Mainos

St. Louis Blues 2011-12 - Playoffeihin?

  • 71 174
  • 206

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
En Blues-fanien itsensä tunnelmia tarkkaan tiedä, mutta itse lähtisin sellaisesta "pessimisti ei pety"-lähtökohdasta kerrankin liikkeelle. Pari edellistä kautta on jo pitänyt olla niitä "nyt se tapahtuu"-kausia, omissa silmissäni, mutta aina ovat loukkaantumiset ja muut sotkeneet sen kuvion. Lahjakas joukkuehan tuo kyllä edelleen on. Keklun mukanaolo herättää edelleen sympatioita Bluesiin.

Näinhän se menee, ennakkoarvioissa haetaan usein sitä optimitilannetta joka joukkueen kohdalla, mutta aina tulee muuttujia.

Henkilökohtaisesti olen mielestäni ollut realistin ja pessimistin välimaastossa, ja näkisin että Bluesilla on yhtä hyvät/huonot mahdollisuudet pudotuspeleihin kuin aiempinakin kausina. Lännessä taistelu on kuitenkin tiukkaa tuossa viivan pinnassa, ja siinä St. Louis tulee varmasti pyörimään. Jos pitää arvio heittää, niin sijat 7-11.

Kun jotain HFBoardsia lukee, niin siellä osa olettaa että nuoret ottavat (taas) sen yhden harppauksen lisää (Berglund, Oshie, Pietro), loukkaantuneet nousevat tasolleen (Perron, Oshie) ja viime kaudella hyvin pelanneet säilyttävät tasonsa tai jopa parantavat (D'Agostini, Backes, Steen, Shattenkirk) ja niitä loukkaantumisia ei tule. Toki tuo on ihan luonnollinen ajatusmalli "potentiaalisen" joukkueen kohdalla, mutta täysin epärealistinen. Esimerkiksi viime kaudella loistanut D'Agostini tullee kärsimään siitä, että hyökkäyksen taso on noinkin laaja, joskin tasapaksu. Toivotaan kuitenkin, että tuo leveys toisi tasaisuutta joukkueen otteisiin. Kolme viime kautta on mennyt hyvin loivaliikkeistä vuoristorataa, pitkien heikkojen kausien jälkeen joukkue on tykittänyt pari kuukautta liigan kuntopuntarien kärjessä, kunnes taas on tullut hyytyminen.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Kun jotain HFBoardsia lukee, niin siellä osa olettaa että nuoret ottavat (taas) sen yhden harppauksen lisää (Berglund, Oshie, Pietro), loukkaantuneet nousevat tasolleen (Perron, Oshie) ja viime kaudella hyvin pelanneet säilyttävät tasonsa tai jopa parantavat (D'Agostini, Backes, Steen, Shattenkirk) ja niitä loukkaantumisia ei tule. Toki tuo on ihan luonnollinen ajatusmalli "potentiaalisen" joukkueen kohdalla, mutta täysin epärealistinen. Esimerkiksi viime kaudella loistanut D'Agostini tullee kärsimään siitä, että hyökkäyksen taso on noinkin laaja, joskin tasapaksu. Toivotaan kuitenkin, että tuo leveys toisi tasaisuutta joukkueen otteisiin. Kolme viime kautta on mennyt hyvin loivaliikkeistä vuoristorataa, pitkien heikkojen kausien jälkeen joukkue on tykittänyt pari kuukautta liigan kuntopuntarien kärjessä, kunnes taas on tullut hyytyminen.

Harvoin tulee luettua mitään näin fiksua kirjoitusta. Näinhän se menee oman joukkuee arvioinnissa. Väkisinkin sitä tulee oltua yleensä ylioptimistinen. Varsinkin nuorten pelaajien kohdalla pääsääntöisesti ollaan aivan liian optimistisia. Puolestaan muutaman kauden jo tahkonneiden veteraanien panosta aliarvioidaan ja uskotellaan, että heidän korvaaminen nuoremmalla kyvyllä onnistuu automaattisesti.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Nashville @ St. Louis 4-2

Sellainen matsi sitten. Blues hallitsi peliä paikoin mielin määrin, mutta kun joukkue häviää vastustajalleen juuri siellä avainsektoreilla, ei kiekonhallinta ja kivat kutimäärät paljon lämmitä. Ratkaisevat asiat löytyivät maalivahtipelistä ja erikoistilanteista. Toki myös maalinteossa oli ongelmia, mutta siinä oli myös paljon Rinteen hyvyyttä.

Bluesin ketjut olivat muotoa:

McDonald - Backes - Langenbrunner
Oshie - Berglund - Stewart
Steen - Arnott - D'Agostini
Sobotka - Nichol - Reaves

Colaiacovo - Pietrangelo
Nikitin - Polak
Jackman - Shattenkirk

Heitetäänpä muutamat ranskalaiset pelistä:

- Kakkoskenttä oli aivan huikea, dominoi täysin peliä. Toki Weber ja Suter sai heitä vähän aisoihin, mutta Payne matchäsi ketjua paljon Hilleniä, Blumia, Kleinia ja Laaksoa vastaan.

