St. Louis Blues 2011-12 - Playoffeihin?

[Deko]

Itse en kyllä näe Kubinalle mitään käyttöä, sillä mielestäni Bluesin puolustuksen oikea sivusta on Pietrangelon, Shattenkirkin ja Polakin myötä jo nykyisellään liigan ehdotonta eliittiä, ellei jopa suorastaan paras. Sen sijaan HFBoardsin liikkui taannoisen Avalanche-kamppailun aikoihin jotain juttua Kyle Quinceysta, jota pitäisin hyvänä korvaajana mahdollisesti lähtökuopissa kesällä olevalle Colaiacovolle ja (tämä omaa mutua) Quincey istuisi Colaiacovoa isompana ja fyysisempänä paremmin Hitchcockin kuvioihin. Ei tänne mitään Suteria kuitenkaan saada. ;)

Innolla odotan huomista, jolloin pääsee vihdoin seuraamaan Bluesin edesottamuksia kun Wild-peli sattuu alkamaan itselleni sopivaan aikaan..

 

[TaoTao]

Olipas huikea esitys koivutonta Wildia vastaan. Ylivoimaisen johtotäden puuttuessa sarjataulukon parinkymmenen pinnan ero näytti kentällä siltä, että siinä olisi AHL-jengi änärijätkiä vastaan. Laskin, että Minnesotan 13 laukauksesta kolme oli oikeasti vaarallisia. Jared Spurgeon ensimmäisessä erässä, ja sitten Nick Johnson pääsi kahdesti läpiajoon/puolittaiseen läpiajoon. Tosin nämä paikat olivatkin erittäin vaarallisia, mutta onneksi Elliott oli jälleen liekeissä.

Hienoa, että nuo vähemmän maaleja tehneet iskivät osumia. Uudeksi suosikikseni noussut Ryan Reaves tempaisi tolpan kautta, Barrett Jackman sai Josh Hardingilta kivat lahjat ja Vladi Sobotka lämmäsi kivan onetimerin. Ykköskenttä pyöritti jälleen peliä mainiosti, mutta pistetili ei nyt päässyt karttumaan. Pakit Pietrangelo ja Shattenkirk hakivat parit syötöt.

Lopussa hieman harmitti, ettei BJ tai Reaves päässyt irti, niin ääliömäisiä tempauksia siellä alkoi päätään seinään hakanneen Wildin puukäsiltä tulla. Onneksi tuomarit olivat suhteellisen hyvin hereillä ja heittelivät boksiin ja suihkuun pahimmat idiootit nopeasti.

 

[Deko]

Hyvä peli eikä Wildistä ollut oikeastaan mitään vastusta ensimmäisen erän jälkeen, mikä oli vielä edes kohtuullisen tasainen, mutta toinen erä olikin sitten jo vahvasti Blues-merkkinen. Hienoa oli katsella erityisesti Reavesin ja Sobotkan pelaamista muutenkin kun pelkästään maalien näkökulmasta. Tänään jatkuu United Centerissä pitkältä vierasreissulta kotiin palaavaa Chicagoa vastaan ja sekin peli sattuu alkamaan sopivaan aikaan, niin eiköhän tuota tule ainakin yritettyä katsoa.

 

[si1ma]

Helppo yhtyä Dekon ja Taotaon kehuihin. Kahdessa viimeisessä erässä kentällä oli periaatteessa yksi joukkue. Erityisesti tuo ylivoima alkaa näyttää huomattavasti paremmalta alkukauden rämpimisen jälkeen. Viivasta aukeaa jatkuvasti laukaisupaikkoja, kiitos hyvän kiekonliikuttelun ala Pietroangelo ja Shattenkirk. Tietysti muutkin mutta näiden herrojen varmuus viivassa on erityisesti pistänyt silmään. Toki on myönnettävä että vastustaja oli niin monta potkua perässä, että pelin hehkuttaminen tuntuu rikosluonteiselta. Huippupeli tulossa tänään nousukuntoista Chigacoa vastaan ja alkamisajankohta on mukavan varhainen, joten täytyy virittäytyä internet-vastaanottimen ääreen.

Lopussa hieman harmitti, ettei BJ tai Reaves päässyt irti, niin ääliömäisiä tempauksia siellä alkoi päätään seinään hakanneen Wildin puukäsiltä tulla.

Tuo loppun kahinointi jätti kyllä hieman hampaankoloon. Erityisesti Backesin telominen oli aikamoinen cheapshot. Toivon mukaan ensi kohtaamisessa Reaves ja kummpanit muistuttuvat herramiesmäisestä pelitavasta. Ainakin Fox sports mw:n selostajat väläyttelivät, että Shanahanillä olisi videoita katseltavana saa nähdä johtaako mihinkään. Peterssille mielestäni voisi muutaman pelin laittaa.

Täälläkin Blues-nuttuun väläytelty Pavel Kubina meni sitten Flyerssiin ja ei oikeastaan haittaa yhtään. Ylivoima ei tällä hetkellä kaipaa viivaan apuja ja Huskins oli ainakin eillen loistava maalinedustalla, kun vastustajan lentopallomailat alkoi heilua.

Pikkulisäys: Oli hienoa kun nuo raatajaosasto sai maalittomatputket poikki. Toivottavasti tuo poikii lisämaaleja, ainakin Sobotkalle muilla pysynee tuo hieman rauhallisempi tahti.

Tänään Chicagon kaatoon!!

 

[Nuottipaita]

Kubina meni Flyersiin ja sillä saletti, case is closed :) Wild kaatui työmyyriemme ansiosta komiasti, tuon pelin olisin halunnut katsella, mutta minkäs teet.

Niin paljon kuin treidejä rakastankin, niin eiköhän Bluesin joukkue ole tämän kauden osalta valmis. Huskins heiluu nyt omassa päässä ja kiekkovarmuutta ylöspäin tultaessa puolustuksessa piisaa muutenkin. Hyökkääjistä ei liene sivussa enää kuin Steen.

Kohti pleijareita ja finaalissa kyykytetään sitten Rangerseja :)

 

[Ranksu]

Onko kukaan seuraillut mikä on Cheechin tilanne? Onko jäämässä AHL tasolle lopullisesti?
Kuka mahdollisesti olisi lähitulevaisuudessa nousemassa ylös?

 

[lunde]

Tässä on Bluesin aloituskokoonpano Chicagoa vastaan:

Perron - Backes - Oshie
McDonald - Berglund - Langenbrunner
Sobotka - Arnott - Stewart
Crombeen - Nichol - Reaves

Jackman - Shattenkirk
Huskins - Pietrangelo
Russell - Polak

Elliot
(Bishop)

Oli jännä matsi. Blues vei ensimmäistä erää aika selvästi, mutta pelin loppua kohden ote kääntyi enemmän Hawksille. Aika pudotuspelimainen ottelu, jossa taklaukset menivät 30-26. Muuten rivalry-henkeä nähtiin vain vähän ja vasta kolmannen erän lopulla, kun ottelu oli jo ratkennut. Hieno nähdä, että Blues on taas kilpailukykyinen joukkue, vaikka ei se tietysti helpotakaan Chicagoa tiukassa Centralissa.

 

[Bosco]

Mitäköhän Blues aikoo tehdä Chris Stewartin suhteen? 56 pelissä on saanut aikaiseksi ainoastaan 11+11 tehot, mitkä eivät vastaa alkuunkaan kaveriin kohdistuvia odotuksia. Viimeisen 15 ottelun saldona ainoastaan yksi maali ja kaksi syöttöpistettä. Hitchcockin aikakaudella viettänyt paljon aikaa kolmos-ja neloskentällisissä. Blues valmistautuu Cup runiin, joten lähtisiköhän Stewart tässä trade deadlinella vaihdossa johonkin joukkuetta enemmän tällä kaudella vahvistavaan pelaajaan (puolustajaan?), vai riittääkö organisaatiolla kärsivällisyyttä kaverin suhteen?

 

[Nuottipaita]

Minä epäilen luottoa löytyvän vielä tämän kevään ajan. Entry Draftiin tultaessa tilanne voi olla toinen, mutta mikä on miehen markkina-arvo silloin? Bluesin GM:nä treidaisin itse Stewartin ja myös Berglundin pois; tuntuu, että he eivät oikein ole löytäneet säveltä Hitchin Bluesissa ja maisemanvaihdos voisi tehdä hyvää.

Kun Stewart treidattiin Bluesiin, hän tuntui olevan kaupan kulmakivi Bluesin kannalta. Sepä taisi ollakin herra Shattenkirk, jonka perään Blues enemmän oli. Toki odotukset Stewartia kohtaan varmaan olivat suuremmat silloin, mutta nyt tilanne on kääntynyt toisenlaiseksi. Shatty oli kaappaus!

Mä sanoisin, että lihoiksi vaan, mutta moni voi olla eri mieltä. Aika virattomaksi on kaveri nyky-Bluesissa jäänyt ja saatava korvaus voisi olla ihan hyvää luokkaa.

Epäilen kyllä, että treidejä ei juuri tulla näkemään; joukkue on kuitenkin ollut kokonaisuutena tikissä ja peli on kestänyt Stewartin ja Berglundinkin slumppaamisen. Jos he vaikka yllättävät pleijareissa :)

 

[Deko]

Stewartista luopuisin minäkin viimeistään drafin yhteydessä, sillä ensi kaudeksi on tehtävä tilaa Schwartzille ja Tarasenkolle ja Stewart olisi looginen luopumisen kohde ellei hän tee jatkoa alle kahdella miljoonalla. Mutta Berglund on huomattavasti visaisempi tapaus, sillä Bluesin tilanne sentteriprospectien kohdalla on kehno enkä myöskään laskisi sen varaan että kesän kuivilta UFA-markkinoilta löytyisi riittävän tasokas korvaaja sopuisaan hintaan. Voisihan McDonaldiin siirtää keskelle, mutta en näkisi sitäkään järkevänä vaihtoehtona loukkaantumisriskin vuoksi.

Ideaaleinta olisi jos Stewartin ja Berglundin saisi yhdessä vaihdettua laadukkaaaseen kakkossentteriin tyylin Weiss/Roy, mutta ei taida kukaan GM liigassa suostua tällaiseen treidiin. :D

 

[Mr. Smith]

Ideaaleinta olisi jos Stewartin ja Berglundin saisi yhdessä vaihdettua laadukkaaaseen kakkossentteriin tyylin Weiss/Roy, mutta ei taida kukaan GM liigassa suostua tällaiseen treidiin. :D

Itse taas veikkaan, että sekä Weiss että Roy lähtisivät helposti kaupassa missä tarjottaisiin Stewart ja Berglund. Pelkästään Berglund varmasti kiinnostaa joukkueita isona pelaajana, joka on vasta 23-vuotias ja tehnyt jo 50+ pistettä. Eikä Stewart ole kuin vuoden vanhempi ja vähän paremmat 60+ pistettä on jo tehtynä, kuten myös 28 maalia kahdella eri kaudella.

 

[Mängimies]

Ideaaleinta olisi jos Stewartin ja Berglundin saisi yhdessä vaihdettua laadukkaaaseen kakkossentteriin tyylin Weiss/Roy, mutta ei taida kukaan GM liigassa suostua tällaiseen treidiin. :D

Kyllä tuollaisella paketilla on pakko saada parempaa kuin Weiss tai Roy. Enpä tosin usko, että tuollainen treidi tapahtuisi. Eikös Berglund ole juuri se laadukas kakkossentteri, johon olet häntä treidaamassa?

 

[si1ma]

Kyllä tuollaisella paketilla on pakko saada parempaa kuin Weiss tai Roy.

No kyllä ihan varmasti pitäisi saada paljon enemmän tuollaisella paketilla. En olisi vielä valmis luopumaan kummastakaan. Kuten tuossa aikaisemmin esiteltiin molempien piste-ennätyksiä, niin lunastamatonta potentiaalia löytyy vaikka kuinka paljon. Eikä yksi kehno kausi kummankaan kohdalla laske markkina-arvoa. Aikaisintaan ensi kesän Draftissä voisi ajatella Stewartin kauppaamista jonnekkin itäisen konferenssin häntäpään joukkueisiin esim. jos Islanders haluaisi vahvistaa laituriosastoaan ja olisi valmis luopumaan kärkipään varausvuoroista. Kannattaa muistaa vielä mitä muuta liikkui kun Stewart tuli Bluessiin. Kyllä Shattenkirk ja Stewart oli mielestäni yhtä arvokkaita paloja kaupassa kuitenkin, kun vastine oli koko draftin ykkösvaraus Johnsson ja ykköspickki. Toki Shattenkirk on tällä hetkellä huomattavasti tärkeämpi pelaaja kuin Stewart, Mutta viime kauden näytöjen perusteella mies voi olla vielä yllättävän tärkeä palanen Bluesin play-off palapelissä. Mitä taas tulee tilan tekemiseen Scwartzille ja Tarasenkolle, niin toivon kyllä että kumpikin tulisi niin valmiina valmiina NHL:ään ettei kauppoja tarvita pelipaikan löytymiseen. Taas jos molemmat pelipaikan nappaa niin sitten kannattaa harkita "turhien" pelaajien pois kauppaamista.

Toivon ja ennustan edelleen maltillista siirtorajaa Bluessille.

 

[si1ma]

http://blues.nhl.com/club/news.htm?id=618175&navid=DL|STL|home
Jaahas jobin-postia Bluessille Jamie Langenbrunner sivussa murtuneen jalan vuoksi. Sairaslomaa ainakin neljä viikkoa. Nythän Hitchcockilla olisi sitten mahdollisuus koota ketju Berglund-Macdonald-Stewart. Kaksi alisuorittajaa ja yksi kestosairaslomalainen lähtisivät yksissä tuumin lentoon.

 

[Deko]

Hyvän esitys eilen Winnipegissä riitti lopulta voittoon rankkareiden jälkeen. Laukausmäärät (41-16 Winnipegille) eivät tällä kertaa kerro koko totuutta, sillä erityisesti ensimmäisessä erässä Jets-pelaajat ampuivat melkein joka paikasta, vaaralliset tilanteet olivat vähissä ja erätauolle poistuttiinkin Bluesin 2-0 -johdossa. Toisessa erässä Bluesin puolustus oli löperöä ja Jets pääsi nousemaan tasoihin huippuvireisen Wheelerin iskettyä kaksi maalia. Paikkoja enempäänkin oli, mutta onneksi Halak oli maalilla huippuvireessä. Kolmas erä olikin sitten tasaisempi ja molemmilta joukkueelta nähtiin aika varovaista pelaamista ja laadukkaita maalipaikkoja ei kummallakaan ollut. Jatkoerä oli Blues-merkkinen, paras paikka siunaantui Pietrangelolle, mutta hän ei onnistunut noustuaan ensin parhaalle vetosektorille.

Kokonaisuutena onnistunut viikko joskin pisteiden jakautuminen oli yllättävää, kotona jäätiin pisteittä ensimmäisen kerran sitten joulukuun alun mutta vieraissa onnistuttiin kaatamaan kaksi todella kovaa kotijoukkuetta.

 

[Nuottipaita]

The Fourth Period :: St. Louis Blues :: Blues trade Bishop to Senators

Ben Bishop treidattu Senatorseihin. Vaihdossa kakkoskiekan picki, hyvä treidi.

En nyt ole sen analyyttisempi, vaan toistan itseäni sujuvasti, hyvä treidi.

 

[Aunt Wang]

Ben Bishop treidattu Senatorseihin. Vaihdossa kakkoskiekan picki, hyvä treidi.

Eli käytännössä 3 kierros >< 2 kierros.
Hyvä kauppa.

 

[Deko]

Hienosti tuli road trip päätökseen 3-1 -voitolla San Josesta HFBoardsin perusteella ilmeisen dominoivan esityksen jälkeen. Kuusi vieraspeliä ja viisi voittoa, ei paha todellakaan. Ensi viikolla on edessä paluu kotikaukaloon kun vastaan asettuvat Chicago, Anaheim ja Columbus.

Tilastokatsausta sen verran että Blues saattaa jäädä runkosarjassa hyvinkin alle 160 päästettyyn maaliin. Se on hämmentävän hyvä suoritus.

si1malta, Nuottipaidalta tai TaoTaolta antaa tarkempaa raporttia vieraskiertueen otteista?

Otsikon perästä voisi varmaankin korvata kysymysmerkin huutomerkillä.

 

[Shard]

Noniin, Blues on ottanut kahden pisteen kaulan minun Punasiipiini. Täytyy kyllä sanoa että olen tätä odottanut. Edellisen Tkachuk-MacInnis-Pronger-Demitra-joukkueen jälkeen jälleenrakennus on kestänyt kauan, mutta olen aina tiennyt että kyllä ne sieltä pian tulevat. Ja niin on vihdoin tapahtunut. Olen aina sitä muille toitottanut (en tosin täällä jatkoajassa) ja ollut ihmeissäni kun Blues ei kovin näkyvää kehitystä ole aikaan saanut jos ei sitä oliko toissakauden huimaa kevätkautta lasketa.

Tämä kausi ei ole ollut edes ehjä Blues-hyökkien osalta. Lisäksi Berglundin ja Stewartin otteet eivät ole mitään kovin huimia olleet, päin vastoin. Mutta joukkueessa on kymmenen (lasken Oshien tähän, hän tulee sen tällä kaudella tekemään) urallaan 20 maalia kaudessa tehnyttä pelaajaa, joten muutama loukkaantuminen tai heikkovireiset pelaajat eivät maalintekoa noin vain vaimenna. Lisäksi ringissä on kolme mahtavaa roolipelaajaa, Sobotka, Nichol ja Reaves. Puolustuksen lujuutta ja taitavuutta en ole vielä edes maininnut, ja kaiken lukkona mainio maalivahtitandem. Täydellinen sekoitus kokemusta ja nuoruuden intoa. Hitchcock oli ilmeisesti se viimeinen tarvittava pala joka teki Bluesista Joukkueen. Tänä keväänä tuskin Blues vielä playoffeissa suuria ennakkosuosikkeja on, mutta ensi kaudesta lähtien voidaan puhua todellisena cup contenderina. Ei voi vastustajan leiristä kuin onnitella Davidson-Armstrong-parivaljakkoa (kai se presidentti vielä joukkueessa vetelee naruista?)

 

[arska07]

Kyllä teillä Blues-faneilla on ensimmäistä kertaa aikoihin aihetta hymyyn. On nimittäin joukkueenne pelannut huikean kauden. Syvyyttä löytyy jokaiselta pelipaikalta. Ei olisi edes yllätys vaikka joukkueenne menisi loppuun saakka.

PS. Finaaleissa kohdataan ;).

 

[Girardi #5]

Kyllä St. Louis Blues on yksi suurimpia yllättäjiä tällä kaudella, joukkueessa ei ehkä ole niitä kirkkaimpia tähtiä mutta löytyy kuitenkin sopiva sekoitus konkareita ja lupaavia nuoria. Koko joukkue pelaa vahvaa viisikkopeliä ja näin ollen maalinteko on ollut muilla vaikeaa Bluesia vastaan. Maalivahtikaksikko Halak & Elliott on myös ollut huikea! Ei sinne liigan kärkeen tuurilla päästä, playoffeissa nähdään!

 

[Nuottipaita]

Nyt on helppo hymyillä :) toki kautta on vielä jäljellä ja President´s Trophyyn matkaa, toivottavsti peli jatkuu yhtä kovatasoisena loppuun saakka eivätkä selät suoristu ennenaikaisesti.

Vuosia puhuttiin rebuildista ja omien varausten sisäänajamisesta, tulokset pysyivät silti laihoina. Muutokseen tarvittiin herrat Armstrong ja ennen kaikkea Hitchcock. Coach Kenny teilattiin kaikissa arvioissa menneen talven lumeksi ja vanhan liiton jääräksi, mutta minulla oli välittömästi nimityksen jälkeen hyvä maku suussa... liian ylpeäksi käyneet nuoret tarvitsivat vanhan liiton jurmua penkin päähän muistuttamaan työnteon tärkeydestä ja riittävästä määrästä nöyryyttä kentällä. Oppi on mennyt perille. Taitavasti Hitch on myös päivittänyt pelikirjansa ja ennen kaikkea mukauttanut filosofiansa Bluesin pelaajamateriaalin mukaan. Toki minäkään en osannut odottaa tällaista liitoa, vaan arvioin pudotuspelipaikan olevan realismia tällä nipulla ja Hitchcockin työmoraalilla... nyt ollaan sitten painelemassa NHL:n kärkipaikalla, mikäs siinä!

Ihailtavinta tässä nyky-Bluesissa on joukkueen sisäinen tasaisuus ja työmoraali. Joukkueen peli on kestänyt sellaistenkin huippupotentiaalien kuin Stewart ja Berglund (no, voittomaali viime yönä) pitkäkestoisenkin slumppaamisen... ratkaisijoita löytyy joka kentästä ja peli ei lepää yhden kahden huippumiehen harteilla. Toki jo paikoin puhkipuhuttu maalivahtipeli täytyy vielä kerran nostaa esille. Huikeaa, huikeaa. Kenttäpelaajien varmuus tarttui mokkeihin ja yhteispeli on maagista luokkaa. Huikea kaksikko!

Pudostuspelit ovat sitten oma maailmansa. Joukkueessa on leveyttä ja sitkeyttä, mutta myös kokemuksen puutetta. Tosin tuo kokemus on aina vähän sellainen perusjuttu, jota hoetaan playoffsien kynnyksellä, ilman viiden kannun harmaapartoja ei voi poffeissa voittaa :) olemmehan me ennenkin nähneet nuorilta joukkueilta kovia sarjoja ja huikeita venymisiä poffeissa, miksei siis nyt Bluesinkin kohdalla? Kerrankin kiekkokevät, jota voi kieli pitkällä odotella. Bluesin kevät voi tosin todellisena contenderina olla vasta 2013, mutta nyt on täydet saumat ja eväät iskeä päätyyn saakka.

 

[nixon74]

Nyt on Nixon74:kin saanut tunnukset luotua tänne ja pääsee pelkän lukemisen sijasta itsekkin osallistumaan asiantuntevaan keskusteluun.

Bluesia olen fanittanut n. viiden vuoden ajan ja itseasiassa olen päässyt seuraamaan joukkueen toimintaa melko mielenkiintoisella ajanhetkellä. Joukkueen jälleenrakennus näyttää vihdoin alkaneen tuottaa hedelmää, mistä kertoo ilmiselvästi (tietenkin) tuo koko NHL:n ykköstila tällä hetkellä, mutta myös se miltä se tekeminen siellä kentällä oikeasti näyttää. Täytyy kyllä kehua organisaation toimintaa viime vuosien aikana. Erittäin onnistuneet varaukset (Backes, Oshie, Perron, Berglund, Pietrangelo yms.) sekä melkoisen onnistuneet treidit joilla on saatu tarvittavaa syvyyttää tuohon kokoonpanoon. Tämänhetkinen maalivahtitandemikin on allekirjoittaneen mielestä ehdottomasti NHL:n paras (kyllä, parempi kuin Karhujen). Pikkuisen täytyy olla pettynyt Berglundin ja Stewartin panokseen tämän kauden osalta, varsinkin kun Stewart oli ilmiliekeissä viime kaudella Bluesiin tultuaan. Berglundista sen verran, että miehen taso näyttää vaihtelevan illasta toiseen hurjasti, sekä jo yksittäisen pelin sisällä taso näyttää vaihtelevan vaihdosta toiseen vähän liikaa. No tämä on sellainen asia, joka useilla nuorilla pelaajilla korjaantuu kokemuksen kautta, mikäli tekemisen meininki vaan säilyy jatkuvasti hyvänä.

Halak on näyttänyt jo Montrealin aikoinaan olevansa suurten pelien mies, joten täältä osin löytyy paljon luottoa joukkueen loppukauden otteisiin ja varsinkin pleijareihin. Nyt tavoitteeksi se Presidents Trophy! Vaikka joukkueen suorittaminen on tällä hetkellä kenties NHL:n parasta, ja tuntuu että joukkue pelaa jo runkosarjassa playoff-kiekkoa, niin en aivan lähtisi nuottipaitoja veikkailemaan Stanley Cupin voittotaistoihin asti. Sen verran kokeneempia ja rutinoitunempia playoff-joukkueita sarjasta kuitenkin löytyy. Totta on sekin, että Bluesilta löytyy nyt jo kokeneita kehäkettuja, kuten Arnott, Langenbrunner ja Nichol, jotka varmasti osoittavat arvonsa pleijareissa. Toivottavasti olen väärässä, ja kokenut Hitchcock pystyy puristamaan tästä nuoresta nipusta kaiken sen potentiaalin irti ja St. Louissa soivat duurisoinnut jo tänä kesänä. Tulevaisuudessa on sitten jo lupa ihan tosissaan odottaa sitä Stanleyta, mikäli joukkueen runko saadaan pidettyä samantasoisena, ja nuoret nuottipaidat ottavat vielä sen yhden askeleen eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan erittäin hieno kausi Bluesilla toistaiseksi takana, toivottavasti jatkuu samanlaisena kevään ratkaisupeleihin asti, eikä tuolla nuorella nipulla ala nousta kusi hattuun (mitä en todellakaan usko jo Hitchcockin valmennustapaa tuntien). Toivottavasti tänne ketjuun saadaan lisää aktiivisuutta, itse pyrin katsomaan mahdollisimman paljon joukkueen pelejä ja kirjoittelemaan tänne raportteja.

 

[TaoTao]

Taitavasti Hitch on myös päivittänyt pelikirjansa ja ennen kaikkea mukauttanut filosofiansa Bluesin pelaajamateriaalin mukaan. Toki minäkään en osannut odottaa tällaista liitoa, vaan arvioin pudotuspelipaikan olevan realismia tällä nipulla ja Hitchcockin työmoraalilla... nyt ollaan sitten painelemassa NHL:n kärkipaikalla, mikäs siinä!

Ihailtavinta tässä nyky-Bluesissa on joukkueen sisäinen tasaisuus ja työmoraali. Joukkueen peli on kestänyt sellaistenkin huippupotentiaalien kuin Stewart ja Berglund (no, voittomaali viime yönä) pitkäkestoisenkin slumppaamisen...

Täältä löytyy yksi kaveri, joka rehellisesti voi nostaa heti tassua pystyyn että dumasin vahvasti Hitchin hankinnan. Mutta niin vain Hopeakettu oli päivittänyt pelikirjansa hyvin aktiiviseksi ja moderniksi. Ja kuten Nuottipaita yllä totesi, se on luotu juuri joukkueen rungolle sopivaksi ja saanut pelaajat heti alusta asti puhaltamaan pelitaktiikan puolesta.

Ja Bluesin pelitaktiikka voi näyttää jonkun silmään inan puolustusvoittoiselta, jonkun mielestä träpiltä, ja tilastot vähiten maaleja päästäneenä jenginä puhuu puolestaan. Mutta Andy Strickland twiittasi toisaalta mielenkiintoisen faktan tämän kauden peleistä: Blues on nyt 35-0, kun on tehnyt ottelussa kolme maalia tai enemmän. Että paljon on myös kiinni sen hyökkäyspään tasaisista tehoista.

Tartutaan vielä kaksikkoon Stewart - Berglund jälkimmäisen osalta, Patrikilla on ollut selkeää heräilemistä sen jälkeen kun on saanut Perronia ja etenkin McDonaldia vierelleen. Helmikuu itseasiassa meni äkkiä laskien 10 pistettä 15 pelissä, mikä on koko kauteen nähden selkeä parannus.

 

[TaoTao]

Berglundista sen verran, että miehen taso näyttää vaihtelevan illasta toiseen hurjasti, sekä jo yksittäisen pelin sisällä taso näyttää vaihtelevan vaihdosta toiseen vähän liikaa. No tämä on sellainen asia, joka useilla nuorilla pelaajilla korjaantuu kokemuksen kautta, mikäli tekemisen meininki vaan säilyy jatkuvasti hyvänä.

Tervetuloa joukkoon, ja tartutaan tähän heti sen verran, että samansuuntaisia havaintoja olet tehnyt kuin minäkin. Olen pienessä päässäni karkeasti stereotypioinut Berglundin sellaiseksi köyhän miehen Olli Jokiseksi. Leftin senttereitä, kookas varsi mutta ok liike. Kumpikaan ei ole pelintekijä sanan varsinaisessa merkityksessä. Berglund tulee olemaan köyhän miehen Jokinen juuri niin kauan, kun ymmärtää mitä työkaluja pienessä kaukalossa kannattaa hyödyntää. Isossa kaukalossa hän tietää jo ne, mistä on hyviä näyttöjä MM-kisoista.

Näkisin vertaukseni Olliin siinä mielessä hyvänä, että Jokisella oli samanlaisia kasvukipuja etsiä rooliaan liigassa. Lopulta muistaakseni Iron Mike Keenan käytti paljon aikaa ja kaivoi nuo seikat Ollista esiin.

Berglund on nähdäkseni nyt hyvässä paikassa Perronin ja McDonaldin välissä. Taiturit hoitavat kiekon, Berglund saa painaa tekemässä tilaa ja vähän hakemassa itseään. Kun tai jos sieltä löytyy SE jokin ja itseluottamus natsaa kohdilleen, alkaa tehoja tippua varmasti eri malliin.