Sosialidemokraatit – SDP

[heavy]

Halosen presidenttiys on suomen poliittisen historian häpeäpilkku.

Kekkosen valinta poikkeuslain avulla on se oikea häpeäpilkku.

 

[Cobol]

Näinhän sitä toki Haloseen kielteisesti suhtautuvien keskuudessa ajatellaan, että hänen valinnan syy oli yksinomaan sukupuoli. Tokihan tuo on erittäin laiskaa ja yksioikoista ajattelua.

Jos mietitään vuoden 2000 pressanvaalia, niin eniten sukupuolestaan hyötynyt ehdokas oli Esko Aho. Tuohon aikaan oli vielä todella paljon konservatiivisten miesäänestäjien keskuudessa porukkaa, jolle naisen äänestäminen ei ollut vaihtoehto ollenkaan. Kun vaalin viidestä pääehdokkaasta 4/5 oli naisia, niin aika ilmeistä oli, että Aholla oli lähes tulkoon paraatimarssi vaalin toiselle kierrokselle. Se, miksi Halonen oli ensimmäisellä kierroksella täysin suvereeni verrattuna Uosukaiseen, Rehniin tai Hautalaan, ei varmasti liittynyt millään tavalla sukupuoleen, vaan Halosen persoonaan, ulkopoliittiseen kokemukseen ja osaamiseen sekä toki myös demareiden kovassa iskussa olleeseen puoluekoneistoon.

2000 vaalin toisella kierroksella mies vs. nainen oli toki yksi keskeinen vastakkainasettelu, mutta ei suinkaan ainoa. Vastakkain olivat yhtä lailla myös vasemmistolainen ja porvari, liberaali ja konservatiivi, stadilainen ja maalainen, yksinhuoltaja ja perinteisten perhearvojen kannattaja, ateisti ja uskovainen jne. Jotkut gallupit povasivat Aholle voittoa toisella kierroksella. Ainakin joissain arvioissa vaali kääntyi Halosen hyväksi, koska Ahon kampanja rupesi räikeästi korostamaan perinteisten.perhearvojen ja uskonnon merkitystä. Joka vieroksutti kaupunkilaisia porvareita ja osa käänsi kelkkansa liberaalimman Halosen vankkureihin.

Se on totta, että vuonna 2000 oli jonkin verran sellaista puoluerajat ylittävää naisasialiikettä, joka edesautti Halosen pärjäämistä. Toisaalta vahva naisasialiike oli jo 1994, mutta ei se silti auttanut Rehniä voittoon asti. Ja jenkeissä 2016 Clintonin tukena oli erittäin vahva naisasialiike, mutta silti Trump porhalsi ennakko-odotuksien vastaisesti voittoon. Näiden esimerkkienkin valossa pidän harhaisena arviona, jos näkee Halosen pääsyn Suomen presidentiksi johtuneen pääasiassa sukupuolesta. Jos sama henkilö on edelleenkin ainoa suomalainen nainen sekä ulkoministerinä että tasavallan.presidenttinä, niin ehkä loogista on ajatella, että hänellä on myös aika hemmetin kovaa osaamista. Etenkin, kun Halosen uramenestys ei varmaan kenenkään mielestä ole perustunut tyrmäävään ulkonäköön.

Paljon hyvää asiaa, jonka voi allekirjoittaa. Eri mieltä olen kuitenkin mm. siitä, että Halosta ei olisi valittu merkittävässä määrin siksi, että hän oli nainen. Tuntemiani oikeistolaisia naisia ja miehiä äänesti Halosta (vs. Aho), jotta Suomeen saadaan ensimmäinen naispresidentti. Se vaan tuntui silloin tärkeältä saavutukselta. Totta on, että kyvykkäistä miehistä oli pulaa ja totta on sekin, että Ahoa vieroksuttiin oikeallakin jossain määrin hänen keskustalaisen konservatiivisuutensa vuoksi. Ennen Halosen valintaa pressaksi elettiin aikaa, jolloin monissa kysymyksissä SDP ja Kokoomus olivat lähellä toisiaan ja Keskusta sivumapana tästä kaksikosta.