- Kesti hetken tajuta selostuksesta, kuka on Nashvillen LackShow, mutta Laakson Teemuhan siellä. Ihan mukiinmenevän matsin pelasi.

- Bluesin ylivoima oli hirveää. Hirveä kiire koko ajan johonkin, ratkaisut hätäisiä ja pakotettuja. AV pelasi kohtalaisesti, mutta se purkaminen pitäisi hoitaa kunnialla. Ensimmäinen maali syntyi juuri siitä, että painetta ei saatu pois vaikka paikkoja oli.

- Pietrangelo - Cocacola oli eniten ongelmissa, sitten Carlo "yllättäen" loukkaantui ja Alex sai pelistä kiinni. Siihen asti Alex oli yliyrittänyt Hail Mary -syöttöjä paikoissa, joissa se ei ollut mahdollista. Carlolla käy kyllä uskomaton epäonni, Geoffrion kamppasi miehen kulmassa puolihuolimattomasti ja Stortini veteli samassa taklausta. Polvi osui kaatuneen Colaiacovon kupoliin.

- Stortini ei osaa vieläkään tapella. Ryan Reavesilta kaksi iskua ja KO.

- Rinne oli aivan huikea. Toki tyhmää on ampua ranareita Peksin hanskapuolelle, mutta etenkin kolmannessa erässä NHL:n paras veska piti joukkuettaan pystyssä. Halak ei ollut huono, mutta tiukassa matsissa ei vaan saa päästää sellaista maalia mitä se kolmas oli. Myös ensimmäisessä Halak meni erikoisesti mahalleen niin, että kiekko mahtui helposti rinnan alta maaliin.

- Legwand teki 2+2, mutta oli varsin näkymätön. Ensimmäinen maali Nikitinin polvesta, toinen tyhjiin. Alkupelissä vaarallisin oli Kostitsyn - Spaling - Hornqvist, mutta Craig Smith nousi loppupelissä isoon rooliin. Huikea taistelija, kerran kulmaan mennessään heitteli Roman Polakin edestä pois, tshekkipakki on kuitenkin yksi NHL:n vahvoista miehistä. Hienoa ja ennakkoluulotonta peliä tulokkaalta. Tuli vähän Oshie mieleen.

- Tuomaristosta ei yleensä kannata rutista, mutta vähän jäi kismittämään Nashvillen ensimmäistä edeltänyt tilanne, jossa Jackmanin purku estettiin pikkukoukulla. Myös toiseen maaliin johtanut ylivoima syntyi siitä, että Stewartin purku meni vaihtoaitioon, mutta tuomariston tulkinnan mukaan sivupleksin yli.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Calgary @ St. Louis 2-5

Ensimmäinen voitto lasahti tilille kauden toisessa matsissa. Jälleen vastustaja oli kenttätapahtumissa ottavana osapuolena, laukaukset 35-17 Bluesille. Tällä kertaa puolustus ja Halak olivat hivenen varmempia, ja etenkin maalipaikat käytettiin paremmin. Calgary-peikko heitettiin heti roskiin, viime kaudella 0-4 ja vain kolme tehtyä maalia.

- Ykköskenttä alkaa löytää peliään. AndyMac oli hyvä jo ensimmäisessä, nyt vielä parempi. Huikea karvausesityö viidenteen, yksinään karvasi Giordano-Hannanilta kiekon ja jakeli Arnottille.

- Jason Arnott. Hitto että mies on hidas, mutta veto lähtee ärhäkästi edelleen. Ensimmäinen maali tuli Arnottin vedon riparista, viimeisen mies viimeisteli itse ranarista. 2 peliä, 2+1.

- Jaro Halak oli jälleen hyvin epävarma. Isoa mehukasta riparia tarjoiltiin, kiekko oli vähän joka vedon jälkeen hukassa. Vaikeita pelejä toki tällaiset, kun tilanteita tulee harvakseltaan.

- Pietrangelo jatkoi ensimmäisessä erässä siitä mihin ekassa pelissä jäi. Voi luoja. Ensimmäinen syötön vastaanotto, kiekko lavasta katsomoon. Pari harhasyöttöä ja kruununa viivamiehenä ylimielinen luistinvastaanotto - kiekkon terän alta keskialueelle. Pukukopissa tapahtui jotain, ja Alex alkoi taas ottaa riskejä, tuli keskialueella vastaan ja tuki hyökkäyksiä. Sitten tuli maailmanluokan lämärillä maali, ja Pietrangelo palasi lopullisesti. Parhaimmillaan paineli taas ylimpänä miehenä. 1+1 ja +3.

