Sosialidemokraatit – SDP

[muaddib]

Tulee olemaan kirjan kirjoittajaa, Markku Salomaata vastaan.

Kunnon some-muilutus todennäköisesti tulossa. Erkki vetää ensin parit kevyet poikkarit maalin edessä ja sitten tulee koko ilta pikkusikaa käsille ja pohkeille Hakaniemestä. Lopuksi Lipponen pudottaa hanskat, koska joukkueen supertähteä on kolhittu.

 

[Cobol]

Kunnon some-muilutus todennäköisesti tulossa.

Ehdottomasti. Auteron saaman (Kokoomus-ketju) tyyppistä törkyä tulossa ja ehdottoman henkilökohtaisena. Kirjan lähteet kiistetään, ja Salomaan muutama mielenkiintoinen näkemys muista asioista tuodaan pöytään. Ja on paljon muutakin, henkilökohtaisempaa. Tätä on odotettavissa, kun kertoo lähteisiin perustuen käsityksensä Halosesta, demaripresidentistä.

Ehkä Demokraatti jättää koko kirjan väliin?

 

[muaddib]

Ehdottomasti. Auteron saaman (Kokoomus-ketju) tyyppistä törkyä tulossa ja ehdottoman henkilökohtaisena.

Tässä on kuitenkin kyseessä ns. Ihan Eri Asia, Autero on paha porvari, muoviblondi ja asuu Espoossa, Stasi-Tarja on väsymätön ihmisoikeustaistelija ja Kansakunnan Äiti Aurinkoinen.

 

[/dev/null]

Eilen pohdittiin, missä vaiheessa SDP:ssä asiat menivät pieleen. Vaikuttaa siltä, että jo ennen Urpilaista. Tarja Halosen valinta presidentiksi oli ainakin yksi tulos, johon alkanut väärä kehitys kulminoitui.

Kirjapaljastus: Angela Merkel karsasti Tarja Halosta – ”Ei olisi halunnut edes kätellä”

Saksan liittokanslerin ja Suomen entisen presidentin välejä kuvataan Tarza – Pasifistin odysseia voimapolitiikan maailmassa -kirjassa hyisiksi.

www.iltalehti.fi

Markku Salomaa on tehnyt kirjan Tarja Halosesta, ja Salomaan teksti on mielenkiintoista:





Tällainen oli Tarja Halonen, jolle vasemmisto ja osa muistakin hurrasi. Maltillisen Ahtisaaren kampittaminen Halosen tieltä oli yksi tekijä, jonka vuoksi suomalainen kahtiajako kasvoi ja demarien hajaannus lisääntyi. Halonen koettiin oikealla vieraaksi, Venäjää myötäileväksi.

Tosin Venäjän myötäilystä ei ole päästy edelleenkään. Niinistö asemoi Suomea huippukokouspuheineen ja palokuntineen lännen ja Venäjän väliin. Se on väärä paikka, edelleen, mutta Niinistön tarina on toinen kun ei demari ole. Kokonaisuutena Halosen hoitaminen demarien ehdokkaaksi ja valinta sitten presidentiksi, oli virhe.

Erittäin mielenkiintoinen kirja ja artikkeli. Halosen toimintaa onneksi ryhdytään tarkastelemaan nyt kriittisemmin. Tuo Neuvostoliiton ja Venäjän myötäily, DDR:läisyys, USA vastaisuus on oikeasti maanpetoksellista toimintaa. Liekö Tiitinen listalla?

Ikävä kyllä Niinistö on surkimus ja hirveä pettymys, odotin että hän toisella kaudella saisi jotain aikaan mutta ei. Venäjän pelko on suurta.

 

[Cobol]

Erittäin mielenkiintoinen kirja ja artikkeli. Halosen toimintaa onneksi ryhdytään tarkastelemaan nyt kriittisemmin. Tuo Neuvostoliiton ja Venäjän myötäily, DDR:läisyys, USA vastaisuus on oikeasti maanpetoksellista toimintaa. Liekö Tiitinen listalla?

Ikävä kyllä Niinistö on surkimus ja hirveä pettymys, odotin että hän toisella kaudella saisi jotain aikaan mutta ei. Venäjän pelko on suurta.