Halosta ei siis valittu presidentiksi vain siksi, että on nainen. Mutta se, että Halonen oli nainen, toi hänelle tarvittavia lisä-ääniä sieltä, mistä niitä ei muuten olisi tullut.

 

[/dev/null]

Paljon hyvää asiaa, jonka voi allekirjoittaa. Eri mieltä olen kuitenkin mm. siitä, että Halosta ei olisi valittu merkittävässä määrin siksi, että hän oli nainen. Tuntemiani oikeistolaisia naisia ja miehiä äänesti Halosta (vs. Aho), jotta Suomeen saadaan ensimmäinen naispresidentti. Se vaan tuntui silloin tärkeältä saavutukselta. Totta on, että kyvykkäistä miehistä oli pulaa ja totta on sekin, että Ahoa vieroksuttiin oikeallakin jossain määrin hänen keskustalaisen konservatiivisuutensa vuoksi. Ennen Halosen valintaa pressaksi elettiin aikaa, jolloin monissa kysymyksissä SDP ja Kokoomus olivat lähellä toisiaan ja Keskusta sivumapana tästä kaksikosta.

Halosta ei siis valittu presidentiksi vain siksi, että on nainen. Mutta se, että Halonen oli nainen, toi hänelle tarvittavia lisä-ääniä sieltä, mistä niitä ei muuten olisi tullut.

Ahon kansansuosiota painoi ysärilaman hoito, kaikki tuntee ihmisiä jotka menettivät paljon. Jotkut menettivät myös henkensä. Oliko toiminta hyvää vai huonoa, sitä voi spekuloida.

Itse äänestin Ahoa koska en Haloskaa olisi äänestänyt vaikka makarov-pistooli olisi ollut niskassa. En kuitenkaan ole Ahon fani, kaukana siitä.

 

[Cobol]

Ahon kansansuosiota painoi ysärilaman hoito, kaikki tuntee ihmisiä jotka menettivät paljon. Jotkut menettivät myös henkensä. Oliko toiminta hyvää vai huonoa, sitä voi spekuloida.

Itse äänestin Ahoa koska en Haloskaa olisi äänestänyt vaikka makarov-pistooli olisi ollut niskassa. En kuitenkaan ole Ahon fani, kaukana siitä.

Näin oli. Aho koettiin kylmäksi. Silti Halonen sai vain sen 51.x äänistä ja valittiin pressaksi. Äänestysprosentti oli kova: naiset kävivät äänestämässä vuoden 2000 vaaleissa ahkerammin kuin miehet ja naisten äänestysprosentti oli 83,0 %, miesten 77,2 %.

 

[finnjewel]

Markku Salomaa on tehnyt kirjan Tarja Halosesta, ja Salomaan teksti on mielenkiintoista:

Merkelin pisteet minun silmissäni nousevat näiden juttujen myötä. Vaikka Angelakaan ei ehkä aina ole välttynyt DDR:n painolastilta, niin hauskaa, jos on kokenut Halosen rynnivän niin selvästi vasemmalta ohi.

 

[PePo_17]

Kekkosen valinta poikkeuslain avulla on se oikea häpeäpilkku.

No. Korjaan sen verran, että Halosen presidenttiys oli yksi Suomen poliittisen historian häpeäpilkuista. Totta on tuo Kekkosen valinnan kyseenalaisuus.

 

[Cobol]

Merkelin pisteet minun silmissäni nousevat näiden juttujen myötä. Vaikka Angelakaan ei ehkä aina ole välttynyt DDR:n painolastilta, niin hauskaa, jos on kokenut Halosen rynnivän niin selvästi vasemmalta ohi.

Totta.

Mielenkiintoisesti Halonen liitettiin muuten Kremliin Rusin ja Korhosenkin kirjassa. Rusihan oli presidentti Ahtisaaren lähimpiä avustajia, jonka tie katkesi aiheettomaan vakoiluepäilyyn ja sai myös Ahtisaaren vaikeaan tilanteeseen. Tuon kirjan mukaan Ahtisaari sai tietonsa Rusi-epäilyistä supolta. Supon johdossa oli Seppo Nevala, joka oli ollut Kalevi Sorsan (sd.) poliittinen sihteeri tämän pääministeriaikana. Ja Halonen taas nimesi omaksi tärkeäksi taustapirukseen - Kalevi Sorsan. Todettakoon sivujuonena, että Rusin takana seisoi keskustan Olli Rehn. Häntä on paljolti kiittäminen siitä, että aiheeton syytös saatiin vihdoin kumottua.