- Chris Stewart on huikea sälli. Kakkoskenttä ei ollut aivan niin dominoiva kuin Preds-pelissä, mutta Stewart oli lennokkaalla pelipäällä. Kruununa räväkkä irtautuminen Flames-puolustukselta ja "rystylätyllä" yläpesään illan neljäs Blues-osuma.

- Calgaryltä ei oikein erottunut ketään, Polak-Nikitin oli saanut Iginlan ketjun hoitaakseen ja veteli homman hienosti himaan. Iggy teki tosin yhden, mutta se oli ylivoimalla irtokiekosta. Lähes mahdoton otettava.

- Kipperiä tuurannut Henkka Karlsson pelasti monta osumaa, ja pelasi mukavasti. Hanska ruotsalaisella tipahtaa monen muun tapaan herkästi, mistä Stewart ja Arnott rokottivat.
 

TML

Jäsen
Carlo "coca-cola" Colaiacovo laitettu IR-listalle ja hänen korvaajaksi on waiverseista napattu Taylor Chorney. Chorney siis Oilersin pakkeja.
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Carlo "coca-cola" Colaiacovo laitettu IR-listalle ja hänen korvaajaksi on waiverseista napattu Taylor Chorney. Chorney siis Oilersin pakkeja.
En kyllä olisi itse käsiäni upottanut tähän kakkakasaan. Chorney ei ole esittänyt mitään minkä takia hänen pitäisi NHL:ssä pelata. Ennemmin olisin antanut Colelle tai Ponichille mahdollisuuden näyttää miten luistin kulkee isoissa ympyröissä. Cole varsinkin oli pirteä tapaus viime kaudella kun pelaisi ylhäällä. Mutta kai St.Louis tietää mitä tekee.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Kolme peliä takana ja kaksi pistettä. Eipä voi olla mitenkään tyytyväinen tulokseen, eikä oikein peliinkään. Otteluita on toki pääsääntöisesti hallittu, Dallas-peli on ollut tähän astisista kentällä tiukin, vaikka kahdessa viimeisessä laukaukset Bluesille olivatkin 26-12.

Halakin otteet huolettavat, ja kovasti. Tuollaisen maalivahtipelin jatkuessa saa haudata välittömästi pudotuspelihaaveet. Kolmessa pelissä on nyt mennyt jo neljä enemmän tai vähemmän otettavissa ollutta maalia. Dallasia vastaan kaksi lipsahti haaroista. Okei, ensimmäinen oli läpiajosta, mutta Eriksson teki hyvin pienen ja hitaan liikkeen, silti Greyhoundin mentävä aukko aukesi mallujen väliin. Burishin kuti tuli lähes suoraan syötöstä, mutta syöttö oli varsin läheltä annettu. Silti paketti aukesi poikittaisliikkeessä pahasti ja jälleen haaroissa oli tilaa.

Toki Halak ei ole ainoa joukkueen ongelma, kun kolmessa pelissä on laukaukset 36 vs. 19 niin voi miettiä että suditaanko edelleen joka paikasta silmät kiinni ja toivotaan kivoja asioita, vai pitäisikö kenttäpelin hallintaa alkaa vähän paremmin hyödyntää.

Seuraavaksi onkin vieraspeli Tankissa, Sharks aloitti niin vakuuttavasti että näppiksen takana pisteodotus on tuosta ottelusta masentavan pyöreähkö.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
En kyllä olisi itse käsiäni upottanut tähän kakkakasaan. Chorney ei ole esittänyt mitään minkä takia hänen pitäisi NHL:ssä pelata. Ennemmin olisin antanut Colelle tai Ponichille mahdollisuuden näyttää miten luistin kulkee isoissa ympyröissä. Cole varsinkin oli pirteä tapaus viime kaudella kun pelaisi ylhäällä. Mutta kai St.Louis tietää mitä tekee.

Unohtui tätä kommentoida. Itsekin ihmettelin, että mikäs veto tämä Chorney oli. Mutta järkeilin tilanteen niin, että Colaiacovon vamma on vähäinen (aina saa toivoa), eikä Blues haluaa sekoittaa farmi-Peorian tilannetta. Kaksi peliä siellä, ja 9 mennyt omiin. Puolustus on hyvin nuori ja kokematon, joten ei sieltä kannata irrottaa ketään vilttimieheksi.

Chorney sattui olemaan vapaana, pystyy hoitamaan seiskapakin roolinsa ja voidaan huoletta koittaa lähettää waiversin kautta farmiin kun Coca-cola palaa.