Voisi sanoa, että Ahtisaaren jälkeen Halosen valinta Suomen presidentiksi käänsi Suomea takaisin väärään suuntaan. Salomaa luettelee useita Halosen syntejä, ja vaikka jokin niistä ei täysin osuisikaan, kokonaisuutena Halonen oli Venäjän myötäilijä ja valikoiva solidaarisuudessaan. Halonen nosti myös Putinin Venäjän pitkälti lännen rinnalle demokratiassa, mikä on uskomatonta.

Ja vaikka osa kuvittelee, että tuo Halosen virhe kytkeytyy aikaan ja selittyy sillä, näin ei ole. Halonen mallia 2021 seurasi Kremlin propgandaa ei Kremlin, vaan Suomen tv:n haastattelussa tähän tapaan. Linkki vie IS/Arja Paanasen tekemään yhteenvetoon Halosen puheista ja Kremlin propagansta. Sama kaiku on askelten.

Mutta meillä Suomessa juuri kukaan ei edes ihmettele sitä, että Halonen puhuu kremliä. Tai presidentti Niinistö pokkuroi ja pyrkii palauttamaan Kekkosen ajasta ainakin kokoustamisen Suomessa "neutraalina" maana USA:n kannalta, ja ystävällisenä maana Putinin silmin.

Kun Ahtisaaren aikana kuljettiin kohti oikeusvaltiota ja demokratiaa, Halosen aikana ja sen jälkeen näistä on hieman rapissut. Samaan aikaan uussuomettuminen on voimistumassa. Kyse ei ole siitä, että Suomi siirtyisi itään vaan siitä, että Suomen siirtyminen poliittisesti ja turvallisuuspoliittisesti osaksi länttä on kesken.

 

[Sako]

Sodan jälkeisistä pressoista Ahtisaari on suuri poikkeus ja päätä ylempänä muita. Halosen valinnalla amuttiin itseämme jalkaan ja Niinistö on paljastunut samaa sarjaa olevaksi. On se sääli, nuo näkevät Suomen idän etuvartioksi...

 

[BlackWolf]

Eilen pohdittiin, missä vaiheessa SDP:ssä asiat menivät pieleen. Vaikuttaa siltä, että jo ennen Urpilaista. Tarja Halosen valinta presidentiksi oli ainakin yksi tulos, johon alkanut väärä kehitys kulminoitui.

Kirjapaljastus: Angela Merkel karsasti Tarja Halosta – ”Ei olisi halunnut edes kätellä”

Saksan liittokanslerin ja Suomen entisen presidentin välejä kuvataan Tarza – Pasifistin odysseia voimapolitiikan maailmassa -kirjassa hyisiksi.

www.iltalehti.fi

Markku Salomaa on tehnyt kirjan Tarja Halosesta, ja Salomaan teksti on mielenkiintoista:

Tällainen oli Tarja Halonen, jolle vasemmisto ja osa muistakin hurrasi. Maltillisen Ahtisaaren kampittaminen Halosen tieltä oli yksi tekijä, jonka vuoksi suomalainen kahtiajako kasvoi ja demarien hajaannus lisääntyi. Halonen koettiin oikealla vieraaksi, Venäjää myötäileväksi.

Tosin Venäjän myötäilystä ei ole päästy edelleenkään. Niinistö asemoi Suomea huippukokouspuheineen ja palokuntineen lännen ja Venäjän väliin. Se on väärä paikka, edelleen, mutta Niinistön tarina on toinen kun ei demari ole. Kokonaisuutena Halosen hoitaminen demarien ehdokkaaksi ja valinta sitten presidentiksi, oli virhe.

Jännä asia sinällään, että Merkel joka on perse pystyssä ja naama turpeessa Venäjän suuntaan ollut koko ajan ja peppukipeily historiasta on niin järkyttävän kovaa, että sitä peppua pitää selvästi rähmällään tuulettaa jatkuvasti, niin kuitenkin karsasti sitten Halosta koska se oli muka liikaa rähmällään. Ehkä se oli vaan väärin rähmällään ja ei osannut Merkelin parempaa housut kintuissa pyllistämistä missä ilmeisesti sitten vaseliinia käytettiin räkäsyn sijaan.

