0-1 euroa ja Suomessa noin 30 euroa.

 

[heki]

onko siis prosessissa mahdollisuus erehtyä, kysymys kai on kuitenkin tulevaisuuden tilanteen ennakoinnista? Vai onko "rahoituksen hinta" aina vakio tai erittäin helposti ennakoitavissa oleva asia? Joka tapauksessa tämä lyhyt keskustelu on jo valaissut sen asian, että ollakseen kannattava paperitehtaan tulisi tehdä yli 6% voittoa - eli lienee normaalia että "tappiollisen" ja "kannattamattoman" välinen ero voi olla melkoisen suurikin noin taloustieteellisesti katsottuna? (Ja kannattamattomuuteen voi tietysti myös vaikuttaa, kuten esimerkiksi Savon Sellun tapauksessa, mikä ilmeisesti oli kannattamaton M-realille, mutta nyt tämän yksityissijoittajan johdolla tehdyt toimet ovat muuttaneet tilannetta ja yritys onkin kannattava - Stora-Enson päätös olla myymättä tehtaita voi siis myös johtua pyrkimyksestä vähentää tuotantoa eikä siitä, ettei ostajia näin "kannattamattomalle" toiminnalle löydy?)

Yritän vastata:
Voiko prosessissa erehtyä: Kyllä voi - liiketoiminnan ennustamisessa ja arvioinnissa voidaan erehtyä. Toisaalta yhtiön johdolla on yleensä oikeasti hyvin perustellutua dataa käytössään, joten suurimmaksi osaksi ratkaisut lienevät oikeita.

Rahan hinta: Mikä se on?
Rahan hinta yhtiölle on:
Vieraan pääoman hinta + oman pääoman hinta, eli velan hinta + osakeomistajien vaatima tuotto (joka on tietysti velkaa korkeampi).
Rahan hintaan vaikuttaa se, että mikä on pääomarakenne (kuinka paljon on velkaa, ja kuinka paljon omaa pääomaa) ja tietysti liiketoiminnan riski. Suuret suhdannevaihtelut nostavat riskiä, jonka vuoksi esim. syklisen teollisuuden rahoituskustannus on esimerkiksi tasaista elintarviketeollisuutta korkeampi.
Velan hinnasta vähennetään tarkoissa laskelmissa vielä verohyöty, mutta tämä menee jo niin detalji-tasolle, että siitä en viitsi täällä kirjoittaa tuon enempää.

Rahan hinta: Vakio vai ei ja voiko ennakoida helposti?
Rahan hinta ei ole vakio. Koron nousu nostaa pääoman kustannusta ihan samalla tapaa kuin asuntovelallisillakin. Yhtiöt voivat ja usein suojaavat korkokuluja koronnousua vastaan, mutta pitkään jatkuva koronnousu johtaa väistämättä kasvaviin korkokustannuksiin. Nouseva korko nostaa myös oman pääoman tuottovaatimusta, ja vieläpä enemmän kuin mitä velan korko nousee. Lähivuosien rahoituksen kustannus on yhtiöille kuitenkin melko helppo ennakoitava johtuen noista tehdyistä suojauksista.

tappiollinen vs. kannattamaton - Hyvin kiteytit, ero on suuri ja se on hyvä ymmärtää. Edes kaikki taloustoimittajat eivät tunnu tätä ymmärtävän :)
Pieni korjaus: paperitehtaan tulee tuottaa yli 7-8% ollakseen kannattava. 6% ei ole riittävän kannattava.

Miksi ei tehtaita myydä?
En tiedä varmaksi kun en yhtiön johtoon kuulu, mutta olen varma, että kyseessä tulee nimenomaan tarjonnan vähentäminen. Johtohan ei edes yritä myydä laitoksia, joten silloin varmasti siellä on analysoitu, että kapasiteetin vähennys johtaa niin paljon parempaan kannattavuuteen (raaka-aine kysyntä pienenee ja hintapaine kasvaa kun taas lopputuote tarjonta kutistuu ja hinnan korotuksien läpivienti helpottuu) kuin mitä myyntituloista saataisiin ja nimenomaan pitkällä tähtäimellä! Lyhyellä tähtäimellä kannattaisi myydä, niin ei tarvisi alaskirjata suuria tappioita taseen kautta. Eli ei pörssiyhtiöt todellakaan katso pelkästään kvartaaleja! Kvartaalitalous on osittain median hypetyksen tuottamaa ilmiötä! Pörssiyhtiötä ei voida johtaa kvartaaliperusteilla, ja tämä on minusta siitä hyvä esimerkki!