Jatketaan tähän vielä vähän mukavampaa Blues-settiä, eli KHL:n yksi kuumimmista ketjuista on 2/3 Bluesin omistuksessa. Sibirin Jonas Enlund - Jori Lehterä - Vladimir Tarasenko on pistänyt kunnolla tuulemaan. 12 pelin jälkeen Blues-jätkistä Lehterällä on 7+8=15 ja Tarasenkolla 7+5=12. Mielenkiintoista nähdä, olisiko molempia mahdollisuus katsella jopa nuottipaidassa. Tarasenkolle ovet olisivat olleet varmasti auki jo tänä vuonna, niin johto lupaili.
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Jatketaan tähän vielä vähän mukavampaa Blues-settiä, eli KHL:n yksi kuumimmista ketjuista on 2/3 Bluesin omistuksessa. Sibirin Jonas Enlund - Jori Lehterä - Vladimir Tarasenko on pistänyt kunnolla tuulemaan. 12 pelin jälkeen Blues-jätkistä Lehterällä on 7+8=15 ja Tarasenkolla 7+5=12. Mielenkiintoista nähdä, olisiko molempia mahdollisuus katsella jopa nuottipaidassa. Tarasenkolle ovet olisivat olleet varmasti auki jo tänä vuonna, niin johto lupaili.

Pahoitteluni offtopicista, mutta pakko nostaa esille se, että Blues saisi halutessaan kokoon koko ketjun sillä Atlantahan tuossa taannoin vapautti Enlundin oikeuksistaan ja näin Enlund on vapaata riistaa. Itse odotin, että joku olisi tuolloin vapautuksen aikoihin (muistaakseni oli hetkeä ennen kesän 2010 draftia) varannut Enlundin uudestaan riveihinsä, mutta eipä kelvannut kenellekkään edes siellä myöhemmillä kierroksilla.
Onhan se utopiaa ajatella koko ketjua St.Louisin riveissä, mutta ainahan sitä saa haaveilla :)
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
No niin, kuusi peliä saldolla 2-4-0. Turha sanoa, että paljon paremminkin olisi voinut alkaa.

Halak ei vieläkään vakuuta meikäläistä, vaikka Kingsiä vastaan silti puolustus hölmöili pahemman kerran. Jaron saldona 1-4-0, ja jokaisessa ottelussa on oikeastaan lipsahtanut se helppo. Halakin otteista paistaa täydellinen löysyys. Hyvä esimerkki on sunnuntain Ducks-matsin avausosuma. Halak potkii riparin suoraan Bobby Ryanille, muttei tee elettäkään taistellakseen toista torjuntaa. Täydellisen alistuneen näköinen poikittaisliike. Linkki NHL.comin ottelukoosteeseen. Ja kun kakkosena pelaava Brian Elliott on napannut tähän mennessä ainoassa pelissään voiton seisomalla lähes päällään on helppo arvata kumpaan veskaan puolustus luottaisi enemmän. Kyllä se molarin taistelu tarttuu koko jengiin.

Nihkeää alkua pitäisi lähteä kääntämään pienen tauon aikana, seuraava peli vasta pe-la välisenä, kun Hurricanes saapuu kaaren alle. Kyseessä on siis samalla Stewartien välinen koitos.

Colaiacovon lisäksi poissa on toinen epäonnekas Andy McDonald, jolle tuli aivotärähdys. Kaikkien viestien perusteella vamma ei vaikuta hyvältä, ja kun Andyllä on ennenkin ollut tuota historiaa päävammojen kanssa niin ei hyvältä kuulosta.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Jaro Halak 1-4-0, Brian Elliott 2-0-0. Siinä on tällä hetkellä ehkä mielenkiintoisin tilanne Bluesin osalta. Kovapalkkainen ykkösmaalivahti lonnii veräjän suulla laiskasti, kun taas Elliott haastaa kahdensuunnan pahvillaan pirteästi.

Yöllä Carolinaa vastaan Elliott selvisi jälleen kaukalosta voittajana, 3-2 päättyi ottelu jatkoajalla. Peli oli päättyä jatkoajalla jo toisinpäin, mutta Elliott torjui maagisesti. Ripari kimposi oudosti Pietrangeloa päin, mistä se pomppasi ja Elliottin pään ohi. Niin vain se räpylä heilahti vielä pään taaksekin.

Linkkiä vielä ko. tilanteeseen Bluesin sivuille.

Vaikea sanoa silti, olisiko kiekko tippunut vain maalin katolle. Komeasti silti hanska rävähti kiekon tielle.

Canesia vastaan ketjut olivat seuraavat suurimman osan ajasta:

Sobotka - Backes - Stewart
D'Agostini - Berglund - Oshie
Steen - Arnott - Langenbrunner
Grachev - Nichol - Porter

Huskins - Pietrangelo
Colaiacovo - Polak
Jackman - Shattenkirk

- Colaiacovo pelasi ensimmäisensä pienen aivotärskyn jälkeen. Ei aristellut, vaan colasi covaa Jussi Jokisen jo ekassa erässä.

- Sobotka oli totutun pirteä ja pärjäsi hienosti ensimmäisessä kentässä. Bonuksena jatkoaikamaaliin mahtava esityö, tosin Kaberle auttoi tilannetta seikkailemalla "ei kenenkään maalla" syöttölinjan puolivälissä.

- Kolmoskenttä oli hyvä. Tykkään kovasti Arnottin taistelusta, ei tuollainen voi olla tarttumatta muihin. Langenbrunner on ollut paljon parempi, mitä pelkäsin. Paikat ovat selvästi ok kunnossa. Steenillä on pieni apina, maila saa kyytiä vaihtoaitiossa vähän väliä. Nyttenkin suti tyhjistä Gleasonin mailan kautta Wardon mailan varteen.

- Jälleen laukauksissa tuli voitto. Tosin kenttäpeli oli aika tasan mielestäni tänään, numerot olivat ehkä laukauksiin nähden oikeutetut mutta tuntui että Canes sai hieman enemmän vaarallisia paikkoja. Etenkin paluukiekoilla jengi oli ärhäkästi, onneksi Elliott oli ärhäkän valpas.

- Kaikkiaan äärimmäisen tärkeä voitto. Nyt on hyvä lähteä Philadelphiaan haastamaan Flyers. Peli siis jo ensi yönä.
 
Viimeksi muokattu:

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Blues näyttää aloittaneen mukavasti, viime yönä vierasvoitto Vancouverista ja Elliottille nollapeli. Yhdeksän matsia ja viivan päällä. Jotenkin näyttää paljon "uskottavammalta" tämän kauden Blues kuin mitä moneen vuoteen.

Olen seuraillut Bluesia aina sivusilmällä, ja varsinkin nyt kun "meidän miehet" Arnott ja Langenbrunner ovat joukkueessa, kohdistuu lännen suhteen suurin mielenkiintoni juuri sinne. Arnott etenkin näkyy aloittaneen kauden tehokkaasti. Harmittaa kun Devils ei pitänyt miehestä kiinni; nyt olisi vanha kunnon A-line koossa kun Sykora teki paluun...

No, se Devilsistä. Oli mulla asiaakin, siis muutama kysymys:

- Maalivahtitilanne. Kauanko St. Louis -tuntijat epäilevät Halakin touhuilun jatkuvan, vai mennäänkö kaupoille? Noilla otteilla Elliott lunastaa kyllä peliaikaa itselleen.

- Andy MacDonald. Onko tulossa pitkäkin huili? Varmahan ei voi olla kun päävammasta kyse, mutta mitä hevosmiesten tietotoimisto sanoo?

- Jonathan Cheechoo. Peoriassa näemmä ihan hyvä kauden alku. Onko Cheechoolla realistisia mahdollisuuksia päästä vielä haistelemaan NHL-tuulia?

Eipä tässä muuta tällä erää.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
- Maalivahtitilanne. Kauanko St. Louis -tuntijat epäilevät Halakin touhuilun jatkuvan, vai mennäänkö kaupoille? Noilla otteilla Elliott lunastaa kyllä peliaikaa itselleen.

Halak on nyt vaikeassa tilanteessa. Slovakkiveska sai haluamansa ison sopimuksen yhden kevätnäytön ja kiukuttelun jälkeen, eikä oikein ole Bluesissa pystynyt lunastamaan odotuksia. Tämä toinen kausi nelivuotisesta, kohtuu isosta (3,750,000) sopimuksesta käynnissä ja otteet vain huononevat.

Elliott on nyt pelannut kolme viimeistä, kauden saldona 4-0-0 ja yksi nollapeli, Halakilla 1-4-0. Halakin tappiot tulivat lähinnä vielä peleistä, joissa Blues hallitsi täysin, Elliott taasen pistänyt kolme kovaa SJ, PHI ja VAN nurin. Marssijärjestys on siis kääntynyt ainakin hetkeksi, Halakia tuskin unohdetaan vielä täysin penkille, mutta vaikea Elliottia on vaihtaakaan kun kulkee. Davis Payne tuntuu muutenkin peluuttavan aika "eurooppalaismaisesti" siinä mielessä, että kokoonpanot pysyvät paljon samanlaisina. Halakille on kuitenkin heitetty ensi kertaa Bluesissa todellinen haaste, seuraavan pelin teemana on "saa suorittaa". Tämä on oikeastaan hyväkin tilanne, viime kaudella Conklin ei pystynyt Halakia haastamaan heikoilla hetkillä, vaan floppasi itse vielä pahemmin niissä peleissä. Mielenkiintoista nähdä, mitä Halak tekee. Alkukauden peleissä otteet ovat olleet vähintäänkin flegmaattisia.

Hieno Canucks-voitto tuli lähinnä pikakelattua, muutama huomio:

- Elliott jatkoi hyviä otteitaan, taisteli maalilla irtokiekkojen tiellä. Vähän jouluakin kävi tolppakutien muodossa, mutta se kuuluu asiaan kun kulkee.

- Steen on liekeissä Vancouveria vastaan. Viime kaudella teki kuulemma 4 Bluesin 9:stä Canucks-pelien maalista. Nyt Alexilla on Vancouveria vastaan uran 15 pelissä 9+2.

- Koostumus oli sama, mitä viime voitoissa on ollut. Ketjut löytyvät edellisestä viestistäni pari pykälää aiempaa.

- Arnottin kolmoskenttä on ollut hyvä. Sen lisäksi että Arnott-Steen -kaksikko johtaa kahdeksella pinnallaan sisäistä pörssiä, on ketjun peli omaan päähän ollut hienoa. Canucksia vastaan oli hieno nähdä Langenbrunnerin polkevan viime voimillaan Sedinien 2-1 -hyökkäys kiinni.

- Puolustuspeli oli muutenkin uhrautuvaa, blokkeja tuli yli 20. Kent Huskins keräsi eniten mustelmia, peräti kuusi kappaletta.

- D'Agostini on ollut loistava. Pelkäsin pientä "floppivaaraa" jos peliaika pienenee, Matt on kuitenkin ottanut paikkansa ylemmistä ketjuista. Sisäisen pistepörssin kolmas, ja tehopörssissä koko liigan ykköslukemat +9. Canucksia vastaan oli alati terävänä kakkosketjussa, seitsemän kutia kaikkiaan.

- Shattenkirkin peliä on hieno katsella etenkin hyökkäyspäässä. Huikea oivallus Berglundin maaliin. Oshie pisti hämylämyt, syöttö sivuun Shattenkirkille joka vei kärkiveivillä heittäytyvän Edlerin sivuun. Sitten napakka rystysyöttö oman pelaajan jalkojen välistä mailaan jäähän naputtaneelle Berglundille, joka suti kiekon puolityhjään rysään.

- Backesin kenttä ei ole oikein löytänyt peliä, riippumatta siitä kuka siinä on pelannut. Tällä hetkellä Sobotka tuo energiaa hyvin, muttei ole kiekollisena lähellekään ykköskentän kaliiberia. Stewart ja Backes ovat taasen turhan samanlaisia pelaajia, eivätkä oikein ole löytäneet yhteistä kieltä. Mutta eiköhän kapteenikin sieltä löydä sen viime kauden draivin kun pelejä mennään eteepäin.

EDIT: tartutaanpa näihin vielä:

- Andy MacDonald. Onko tulossa pitkäkin huili? Varmahan ei voi olla kun päävammasta kyse, mutta mitä hevosmiesten tietotoimisto sanoo?

- Jonathan Cheechoo. Peoriassa näemmä ihan hyvä kauden alku. Onko Cheechoolla realistisia mahdollisuuksia päästä vielä haistelemaan NHL-tuulia?

Andy McDonaldin vammasta ei ole muuta tietoa, kun päävammaa tosiaan epäillään, IR-listalle hänet heitettiin ja testejä otettiin St. Louisissa. Tämä oli nyt Andylle toinen aivotärähdys kymmenen kuukauden sisään, viime kaudella hän oli sivussa samanlaisen vamman vuoksi 24 peliä. Tuo historia tuskin ainakaan parantaa tilannetta.

Cheechoo on parantanut murheellisen aloituksen (2 peliä, -4) jälkeen kuten koko joukkuekin. Vaikea silti nähdä, että hän ylös pääsisi. Sen verran nopeasti harjoituskaudella Jonathan-kortti käänneettiin nurin, etten kovin pientä kerrointa antaisi mahdollisuuksille.
 
Viimeksi muokattu:

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Blues on antanut päävalmentaja Davis Paynelle monoa. Tilalle pestattiin vanha sotaratsu Ken Hitchcock.

Ylen uutinen asiasta.
 

TML

Jäsen
Ei, en tullut naureskelemaan Leafsin voiton jälkeen (siihen ei aihetta ole), vaan kertomaan että Blues on kaupannut Nikita Nikitinin vaihdossa CBJ-pakki Kris Russeliin. Äkkiseltään Bluesilta ihan ookoo diili, tosin molempien pelaajien potentiaali on vielä puhkeamatta kukkaan. Russelillakin vauhti vähän hyytynyt mutta Blues nutussa voisi päästä näyttämään taas parastaan.

edit. Niin palkkapuolta en raaskinut edes tarkistaa, joten se osa treidistä jääkööt muiden analysoitavaksi.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Äkkiseltään Bluesilta ihan ookoo diili, tosin molempien pelaajien potentiaali on vielä puhkeamatta kukkaan. Russelillakin vauhti vähän hyytynyt mutta Blues nutussa voisi päästä näyttämään taas parastaan.

Ei tuo Russellin vauhti sinällään hyytynyt ole, kehitys vaan ollut vähän hidasta. Tasaisestihan Russell on pisteitään joka vuosi parantanut, mutta parannus ollut vähän vaisua (10-21-22-23). Tällä kaudellahan Russell on nyt ensimmäistä kertaa päälle 10 maalin vauhdissa, joten ehkäpä sitä kehitystä pisteissä olisi lopultakin tulossa vähän reilummin. Tuolla kahdella osumalla ollaan muuten Columbuksessa maalipörssin vitosena.