Edit. niin ja siis Tavjahan oli niin rähmällään Venäjän suuntaan kuin olla ja voi, että ei siis mitään puolustelua sen suhteen. Vaan niin muuten on Merkelkin ollut koko hemmetin ajan. Toki nyt joku ajattelee, että tässä on joku, mutta mutku noikin tyylinen ajatusmalli, niin ei vaan sellainen, että hemmetti kun Saksa voisi lopettaa ton saamarin peppukipeilyn ja pistää Putlerin ruotuun.

 

[/dev/null]

Sodan jälkeisistä pressoista Ahtisaari on suuri poikkeus ja päätä ylempänä muita. Halosen valinnalla amuttiin itseämme jalkaan ja Niinistö on paljastunut samaa sarjaa olevaksi. On se sääli, nuo näkevät Suomen idän etuvartioksi...

On todella ihme että uussuomettumista johtaa kokoomuslainen presidentti! olen Varma että se kansanliike oli juuri siksi että ei enää edustanut oikeiston arvoja.

 

[adolf]

Tässä suomalaisen pimeän puolen psykologiassa erityisen kiinnostava tapaus on pääministeri Marin. Omien haastattelulausuntojensa mukaan hän lähti politiikkaan, koska koki sen vääryydeksi, että itse asui kämäisessä kerrostalokämpässä ja parempiosaiset luokkakaverit rivareissa ja omakotitaloissa. Eli alusta alkaen Marin hyppäsi pimeälle puolelle koska antoi vallan kateuden tunteelle sen sijaan, että olisi ajatellut positiivisesti ja lähtenyt oman työn kautta parantamaan asemaansa. Ajan oloon Marinin kateus on muuttunut vihaksi, joka nyt näkyy mm. pienyrittäjien tuhoamiseen tähtäävänä politiikkana. Marinia voisi tässä verrata Darth Vaderiin, taustalla häilyy keisari eli Kiuru. Molemmat ovat menneet pimeälle puolelle reilusti perinteisen demariuden asteikon yli ja siksi demarit vetävät nykyään Vasemmistoliitosta vasemmalta ohi.

Ihan hauskaa kirjoittelua.

Demariuteen näyttäisi kuuluvan myös se, että kun niitä julkisen puolen tikapuita on kiivetty tarpeeksi ylös, niin kaikenmaailman etuudet, julkisten varojen kuppaaminen yms. porsastelut kelpaa kyllä sitten itselle, kun niihin pääsee käsiksi. Ei puhettakaan siitä, että sitä samaa jalomielisyyttä enää siinä kohtaa sovellettaisiin, mistä se "oikeudenmukaisen maailman" rakentaminen sieltä lähiön kerrostalokämpästä lähti.

 

[erku]

Tällainen oli Tarja Halonen, jolle vasemmisto ja osa muistakin hurrasi. Maltillisen Ahtisaaren kampittaminen Halosen tieltä oli yksi tekijä, jonka vuoksi suomalainen kahtiajako kasvoi ja demarien hajaannus lisääntyi. Halonen koettiin oikealla vieraaksi, Venäjää myötäileväksi.

Ensinnäkään en ymmärrä, miten Ahtisaarta voi kuvata jotenkin maltillisena suhteessa Haloseen. Ahtisaari oli poikkeuksellisen vahvasti oikeistodemari, siis vähän sellainen opportunisti, jolle kokoomus ideologisesti olisi ollut sopivampi puolue, mutta strategisista syistä valikoi demarit puolueekseen. Lasse Lehtinen, joka itse asiassa Ahtisaarta pressaehdokkaaksi voimakkaimmin ajoi, kuului samaan kategoriaan.

Toisekseen Ahtisaari itse ei halunnut asettua ehdolle demareiden esivaaliin ennen vuoden 2000 pressanvaaleja. On mielestäni aikamoista totuuden vääristelyä kuvata noita tapahtumia niin, että Halonen olisi kampittanut Ahtisaarta, kun Ahtisaari edes halunnut/uskaltanut kisata puolueen presidenttiehdokkuudesta. Siitä toki voidaan keskustella, oliko esivaalin järjestäminen demareiden puolueorganisaatiolta oikein, mutta Halonen ei tuolloin ollut missään päättävässä asemassa sen suhteen. Kuitenkin demareiden tuolloista ratkaisua saattoi pitää perusteltuna, koska Ahtisaari oli kansan keskuudessa melko epäsuosittu presidentti ja uudelleenvalinta olisi ollut hyvin epävarma.