Rusi ja Korhonen syyttävät varsin suoraan Halosen nostosta nimeämiään demareita, joita en enää itse muista. Halonen hoidettiin kuitenkin kampanjoimaan ja lopulta presidentiksi SDP:n puheenjohtaja Sorsan tuella, eikä Ahtisaari lähtenyt puoluettaan vastaan, joka olisi vaatinut hänet vielä demarien esivaaliinkin. Siinä Ahtisaari tuskin olisi pärjännyt tuossa tilanteessa.

 

[/dev/null]

No. Korjaan sen verran, että Halosen presidenttiys oli yksi Suomen poliittisen historian häpeäpilkuista. Totta on tuo Kekkosen valinnan kyseenalaisuus.

Nämä kaksi tapahtumaa ovat Suomen historian ja suomalaisen demokratian mustia hetkiä.

Halosen valinta oli kuitenkin vaaleissa, siten prosessien mukaan mennyt, vaikka kamala juttu. Kertoo kuinka hyvin äänestäjät tietää mikä ehdokas on naisiaan.

Kekkosen valinta poikkeuslailla oli karmea tapahtuma. Ja millä tavalla suoraselkäinen mies Georg C Ehrnrooth lytättiin joka kehtasi sitä arvostella.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei Halosta voi kukaan laskea maltilliseksi, kaukana siitä. Aho vastaan Halonen, niin muistan lukeneeni jostain ja ostan ajatuksen, että ratkaisu syntyi tässä ehkä enemmänkin mies/ nainen akselilla. Suomeen osa ajoi vahvasti ensimmäistä naispresidenttiä.

Kyllä. Moni Kokoomusta tavallisesti äänestävä nainen ja jopa Kokoomuksen naisjäsen äänesti vuoden 2000 presidentinvaalien ykköskierroksella ja viimeistään kakkoskierroksilla Halosta. Uosukaisen ääniosuus oli suhteessa Kokoomuksen senhetkiseen kannatukseen todella roimasti alakanttiin. Vaikka Riittakin on tietysti nainen, niin hän lähinnä uhrautui valovoimaisena veteraanipoliitikkojen ehdokkaaksi tilanteessa, jossa Halonen oli ehtinyt profiloitua julkisuuspelissä ehdottomaksi ykkösnaisehdokkaaksi. Ei Uosukaisella ollut vaaleissa mitään jakoa, ja tuskin olisi ollut, vaikka hänet olisi nimetty jo kuukausia aiemmin Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Niinistöllä olisi saattanut ollakin mahdollisuuksia, mutta kyllähän asetelma oli noina aikoina juuri se, että ennen kaikkea naiset halusivat naisen presidentiksi. Sen he saivat, ja saivat myös demaripuolueesta kotinsa löytäneen laitavasemmistolaisen, joka olisi ajatusmaailmaltaan istunut vallan sujuvasti Vasemmistoliittoon tai jkommunisteihin.

Halosta 2000 ja 2006 äänestäneissä on nähdäkseni kohtalainen joukko heitä, jotka ovat jälkeenpäin katuneet Halosen äänestämistä. Muutaman tiedän ja tunnen, jotka ovat sanoneet tuon ääneen.