Omassa päässä Russell onkin sitten ajoittain pahoissa vaikeuksissa, mutta tällä kaudella se ei ole näkynyt tilastoissa, kun Russell on plussissakin ollut tiiminsä parhaita (-1).

Mitenkäs tuo Bluesin pakisto on alkukauden ryhmittynyt? Meinaan onko siellä yv-aikaa luvassa Russellille? Mikäli ei ole niin sitten on vaikeampi ymmärtää kauppaa. Shattenkirk ja Pietrangelo vievät varmaan suurimmat yv-ajat ja Colaiacovo pelannee kakkosyv:ssä mikäli vaan on ehjänä. Mutta onko muita yv-pakkeja tai pelaako Arnott viivassa?
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Taisi Ken Hitchcock junailla tämän kaupan. Tiesi mikä on puute ja tarve molemmissa joukkueissa. Sinänsä jännää, että defensiivisyydestään tunnettu Hitch hankki kiekollisen pakin lähettämällä enemmän peruspakkityyppisen Nikitinin pois. Mutta käsittääkseni CBJ:ssä oli Wisniewskin tulon jälkeen enemmän tarvetta peruspakktyypille, etenkin kun Hejda poistui kesällä. Lisäksi nuo sinitakkien lahjakkaat junnupakit ovat pääosin kiekollisia, joten ehkä siellä aletaan nyt ajaa niitä sisään ja Russel pistettiin pois tieltä.
 

Nuottipaita

Jäsen
Suosikkijoukkue
St.Louis Blues, Rauman Lukko, Middlesbrough FC
Hienosti on Kenny Hitchcockin aikakusi lähtenyt käyntiin ja peli on tiivistynyt selkeästi, alkukauden häröily alkaa (toivottavasti) olla historiaa.

GM Armstrong tajusi hyvän pointin; kokenut kehäkettu luotsaamaan nuorta jengiä ja pitämään poijaat herran nuhteessa. Paynen auktoriteetti ei riittänyt joukkueen silmissä ja ilmeisesti kokeenempikin kaarti alkoi kyllästyä mieheen. Nyt on pukukopin täydeltä kokemusta ja voittajamentaliteettia. Guy Boucherinkin uuden ajan Tampaa vietiin viime yönä kuin litran mittaa. Voiton kruunasi Armstrongin kesäryöstö, herra Elliott loistopelillään.

Kris Russell napautti heti avauspelissään maalin, mutta vielä lienee liian aikaista todeta miehestä mitään suuntaan tai toiseen (mun tiedot kun on nhl.comin ym ja erinäisten videoklippien varassa)... Nikitin pääsi myös pisteille Sinitakki-debyytissään, joten kai treidi oli hyvä molemmille joukkueille. Blues sai kiekollista osaamista ja Columbus perusduunarin omaa maalia suojelemaan.

Mielenkiintoinen kausi edessä, annan itselleni luvan odotella playoffeja :)
 

Deko

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Herättelenpä tätäkin ketjua...

Skeptinen olin kun vanhan liiton jäärä Hitchcock nimitettiin päävalmentajaksi, mutta kyllä on tilastojen valossa mennyt uskomattoman hyvin uuden valmentajan alaisuudessa, record on tällä hetkellä 6-1-2. Pelilliseen asioihin en ota kantaa kun en otteluita ole katsellut, Nuottipaita ja TaoTao voivat vahvistaa jos olen oikeassa, mutta aika hyvin tiiviisti on Blues puolustanut tuon valmentajanvaihdoksen jälkeen, yhdeksässä pelissä omiin on mennyt (rankkarimaaleja ei lasketa) vain 9 kiekkoa, toisaalta myös hyökkäyspäässä on ollut vähän tehottomampaa, ja vain kerran on neljän tehdyn maalin raja ylittynyt.
 

Nuottipaita

Jäsen
Suosikkijoukkue
St.Louis Blues, Rauman Lukko, Middlesbrough FC
Herättelenpä tätäkin ketjua...

Skeptinen olin kun vanhan liiton jäärä Hitchcock nimitettiin päävalmentajaksi, mutta kyllä on tilastojen valossa mennyt uskomattoman hyvin uuden valmentajan alaisuudessa, record on tällä hetkellä 6-1-2. Pelilliseen asioihin en ota kantaa kun en otteluita ole katsellut, Nuottipaita ja TaoTao voivat vahvistaa jos olen oikeassa, mutta aika hyvin tiiviisti on Blues puolustanut tuon valmentajanvaihdoksen jälkeen, yhdeksässä pelissä omiin on mennyt (rankkarimaaleja ei lasketa) vain 9 kiekkoa, toisaalta myös hyökkäyspäässä on ollut vähän tehottomampaa, ja vain kerran on neljän tehdyn maalin raja ylittynyt.

Jep, eipä tuohon paljon lisättävää ole. Kyllähän puolustus on tiivistynyt ihan olennaisesti alkukauteen verrattuna. Hyökkäyspää on myös hieman hiljentynyt, mutta riittävä määrä maaleja on kuitenkin voittojen takaamiseksi ladottu :)

Tehtyjen maalien määrällinen väheneminen on kai suoraan sidoksissa joukkueen uuteen pelitapaan. Hitchcock on tilkinnyt peräpään ja koko joukkue on sitoutettu puolustamaan ja taistelemaan jokaisesta irtokiekosta sekä painimaan vahvasti omalla kenttäpuoliskolla. Hitchcockhan on koko ajan puhunut Bluesin kohdalla "kovasta playoff-kiekosta" joka ottelussa ja äärimmäisen tasaisessa Läntisessä Konferenssissahan tuo on täyttä totta. Kaikki pisteet pitää kaapia, oli pelityyli kaunis tai ei. Kyllä mä henk.koht. seuraan mieluummin armottomasti taistelevaa ja voittoja kaapivaa joukkuetta kuin pelityylillisesti kauniimpaa, mutta tuloksellisesti huonompaa jengiä. Sitä paitsi, kyllähän tollanen taisteleva ja vastustajan maalille alati nopeilla käännöillä pyrkivä äijäkiekko aina on kaunista, eikö ;) taktinen analyysini voi olla hieman hakusessa vielä, koska seuraan Bluesin otteita lähinnä otteluraporttien ja lyhyiden klippien muodossa, kokonaisia otteluita minulla ei vielä ole ollut mahdollista seurata.

Erityismaininta on annettava vielä maalivahtitandemille; 2-suuntaisella sopimuksella pelaava Elliott on ollut aivan uskomaton ja on pelastanut uransa jo nyt ja herra Halak on myös piristynyt huomattavasti, kun puolustuskin on alkanut tekemään duunia. Nyt Bluesilla on käytännössä 2 ykkösmokkea ja äärimmäisen hyvä kilpailutilanne, joka pitää molemmat herrat riittävän skarppina.

Go Blues!
 

Deko

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Valmentajaa vaihtaneen Capsin vieraana irtosi voitto tutuiksi tullein lukemin 2-1 ja voittoputki kasvoi neljän ottelun mittaiseksi. Hitchcockin kuherruskuukausi näyttää sen kuin jatkuvan ja erittäin hyvältä näyttää tällä hetkellä Bluesin touhu, keskinkertaisen alkukauden jälkeen sijoitus on nyt peräti neljäs ja tasaisen vauhdin taulukolla joukkue on 102 pisteen vauhdissa.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Blues on pelannut Hitchcockin johdolla nyt 11 peliä. Kärkihyökkääjien pisteet näistä peleistä:

Backes: 5+4
Oshie: 4+4
Steen: 2+6
Sobotka: 2+2
D'Agostini: 2+2
Stewart: 1+3
Berglund: 1+2
Langenbrunner: 1+2
Arnott: 1+1

Backes, Oshie ja Steen ottaneet heti isoa roolia Hitchin alaisuudessa ja voittaneet tämän luottamuksen puolelleen. Kaikki kolme saavat peliaikaa yli 20 minuuttia per peli ja paljon vastuuta niin tasakentällisin kuin yli- ja alivoimallakin. Berglund sen sijaan ei ole vastuusta huolimatta saanut tulosta aikaan, ja Stewartilla on minuutit hieman vähentyneet Hitchin tulon jälkeen ja tulostakaan ei ole pahemmin tullut.

Hitchilla on vahva maine konkaripelaajien suosijana, mutta Arnottin ja Langsin minuutit ovat säilyneet maltillisina ja jopa pienempinä kuin ne olivat Paynen alaisuudessa.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Valmentajaa vaihtaneen Capsin vieraana irtosi voitto tutuiksi tullein lukemin 2-1 ja voittoputki kasvoi neljän ottelun mittaiseksi. Hitchcockin kuherruskuukausi näyttää sen kuin jatkuvan ja erittäin hyvältä näyttää tällä hetkellä Bluesin touhu, keskinkertaisen alkukauden jälkeen sijoitus on nyt peräti neljäs ja tasaisen vauhdin taulukolla joukkue on 102 pisteen vauhdissa.

Hyvää trappia esitti Hitchkockin joukkue, kurinalaisesti jaksoivat. Taktisella puolella joukkueet olivat aika lailla kuin yö ja päivä. En tiedä voitetaanko tuolla mestaruuksia, mutta todella hyvässä iskussa joukkue. Ylivoimapeli oli tosin (ilmeisen totutun) paskaa.

No Capsillä eka peli uuden koutsin kanssa, mutta eipä tuota kovin monta peliä mennyt Bluesillakaan uuden koutsin kanssa, kun alkoi jo kulkea.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös