Minulta on tämä uutinen mennyt aivan ohitse. Mistä tuotantolinjoista on kyse?
Aika rohkeasti sanottu tuossa ensimmäisessä lainaamassani kappaleessa. Liiketoiminnan ennustaminen riippuu kansantaloudesta. Suhdannevaihtelut ja niiden intensiivisyys kun yllättävät usein myös keskuspankkien analyytikot.
Jälkimmäisestä sanoisin sen verran, että juuri nuo joukkovelkakirjalainat ovat yksi tapa suojautua korkovaihteluilta. Ne kun ovat usein kiinteäkorkoisia ja korkoriski on tällöin investoijalla. Kiinteäkorkoisiin lainoihin eivät rahoituslaitokset helposti suostu. Se, miksi oman pääoman tuottovaatimus nousee suhteessa enemmän kuin korot, johtuu siitä, että sijoittajat laskevat tuoton arvon putoavan korkojen noustessa. Kun osakkeista saatava tuotto investoidaan uudelleen, on nousseiden korkojen takia investoinnin arvo alhaisempi.
Yritän vastata:
Voiko prosessissa erehtyä: Kyllä voi - liiketoiminnan ennustamisessa ja arvioinnissa voidaan erehtyä. Toisaalta yhtiön johdolla on yleensä oikeasti hyvin perustellutua dataa käytössään, joten suurimmaksi osaksi ratkaisut lienevät oikeita.
Oman pääoman tuottovaatimus nousee vierasta pääomaa nopeammin, koska oma pääoma on riskipitoisempaa!
En sanoisti tuota ekaa kommenttia kuitenkaan liian rohkeaksi- uskon, että suurin osa päätöksistä on oikeita. Tosin yksikin iso virhe voi viedä firman konkurssiin. Toki ympäristössä tapahtuu yllätyksiä, mutta niiden vaikutus liiketoimintaan on koko business kenttää tarkasteltaessa usein melko rajallinen, vaikka yhdellä alalla vaikutus voi olla dramaattinen.
Minusta tuo analyysi oman pääoman tuottovaateen noususta on virheellinen. Oman pääoman tuottovaatimus nousee vierasta pääomaa nopeammin, koska oma pääoma on riskipitoisempaa! Ja tästä suuremmasta riskistä tulee saada suurempi korvaus. Eli jos riskikön korko nousee 1 %, nousee oman pääoman kustannus enemmän kuin tuo 1 %, esim, 1,2%. Tällä siis vain säilytetään se, että omasta pääomasta saa riskisuhteutettuna koronnousun jälkeenkin riittävän kompensaation suuremmasta riskista. Oma pääoma on riskipitoisempaa sen vuoksi, että jos tulee konkurssi, maksetaan aina vieraspääoma ensin pois ja vasta sitten saa omistaja sen mitä jäljelle velkojilta jää (yleensä jää se luu käteen).
Paperiliitossa varmaan nyt mietitään kuumeisesti että olisikohan sittenkin pitänyt suostua niihin joustovaatimuksiin 2005 lakossa?
Työvoiman hinta ei varmasti ole suurin ongelma mutta se että tehtaita pitää ajaa alas pari kertaa vuodessa pyhien takia ei varmaan lämmitä omistajia.
Mutta ei silti, paperiteollisuus on murrosvaiheessa Suomessa joka tapauksessa, oikeastaan ihme että näin kauan kesti. Suomi siirtyy jatkuvasti matalan jalostusasteen aloilta (maa- ja metsätalous) muille sektoreille.
Liittyisikö tämä uutiseen, jonka linkitin?Alkuviikosta tuli talousuutisissa juttua Nokian Salon tehtaalta, jossa kerrottiin Nokian siirtävän kaksi tuotantolinjaansa johonkin Aasian maahan x - en muista valtiota. Voi tietenkin myös olla, että olen ymmärtänyt tuon uutisen jotenkin väärin, koska en löytänyt asialle vahvistusta pikaisella googletuksella.
En tiedä tuleeko joku pörssitiedote ja milloin, mutta Vedomostia julkaisee Dow Jonesin, Financial Timesin ja Wall Street Journalin sekä venäläisen Independent Median omistama pulju.
Reutersin uutisen mukaan Saloon ollaan palkattu tänä vuonna 400 uutta työntekijää, mutta ongelma on, että lisää tarvittaisiin noin sata ja tulijoita ei vain löydy.
"(Nokian tiedottaja Arja) Suominen sanoo Nokian tehostaneen tuotantoaan muilla tehtailla kompensoidakseen Salon kapasiteettirajoituksia."
Voi hyvinkin olla, että jossain vaiheessa Nokia sulkee Suomen ainoan puhelintehtaansa. Mutta näitten uutisten valossa syy on kyllä duunarien laiskuus hakea työtä työntekemisalueensa ulkopuolelta, eikä AY:n neuvottelemat liian suuret palkat.
Kemijärveltä ja Kymenlaaksosta luulisi siis löytyvän halukkaita työntekijöitä. Toisaalta, Nokian maksamat palkat taitavat olla puolet paperi/sellutehtaasta ja sitten taas asumiskustannukset Salossa tuplat eli yhtälö on hemmetin huonosti toimiva.Työkaveri joka käy Salon tehtaalla tuotantolinjoja huoltamassa, siirtelemässä yms. kertoi linjojen siirtämisestä muille maille työntekijöiden saatavuuden hankaluuksista johtuen. Harmillista mennettää työpaikkoja muualle, kun oma kapasiteetti ei riitä.
Tarkennetaan vielä, kun ilmaisin itseäni vähän epäselvästi. Firman sisäiset kannattavuuslaskelmat (esim. tehtaan kannattavuus) ovat kaikkea muuta kuin objektiivisia. Niitten parissa politikoidaan enemmän kuin eduskunnassa. Esim. mikä osa yhteiskustannuksista pitää kohdentaa tai kuka aiheuttaa menot jne. Sen lisäksi on sitten vielä se, että vaikka selluloosatonni olisi halvempi tehdä tehtaan varastoon Kemijärvellä, niin se saattaa silti kannattaa tehdä Saksassa.En tätä väitäkään että olisi, mutta on hyvä selventää mistä on kysymys ennen kuin heitellään ilmaan enemmän tai vähemmän epämääräisiä arkikielisiä termejä. Ei ole mahdollista järkevästi väitellä ennenkuin ollaan varmistettu, että puhutaan samasta asiasta.
Sähköön liittyen, näin jälkikäteen on helppo kritisoida myös SE:n päätöstä myydä ulkopuoliset voimalaitoksensa Fortumille.- energian saatavuuteen liittyvät tekijät Suomessa (lue: hinta)
linkkiFortum ja Stora Enso tekivät noin 1,85 miljardin euron esisopimuksen Stora Enson voimaomaisuudesta
27.1.2000
Sähköön liittyen, näin jälkikäteen on helppo kritisoida myös SE:n päätöstä myydä ulkopuoliset voimalaitoksensa Fortumille.
Hmm, näyttäisi olevan tosiaan tyhmä ostajakin tarjolla Kemijärven tehtaalle, mutta Stora Enso ei myy:
http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id78117.html
No, parempi on kai luottaa näkymättömään käteen katkeraan loppuun saakka: mikä hyödyttää osakkeenomistajia, hyödyttää koko maailmankaikkeutta, aina, poikkeuksetta.
Meneepä mielenkiintoiseksi. Kemijärven kaupunki aikoo pakkolunastaa Stora Ensan tehtaan maineen ja myydä tai vuokrata sen edelleen jo tietämälleen taholle. (Hesari) Kyseisen toiminnan mahdollistaa pakkolunastuslaki, mutta tässä tarkoituksessa sitä ei olisi koskaan ennen käytetty. Kepulikonsteja, sanon minä ja löisin mieluummin "suljettu"-kyltin Kemijärven sisääntuloportille.
Tämä pakkolunastus ennakkotapauksen perusteella lienee mahdollinen.
Muutama vuosi sitten Espoossa vanhan pariskunnan omistama ja asuttama omakotitalo tontteineen pakkolunastettiin siksi, että gynderi pääsi rakentamaan kerrostaloa.
Omistusoikeus ei sittenkään ole niin vahva kuin monet (minä muun muassa) ovat luulleet.
Ei mennyt ihan noin tuo vanhan pariskunnan tilanne. Ainakin jos viittaat NCC:n lunastamaan tonttiin jonka vanhukset olivat myyneet ja rahastaneet vuosia sitten. Ja vanhusparille tarjottiin uusista taloista uutta asuntoa tilalle, eli toimittajan tutuista tehtiin taas itkua vääntäen juttua ( talon isäntä oli entinen yle:n toimittaja ).
Alunperin lunastetulle tontille piti rakentaa taloja jo kymmenisen vuotta sitten, mutta rakentaminen siirtyi ja vanhusten annettiin jäädä asumaan siihen toistaiseksi.
Meneepä mielenkiintoiseksi. Kemijärven kaupunki aikoo pakkolunastaa Stora Ensan tehtaan maineen ja myydä tai vuokrata sen edelleen jo tietämälleen taholle. (Hesari) Kyseisen toiminnan mahdollistaa pakkolunastuslaki, mutta tässä tarkoituksessa sitä ei olisi koskaan ennen käytetty. Kepulikonsteja, sanon minä ja löisin mieluummin "suljettu"-kyltin Kemijärven sisääntuloportille.
Puunjalostus kun kuitenkin on ainakin nykyisessä muodossaan auringonlaskun ala Suomessa.
Kaikki ihmistyövoimaa tarvitseva teollisuus on Suomessa auringonlaskun hommaa. Siihen ei pidä satsata enää yhtään penniä/senttiä. Myös Tekesin olisi syytä huomioida meneillään oleva murros ja lakata tukemasta tällaista teollisuutta.