St. Louis Blues 2011-12 - Playoffeihin?

[heskey #11]

Heh, Blues sainasi Cheechoon yksivuotisella kahden suunnan sopparilla.

Kovin on riskitön saalis. Entinen Rocket Trophyn voittaja vääntää tätä nykyä AHL:ssä. Pelasi muuten semihyvin Worcester Sharksissa, lähes piste per peli tahtia. Ties vaikka..? No, taitoja on varmasti vielä jonkin verran tallella ja hyvä, että Cheechoo sai jostain pelipaikan, kun kerta ei sitä Sharksin organisaatiosta enää pystynyt lunastamaan.

Mielenkiintoinen hankinta Missourissa. Toivottavasti JC saa edes jonkinlaisen mahdollisuuden pelata ylhäällä.
Tienaa muuten NHL:ssä 600k ja AHL:ssä 105k.

 

[Tempura]

Mielenkiintoinen hankinta Missourissa. Toivottavasti JC saa edes jonkinlaisen mahdollisuuden pelata ylhäällä.
Tienaa muuten NHL:ssä 600k ja AHL:ssä 105k.

Aivan, ja mahdollisesti pätevä paikkaaja jos 1-2 kovaa laituria loukkantuu.
Ehkäpä tätä silmälläpitäen vähän hankittukin, kun sinänsähän kaveri ei mitään maksa, ettei tuolla signauksella oikeastaan ole kuin voitettavaa. Farmissa isot minuutit, ja loukkaantumisten tai pelaajien X herättelyntarpeen myötä ylösnostoa.

Puuh, pitää muiden pöytiin tässä huudella ja innostua, kun omat eivät aihetta anna.

 

[tinkezione]

Heh, Blues sainasi Cheechoon yksivuotisella kahden suunnan sopparilla.

Kovin on riskitön saalis. Entinen Rocket Trophyn voittaja vääntää tätä nykyä AHL:ssä. Pelasi muuten semihyvin Worcester Sharksissa, lähes piste per peli tahtia. Ties vaikka..? No, taitoja on varmasti vielä jonkin verran tallella ja hyvä, että Cheechoo sai jostain pelipaikan, kun kerta ei sitä Sharksin organisaatiosta enää pystynyt lunastamaan.

Onnittelut nuottipaidoille loistavasta, täysin riskittömästä kaappauksesta! Rocket-pyttyä ei tosiaankaan voiteta munkilla ja kyvykkään sentterin tarjoilemana minkäänlainen verkkojen venyminen on pelkästään plussaa. Tunnustan ihan rehellisesti, että aavistuksen korpeaa, koskapa tuollaisella diilillä olisi miehelle löytynyt varmasti Penguins-organisaatiossakin käyttöä.

 

[TaoTao]

Nyt sitten varmistettiin rautaa rajalle Ryan Reavesin jatkosopimuksen johdolla. Viime kaudellahan Blues oli koko liigan ykkönen tappeluvitosissa, peräti 78 kappaletta. Nyt 17 tappelun Janssen on pois, samoin 8 myllyn Winchester joten Crombeen (17) ja Reaves (8) on sheriffeinä talossa. Tosin mitään liigan raskainta osastoa tämä kaksikko ei varmaan tule haastamaan, Dallasia vastaan matsit voivat rauhoittua Godardin ratsastaessa paikalle.

24-vuotias Reaves pelasi viime vuonna 28 matsia tehoin 2+2. Lähtemättömän vaikutuksen laituri teki ainakin LA-rookie Kyle Cliffordiin. Tube-video, jossa Reaves iskee tappelussa Cliffordin jalat veltoiksi.

Onnittelut nuottipaidoille loistavasta, täysin riskittömästä kaappauksesta! Rocket-pyttyä ei tosiaankaan voiteta munkilla ja kyvykkään sentterin tarjoilemana minkäänlainen verkkojen venyminen on pelkästään plussaa. Tunnustan ihan rehellisesti, että aavistuksen korpeaa, koskapa tuollaisella diilillä olisi miehelle löytynyt varmasti Penguins-organisaatiossakin käyttöä.