 

[DAF]

Etteivät ole mahdollisesti sekoittaneet Ruukki Groupin suunnitelmiin?

http://hex.ir.hex.fi/servlet/hex.ir...wsShow:news_id=61297&NewsShow:date=22-12-2006

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1178123

Aika mielenkiintoista, jos Stora-Ensokin tuonne nyt lähtee heti kun Ruukki Group "avasi linjan".

Talouselämän jutusta voidaan lukea, että (kuitu)puun kantohinta Venäjällä 0-1 euroa ja Suomessa noin 30 euroa.

No eivät todellakaan ole. Pelkästään maantiedettä ymmärtämällä hahmottaa eron, Kostroma ja Nizhni-Novgorod ovat ihan eri seutuja, joskin laajalla skaalalla ajateltuna samalla suunnalla.

StoraEnson uutinen on siis päivätty tälle päivälle - on siellä uutisessa SE:n johtoakin, mutta käänsin vain olennaisimman. Tiedote on sinänsä Venäjän ympäristöministeriön.

 

[Rodion]

No eivät todellakaan ole. Pelkästään maantiedettä ymmärtämällä hahmottaa eron, Kostroma ja Nizhni-Novgorod ovat ihan eri seutuja, joskin laajalla skaalalla ajateltuna samalla suunnalla.

StoraEnson uutinen on siis päivätty tälle päivälle - on siellä uutisessa SE:n johtoakin, mutta käänsin vain olennaisimman. Tiedote on sinänsä Venäjän ympäristöministeriön.

Kyseessä on siis tuo vanha tieto, jonka mukaan SE vasta alustavasti tutkii kannattaisiko tuollainen hanke:

http://www.storaenso.com/CDAvgn/main/0,,1_-8560-17969-fi,00.html

Luulin jo, että jotain konkreettista on tapahtunut asian tiimoilta.

 

[mjr]

Vieraan pääoman hinta on tosiaan rahoituslaitoksen määrittämä korko, joka määräytyy yrityksen luottokelpoisuuden mukaan. Suuryhtiöille tärkeitä vieraan pääoman lähteitä ovat myös joukkovelkakirjalainat (esim. obligaatiot). Niistä maksettava korko määräytyy niin ikään luottokelpoisuuden mukaan (http://www.jcr.co.jp/information/definitions.htm).

Myös oman pääoman hinnan määrittää sen riskillisyys. Käytännössä siis osakkeenomistajat vaativat riskilisää (risk premium) sijoitukselleen sen mukaan kuinka riskipitoiseksi he osakkeen arvioivat. Normaali sijoittaja on valmis sijoittamaan hyvin riskipitoiseen osakkeeseen, jos hän odottaa saavansa siitä suhteessa vielä suuremman tuoton. Riskipitoisia osakkeita ovat voimakkaasti kasvamaan pyrkivien (investointien osuus suhteessa liikevoittoon) yhtiöiden osakkeet.

Hintaa ilmeisesti kertyy konkreettisesti melko tavalla, kun voiton pitää olla toiminnan kannattavuuden suhteen noinkin korkealla tasolla. Suomella taisi tässä käydä taas huono tuuri monien negatiivisten tekijöiden yhdistyessä: Venäjän puutullit, kaukainen sijainti, epäedullinen valuuttakurssi-kehitys ja ylituotanto tekivät tilanteen mahdottomaksi. Aika kylmä veto silti puhdas lopetus, ilman että ilmeisesti yritettäisiinkään myydä näitä toimintalaitoksia tahoille, joilla olisi kiinnostusta yrittää tehdä niistä kannattavia. Tässähän vähän jo tulee nostalgiseksi sitä maailmaa kohtaan, jossa pääoman liikkeet eivät olleet vapaat, joskin tulee muistaa, että siinä maailmassa sadat miljoonat kiinalaiset ja intialaiset elivät toivottomassa köyhyydessä. Kapitalismi on osoittautunut taas kerran verrattomaksi välineeksi: ihmisluonteen heikkous, sen ahneus, lyhytnäköisyys ja aggressiivisuus ovat siinä valjastettu tuotannon vetureiksi, kun taas jossain sosialismissa ja kommunismissa ne vain kampittivat ihanteet, jotka pyrkivät toimimaan niitä vastaan ja tukahduttamaan ne. Heikkoudesta ja tyhmyydestä on tehty voimavara. Pitkällä tähtäimellä voi tietysti olla vaikeuksia vastassa tälläkin tiellä, mutta kuten Keynes kerran viisaasti sanoi niin pitkällä tähtäimellä me kaikki olemme kuolleita...

 

[Vesuri]

- Puun hinnan ei pitäisi muihin EU-maihin nähden olla kynnyskysymys (Suomi puuntuottaja #1, logistiikan suhteen edullista)

Tuo varsin yleinen harhaluulo, että Suomi on puuntuottaja #1 on kertakaikkisen väärää tietoa. Suomessa on ruhtinaalliset 0,5% maailman metsävaroista, metsien hakkuista Suomen osuus on 1,5%. Euroopassa Suomea suuremmat metsävarat on mm. Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Venäjän metsävarat ovat yli 30-kertaiset Suomeen nähden.

 

[BitterX]

Voiko prosessissa erehtyä: Kyllä voi - liiketoiminnan ennustamisessa ja arvioinnissa voidaan erehtyä. Toisaalta yhtiön johdolla on yleensä oikeasti hyvin perustellutua dataa käytössään, joten suurimmaksi osaksi ratkaisut lienevät oikeita.

Rahan hinta: Vakio vai ei ja voiko ennakoida helposti?
Rahan hinta ei ole vakio. Koron nousu nostaa pääoman kustannusta ihan samalla tapaa kuin asuntovelallisillakin. Yhtiöt voivat ja usein suojaavat korkokuluja koronnousua vastaan, mutta pitkään jatkuva koronnousu johtaa väistämättä kasvaviin korkokustannuksiin. Nouseva korko nostaa myös oman pääoman tuottovaatimusta, ja vieläpä enemmän kuin mitä velan korko nousee.

Aika rohkeasti sanottu tuossa ensimmäisessä lainaamassani kappaleessa. Liiketoiminnan ennustaminen riippuu isoilta osin kansantaloudesta. Suhdannevaihtelut ja niiden intensiivisyys kun yllättävät usein myös keskuspankkien analyytikot. Myöskään uusien innovaatioiden kysynnästä ei ole mitään takeita.

Jälkimmäisestä sanoisin sen verran, että juuri nuo joukkovelkakirjalainat ovat yksi tapa suojautua korkovaihteluilta. Ne kun ovat usein kiinteäkorkoisia ja korkoriski on tällöin investoijalla. Kiinteäkorkoisiin lainoihin eivät rahoituslaitokset helposti suostu. Se, miksi oman pääoman tuottovaatimus nousee suhteessa enemmän kuin korot, johtuu siitä, että sijoittajat laskevat tuoton arvon putoavan korkojen noustessa. Kun osakkeista saatava tuotto investoidaan uudelleen, on nousseiden korkojen takia investoinnin arvo alhaisempi.

 

[DAF]

Kyseessä on siis tuo vanha tieto, jonka mukaan SE vasta alustavasti tutkii kannattaisiko tuollainen hanke:

http://www.storaenso.com/CDAvgn/main/0,,1_-8560-17969-fi,00.html

Luulin jo, että jotain konkreettista on tapahtunut asian tiimoilta.

No perkele, jollet usko, käännetään sitten vähän enemmän olennaista uutisesta. Kyseessä ei todellakaan ole mikään vanha tieto. Tässä uutisen alun suora käännös:

"Suomalainen konserni Stora Enso (SE) on päättänyt kahden vuoden pohdinnan jälkeen rakentaa selluloosatehtaan Nizhni-Novgorodin alueelle.

Yhtiö on etsinyt paikkaa miljoonan tonnin selluloosa- ja viidensadan tuhannen tonnin paperitehtaalle vuodesta 2005. Projektin hinta on 1,5 miljardia euroa.

Lopullinen päätös on tehty Nizhni-Novgorodin alueen hyväksi, kerrotaan ympäristöministeriöstä Rosleshozin ja SE:n varapresidentin (Korhonen? nimi on kirjoitettu hassusti tuossa) välillä.

Yhtiö tekee alustavia töitä (ei käänny kovin hyvin) selluloosa-paperi-kombinaatin rakentamiseksi Dzerzhinskiin. Kombinaatin arvioidaan valmistuvan 3-5 vuodessa."

En tiedä tuleeko joku pörssitiedote ja milloin, mutta Vedomostia julkaisee Dow Jonesin, Financial Timesin ja Wall Street Journalin sekä venäläisen Independent Median omistama pulju.

 

[BitterX]

Tuo varsin yleinen harhaluulo, että Suomi on puuntuottaja #1 on kertakaikkisen väärää tietoa. Suomessa on ruhtinaalliset 0,5% maailman metsävaroista, metsien hakkuista Suomen osuus on 1,5%. Euroopassa Suomea suuremmat metsävarat on mm. Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Venäjän metsävarat ovat yli 30-kertaiset Suomeen nähden.

Vertasin EU-maihin. Tuottavatko Ruotsi, Saksa ja Ranska enemmän puuta paperiteollisuuden (selluteollisuuden) tarpeisiin, kuin Suomi. En usko, mutta voin olla väärässäkin.

Ja tuo, että Venäjän metsävarat ovat yli 30 kertaiset yllätti minut. Luulin, että vähintään 50 kertaiset.

 

[mjr]

Yritän vastata:
Voiko prosessissa erehtyä: Kyllä voi - liiketoiminnan ennustamisessa ja arvioinnissa voidaan erehtyä. Toisaalta yhtiön johdolla on yleensä oikeasti hyvin perustellutua dataa käytössään, joten suurimmaksi osaksi ratkaisut lienevät oikeita.

Kerta kaikkisen erinomainen vastaus kokonaisuudessaan - mukava kerrankin keskustella aivan objektiivisista ja selkeäpiirteisistä käsitteistä eikä vain inttää subjektiivisesti ideologiasta! Sen verran kuitenkin huomauttaisin tuohon lainaamani kohtaan, että on kyllä aivan tuoreita esimerkkejä hyvin suurista strategisista päätöksistä, joita on jälkikäteen melko mahdotonta ymmärtää muuten kuin jonkinlaisen joukko-hysterian tai vähintään täysin perusteettoman ylioptimismin hengessä tehdyiksi. Yhtenä esimerkkinä on tuo 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun suomalaisen metsäteollisuuden silmitön investointi-aalto, jossa ostettiin lähestulkoon jokainen vastaan tuleva paperitehdas, kun kerran naapuritkin osti. Myöskin jättimäiset UMTS-panostukset lienevät tuoreessa muistissa. Tietysti on myös huomioitava aika erottamattomina osina kapitalismiin liittyvät erinäiset kupla-ilmiöt, joissa spekulaatio ylittää rationaalisen rajat, eikä todellakaan vain toiminnan alatasoilla. Virheitä siis tulee, suuriakin, kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Markkinatalous poikkeaa ehkä edukseen siinä että kilpailu on usein suht. kiivasta ja virheistä myös rangaistaan (ellei nykyään niinkään niitä johtohenkilöitä niin ainakin heidän vastuullaan olevia organisaatioita) - valitettavasti on tietysti myös kartellimaisia ja jopa monopolistisia tilanteita, joissa pelisäännöt ovat lievemmät.