Sekin on mielestäni kyseenalainen näkemys, että oikeisto olisi vierastanut Halosta. Vuoden 2000 vaalien toinen kierros ratkesi Halosen hyväksi isoilta osin siksi, että kaupunkilaiset kokoomusäänestäjät näkivät vasemmistoliberaalin Halosen mielekkäämpänä vaihtoehtona kuin keskustakonservatiivisen Ahon.

 

[dana77]

Ensinnäkään en ymmärrä, miten Ahtisaarta voi kuvata jotenkin maltillisena suhteessa Haloseen. Ahtisaari oli poikkeuksellisen vahvasti oikeistodemari, siis vähän sellainen opportunisti, jolle kokoomus ideologisesti olisi ollut sopivampi puolue, mutta strategisista syistä valikoi demarit puolueekseen.

En Ahtisaaarelta muista mitään radikaalia oikeistolaista ajatusta, joten miksei yhtä hyvin voida ajatella että oikeistodemarit ovat maltillisia ja markkinataloutta vastustavat äärivasemmistolaiset kuten Marin ja Halonen niitä radikaaleja? Kun keskivertodemareita verrataan kollegoihinsa Ruotsissa ja Saksassa niin kyllähän he näyttäytyvät historiaan jämähtäneiltä kevyt-kommunisteilta

 

[Cobol]

Ensinnäkään en ymmärrä, miten Ahtisaarta voi kuvata jotenkin maltillisena suhteessa Haloseen. Ahtisaari oli poikkeuksellisen vahvasti oikeistodemari, siis vähän sellainen opportunisti, jolle kokoomus ideologisesti olisi ollut sopivampi puolue, mutta strategisista syistä valikoi demarit puolueekseen. Lasse Lehtinen, joka itse asiassa Ahtisaarta pressaehdokkaaksi voimakkaimmin ajoi, kuului samaan kategoriaan.

Maltillisuus riippuu miten asiaa katsoo? No, ehkä hieman, mutta ei paljon. Demarien vasen laita on vähemmän maltillisempi kuin demarien keskusta tai oikea laita. Vasemmisto-oikeisto akselilla Halonen on kaukana vasemmalla ja Ahtisaari lähes keskellä. Jos otettaisiin vielä nelikenttään toinen akseli, jossa mitattaisiin Kremlin propagandaan uskomista ja sen toistamista, Halosella mittari olisi katossa.

Tietenkin joku voi saada Halosen tuosta Ahtisaarta maltillisemmaksi. Mutta kukin voi päätellä, mistä tämä harha johtuu.

 

[ultrar]

Ei Halosta voi kukaan laskea maltilliseksi, kaukana siitä. Aho vastaan Halonen, niin muistan lukeneeni jostain ja ostan ajatuksen, että ratkaisu syntyi tässä ehkä enemmänkin mies/ nainen akselilla. Suomeen osa ajoi vahvasti ensimmäistä naispresidenttiä.

 

[PePo_17]

Ei Halosta voi kukaan laskea maltilliseksi, kaukana siitä. Aho vastaan Halonen, niin muistan lukeneeni jostain ja ostan ajatuksen, että ratkaisu syntyi tässä ehkä enemmänkin mies/ nainen akselilla. Suomeen osa ajoi vahvasti ensimmäistä naispresidenttiä.

Tuo mies/ nainen selittää varmasti ainakin osittain ekaa valintaa. Mutta on täysin käsittämätöntä ja itsellenikin suuri järkytys, että Halonen valittiin vielä toiselle kaudelle. Tuo sai itseni menettämään luottamukseni ihmiskuntaan ja kansanäänestykseen.

Halosen presidenttiys on suomen poliittisen historian häpeäpilkku.

 

[Dennis]

Sodan jälkeisistä pressoista Ahtisaari on suuri poikkeus ja päätä ylempänä muita. Halosen valinnalla amuttiin itseämme jalkaan ja Niinistö on paljastunut samaa sarjaa olevaksi. On se sääli, nuo näkevät Suomen idän etuvartioksi...

Ahtisaaren presidenttikausi toki osui aikaan, jolloin koko Venäjä oli sekaisin kuin seinäkello, presidentti Jeltsin etunenässä. Putlerin noustua valtaan on Venäjä määrätietoisesti lähtenyt palauttamaan vanhaa neuvostomahtia, joskin aidoksi mahdiksi Kiinan ja USAn rinnalle Venäjä tuskin nousee. Kyseessä on kuitenkin maa, jolla on sananmukaisesti taito kerta toisensa jälkeen ryssiä asiat pahanlaatuisesti. Yhtä kaikki - Halosen ja varsinkin Niinistön on pitänyt olla ihan eri tavalla varpaillaan Venäjän suhteen, vaikka sitten syyttäisikin näitä suomettumisesta.

 

[erku]

Aho vastaan Halonen, niin muistan lukeneeni jostain ja ostan ajatuksen, että ratkaisu syntyi tässä ehkä enemmänkin mies/ nainen akselilla. Suomeen osa ajoi vahvasti ensimmäistä naispresidenttiä.

Näinhän sitä toki Haloseen kielteisesti suhtautuvien keskuudessa ajatellaan, että hänen valinnan syy oli yksinomaan sukupuoli. Tokihan tuo on erittäin laiskaa ja yksioikoista ajattelua.

Jos mietitään vuoden 2000 pressanvaalia, niin eniten sukupuolestaan hyötynyt ehdokas oli Esko Aho. Tuohon aikaan oli vielä todella paljon konservatiivisten miesäänestäjien keskuudessa porukkaa, jolle naisen äänestäminen ei ollut vaihtoehto ollenkaan. Kun vaalin viidestä pääehdokkaasta 4/5 oli naisia, niin aika ilmeistä oli, että Aholla oli lähes tulkoon paraatimarssi vaalin toiselle kierrokselle. Se, miksi Halonen oli ensimmäisellä kierroksella täysin suvereeni verrattuna Uosukaiseen, Rehniin tai Hautalaan, ei varmasti liittynyt millään tavalla sukupuoleen, vaan Halosen persoonaan, ulkopoliittiseen kokemukseen ja osaamiseen sekä toki myös demareiden kovassa iskussa olleeseen puoluekoneistoon.

2000 vaalin toisella kierroksella mies vs. nainen oli toki yksi keskeinen vastakkainasettelu, mutta ei suinkaan ainoa. Vastakkain olivat yhtä lailla myös vasemmistolainen ja porvari, liberaali ja konservatiivi, stadilainen ja maalainen, yksinhuoltaja ja perinteisten perhearvojen kannattaja, ateisti ja uskovainen jne. Jotkut gallupit povasivat Aholle voittoa toisella kierroksella. Ainakin joissain arvioissa vaali kääntyi Halosen hyväksi, koska Ahon kampanja rupesi räikeästi korostamaan perinteisten.perhearvojen ja uskonnon merkitystä. Joka vieroksutti kaupunkilaisia porvareita ja osa käänsi kelkkansa liberaalimman Halosen vankkureihin.

Se on totta, että vuonna 2000 oli jonkin verran sellaista puoluerajat ylittävää naisasialiikettä, joka edesautti Halosen pärjäämistä. Toisaalta vahva naisasialiike oli jo 1994, mutta ei se silti auttanut Rehniä voittoon asti. Ja jenkeissä 2016 Clintonin tukena oli erittäin vahva naisasialiike, mutta silti Trump porhalsi ennakko-odotuksien vastaisesti voittoon. Näiden esimerkkienkin valossa pidän harhaisena arviona, jos näkee Halosen pääsyn Suomen presidentiksi johtuneen pääasiassa sukupuolesta. Jos sama henkilö on edelleenkin ainoa suomalainen nainen sekä ulkoministerinä että tasavallan.presidenttinä, niin ehkä loogista on ajatella, että hänellä on myös aika hemmetin kovaa osaamista. Etenkin, kun Halosen uramenestys ei varmaan kenenkään mielestä ole perustunut tyrmäävään ulkonäköön.

 

[heavy]

Halosen presidenttiys on suomen poliittisen historian häpeäpilkku.

Kekkosen valinta poikkeuslain avulla on se oikea häpeäpilkku.

 

[Cobol]

Näinhän sitä toki Haloseen kielteisesti suhtautuvien keskuudessa ajatellaan, että hänen valinnan syy oli yksinomaan sukupuoli. Tokihan tuo on erittäin laiskaa ja yksioikoista ajattelua.

Jos mietitään vuoden 2000 pressanvaalia, niin eniten sukupuolestaan hyötynyt ehdokas oli Esko Aho. Tuohon aikaan oli vielä todella paljon konservatiivisten miesäänestäjien keskuudessa porukkaa, jolle naisen äänestäminen ei ollut vaihtoehto ollenkaan. Kun vaalin viidestä pääehdokkaasta 4/5 oli naisia, niin aika ilmeistä oli, että Aholla oli lähes tulkoon paraatimarssi vaalin toiselle kierrokselle. Se, miksi Halonen oli ensimmäisellä kierroksella täysin suvereeni verrattuna Uosukaiseen, Rehniin tai Hautalaan, ei varmasti liittynyt millään tavalla sukupuoleen, vaan Halosen persoonaan, ulkopoliittiseen kokemukseen ja osaamiseen sekä toki myös demareiden kovassa iskussa olleeseen puoluekoneistoon.

2000 vaalin toisella kierroksella mies vs. nainen oli toki yksi keskeinen vastakkainasettelu, mutta ei suinkaan ainoa. Vastakkain olivat yhtä lailla myös vasemmistolainen ja porvari, liberaali ja konservatiivi, stadilainen ja maalainen, yksinhuoltaja ja perinteisten perhearvojen kannattaja, ateisti ja uskovainen jne. Jotkut gallupit povasivat Aholle voittoa toisella kierroksella. Ainakin joissain arvioissa vaali kääntyi Halosen hyväksi, koska Ahon kampanja rupesi räikeästi korostamaan perinteisten.perhearvojen ja uskonnon merkitystä. Joka vieroksutti kaupunkilaisia porvareita ja osa käänsi kelkkansa liberaalimman Halosen vankkureihin.

Se on totta, että vuonna 2000 oli jonkin verran sellaista puoluerajat ylittävää naisasialiikettä, joka edesautti Halosen pärjäämistä. Toisaalta vahva naisasialiike oli jo 1994, mutta ei se silti auttanut Rehniä voittoon asti. Ja jenkeissä 2016 Clintonin tukena oli erittäin vahva naisasialiike, mutta silti Trump porhalsi ennakko-odotuksien vastaisesti voittoon. Näiden esimerkkienkin valossa pidän harhaisena arviona, jos näkee Halosen pääsyn Suomen presidentiksi johtuneen pääasiassa sukupuolesta. Jos sama henkilö on edelleenkin ainoa suomalainen nainen sekä ulkoministerinä että tasavallan.presidenttinä, niin ehkä loogista on ajatella, että hänellä on myös aika hemmetin kovaa osaamista. Etenkin, kun Halosen uramenestys ei varmaan kenenkään mielestä ole perustunut tyrmäävään ulkonäköön.

Paljon hyvää asiaa, jonka voi allekirjoittaa. Eri mieltä olen kuitenkin mm. siitä, että Halosta ei olisi valittu merkittävässä määrin siksi, että hän oli nainen. Tuntemiani oikeistolaisia naisia ja miehiä äänesti Halosta (vs. Aho), jotta Suomeen saadaan ensimmäinen naispresidentti. Se vaan tuntui silloin tärkeältä saavutukselta. Totta on, että kyvykkäistä miehistä oli pulaa ja totta on sekin, että Ahoa vieroksuttiin oikeallakin jossain määrin hänen keskustalaisen konservatiivisuutensa vuoksi. Ennen Halosen valintaa pressaksi elettiin aikaa, jolloin monissa kysymyksissä SDP ja Kokoomus olivat lähellä toisiaan ja Keskusta sivumapana tästä kaksikosta.

Halosta ei siis valittu presidentiksi vain siksi, että on nainen. Mutta se, että Halonen oli nainen, toi hänelle tarvittavia lisä-ääniä sieltä, mistä niitä ei muuten olisi tullut.

 

[/dev/null]

Paljon hyvää asiaa, jonka voi allekirjoittaa. Eri mieltä olen kuitenkin mm. siitä, että Halosta ei olisi valittu merkittävässä määrin siksi, että hän oli nainen. Tuntemiani oikeistolaisia naisia ja miehiä äänesti Halosta (vs. Aho), jotta Suomeen saadaan ensimmäinen naispresidentti. Se vaan tuntui silloin tärkeältä saavutukselta. Totta on, että kyvykkäistä miehistä oli pulaa ja totta on sekin, että Ahoa vieroksuttiin oikeallakin jossain määrin hänen keskustalaisen konservatiivisuutensa vuoksi. Ennen Halosen valintaa pressaksi elettiin aikaa, jolloin monissa kysymyksissä SDP ja Kokoomus olivat lähellä toisiaan ja Keskusta sivumapana tästä kaksikosta.

Halosta ei siis valittu presidentiksi vain siksi, että on nainen. Mutta se, että Halonen oli nainen, toi hänelle tarvittavia lisä-ääniä sieltä, mistä niitä ei muuten olisi tullut.

Ahon kansansuosiota painoi ysärilaman hoito, kaikki tuntee ihmisiä jotka menettivät paljon. Jotkut menettivät myös henkensä. Oliko toiminta hyvää vai huonoa, sitä voi spekuloida.

Itse äänestin Ahoa koska en Haloskaa olisi äänestänyt vaikka makarov-pistooli olisi ollut niskassa. En kuitenkaan ole Ahon fani, kaukana siitä.

 

[Cobol]

Ahon kansansuosiota painoi ysärilaman hoito, kaikki tuntee ihmisiä jotka menettivät paljon. Jotkut menettivät myös henkensä. Oliko toiminta hyvää vai huonoa, sitä voi spekuloida.

Itse äänestin Ahoa koska en Haloskaa olisi äänestänyt vaikka makarov-pistooli olisi ollut niskassa. En kuitenkaan ole Ahon fani, kaukana siitä.

Näin oli. Aho koettiin kylmäksi. Silti Halonen sai vain sen 51.x äänistä ja valittiin pressaksi. Äänestysprosentti oli kova: naiset kävivät äänestämässä vuoden 2000 vaaleissa ahkerammin kuin miehet ja naisten äänestysprosentti oli 83,0 %, miesten 77,2 %.

 

[finnjewel]

Markku Salomaa on tehnyt kirjan Tarja Halosesta, ja Salomaan teksti on mielenkiintoista:

Merkelin pisteet minun silmissäni nousevat näiden juttujen myötä. Vaikka Angelakaan ei ehkä aina ole välttynyt DDR:n painolastilta, niin hauskaa, jos on kokenut Halosen rynnivän niin selvästi vasemmalta ohi.

 

[PePo_17]

Kekkosen valinta poikkeuslain avulla on se oikea häpeäpilkku.

No. Korjaan sen verran, että Halosen presidenttiys oli yksi Suomen poliittisen historian häpeäpilkuista. Totta on tuo Kekkosen valinnan kyseenalaisuus.

 

[Cobol]

Merkelin pisteet minun silmissäni nousevat näiden juttujen myötä. Vaikka Angelakaan ei ehkä aina ole välttynyt DDR:n painolastilta, niin hauskaa, jos on kokenut Halosen rynnivän niin selvästi vasemmalta ohi.

Totta.

Mielenkiintoisesti Halonen liitettiin muuten Kremliin Rusin ja Korhosenkin kirjassa. Rusihan oli presidentti Ahtisaaren lähimpiä avustajia, jonka tie katkesi aiheettomaan vakoiluepäilyyn ja sai myös Ahtisaaren vaikeaan tilanteeseen. Tuon kirjan mukaan Ahtisaari sai tietonsa Rusi-epäilyistä supolta. Supon johdossa oli Seppo Nevala, joka oli ollut Kalevi Sorsan (sd.) poliittinen sihteeri tämän pääministeriaikana. Ja Halonen taas nimesi omaksi tärkeäksi taustapirukseen - Kalevi Sorsan. Todettakoon sivujuonena, että Rusin takana seisoi keskustan Olli Rehn. Häntä on paljolti kiittäminen siitä, että aiheeton syytös saatiin vihdoin kumottua.

Rusi ja Korhonen syyttävät varsin suoraan Halosen nostosta nimeämiään demareita, joita en enää itse muista. Halonen hoidettiin kuitenkin kampanjoimaan ja lopulta presidentiksi SDP:n puheenjohtaja Sorsan tuella, eikä Ahtisaari lähtenyt puoluettaan vastaan, joka olisi vaatinut hänet vielä demarien esivaaliinkin. Siinä Ahtisaari tuskin olisi pärjännyt tuossa tilanteessa.

 

[/dev/null]

No. Korjaan sen verran, että Halosen presidenttiys oli yksi Suomen poliittisen historian häpeäpilkuista. Totta on tuo Kekkosen valinnan kyseenalaisuus.

Nämä kaksi tapahtumaa ovat Suomen historian ja suomalaisen demokratian mustia hetkiä.

Halosen valinta oli kuitenkin vaaleissa, siten prosessien mukaan mennyt, vaikka kamala juttu. Kertoo kuinka hyvin äänestäjät tietää mikä ehdokas on naisiaan.

Kekkosen valinta poikkeuslailla oli karmea tapahtuma. Ja millä tavalla suoraselkäinen mies Georg C Ehrnrooth lytättiin joka kehtasi sitä arvostella.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei Halosta voi kukaan laskea maltilliseksi, kaukana siitä. Aho vastaan Halonen, niin muistan lukeneeni jostain ja ostan ajatuksen, että ratkaisu syntyi tässä ehkä enemmänkin mies/ nainen akselilla. Suomeen osa ajoi vahvasti ensimmäistä naispresidenttiä.

Kyllä. Moni Kokoomusta tavallisesti äänestävä nainen ja jopa Kokoomuksen naisjäsen äänesti vuoden 2000 presidentinvaalien ykköskierroksella ja viimeistään kakkoskierroksilla Halosta. Uosukaisen ääniosuus oli suhteessa Kokoomuksen senhetkiseen kannatukseen todella roimasti alakanttiin. Vaikka Riittakin on tietysti nainen, niin hän lähinnä uhrautui valovoimaisena veteraanipoliitikkojen ehdokkaaksi tilanteessa, jossa Halonen oli ehtinyt profiloitua julkisuuspelissä ehdottomaksi ykkösnaisehdokkaaksi. Ei Uosukaisella ollut vaaleissa mitään jakoa, ja tuskin olisi ollut, vaikka hänet olisi nimetty jo kuukausia aiemmin Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Niinistöllä olisi saattanut ollakin mahdollisuuksia, mutta kyllähän asetelma oli noina aikoina juuri se, että ennen kaikkea naiset halusivat naisen presidentiksi. Sen he saivat, ja saivat myös demaripuolueesta kotinsa löytäneen laitavasemmistolaisen, joka olisi ajatusmaailmaltaan istunut vallan sujuvasti Vasemmistoliittoon tai jkommunisteihin.

Halosta 2000 ja 2006 äänestäneissä on nähdäkseni kohtalainen joukko heitä, jotka ovat jälkeenpäin katuneet Halosen äänestämistä. Muutaman tiedän ja tunnen, jotka ovat sanoneet tuon ääneen.

Tasapuolinen presidentti Halonen ei ollut, eikä varsinkaan toisella kaudellaan pyrkinyt sellaista edes teeskentelemään. Tuo itäsuuntaan kumartaminen ja sosialistisen diktatuurien ymmärtäminen tai jopa palvominen sai myös heijasteita Halosen kotimaahan liityvissä kannanotoissa. Vuoden 1918 tapahtumien 90-vuotistilaisuuksista Halonen noteerasi ainoastaan punikkien juhlat, ”tiedättehän taustani”. En mitenkään usko, että vastaavaa olisi ollut odotettavissa Koivistolta tai Ahtisaarelta, eikä Niinistöltäkään valkoiseen suuntaan. Tämä oli varmaankin sitä paljon puhuttua Halosen arvojohtamista. Halonen haistatti pitkät niille, jotka vuonna 1918 estivät Suomen vähittäisen liukumisen neuvostotasavallaksi, mikä olisi ollut hyvin todennäköisesti Suomen myöhempi kohtalo, jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan.