Stora Enso sulkee kaksi tehdasta Suomessa

[Theone]

Paperiteollisuuden palkat ovat pieni hyttysen paska kokonaisuudessa. Sulkemalla tehtaita saadaan karsittua ylituotantoa -> paperin hinta laskee.

On totta, että varsinkin hienopaperista on valtava ylituotanto maailmalla, jonka seurauksena hinnat pysyvät matalina. Mutta fakta on, että suomalaiset tehtaat eivät ole kilpailleet vuosikausiin hinnalla vaan korkealla laadulla jota varsinkin keski-euroopassa arvostetaan ja asiakas on siitä myös valmis maksamaan hieman enemmän (esim. M-Realin Gallerie- ja Solida tuoteperheet).

Keski-Suomessa ainakin Jyväskylän ja Äänekosken paperitehtaat ovat tuottanee 5+ vuotta tappiota, Kangas on ollut ainakin viimeiset 10 vuotta lopetus uhan alla.

Jyväskylän kankaan paperitehdas ilmoitti eilen, että se lopettaa asiakkaille arkkitavaran toimittamisen ja siirtyy ainostaan toimittamaan rullatavaraa. Näin otaksun käyvän myös osalla muista paperitehtaista suomessa, koska arkittaminen ei varsinaisesti tuota juurikaan mitään tehtaille mutta reklamaatiot tulevat lähinnä vain arkkitavarasta (tosin reklamaatiot ovat merkityksettömän pienia kokonaisuuden kannalta). Tehokkuus tehtailla nousee selvästi jos arkittaminen siirretään alihankkijoille (esim. Pyroll) ja näin myös reklamaatiot siirtyvät alihankkijalle.

Kuten ketjussa on aijemminkin todettu, palkkamenoilla ei ole mitään tekemistä tämän ilmiön kanssa.

Theone

 

[mjr]

Niin, ei kai tässä voi paperiliittoa sinänsä syyttää, vaan neuvotteluiden toista osapuolta, mikäli ovat menneet tekemään sellaisen sopimuksen, mikä kaataa tehtaita. Vaikka eiköhän tässä pääsyy ole $.

Niin aivan, mutta eikös tuossa nyt ollut se pointti, että nuo sopimukset eivät olisikaan tehtaita kaataneet vaan esimerkiksi valuuttakurssimuutokset, raaka-aineen hinta ja saatavuus ja parhaiten tuottavien markkina-alueiden sijainti. Sekä myös keskustelussa mainittu pyrkimys vähentää ylituotantoa ja siten nostaa tuotteen hintaa. Eli et tuossa itse asiassa vastannut millään tavalla toisen osapuolen argumenttiin vaan vain toistit aiemman kantasi ikään kuin uutena argumenttina. Tämä väittely-strategia muuten toimii verraten hyvin esim. lastentarhoissa.

 

[FreezingHell]

Sitten, edelleen arkikielessä, yhdistetään se kannattavuuteen. Eli tässä mielessä pidetään arkiajattelussa "kannattavana" tuotantolaitosta, joka tuo omistajilleen enemmän rahaa kuin vie. Tällä on se positiivinen puoli, että määritelmä on objektiivinen, voittoa tulee tai sitten tulee tappiota tai sitten tuotto on nollassa.

Ei tämäkään ole ollenkaan yksiselitteinen asia. Esim. Kemijärven kohdalla joudutaan miettimään missä kohtaa kuljetuskustannukset huomioidaan.

Kemijärvi joutuu kyllä haukkaamaan paskaa isolla lapiolla. Salcomp lopetti, paperitehtaan markkinat ovat kaukana ja Greenpeace koittaa vaikeuttaa myös raaka-aineen hankintaa.

 

[mjr]

Ei tämäkään ole ollenkaan yksiselitteinen asia. Esim. Kemijärven kohdalla joudutaan miettimään missä kohtaa kuljetuskustannukset huomioidaan.

Kemijärvi joutuu kyllä haukkaamaan paskaa isolla lapiolla. Salcomp lopetti, paperitehtaan markkinat ovat kaukana ja Greenpeace koittaa vaikeuttaa myös raaka-aineen hankintaa.

En tätä väitäkään että olisi, mutta on hyvä selventää mistä on kysymys ennen kuin heitellään ilmaan enemmän tai vähemmän epämääräisiä arkikielisiä termejä. Ei ole mahdollista järkevästi väitellä ennenkuin ollaan varmistettu, että puhutaan samasta asiasta. Anyway, Sistiksellä oli aiemmin aika karua analyysiä maailmanmenosta ja on totta että vaikea on näitä suuria trendejä pysäyttää. Globalisaatiolla on paljon hyviä seurauksia - hyvää on kai myös se, että läntisen sivilisaation suhteeton painoarvo tulee nopeassa tahdissa vähentymään - mutta ei välttämättä sille itselleen. Suomen vakavaraisuus (ja vakaus) on pitkälti perustunut sille, että meillä on laaja, hyvin palkattu keskiluokka, joka on historiallisesti vahvistunut juuri vähätuloisten aseman dramaattisesta parantumisesta ja vastaavasti kapean ja mielivaltaisen yläluokan vaikutusvallan pienenemisestä. Nyt näyttäisi siltä, että pitkän aikavälin trendit koettelevat keskiluokkaa sen kummallakin raja-alueella: syntyy uudelleen pysyvää köyhälistöä ja vastaavasti huimia pääomia omistava uusi eliitti. Tämä ei välttämättä todellakaan ole perus-kokoomuslaisen insinöörin edun mukaista vaikka tuntuukin kovin hauskalta katsella ja pilkata teollisuusliittojen kasvavaa ahdinkoa. Voi tulla kovaksi juoksuvauhti, että pysyisi paikallaan: USA:ssahan tämä alkaa yhä selvemmin olla juuri keskiluokan ongelma.

 

[Rodion]

Mutta mikä siis on tuo "tuottovaatimus", miten se määrittyy?

Jatketaan siis tuota sinun "tulot - kulut on voitto" -linjaa, mikä on ihan hyvä.

Eli jos tuotantolaitoksen tuottama voitto on vaikka vähemmän, kuin mitä saataisiin jos myytäisiin laitos ja sijoitettaisiin varat vaikka korkopapereihin, niin tällöin voittoakin tuottava laitos on harvan mielestä kannattava. Tämä siis yksinkertaistettuna ja ilman arvolatauksia.

 

[mjr]

Jatketaan siis tuota sinun "tulot - kulut on voitto" -linjaa, mikä on ihan hyvä.

Eli jos tuotantolaitoksen tuottama voitto on vaikka vähemmän, kuin mitä saataisiin jos myytäisiin laitos ja sijoitettaisiin varat vaikka korkopapereihin, niin tällöin voittoakin tuottava laitos on harvan mielestä kannattava. Tämä siis yksinkertaistettuna ja ilman arvolatauksia.

Hyvä, näin ajattelinkin - eli kysymys ei ole sinällään siitä, tuottaako jokin yksittäinen tuotantolaitos voittoa vai ei, vaan että nähdäänkö, että siitä luopumalla voidaan voittoa entisestään kasvattaa. Kun pyritään maksimoimaan voitto niin voi olla täysin rationaalista luopua sinänsä "kannattavasta" (eli jonkintasoista voittoa tuovasta) tuotannosta.

 

[Jimbo]

Sitten, edelleen arkikielessä, yhdistetään se kannattavuuteen. Eli tässä mielessä pidetään arkiajattelussa "kannattavana" tuotantolaitosta, joka tuo omistajilleen enemmän rahaa kuin vie. Tällä on se positiivinen puoli, että määritelmä on objektiivinen, voittoa tulee tai sitten tulee tappiota tai sitten tuotto on nollassa. Mutta mikä siis on tuo "tuottovaatimus", miten se määrittyy?

Kuten Daespoo kirjoitti, niin voiton tuottaminen ei merkitse automaattisesti sitä, että yritys olisi kannattava. Esim 1% voittohan jää jo alle inflaation.

Sen sijaan voiton pitää ylittää tuottovaatimus, jotta toiminta olisi kannattavaa. Tuottovaatimuksen määrittävät viime kädessä osakkeenomistajat. He haluavat sijoituksellensa tuottoa ja koska osakesijoitukset ovat suhteellisen riskipitoisia, tuottovaatimus on myös korkeampi kuin vähemmän riskipitoisten sijoitusten tuottovaatimus (esim. velkakirjat).

Käytännössä firman eri osien pitää pystyä saavuttamaan osakkeenomistajien tuottovaatimus , josta johdetaan firman sisäisen laskennan käyttöön ns. laskentakorkokanta. Lisää voit lukea vaikka osoitteista http://en.wikipedia.org/wiki/Cost_of_equity ja
http://en.wikipedia.org/wiki/Weighted_average_cost_of_capital

Luonnollisesti investointipäätöksissä ja lopettamispäätöksissä otetaan myös muita asioita huomioon, sillä esim. eri tehtailla on vaikutuksia toisiinsa ja myös strategista arvoa.

 

[jussi_j]

...Eli et tuossa itse asiassa vastannut millään tavalla toisen osapuolen argumenttiin vaan vain toistit aiemman kantasi ikään kuin uutena argumenttina. Tämä väittely-strategia muuten toimii verraten hyvin esim. lastentarhoissa.

Niin, kun edellinen toteamus oli, että palkat ovat hyttysepaskaa kokonaisuudessa, niin komppasin osin ja yritin todeta, että vaikka näin ei olisikaan, niin eihän se paperiliiton vika ole. Ei se ole tyhmä joka pyytää ....

Tota välttelystrategian pointtia en ymmärtänyt lainkaan, ehkä kirjoitan tätä lastentarhasta.

 

[The Hockey Handbook]

Kun nyt puhutaan, että palkkakulut ovat vain "hyttysen paska" koko kuviossa niin mistä lähtien tuo 7 prosentin osuus kuluista on mitättömän pieni osuus? Eikös 7 prosenttia ole kuitenkin pienissä katteissa jo "merkittävä", varsinkin kun muihin kuluihin ei juuri pääse vaikuttamaan.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että on tehtaita joissa henkilöstömenot ovat 4 prosenttia ja on tehtaita joissa vastaavat menot ovat 12 prosenttia. Lisäksi, kun valmistavat vielä samaa tuotetta ja kilpailevat samoista asiakkaista niin kyllä se alkaa jo jotain merkitä kannattavuudessakin, varsinkin kun hinnat on alhaalla ja on ylikapasiteettia...

 

[mjr]

Kuten Daespoo kirjoitti, niin voiton tuottaminen ei merkitse automaattisesti sitä, että yritys olisi kannattava. Esim 1% voittohan jää jo alle inflaation.

Sen sijaan voiton pitää ylittää tuottovaatimus, jotta toiminta olisi kannattavaa. Tuottovaatimuksen määrittävät viime kädessä osakkeenomistajat. He haluavat sijoituksellensa tuottoa ja koska osakesijoitukset ovat suhteellisen riskipitoisia, tuottovaatimus on myös korkeampi kuin vähemmän riskipitoisten sijoitusten tuottovaatimus (esim. velkakirjat).

Tässä mielessä voi siis ajatella, että kysymys on osin subjektiivisesta määrittelystä - voi olla esimerkiksi perusteettoman korkeita tuotto-odotuksia, joihin pohjautuen saatetaan virheellisesti luopua "tuottamattomaksi" nähdystä toiminnasta. Etenkin ylikuumentuneina nousikausina voi olla kiusaus tälläisten ylioptimististen odotusarvojen käyttöön. Kaiketi erilaiset "kupla"-markkinat perustuvat osaltaan tälläiseen tilanteeseen. Tietysti nämä ovat epäilemättä sinänsä taloustieteen peruskäsitteitä, mutta arkikeskustelussa kannattaa siis olla varovainen: "kannattamaton" tuotanto saattaa merkitä vaikka 3-5%:n voittoa tilanteessa, jossa nähdään mahdolliseksi saavuttaa 10%:n voitto. Tavallisessa kielenkäytössä ei kuitenkaan pidetä "kannattamattomana" esimerkiksi yksityistaloutta, joka tuottaa jatkuvasti 5%:n voittoa vaan tätä termiä käytettäisiin vain, jos tulos olisi miinusmerkkinen.

 

[Jimbo]

Tässä mielessä voi siis ajatella, että kysymys on osin subjektiivisesta määrittelystä - voi olla esimerkiksi perusteettoman korkeita tuotto-odotuksia, joihin pohjautuen saatetaan virheellisesti luopua "tuottamattomaksi" nähdystä toiminnasta. Etenkin ylikuumentuneina nousikausina voi olla kiusaus tälläisten ylioptimististen odotusarvojen käyttöön. Kaiketi erilaiset "kupla"-markkinat perustuvat osaltaan tälläiseen tilanteeseen. Tietysti nämä ovat epäilemättä sinänsä taloustieteen peruskäsitteitä, mutta arkikeskustelussa kannattaa siis olla varovainen: "kannattamaton" tuotanto saattaa merkitä vaikka 3-5%:n voittoa tilanteessa, jossa nähdään mahdolliseksi saavuttaa 10%:n voitto. Tavallisessa kielenkäytössä ei kuitenkaan pidetä "kannattamattomana" esimerkiksi yksityistaloutta, joka tuottaa jatkuvasti 5%:n voittoa vaan tätä termiä käytettäisiin vain, jos tulos olisi miinusmerkkinen.

Ajattele vaikka niin, että yritys lainaa osakkeenomistajiltaan rahaa 10% tuottovaatimusta vastaan. Tällöin jos omistajat saavat 10% sijaan 3-5% niin sehän on selvästi kannattamatonta toimintaa omistajille, koska omistajat saisivat saman tuoton huomattavasti pienemmällä riskillä muualta. Tuottoja pitäisi muutenkin tarkastella pidemmällä ajanjaksolla eikä vain yhden vuoden tuottoina. Jos näyttää pitkällä välillä siltä, että tehdas ei pysty saavuttamaan sille asetettua tuottovaatimusta, niin se ei selvästikään ole kannattava.

Jos mennään filosofille puolelle, niin taloustiede ei ole mikään luonnontiede, jossa voitaisiin jonkun asian arvoa tai tuottavuutta mitata objektiivisesti eli periaatteessa kaikki talouden numerot ovat jossain määrin subjektiivisia riippuen erilaisista arvostus yms. ratkaisuista.

 

[HABS #11]

Kun nyt puhutaan, että palkkakulut ovat vain "hyttysen paska" koko kuviossa niin mistä lähtien tuo 7 prosentin osuus kuluista on mitättömän pieni osuus? Eikös 7 prosenttia ole kuitenkin pienissä katteissa jo "merkittävä", varsinkin kun muihin kuluihin ei juuri pääse vaikuttamaan.

No näillä tehtaiden sulkemisislla juuri vaikutetaan muihin kuluihin.
Vähemmän tuotantoa -> raaka-aineesta ylitarjonta -> hinta laskee .
vähemmän tuotantoa -> maailmanmarkkinahinnat nousevat -> kannatavuus paranee.

 

[mjr]

Ajattele vaikka niin, että yritys lainaa osakkeenomistajiltaan rahaa 10% tuottovaatimusta vastaan. Tällöin jos omistajat saavat 10% sijaan 3-5% niin sehän on selvästi kannattamatonta toimintaa omistajille, koska omistajat saisivat saman tuoton huomattavasti pienemmällä riskillä muualta. Tuottoja pitäisi muutenkin tarkastella pidemmällä ajanjaksolla eikä vain yhden vuoden tuottoina. Jos näyttää pitkällä välillä siltä, että tehdas ei pysty saavuttamaan sille asetettua tuottovaatimusta, niin se ei selvästikään ole kannattava.

Hmm, sanotaanpa että asetan tuottovaatimuksen 50% ja omistan tuotantolaitoksen, jonka tuotto on "vain" 20% - silloin minulla siis on "kannattamaton" tuotantolaitos? Eli pointti oli siinä, että näyttäisi siltä, että juuri tuo tuottovaatimuksen asettaminen on kohta, jossa subjektiiviset arvioinnit vaikuttavat tilanteeseen. Toki varmaankin jätit pois varauksen "realistinen" lauseestasi eli jotta tuottovaatimuksella olisi mitään merkitystä, sen pitäisi olla ylipäänsä mahdollinen tai todennäköinen - tämä kuitenkin jättää edelleen sen vaikeuden, että täysin objektiivisesti sitä siltikään ei varmaankaan voida määrittää koska kysymys ei ole mistään realisoituneesta asiasta vaan vain itse asetetusta vaihtelevan rationaalisesta odotusarvosta. Vaikuttaisi siltä, että tässä mielessä "voitto" on käsitteenä kuitenkin objektiivisempi, objektiivisemmin määriteltävissä oleva asia. Tämä nyt siis lähinnä periaatteellisena huomiona eikä juurikaan tähän yksityistapaukseen kohdistuen.

 

[Sistis]

No näillä tehtaiden sulkemisislla juuri vaikutetaan muihin kuluihin.
Vähemmän tuotantoa -> raaka-aineesta ylitarjonta -> hinta laskee .
vähemmän tuotantoa -> maailmanmarkkinahinnat nousevat -> kannatavuus paranee.

Hmmm... tietääkös joku, minkälainen näiden tehtaiden osuus maailmalla valmistetusta paperista oikein on? Jos tuo oikeasti vaikuttaisi suuresti maailmanmarkkinahintoihin, niin ihmettelen kyllä. Paikallisesti tuo voi näkyä Suomessa raaka-aineen ylitarjontana, muttei maailmanlaajuisesti.

Ja eikös tuo trendi ole kuitenkin se, että tuotantoa lisätään aika tuntuvasti kaiken aikaa, se ei vaan tapahdu enää tänne kalliiseen Pohjolaan, josta on pitkä matka markkinapaikoille.

 

[SGD]

No näillä tehtaiden sulkemisislla juuri vaikutetaan muihin kuluihin.
Vähemmän tuotantoa -> raaka-aineesta ylitarjonta -> hinta laskee .
vähemmän tuotantoa -> maailmanmarkkinahinnat nousevat -> kannatavuus paranee.

Oma veikkaus: maailmalla ylituotantoa -> tehtaat käyvät alikapasiteetilla -> tuottamattomimmat tehtaat suljetaan -> parempi kapasiteetin käyttöaste. Selkokielisenä sama tuotantomäärä kahta tehdasta pienemmällä sitoutuneella pääomalla.

Olenko ihan metsässä? Toki päätöksen takana muitakin syitä.

 

[Jyty]

Näkyy Kemijärven kaupunginjohtaja jo tietävän, että ostaja tehtaalle olisi olemassa. Se onkin sitten jo eri juttu, työllistyykö kaikki nykyiset työtekijät. Ihan hyvä jos näin tosiaan on, muuten saattaa käydä niin, että viimeinen sammuttaa kaupungista valot lähtiessään ajamaan kohti etelää.

Logistiikkakustannukset Pohjois-Suomesta ovat varmasti iso kustannus, ja monasti joutuukin miettimään, mitä yleensäkin kannattaa Suomessa valmistaa, kun saman voi tehdä keskeisessä Euroopassa halvemmalla.

Ja osakkeenomistajat eivät paljoakaan välitä mistään Kemijärven kohtalosta, kun tuloksen teosta puhutaan, se on selvää.

Suomen hallituskin antaa jonkun selonteon tässä iltapäivän aikana, mihin toimiin se aikoo ryhtyä asian suhteen. Tuskinpa sieltä nyt mitään ihmeellistä on odotettavissa, jotain pientä tukipakettia korkeintaan. Ei budjetissa voi olla paljoakaan varaa tällaiseen avustamiseen.

 

[dana77]

Hmm, sanotaanpa että asetan tuottovaatimuksen 50% ja omistan tuotantolaitoksen, jonka tuotto on "vain" 20% - silloin minulla siis on "kannattamaton" tuotantolaitos? Eli pointti oli siinä, että näyttäisi siltä, että juuri tuo tuottovaatimuksen asettaminen on kohta, jossa subjektiiviset arvioinnit vaikuttavat tilanteeseen.

Jos tuo 50% on sinusta kohtuuton niin myy tehdas pois, niin minä ostan sen (oletuksella että 20% riittää minulle suhteessa riskiin), sehän on kannattavaa meille molemmille. Ei tuottovaatimus siis ole mikään subjektiivinen arvio, vaan se muodostuu normaalin markkinatalouden sääntöjen perusteella kysynnän ja tarjonnan perusteella. Jos samalla riskillä oikeasti saa jotain paremmin tuottavaa niin kukaan ei osta tehdasta. Jos ei saa niin kuka tahansa ostaa sen.

Yleensä muutenkin tällainen "subjektiivinen" arviointi että mikä on kannattavaa ja mikä ei on helppoa tehtävää ja luonteeltaankin lähinnä eettistä pohdiskelua...nimittäin mikäli kyseessä on jonkun toisten ihmisten rahat (other peoples money).

 

[heki]

Tuottovaatimus ei ole sama kuin osakkeen omistajien tuottovaatimus. Yhtiöt eivät ole rahoitettu vain omalla pääomalla.

Lyhyt tiivistys: Tuoton tulee olla suurempi kuin yhtiön rahoituksen hinta (jota kutsutaan WACC:ksi). Tuottovaatimus paperiyhtiöille lienee arviolta n. 7-8% luokkaa. Sitä pienenpi tuotto PITKÄLLÄ aikavälillä tekee toiminnasta kannattamatonta. Tärkeää tässä on nimenomaan tulevaisuuden tuotto-odotus. Jos yhtiö laskee, että yksikön tulevaisuuden tuotto-odotus jää alle
tuottovaateen (=WACC), se kannattaa sulkea.

Kannattavuuden raja liikkunee tässä tapauksessa tosiaan jossain 7-8 % vuosituoton tasolla. Jos sitä pienempää tuottoa puskee, pajaa kiinni. Niin se homma menee! Ja joskus saattaa tosiaan olla suotavaa sulkea vaikka yksi tehdas (vaikka se olisi yksikkönä kannattava), jos sen avulla saadaan 10 muun tehtaan tuotannosta riittävästi parempaa hintaa tuotteille. Eli aivan yksiselitteisisti ei voi sanoa, että suljettavat yksiköt olisivat olleet kannattamattomia (yleensä ne kyllä ovat kannattamattomia, eli tuottavat alle tuottovaateen=WACC).
Joskus hinnankorotuksien läpivieminen voi vaatia rankkoja toimia, ja silloin sinänsä kannattavakin yksikkö (mutta joka toki on firman kannalta se vähiten kannattava) voidaan uhrata.

(Teoreetikoille tiedoksi: tämä 7-8 % tuotto-odotus on nopeasti laskettu "yleiskatsaus, joten toivottavasti sitä ei kommentoisa pikkumaisen tarkasti - riittävän lähellä se on aivan varmasti)

 

[The Hockey Handbook]

Oma veikkaus: maailmalla ylituotantoa -> tehtaat käyvät alikapasiteetilla -> tuottamattomimmat tehtaat suljetaan -> parempi kapasiteetin käyttöaste. Selkokielisenä sama tuotantomäärä kahta tehdasta pienemmällä sitoutuneella pääomalla.

Olenko ihan metsässä? Toki päätöksen takana muitakin syitä.

Juuri näin on. Ennen Euroopan ylituotanto vietiin maailmalle. Nykyään tehdään uudet koneet sinne missä on kasvua/kysyntää ja täältä euroopasta pienet myllyt lakkautetaan. Lisäksi nykyiset isot koneet vuosi vuodelta hieman lisäävät/tehostavat tuotantoaan jolloin äkkiä yhden pienen koneen kapasiteetti on taas markkinoilla.

Vertailun vuoksi. Nykyaikainen aikakausilehtipaperikone on 10m leveä ja ajonopeus 2000m/min. Silloin monet vanhat 5-6m leveät koneet joiden ajonopeus on 1200-1500m/min jäävät helposti kustannustehokkuudessa jälkeen. Ja uusilla koneilla on tietenkin vähemmän henkilöstöä töissä.

 

[BitterX]

Paska homma näiden tulevien työttömien kannalta. Suurin osa heistä on täysin syyttömiä siihen, että heidän edunvalvojaliittonsa on ahneuden multihuipentuma.

Ymmärrän paperifirmoja (tässä tapauksessa StoraEnso), jotka ovat osakkeenomistajilleen tulosvastuullisia. Vittuakos sitä Suomessa tuottamaan, kun muualla on halvempaa.

Sen sijaan paperiliitto voisi alkaa pikkuhiljaa katsomaan peiliin sen sijaan, että lakkoillaan, vittuillan ja vaaditaan lisää. Luulisi, että Myllykoski olisi ollut varoitusmerkki, mutta ei näköjään. Ideologialtaan SAK (tässä tapauksessa paperiliitto) unohtaa täysin markkinatalouden (siinä elämme, halusi SAK sitä tai ei) pelisäännöt ja samalla jäsenistönsä edun.

 

[MS]

IS: Stora Enso sulkee kaksi tehdasta Suomessa
IS: Hallitus pohtii tänään Stora Enson päätöstä
IS: Paperiliitto odottaa valtion tulevan apuun
IS: Kemijärven tehtaalle toivotaan uutta omistajaa
IL: Koneet alas!
IL: Stora Enso sulkee Summan ja Kemijärven tehtaat
IL: Stora Enso ei myy Kemijärven tehdasta
IL: Hallitus pohtii Stora Enson päätöstä
IL: Paperiliitto tyrmistyi Stora Enson vähennyksistä
IL: "Pahin painajainen, jonka olen nähnyt"
IL: Kemijärven tehtaalle toivotaan uutta omistajaa
IL: Toimitusjohtaja Karvinen vaatii Venäjän puutulleja alas
YLE: Stora Enso vähentää ainakin 1 100 Suomessa
YLE: Stora Enson leikkaukset; Stora Enson Summan tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila
YLE: Stora Enson leikkaukset; Paperiliiton pj Jouko Ahonen
YLE: Stora Enson leikkaukset; ministeri Jyri Häkämies
YLE: Summan tehtaan väki ajaa tuotantoa alas
YLE: TE-keskuksen johtaja: järkyttävä isku työllisyydelle
YLE: Kotkan kaupunginjohtaja osasi odottaa lakkautusta
YLE: Maakuntahallitus: Etelä-Kymenlaakson äkillisen rakennemuutoksen alueeksi
YLE: Haminan kaupunginjohtaja järkyttyi Summan kohtalosta
YLE: Stora Enson tehtaat ajetaan alas huomiseksi
YLE: Lapin Liitto: Kemijärven tehtaan lopettaminen kova isku koko Lapille
YLE: Sulkeminen iskee kemijärveläisiin kovaa
MTV3 Työpaikka menee yli tuhannelta
MTV3: Kemijärvi ja Summa järkyttyivät
MTV3: Hallitus pohtii Stora Enso -toimia

 

[dana77]

Vaikka Heki asiasta selvästi tietää enemmän kuin esim minä, niin lisättäköön vielä että tämä yhtiön rahoituksen hinta on riippuvainen liiketoiminnan riskeistä. Firma joka todennäköisemmin maksaa velkansa saa lainaa halvemmalla kuin sellainen jonka kohdalla takaisinmaksun kanssa on vähän niin ja näin.

 

[ELÄKELÄINEN]

. Mutta fakta on, että suomalaiset tehtaat eivät ole kilpailleet vuosikausiin hinnalla vaan korkealla laadulla jota varsinkin keski-euroopassa arvostetaan ja asiakas on siitä myös valmis maksamaan hieman enemmän (esim. M-Realin Gallerie- ja Solida tuoteperheet).

Keski-Suomessa ainakin Jyväskylän ja Äänekosken paperitehtaat ovat tuottanee 5+ vuotta tappiota, Kangas on ollut ainakin viimeiset 10 vuotta lopetus uhan alla.



Theone

Tässä on menty pahasti pieleen. Laatu on pidetty kustannuksista piittaamatta liian korkealla. Lisäarvosta ei makseta riiittävästi, reaalihinnat ovat tulleet alas 90-luvulta lähtien. Galerie - tuoteperheen Artteja muuten tehdään Äänekoskella.Itse olen repinyt leipäni alalta 20 vuotta . Vieläkään ei kaikilla tasoilla alalla tajuta tilanteen vakavuutta.Jep, säästökeinoja myyn nykyisin.

 

[heki]

Vaikka Heki asiasta selvästi tietää enemmän kuin esim minä, niin lisättäköön vielä että tämä yhtiön rahoituksen hinta on riippuvainen liiketoiminnan riskeistä. Firma joka todennäköisemmin maksaa velkansa saa lainaa halvemmalla kuin sellainen jonka kohdalla takaisinmaksun kanssa on vähän niin ja näin.

Toki näin on, ja tuo komponentti näkyy velkapääoman hinnassa. Tuossa mun esimerkissä olin vain olettanut tietyn pääoman suhteen, ja laskin tuottovaateen siihen perustuen. Tuottovaateen laskemiseen on tietty kaava, ja se huomioi mm. yhtiön riskipitoisuuden. Vähäriskinen yritys luonnollisesti saa rahaa halvemmalla, sekä omaa pääomaa (osakepääomaa) että vierasta pääomaa (=velkaa). Laitoin tuon nopean laskelman vain sen vuoksi, että se on riittävän lähellä kuvaamaan sitä tasoa, joka tässä yhteydessä määrittelee kannattavuuden tason.

 

[SGD]

Vertailun vuoksi. Nykyaikainen aikakausilehtipaperikone on 10m leveä ja ajonopeus 2000m/min. Silloin monet vanhat 5-6m leveät koneet joiden ajonopeus on 1200-1500m/min jäävät helposti kustannustehokkuudessa jälkeen. Ja uusilla koneilla on tietenkin vähemmän henkilöstöä töissä.

Eli yksinkertaisesti Storalla on enemmän tietyn tyyppistä paperia tuottavia tehtaita kun se tarvitsee. Ihan normaalia toimintaahan tämä siis on.

Jotkut suomalaiset kärsivät tässä, mutta Storan osakkeenomistajista taisi 25% olla täkäläisiä, joten vastaavasti joidenkin suomalaisten henkilöiden/instituutioiden omaisuuden arvo nousi juuri.