Erittäin mielenkiintoinen hankinta. Olen antanut itselleni ymmärtää, että paha vammakierre nivusissa (tyrä) on vetänyt Cheechoon urallaan alamäkeen. Ja kun homma ei toiminut entiseen tapaan, niin itseluottamuskin katosi. Saa nähdä, onko hän nyt saanut jalat parempaan iskuun. Peorian ykköskenttä Sterling-Hensick-Cheechoo olisi ainakin melko makoisa.

 

[Deko]

Noniin, eiköhän Blues-nippu ole kasassa Reavesin sopimuksen myötä. Ja hyvin onkin, loistavaa työtä teki Armstrong sopimusten kanssa ja kokemustakin onnistui vielä hankkimaan vapailta markkinoilta.

 

[Deko]

Danny Syvret tuo syvyyttä ja kärkiosaamista Peoriaan vuoden sopimuksella. Melko puhdas AHL-hankinta (AHL-palkka tautisen kova 200 000 dollaria) kyseessä ,vaikka Syvret pystynee tarvittaessa stunttaamaan myös ylhäällä.

Mainio hankinta, mutta mikä mahtaa olla Ponichin tilanne? Missä pelaa ensi kaudella?

 

[TaoTao]

Traverse Cityn prospektiturnaukseen on toki vielä viikkoja, mutta kun ei oikeata kiekkoa ole paljoa nähnyt, niin laitetaanpa linkkiä nuottipaitojen joukkueeseen. Linkki Blues.comiin pelaajalistaan.

Maalissa odotetusti siis Jake Allen vasta varatun Jordan Billingtonin kanssa. Puolustuksessa mielenkiintoni kohdistuu luonnollisesti kaksikkoon Brett Ponich - David Shields, joiden pitäisi junnukausiensa jälkeen pamauttaa heti Peorian ammattilaisympäristöön ryminällä sisään. Toki heidän lisäkseen kesän satona tulleen ison Joel Edmundsonin otteita tulee varmasti tutkailtua foorumeilta, samoin Brock Beukeboomin. Siinä on samalla kohtalaisen kokoinen nelikko, notta vastustajan pirpanoilla tullee ahtaat paikat.

Mini-Bluesin hyökkäys onkin fyysisesti varsin vaatimatonta, ison, vahvan ja kovan Cody Beachin lisäksi vain nevöhöörd Maxime Villemaire (6'2, 217) on isomman kaliiberin osastoa. Hyökkäyksessä katseeni kiinnitän vahvan kauden pelanneen Beachin lisäksi kesän nuottaan jääneeseen Ty Rattieen. Stefan Della Rovere aiheuttanee pari kähyä ja Philip McRaen en odota enempää enkä vähempää kuin dominoivan turnauksessa. Olisi syytä, jos aikoo nostaa NHL-pelimääräänsä viime kauden 15:sta, vaikka toki hyökkäys onkin nyt hurjan leveä materiaaliltaan.

Tuurnamentti siis pyörähtää 10-14. syyskuuta, noin viikkoa ennenkuin harjoitus-hommelit Tampaa vastaan starttaavat 20. päivä.

 

[Bosco]

David Backes nimetty Bluesin kapteeniksi.

Lähde.

 

[Pica]

Mitkä on STL-seuraajien odotukset Oshien suhteen tulevalla kaudella? Sopimus päättyy ensi kesänä, onko mitään mahdollisuutta että jatkoa ei tehtäisi vaan TJ laitettaisiin vaihtokaupassa vaikkapa erääseen itärannikon O6-seuraan?

 

[TaoTao]

Mitkä on STL-seuraajien odotukset Oshien suhteen tulevalla kaudella? Sopimus päättyy ensi kesänä, onko mitään mahdollisuutta että jatkoa ei tehtäisi vaan TJ laitettaisiin vaihtokaupassa vaikkapa erääseen itärannikon O6-seuraan?

Omat odotukset Oshien osalta ovat sellaiset, että noin 50 tehopisteen lisäksi mies vakiinnuttaa paikkansa myös sieltä liigan parhaat puolustavat hyökkääjät -osastolta. Viime kaudella Oshie pelasi keskiarvollisesti toiseksi eniten alivoimaa Bluesissa, ja blokatuissa laukauksissa mies olisi ollut täydet pelit pelatessaan hyökkääjien top10:ssä.

Jos tuollainen kausi tulee, niin en hirveästi usko että Bluesin päässä on varaa lähteä noin monipuolista hyökkääjää laittamaan lihoiksi. Vaikka sopimusneuvotteluista voikin tulla pitkät ja vaikeat.

 

[Pica]

Kiitos kommentista TaoTao, näin ajattelinkin.

Tuskin olen ainoa johon Oshie on tehnyt vaikutuksen vaikka pelaa omaan kiinnostukseen nähden eri puolella NHL:ää ja keskinäisiä pelejä oman suosikin kanssa ei liiemmin ole, toivottavasti pelaa vahvan kauden. Itselleni St. Louis Bluesin mielenkiintoisimpia pelaajia ja toivottavasti myös ensi kaudella ehdin (ja on mahdollista) taas katsoa muutama peli ja otteet kentällä.

 

[TaoTao]

Traverse City 2011 on Bluesin osalta edennyt kolmen ottelun verran. Saldona on kaksi voittoa ja tappio. NY Rangers on vetänyt samassa lohkossa kaksi voittoa ja jatkoaikatappion, joten he pelaavat turnauksen finaalissa.

Bluesin ottelut:

vs. Rangers 2-5 L
vs. Hurricanes 2-1 W
vs. Stars 6-1 W

Kolmen pelin jälkeen Phil McRae ja Ty Rattie ovat parhaat pistenikkarit. Molemmilla viisi tehopistettä. Rattie kunnostautui Starsin kaadossa saldolla 2+2. Jay Barribal, Anthony Nigro, Tyler Shattock ja Cade Fairchild ovat kahdessa pojossa.

Maalilla Jordan Binnington hoiti vakuuttavasti Hurricanes-matsin, Jake Allen on pelannut kaksi muuta, torjuntaprosenttien perusteella höntsäasenteella. (90,6%) No, todellisuudessa tuo viisi maalia Rangersia vastaan sekoittaa tilastoja noin pienessä otannassa, Starsia vastaan Allen veti kuitenkin 27/28. Ja vakuuttavien HFBoards-raporttien mukaan Allen torjui Rangersia vastaan hyvin, mutta puolustus vuoti. Etenkin Rags-pelaajien vauhti tuotti ongelmia ensimmäisen pelin loukkaantumisen jälkeen pelanneelle Ponichille ja kumppaneille.

Muista raporteista on järjestään käynyt ilmi samat asiat. Phil McRae on ollut dominoivin Blues-pelaaja, mitä toki tuolla kokemuksella pitääkin. Hänen nopeuttaan on tosin jälleen kyseenalaistettu, ei kuulemma ole top6 tavaraa jollei jalkoihin saada vauhtia. HFBoards raportit hehkuttavat Ty Rattien pelisilmää. Huikeaa syöttöpeliä ja tämä hontelo laituri luistelee niin taitavasti, että tekee itselleen aina tilaa ja löytää ne pienetkin aukot.

 

[TaoTao]

Traverse Cityn "pronssiottelussa" Jake Allen ja Philip McRae näyttivät, miksi he ovat lähes NHL-tasoa jo. Allen nappasi kaikkiaan 46 torjuntaa, ja päästi kolme. Kahdessa ensimmäisessä erässä Blue Jacketsin vahva lupauskaarti ampui jo yhteensä 36 kertaa, ja vain Ryan Johansen pystyi ohittamaan toisessa erässä Jaken. Ilmeisesti ylivoimaa Columbus on jauhanut nuo kaksi erää huolella, energinen Jay Barribal oli ilmeisesti päästänyt höyryjä yli, 5 minuuttinen kyynerpäätaklauksesta ja suihkuun.

McRae taasen iski ensin kolmannessa Bluesin 2-1 -johtoon, ja tasoitti 3-3:een pari minuuttia ennen loppua. Neljässä pelissä syntyi siis neljä maalia ja seitsemän pistettä. Maalipörssissä McRae oli jaetulla kärkipaikalla ja pistepörssin hän nappasi itselleen. Vakuuttavaa menoa, tuosta on hyvä lähteä heittämään leirille haastetta, vaikka tasoa onkin Blues-hyökkäyksessä tänä vuonna lähes ennätyslaajasti.

Prospekteista kun höpötetään, niin laitetaanpa linkkiä Hockeys Futuren uuteen TOP20 listaukseen nuottipaitojen osalta. Twitterin perusteella lista on tänä vuonna Andy Stricklandin käsialaa, mutta laatu on silti taattua HF-tasoa. Linkki.

Oikeastaan 5 tai 6 ensimmäistä olisi ollut itselläni samalla lailla, mutta Jori Lehterän ja Jonas Junlandin kiilaaminen Ty Rattien ja Dmitri Jaskinin ohi on hivenen erikoista. Suomalaisittain on hienoa nähdä Jani Hakanpään pomppaaminen listalla sijalle 16 mm. ohi viime kesän 2. kierroksella napatun Joel Edmundsonin. Noh, listat on aina listoja, mutta vähän toivoisi jotain linjaa miten niputtaa raa'an projektin (Rattie) ja jo lähes valmiin pelaajan (Lehterä) samaan listaan. Nythän näissä tuntuu olevan käytetty kahta-kolmea standardia yhden listan aikana.

 

[vetoo]

Kuvia Jaroslav Halakin maskin uudesta värityksestä: Halak honors Slovakian teammate Demitra with new mask - The Goalie Magazine - InGoalMag.com

Linkistä siis Halakin maskin väritys.

 

[Beneway]

Kuvia Jaroslav Halakin maskin uudesta värityksestä: Halak honors Slovakian teammate Demitra with new mask - The Goalie Magazine - InGoalMag.com

Linkistä siis Halakin maskin väritys.

Vaikken itse näistä maskien värityksistä niin ole kiinnostunut niin täytyy nyt ohimennen mainita, että onpahan komia kypärä. Erittäin fyysinen peukalo täältä tuon tekeleen maalaajalle ja ideoialle.

 

[TaoTao]

Nuori Philip McRae kunnioittaa myös lentoturmassa menehtyneitä ex-Blueseja (Demitra, Koroljev) vaihtamalla heilläkin käytössä olleen pelinumeronsa 38 yhtä isompaan. Tämä käy ilmi STL Today uutisesta: linkki.

Kuten uutisessakin mainitaan, numero 39 on ollut luonnollisesti Doug Weightillä, mutta myös kovanyrkkisellä Kelly Chasella, joka pelasi Bluesissa samoihin aikoihin kuin Philipin isä Basil McRae. Tästä nuorempi McRae heittikin pientä piikkiä:
"I'm sure once 'Chaser' finds out, he's going to be giving me a hard time,"

STL Todayn jutussa on myös juttua leirin kokoonpanoista, hyökkäystä on aika paljon sekoitettu, mikä on hyvä sillä näin pystyy ns. "farmimiehet" antamaan paremmin näyttöpaikkoja. Esimerkiksi Jonathan Cheechoo on varsin mielenkiintoisesti Alex Steenin ja Jason Arnottin ketjussa. Cheechoo onkin ollut pirteä ilmestys kommenttien mukaan leirillä.

Puolustuksen pakkiparit ovat ehkä mielenkiintoisemmat. Colaiacovo pelaa Polakin kanssa, Kent Huskinsia istutetaan Pietrangelon rinnalle ja Barrett Jackman on saanut parikseen Ian Colen. Niinköhän Colea koitetaan ajaa heti yläkerran miehistöön.

Loppuun voisi heittää uutisesta parit kuntopuolen lukemat. TJ Oshie oli vakuuttanut kuntonsa puolesta yhdessä Andy McDonaldin ja Phil McRaen kanssa. McDonald oli pyyhältänyt parhaat sprinttitulokset, ja monille yllättäen toinen kuntoihme Roman Polak oli kellottanut myös kovat ajat luistelusprintissä. Tiesin että kookas tshekki on nopea kokoisekseen, mutta Bluesin toiseksi nopein aika vähän yllätti.

 

[TaoTao]

Bluesin ensimmäinen treenimatsi takana Tampa Baytä vastaan, ja kotikentällä 3-1 -voitto. Erittäin positiivisesti ne miehet onnistuivat, joilla on paljon näytettävää pelipaikan suhteen. Ensinnäkin maalissa Brian Elliott päästi yhden 22 kudista. Maaliverkkoa heilutti ahkerimman Evgeni Grachev kahdella osumallaan, jälkimmäinen tyhjiin. Jamie Langenbrunner jakoi pari syöttöä ja myös Jonathan Cheechoo pääsi tehopisteille. Ei mitään isoja suuntaviivoja näistä voi vetää, mutta tuskin Grachevin osakkeita ainakaan heikentää onnistuminen hyvien pelimiesten ketjussa.

Jengi oli yöllä jotain tätä formaattia, ketjut eivät ole varmasti oikeat vaan peliaikojen perusteella hatustani tulleet:

Grachev - Backes - Langenbrunner
D'Agostini - McRae - Cheechoo
Porter - Nigro - Crombeen
Peluso - Sonne - Nesbitt

Colaiacovo - Polak
Shattenkirk - Cundari
Ponich - Syvret

Elliott

Huomenna jatkuu vastavierailulla Tampan suunnalla.

 

[TaoTao]

Leirijengiä kiristettiin 29 pelaajaan. Lähtökäskyn Peoriaan saivat seuraavat pelaajat Bluesin kotisivujen mukaan: Jonathan Cheechoo, T.J. Hensick, Brett Sterling, Jake Allen, Jay Barriball, Mark Cundari, Cade Fairchild, Kyle Hagel, Anthony Nigro, Anthony Peluso, Brett Ponich ja Danny Syvret.

Kaikki olivat hyvin odotettuja Peorian miehiä, Mr. Cheechoo tuolta tottakai ensimmäisenä pistää silmään. Ketjukokoonpanoista päätellen Jonathan sai oikein hyvät näyttöpaikat, muttei vain ollut riittävän hyvä. Jalka ei taida enää riittää NHL-tasolle.

Jäljellä olevista 29:stä on 3 maalivahtia, 8 pakkia ja 18 hyökkääjää. Maalilla Elliott ja Bishop taistelevat kakkosmolarin paikasta, raporteista päätellen kaksikko on aika rinta rinnan, Bishopin on kehuttu olevan erittäin hyvässä iskussa fyysisesti.

Puolustuksessa viimeisen paikan taiston käyvät luultavasti Nikita Nikitin ja Ian Cole. Nikitin on tällä hetkellä yhden suunnan sopimuksella, saa nähdä onko asialla vaikutusta.

Hyökkääjistä onkin sitten vielä enemmän karsittavaa. Evgeni Grachev on pelannut tehokkaasti, Phil McRaeta on kovin kehuttu. Andy Stricklandin mukaan Chris Porter on ollut oma vauhdikas itsensä ja pelannut taistelevaa alivoimaa, Ryan Reaves taasen hänen mukaan on kuin jefun linjapelaaja luistimilla. Oman mielenkiinnon pakkaan tuo viimeisin uutinen Blues-leiristä, eli David Perron on viimein saanut luvan lääkäreiltä liittyä takaisin joukkueen vahvuuteen. Maanantaina asiasta on vielä tarkempi lehdistötilaisuus, mutta luultavasti Perron ajetaan hitaasti sisään, ja esimerkiksi Grachev saa kivan näyttöpaikan muutamiksi peleiksi.

 

[TaoTao]

Yöllä oli ensimmäinen lähes täydellisillä NHL-kokoonpanoilla pelattu matsi Minnesotaa vastaan. Wildilta sivussa taisi oikeastaan olla vain Matt Cullen ja Mike Lundin (loukkaantumisia molemmilla?) ja Bluesilta poissa olivat Arnott ja Oshie (healthy scratch), sekä toki Perron vielä vasta aloittaa kunnon kohennuksen.

Peli päättyi 4-3 Bluesille. Maalit herroille Berglund, Colaiacovo, D'Agostini ja Nichol. Maalissa pelasi Halak. Peliä en jaksanut nousta vahtaamaan, mutta Grachevin koko kentän touhuamista HFBoardsilla kehuttiin, yksi syöttöpiste saldona ja peliaika päälle 16 minuuttia.

Puolustuksessa huomioni kiinnittyy siihen, että Colaiacovo, Polak, Nikitin ja Pietrangelo pelasivat kaikki yli 21, Jackman ja Shattenkirk 16 ja 17 minuuttia. Olisikin mainiota, jos Payne malttaisi peluuttaa Shattenkirkiä edelleen varsin hyökkäävässä roolissa, näin hänestä saisi parhaat tehot irti. Viime vuoden tehopisteet tulivat juuri tuolla tyylillä, häntä ei juuri oman pään aloituksiin heitetty.

Pari treenimatsia olisi vielä. Torstaina Avs ja lauantaina Stars. Lauantaina 8. lokakuuta mennäänkin jo kotikentällä isoa kovaa, kun Predators tulee kylään.

 

[Henkka]

On kyllä hurjan leveä tuo Bluesin materiaali. Jos Halak on vireessä, niin joukkue tulee oleman Central Divisioonan suurin positiivisin yllättäjä verrattuna viime kauteen.

Ainoa kysymysmerkki lienee tuo Eric Brewerin työmäärän korvaaminen pakistossa, mutta siihen tuntuisi olevan sisäistä potentiaalia hoitaa tuo puute tasaisesti nykymiesten turvin. Pakisto on oikein hyvä, oikein roolitettu ja nousupotentiaalinen.

***

Viime kaudella taisi hyökkäyksen 1-2 kentät olla Stewart-kaupan jälkeen näin:

Steen - Backes - Stewart
McDonald - Berglund - Oshie

Steen oli Perronin paikalla ja joutunee kolmosketjuun heti jos Perron palaa omalle tontilleen. Samalla D'Agostini tippuu neloseen, jos Steen tippuu kolmoseen. Tai ehkä neloseen tippuukin Langenbrunner.

Ykkösylivoimaa vedettiin loppukaudesta viisikolla:

Stewart - Berglund - McDonald
Shattenkirk - Pietrangelo

Ja jälki oli murhaavaa, etenkin Chris Stewart oli aivan liekeissä. Sama yv näytti olevan eilisessäkin harkkapelissä, sillä erolla, että ColaCola pelasi väliaikaisesti(?) Shattenkirkin paikalla.

***

Vaikka Jevgeni Grachev on ollut kova, niin uskoisin ukon joutuvan vielä farmiin, jos ilman waivereita miehen sinne voi lähettää? Stuntannee Perronia ja muita loukkaantumisia sen aikaa kuin tarvii? Arnottin ja Langenbrunnerin hankintojen jälkeen tuolla ei vaan oikein ole Gracheville tilaa, jos miehen vaan voi sinne alas ilman waivereita lähettää? Muussa tapauksessa Grachev jää ihan no-brainerina ylös.

Tulevaisuus näyttää joka tapauksessa todella kirkkaalta, kunhan nuo vanhat sotaratsut Arnott ja Langenbrunner poistuvat ja tekevät rosteriin tilaa.

Tulevat 3-4 kentät ?

D'Agostini - Arnott - Langenbrunner
Porter - Nichol - Sobotka
(Crombeen, Reaves)

***

Vuoden päästä ihannerosteri?

Perron - Backes - Stewart
Grachev - Berglund - Oshie
Steen - McDonald - D'Agostini
Porter - Sobotka - Crombeen

On siinä matskua 1-2-3 kenttiin. Power-house muodostumassa ja seura myynnissä? Ihme on, jos ei ostajaa löydy.


***

Grachevin kauppaaminen 3. kiekan vuoroon saattaa olla Glen Satherin yksi viime aikojen suurimmista munauksista. Jotenkin niin semmoinen 80 pisteen "köyhän miehen jevgenimalkin", on tuohon mieheen kirjoitettu.

Sather on rakentanut Rangersia varsin hyvin omiin prospecteihin perustuen, mutta oliko sitten prospectien ylitarjonnan vai minkä sokaisema kämmi tämä Grachevin kauppaaminen?

Ehkä taktiikkana oli se, että Grachev otetaan UFA:na takaisin vaikka 8 vuoden päästä sitten kun Richardsin soppari loppuu ja Grachev on 29-vuotias. Tai jotain.

 

[TaoTao]

Viime kaudella taisi hyökkäyksen 1-2 kentät olla Stewart-kaupan jälkeen näin:

Steen - Backes - Stewart
McDonald - Berglund - Oshie

Hienoa analyysia Henkalta.

Ymmärtääkseni nyt harjoituskaudella Berglund ja Stewart ovat pelanneet loistavasti yhteen. Kumpikin on isokokoisia hyviä kiekonsuojaajia, joten vastustajan pääsevät tosissaan vääntämään heitä vastaan.

Tosiaan vaikka Grachev on ollut hyvä, ei Bluesin leveässä materiaalissa tarkoita vielä edes alkukauden osalta ylösjäämistä. Perronin paikkaajana näkisin Grachevin aika ilmeisenä valintana. Etenkin tätä toivoo jo sen takia, että Grachev Berglundin ja Stewartin kanssa voi luoda aika pahan koostumuksen pideltäväksi. 188-senttinen Stewart olisi lyhin mies porukassa, jossa kaikilla vaaka heilahtaa sataseen ja liikettä sekä taitoa löytyy.

Langenbrunnerilla voi olla hyväkin paikka pelata nelosen roolissa, ja hoitaa isoa ylivoimavastuuta. Sitten löytyy vanhasta koneistosta virtaa kauden loppuvaiheisiin ja aina loukkaantumisten paikkaustehtävissä.

Ketjut voisivat olla sitten omissa hahmotelmissani jotain tällaista:

McDonald - Backes - Oshie
Grachev - Berglund - Stewart
Steen - Arnott - D'Agostini
Sobotka - Nichol - Langenbrunner
(Porter/Reaves/Crombeen)

Jos Grachev tiputetaan farmiin, niin Porter ottanee paikan nelosesta ja Crombeen ja Reaves vedetään pakasta niihin peleihin, jossa läski tummuu herkemmin.

 

[Iggy12]

Grachevin kauppaaminen 3. kiekan vuoroon saattaa olla Glen Satherin yksi viime aikojen suurimmista munauksista. Jotenkin niin semmoinen 80 pisteen "köyhän miehen jevgenimalkin", on tuohon mieheen kirjoitettu.

En nyt vielä julkistaisi tätä ryöstöksi Bluesille, koska Grachevin näytöt NHL-tasolla ovat hyvin vähäiset. Eikä ole AHL:ssä ollut mikään pistekone. Lisäksi KHL-peikko voi viedä Grachevin Venäjälle pelaamaan jos hän sattuu turhautumaan NHL-paikan tavoitteluun ja samaan aikaan tulee miljoonatarjous muualta. Sitten ei voi olla ollenkaan varma tuleeko hän koskaan takaisin. Tietysti kolmoskiekan varausvuorolla on aika pieni arvo muttei Grachev ollut kaupatessa paljoa sen arvokkaampi. Saapa nähdä mitä tulee tästä projektista...

 

[TaoTao]

Viimeisestä harjoitushöntsästä tylysti 0-4 kuokkaan Starsia vastaan. Miehistönä oli varsin sekalainen seurakunta, kun muun muassa Cheechoo nostettiin Peoriasta varta vasten tuota pelaamaan. Erikoinen ratkaisu mielestäni.

Kakkosmaalivahtitilanne ratkesi melko odotetulla tavalla, Bishop lähti Peoriaan ja Elliott stunttaa ylhäällä Halakia. Parempi näin, Elliott osoitti olevansa riittävän hyvä, ja nyt Bishop saa AHL:ssä enemmän pelejä mitä Halakin takana olisi tullut. Vaikkakin uskoisin Jake Allenin vievän ykkösvahdin paikan. Allen 60% ja Bishop loput on arvaukseni.

Reaves, Porter ja Grachev jatkavat ylhäällä, Crombeen teloi vasemman olkapäänsä. En ole tarkkaa tietoa löytänyt, mutta "joitakin viikkoja" luultavasti sivussa.

 

[TaoTao]

Lauantaina se sitten alkaa. Komiaa. Näin ennen starttia on aina kiva mehustella sitä, mitä muut ovat arvailleet Bluesin tulevasta kaudesta. Äkkiä kun muutamat previkat lukaisin, tulos oli tällainen:

The Hockey News: Lännen 7.
TSN.ca: Pudotuspeleihin
Veikkaaja: sijat 8-10, sivun 57 rankingissa lännen 8.
Urheilulehti: Lännen 8.
Jatkoaika.com: Ei asiaa pudotuspeleihin.

Eli siinä kintaalla arviot pyörivät. Vancouver, San Jose, Detroit, Chicago, Los Angeles, Nashville ja myös Anaheim ovat aika lailla monessa veikkauksessa viety Bluesin edelle.

Kehaistaan vielä loppuun Andy Stricklandin hyvää tarinaa Chris Stewartista, samalla toki myös Carolinassa pelaavasta velipojasta Anthonystä. Tässä linkki juttuun, www.truehockey.com

 

[Osmo Rapeli]

The Hockey News: Lännen 7.
TSN.ca: Pudotuspeleihin
Veikkaaja: sijat 8-10, sivun 57 rankingissa lännen 8.
Urheilulehti: Lännen 8.
Jatkoaika.com: Ei asiaa pudotuspeleihin.

En Blues-fanien itsensä tunnelmia tarkkaan tiedä, mutta itse lähtisin sellaisesta "pessimisti ei pety"-lähtökohdasta kerrankin liikkeelle. Pari edellistä kautta on jo pitänyt olla niitä "nyt se tapahtuu"-kausia, omissa silmissäni, mutta aina ovat loukkaantumiset ja muut sotkeneet sen kuvion. Lahjakas joukkuehan tuo kyllä edelleen on. Keklun mukanaolo herättää edelleen sympatioita Bluesiin.

Ja nuoriin luotan. Skeptinen sen sijaan olen Langenbrunnerin ja Arnottin onnistumisesta. Toki roolikin on rajallinen, mutta Arnott voi olla vain yksi romuttuja sakkiin lisää.

Kehittelin MM-kisoissa muuten liigapörssin kautta pientä lätkämiesrakkautta Patrik Berglundiin. Backesiin taas luotetaan fantasypuolella. Pidetään se mielessä.