Tasapuolinen presidentti Halonen ei ollut, eikä varsinkaan toisella kaudellaan pyrkinyt sellaista edes teeskentelemään. Tuo itäsuuntaan kumartaminen ja sosialistisen diktatuurien ymmärtäminen tai jopa palvominen sai myös heijasteita Halosen kotimaahan liityvissä kannanotoissa. Vuoden 1918 tapahtumien 90-vuotistilaisuuksista Halonen noteerasi ainoastaan punikkien juhlat, ”tiedättehän taustani”. En mitenkään usko, että vastaavaa olisi ollut odotettavissa Koivistolta tai Ahtisaarelta, eikä Niinistöltäkään valkoiseen suuntaan. Tämä oli varmaankin sitä paljon puhuttua Halosen arvojohtamista. Halonen haistatti pitkät niille, jotka vuonna 1918 estivät Suomen vähittäisen liukumisen neuvostotasavallaksi, mikä olisi ollut hyvin todennäköisesti Suomen myöhempi kohtalo, jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan.

 

[Barnes]

Sodan jälkeisistä pressoista Ahtisaari on suuri poikkeus ja päätä ylempänä muita.

"Kai" Koivistolla ja Paasikivellä ne näytöt vielä himpun korkeammalle menevät.

Uosukaisen ääniosuus oli suhteessa Kokoomuksen senhetkiseen kannatukseen todella roimasti alakanttiin. Vaikka Riittakin on tietysti nainen, niin hän lähinnä uhrautui valovoimaisena veteraanipoliitikkojen ehdokkaaksi tilanteessa, jossa Halonen oli ehtinyt profiloitua julkisuuspelissä ehdottomaksi ykkösnaisehdokkaaksi. Ei Uosukaisella ollut vaaleissa mitään jakoa, ja tuskin olisi ollut, vaikka hänet olisi nimetty jo kuukausia aiemmin Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.

Muistanko ihan väärin, kun väitän että Uosukainen jopa johti jotain gallupeja? (vrt. Eeva Kuuskoski pre-1994) Kampanja tosiaan oli puhditon, mistä Uosukainen itsekin on puhunut.

Tavallaan olisi jännä nähdä, mihin Halosen kannatus tänä päivänä presidentinvaalissa riittäisi. Ei hän toki ehdolle tule asettumaan, vaikka SDP:stä Urpilaisen ohella ainoa mahdollinen - Marin ei missään skenaariossa ehdolle asetu - demari kakkoskiekalle olisikin.

 

[erku]

Uosukaisen ääniosuus oli suhteessa Kokoomuksen senhetkiseen kannatukseen todella roimasti alakanttiin. Vaikka Riittakin on tietysti nainen, niin hän lähinnä uhrautui valovoimaisena veteraanipoliitikkojen ehdokkaaksi tilanteessa, jossa Halonen oli ehtinyt profiloitua julkisuuspelissä ehdottomaksi ykkösnaisehdokkaaksi. Ei Uosukaisella ollut vaaleissa mitään jakoa, ja tuskin olisi ollut, vaikka hänet olisi nimetty jo kuukausia aiemmin Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.

Heh. Aika mielenkiintoinen kirjoitus, kun peilaa faktoihin.

Kun kaikki ehdokkaat syksyllä 1999 olivat selvillä ja ekat gallupit julkaistiin, oli Halonen niissä kaukana sekä Uosukaisen että Rehnin takana. Vasta ihan joulun alla oli eka gallup, jossa Halosen kannatus oli korkeampi kuin Uosukaisella.

Täten on aika vaikeaa mieltää väitettäsi siitä, että Halonen olisi ollut jokin selvä naisten ykkösehdokas jo etukäteen, miksikään muuksi kuin silkaksi paskapuheeksi.

 

[hammer lynx]

Rusi ja Korhonen syyttävät varsin suoraan Halosen nostosta nimeämiään demareita, joita en enää itse muista. Halonen hoidettiin kuitenkin kampanjoimaan ja lopulta presidentiksi SDP:n puheenjohtaja Sorsan tuella, eikä Ahtisaari lähtenyt puoluettaan vastaan, joka olisi vaatinut hänet vielä demarien esivaaliinkin. Siinä Ahtisaari tuskin olisi pärjännyt tuossa tilanteessa.

Tähän vielä sellainen lisäys että demarien sisäinen vaali vuoden 94 ehdokkaaksi oli avoin kaikille. Ei vaadittu demarien jäsenkirjaa. Itsekin kävin äänestämässä Ahtisaarta kommari-sorsaa vastaan. 2000-vaaleihin vaaditiin jo demarien jäsenkirja. Stasi-demarit halusivat päästä Ahtisaaresta eroon kun oli liian isänmaallinen.

 

[erku]

Rusi ja Korhonen syyttävät varsin suoraan Halosen nostosta nimeämiään demareita, joita en enää itse muista. Halonen hoidettiin kuitenkin kampanjoimaan ja lopulta presidentiksi SDP:n puheenjohtaja Sorsan tuella, eikä Ahtisaari lähtenyt puoluettaan vastaan, joka olisi vaatinut hänet vielä demarien esivaaliinkin. Siinä Ahtisaari tuskin olisi pärjännyt tuossa tilanteessa.

En ihan ymmärrä tätä tekstiä. Sorsan puheenjohtajuus demareissa päättyi jo 1980-luvulla ja vuonna 1999 hän oli täysin ulkokehällä, mitä tuli demarien päätöksentekoon. Täten en käsitä, muten hänen tukensa Haloselle olisi ollut niin merkittävä kuin tässä kirjoitat.

Ahtisaaren suuri ongelma oli hänen heikko kansansuosio. Yleensä jatkokautta tavoitteleva istuva pressa dominoi mielipidetiedusteluja ja vasta vaalien alla tilanne mahdollisesti tasaantuu. Ahtisaaren lähtökohta vuoden 2000 vaaleihin oli surkea, kun esimerkiksi helmikuussa 1999 julkaistussa gallupissa hän oli 8 prosenttiyksikköä Rehniä perässä ja lähes tasoissa Uosukaisen ja Ahon kanssa. Tuossa kohtaa ei mielestäni ollut kovinkaan ihmeellistä tai dramaattista, että demarit alkoivat kartoittaa muitakin vaihtoehtoja ehdokkaaksi ja kyhätä puolueen sisäistä esivaalia.

 

[heavy]

Halosta 2000 ja 2004 äänestäneissä

Sen verran pitää niuhottaa että Suomessa ei presidenttiä äänestetä neljän vuoden välein, kuten jenkeissä

 

[Sako]

"Kai" Koivistolla ja Paasikivellä ne näytöt vielä himpun korkeammalle menevät.

Koivisto yritti uhrata Viron Neuvostoliiton säilymisen alttarilla ja lahjoitti Karjalan pois. Onneksi ei torpannut EU-jäsenyyttä, vaikka jälkeen päin taisi sitä katua ainakin vähän. Paasikivi oli Stalinin valitsema myöntyväisyysmies. Sen verran Kekkosta parempi, että piti laillisuudesta kiinni.

 

[Alejandro]

Koivisto yritti uhrata Viron Neuvostoliiton säilymisen alttarilla ja lahjoitti Karjalan pois.

Miten Koivisto yritti uhrata Viron? Melkoinen väite ja näkökulma. Saisit avata lisää.

Tuosta Karjalan palautuksesta on varmasti käyty mahdolliset näkökulmat läpi, mutta oletko tosiaan sitä mieltä, että a) Venäjä olisi luopunut Karjalasta ja b) sen olleen Suomelle järkevää? Laman keskellä oli muutenkin sisäpoliittisia ongelmia, niin tuollainen takapajuisen ja infrastruktuuriltaan ala-arvoisen arvottoman maapläntin hankinta olisikin ollut aivan hölmöläisten hommaa. Jos yhidstyneellä Saksalla on mennyt noin 100 miljardia euroa joka vuosi vanhan itä-Saksan pumppaamiseen, niin paljonkohan Suomella olisi tähän mennessä palanut rahaa Karjalan ehostamiseen? Veikkaan, että aivan liikaa. DDR oli kuitenkin kehittynein itäblokin maa monella tapaa. Eikä niitä kaikkia venäläisiä olisi saatu varmaan häädettyäkään pois Karjalan kunnailta. Olisi sitten kiva ponnahduslauta Kremlille nykyaikaisia kriisejä ajatellen.

Minulla on vielä juuria menetetyille alueille, mutta ne ovat tosiaan menetettyjä. Turhaa enää haikailla perään.

 

[Cobol]

En ihan ymmärrä tätä tekstiä. Sorsan puheenjohtajuus demareissa päättyi jo 1980-luvulla ja vuonna 1999 hän oli täysin ulkokehällä, mitä tuli demarien päätöksentekoon. Täten en käsitä, muten hänen tukensa Haloselle olisi ollut niin merkittävä kuin tässä kirjoitat.

Ulkomuistista sen kirjoitin. Lähteenä oli Halosen kirja, haastattelut, Rusi ja muita. Kyllä se niin meni, että Halosen mukaan tuohon aikaan oli naisen takana oltava mies pärjätäkseen ja päästäkseen eteenpäin. Halonen kertoi, että hänen takanaan oli Kalevi Sorsa. Mutta kyse oli enemmän koko Halosen noususta, ei vain presidentiksi valitsemisesta.

Kalevi Sorsa oli KGB:n miehiä. Häntä vierastivat siksi myös eurooppalaiset demarit. Aikanaan salaisessa asiakirjassa Kalevi Sorsaa pidettiin ”luotettavana yhteistoimintahenkilönä” Kremlille. Linkki asiakirjasta löytyi mm. Washington Postin kirjoituksesta.

Suomettumisen aika heittää edelleen varjonsa suomalaiseen politiikkaan. Asioiden rehellinen läpikäyminen edistäisi suomalaisten itsekunnioitusta ja vähentäisi poliittisten ristiriitojen kasvua. Nyt liian monella taholla on edelleen halu pokkuroida Kremliin, jotta sieltä ei kerrota heidän kannaltaan ikäviä totuuksia. SDP luisui osin väärälle puolelle Keskustan kanssa. Ehkäpä Sanna Marin olisi valmis avaamaan arkistoja. Ilman rehellisyyttä Venäjä kiristää Suomea aina uudelleen ja uudelleen asioilla, joita se haluaa Suomen edistävän uhaten paljastaa, ketä KGB:tä ja Neuvostoliittoa auttoivat.

 

[Sako]

@Alejandro

Mauno Koiviston kiistanalainen maine Virossa – Politiikasta

Valtiomies Koivisto muistetaan myös Suomenlahden toisella rannalla. Siellä hänen maineensa on kenties kiistanalaisempi.

politiikasta.fi

Miksi Mauno Koivisto vesitti Karjalan palautuksen? Kirjailija löytää kaksi tärkeää syytä

Jo 1980-luvulla virinnyt keskustelu sodassa menetetyn Karjalan saamisesta takaisin sai vauhtia Neuvostoliiton hajoamisesta syksyllä 1991.

www.iltalehti.fi

 

[Barnes]

Koivisto yritti uhrata Viron Neuvostoliiton säilymisen alttarilla ja lahjoitti Karjalan pois. Onneksi ei torpannut EU-jäsenyyttä, vaikka jälkeen päin taisi sitä katua ainakin vähän. Paasikivi oli Stalinin valitsema myöntyväisyysmies. Sen verran Kekkosta parempi, että piti laillisuudesta kiinni.

Paasikivi oli pragmaatikko, joka ymmärsi ettei neukkujen kanssa kannata pelata herttaa. Ilmeisesti olisi pitänyt taistella viimeiseen mieheen ja huomata, kuinka Suomesta tuli Viro?

Sotaveteraani Koivisto nimenomaan ajoi Suomea läntiseksi yhteiskunnaksi Kekkosen jäljiltä. EU-jäsenyydessä hän on keskeinen henkilö, kun sai SDP:n sen taakse ja Lipponen otti viestikapulan tämän jälkeen kannettavakseen (toki Paavo ja Esko ovat sittemmin alkaneet kiinnostua ruplista).

Ilman Manun parlamentarismia meillä saattaisi olla valtionjohtajana joku todellinen idän ystävä, jonka pillin mukaan on pakko tanssia.

Karjalan kohdalla Koivisto nimenomaan oli kaukonäköinen: se olisi ollut Suomen oma Krim. Puhtaasti talouden kannalta Suomessa on jo riittävästi tekohengitettäviä alueita ja varsinkaan 90-luvun alussa rahaa ei ollut juuri mihinkään. Mitä näet, että sillä alueella tehtäisiin. Siis muutakin kuin oltaisi haettu hyvitystä 40-luvulta.

 

[erku]

Karjalan kohdalla Koivisto nimenomaan oli kaukonäköinen: se olisi ollut Suomen oma Krim. Puhtaasti talouden kannalta Suomessa on jo riittävästi tekohengitettäviä alueita ja varsinkaan 90-luvun alussa rahaa ei ollut juuri mihinkään. Mitä näet, että sillä alueella tehtäisiin. Siis muutakin kuin oltaisi haettu hyvitystä 40-luvulta.

Nostalgia ja suur-Suomi -larppaus ne kai päätekijät ovat Karjala takaisin -retoriikan taustalla. Mitään järkeä ei tietenkään ole haikailla itselleen aluetta, jossa talous on kehittymätöntä, ihmiset heikosti kouluttautuneita, infra huonoa ja niin edelleen.

 

[adolf]

Halosta 2000 ja 2004 äänestäneissä on nähdäkseni kohtalainen joukko heitä, jotka ovat jälkeenpäin katuneet Halosen äänestämistä. Muutaman tiedän ja tunnen, jotka ovat sanoneet tuon ääneen.

Halonen taisi saada noissa vaaleissa paljon ääniä ihan vain sen takia, että on nainen. Mutta sitten kun asian miettii toisin päin, niin taisi se Ahokin saada paljon ääniä ihan vain sen takia, että on mies.

 

[Cobol]

Halonen taisi saada noissa vaaleissa paljon ääniä ihan vain sen takia, että on nainen. Mutta sitten kun asian miettii toisin päin, niin taisi se Ahokin saada paljon ääniä ihan vain sen takia, että on mies.

Halosta ei valittu presidentiksi vain siksi, että on nainen. Mutta se, että Halonen oli nainen, toi hänelle tarvittavia lisä-ääniä sieltä, mistä niitä ei muuten olisi tullut. Naiset kävivät äänestämässä vuoden 2000 vaaleissa ahkerammin kuin miehet ja naisten äänestysprosentti oli 83,0 %, miesten 77,2 %.

Naisten keskuudessa Halosen suosio ylitti kaikki perinteiset puoluerajat: vasemmiston ja vihreiden lisäksi hän sai tukea myös kokoomuksen ja RKP:n naisäänestäjiltä, joiden alkuperäiset ehdokkaat eivät olleet mukana vaalin toisella kierroksella. Näkyviä Halosen tukijoita toisella kierroksella olivat muiden muassa RKP:n peruspalveluministeri Eva Biaudet ja entiset kokoomuslaiset naisministerit Ulla Puolanne, Helena Pesola ja Sirpa Pietikäinen.

Näen edelleen, että vaikka kyse oli myös oikeistokonservatiivisemmasta vs vasemmistoliberaalimpi ehdokas, iso merkitys oli sillä, että nainen haluttiin Suomen presidentiksi.

 

[Sako]

Paasikivi oli pragmaatikko, joka ymmärsi ettei neukkujen kanssa kannata pelata herttaa. Ilmeisesti olisi pitänyt taistella viimeiseen mieheen ja huomata, kuinka Suomesta tuli Viro?

Paasikivi yritti ennakoida vaatimukset ja suostua niinhin jo ennen niiden esittämistä. Toi viimeiseen mieheen on puhdasta epä-älyllistä paskaa. Jos olisi ollut kiinni vain Paasikivestä, niin Viron tie olisi kelvannut.

 

[Ollakseni]

En usko että Esko Aho olisi ollut yhtään parempi presidentti ulkopolitiikan johtajana kuin Halonen. Toki kaikki olisi mennyt paremmin jos Elisabeth Rehn oltaisiin valittu 1994...

 

[PePo_17]

Ellu oli minunkin valintani. Kauhea oli tuo tilanne, jossa piti äänestää Ahoa tai Halosta. Kun on oppinut, että äänestää pitää aina, niin ensimmäisen kerran äänestin kepulia. Toivottavasti ei enää koskaan joudu vastaavaan tilanteeseen.