Jos oletetaan, että päiväkodin hoidon ansiosta perheen äiti menee yksityiselle sektorille töihin ja tienaa bruttona vaikka 3000 euroa kuukaudessa, paljonko kotihoidon ja päiväkodin hoitokustannukset nettona eroavat toisistaan?
Yksinkertaisella matematiikalla voi laskea millaiset ovat vaikka kaksi-vuotiaan ja neljä-vuotiaan lapsen hoitokustannukset a) kotihoidossa, b) päiväkodissa.
Kokonaan toinen kysymys on, tarvitseeko yhteiskunnan tukea lastenhoitoa. Kysymys on poliittinen. Jos vähän rumasti kärjistän, niin päivähoitojärjestelmä on raskas ja kallis DDR- malli, jota tukevat vasemmisto ja feministit, jotka haluavat vapauttaa naiset kodin ja lasten kahleista. Taloudellisuuden kanssa on sillä hyvin vähän tekemistä.
Lainasit koko minun viestiäni, missä osassa siitä nyt tarkalleen ottaen tarkastelin palvelujen ja järjestelmien kustannuksia tai vertailin esimerkiksi kotihoidon ja päivähoidon kustannuksia?On huolestuttavaa, että ihmisten ymmärrys palvelujen ja järjestelmien kustannuksista on näin vajavainen. Samanlainen se on osalla ammattipoliitikoista, osa ymmärtää ajavansa omaa poliittista agendaansa.
Toinen syy on perheen äidin jaksaminen. Ei kodin pyörittäminen mitään helppoa ole. Vauva vaatii todella paljon, ruuat ja pyykit siihen päälle.
Heh, näin juuri. Jos isä tekee normaalihkoa työpäivää, ei lasta hoitavan äidin nyt niin kauheasti tarvitse huolehtia mistään pyykeistä tai siivouksesta, ellei halua. Jos noihin hommiin käyttää tehokkaasti vaikka tunnin tai pari joka päivä, niin luulisi kodin olevan kohtuullisessa kunnossa. Tämän tunnin tai pari voi aivan hyvin tehdä isäkin työpäivän päälle (tai vaikkapa lasten ollessa nukkumassa). Pienten lasten kanssa tietysti tavaroita on aina pitkin poikin, mutta mitä sitten. Viikonloppuisin siivousaikaa on normaalia työviikkoa tekevällä enemmän. Vaihtoehtoisesti siivousapua voi myös palkata mikäli haluaa pitää paikat tip top kunnossa ja mikäli omat rahkeet siihen ei riitä.Sademiehelle vinkkinä, että täällä 2000-luvun Suomessa (tervetuloa, on mukava paikka) myös isä voi osallistua siivoukseen, tiskaukseen, pyykinpesuun ja ruuanlaittoon. Auttaa kummasti äitiä jaksamaan ja usko pois, ainakin ruuanlaitto on jopa hauskaa puuhaa.
Jos oletetaan, että päivn hoidon ansiosta perheen äiti menee yksityiselle sektorille töihin ja tienaa bruttona vaikka 3000 euroa kuukaudessa, paljonko kotihoidon ja päiväkodin hoitokustannaukset nettona eroavat toisistaan?
Järjestelmä on niin säädetty, jos hoidat naapurin lapsia ja hän sinun tenaviasi, niin saatte molemmat paljon suuremmat tuet.
Itse asiassa Suomen ongelma - eikä ihan pienikään ongelma - on se, että muihin pohjoismaihin nähden meillä naisten työsskäyntiaste on liian alhainen. Toki joidenkin muidenkin ryhimien, kuten ikääntyneiden, työssäkäyntiaste on Suomessa liian matala. Tarvitaan enemmän väkeä tekemään töitä ja maksamaan tätä kakkua.
Kotihoidontuen isoin ongelma on se, että pitkäaikaisesti sitä käyttävät naiset joiden työmarkkina-asema on jo ennestäänkin huono (vähän koulutetut) ja pitkäaikainen työmarkkinoilta poissaolo heikentää sitä enitsestään.
Tämä on sitä hokemaa, joka ei pidä kaikilta osin missään nimessä paikkaansa.
No esim. juurikin Ruotsiin verrattuna Suomen alhaisempi työllisyysaste tulee käytännössä naisten ja yli 55-vuotiaiden pienemmästä työllisyysasteesta. Työttömyysasteessa ei ole suurtakaan eroa. Ruotsissa toki työttömiä siivotaan paremmin pois tilastoista.
Äiti ei saa hoitaa lastaan kotona (mikä on omassa arvomaailmassani sellainen asia, jota ei voi ihan rahassa kylmästi edes mitata) ja mahdollisesti työtön korvaaja ei saa töitä. Rakenteelliseen työttömyyteen ei tuolla puututa millään tavalla.
Minun mielestäni tämä matematiikka on periaatetasolla aika yksinkertaista. Jos neljä äitiä hoitaa jokainen omat lapsensa kotona versus siihen että yksi lastentarhan täti hoitaa neljän äidin lapset, niin jälkimmäisessä tapauksessa vapautuu elinkeinoelämän käyttöön kolme työntekijää enemmän.
Snakster kirjoitti:Nythän lapset tulevat päiväkotiin keskimäärin 2 v 2 kk iässä. Jos ajatellaan, että tulevassa mallissa kummallekin vanhemmalle on varattu noin vuosi ja jos ajatellaan, että yksikään isä ei käytä osuuttaan, niin äidit palaavat jatkossa töihin jopa kaksi kuukautta aiemmin kuin tähän asti. Tämäkö nyt sitten on se inhimillinen tragedia.
Sitä paitsi äitihän saa hoitaa lapsia kotona ja antaa vaikka kotiopetusta vaikka lapsen koko loppuelämän, mutta kysymys kai kuuluu, että mihin asti siitä pitää äidille maksaa yhteiskunnan varoin tukea.
Kuten moneen kertaan todettua työpaikkoja tähän maahan syntyy vain, niin että työllistämisen kustannuksia saadaan laskettua. Työllistymisen sivukuluja saadaan laskettua parhaiten laskemalla veroja ja tämä vaatii kustannuksien leikkauksia.
Njoo, kirjoitin asiasta jo ylempänä. Mutta vielä kerran: Kotiäitien väheneminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Monella alalla onkin kyse siitä, että äidin jäädessä kotihoidontuelle työn tekee kuitenkin joku toinen. Tämä on aivan yksinkertainen fakta. Työvoimapula pätee vain tiettyihin aloihin, kuten hoitoalaan, mutta sitäkin olisi järkevämpää lähteä ratkomaan esimerkiksi rakenteellista työttömyyttä poistamalla (esim. nyt monesti järjettömät koulutusmäärien kohdennukset)
Edit: En ole Kalle Isokallion kanssa ollenkaan kaikesta samaa mieltä, mutta näköjään eilisissä jälkiviisaissa niputti muuten tämän kotihoidontukimuutoksen hyvin yhteen. Yhtään uutta työpaikkaa ei synny, se on ihan puhdasta matematiikkaa. Sen sijaan päivähoidon kustannukset kasvavat....Työpaikkojen luomisessa keskeistä ovat ihan muut tekijät, joihin hallitus ei tarpeeksi kiinnittänyt huomiota.
Tuo ei pidä ihan paikkaansa, ainakaan välillisesti. Kuten professori Sixten Korkman ja VATTin pääjohtaja Juhana Vartiainen ovat todenneet, työvoiman tarjonnan lisääminen parantaa työllisyyttä pitkällä tähtäimellä (työn tarjonta kasvaa -> kilpailu työpaikoista kiristyy -> palkankorotuspaineet vähenevät -> kansantalouden kilpailukyky paranee -> työllisyys paranee).
Lisäksi on suora vaikutus työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Niin osittain onkin. Oikeastaanhan sillä työttömyysprosentilla ei ole edes väliä, vaan työllisyysprosentilla. Sillä ei ole kansantaloudellisesti juurikaan väliä, että mitä yhteiskunnan tukimuotoa joku työelämän ulkopuolella oleva nauttii. On siis parempi että meillä on työllisiä 70%, työttömiä 10% ja kotiäitejä 20% kuin että meillä on työllisiä 65%, työttömiä 5% ja kotiäitejä 30%.Niin, tuolla perusteellahan Suomen kansantaloudella olisi edullista pitää yllä tätä nykyistä rakenteellista korkeaa työttömyyttä, koska se johtaa pitkän päättelyketjun kautta työllisyyden parantumiseen (mikä taas tietysti kumoaa sitä kautta itsensä!).
Niin osittain onkin. Oikeastaanhan sillä työttömyysprosentilla ei ole edes väliä, vaan työllisyysprosentilla. Sillä ei ole kansantaloudellisesti juurikaan väliä, että mitä yhteiskunnan tukimuotoa joku työelämän ulkopuolella oleva nauttii. On siis parempi että meillä on työllisiä 70%, työttömiä 10% ja kotiäitejä 20% kuin että meillä on työllisiä 65%, työttömiä 5% ja kotiäitejä 30%.
Itse olen ilmeisesti poikkeus tässä keskustelussa sillä suhtaudun kotiäiteihin niin arvostavasti, että en pidä heitä kaikkia vain Emmerdalea tuijottavina suorittavina työläisinä, vaan uskon että osa heistä kykee työllistämään itsensä jopa yrittäjinä.
Niin, tuolla perusteellahan Suomen kansantaloudella olisi edullista pitää yllä tätä nykyistä rakenteellista korkeaa työttömyyttä, koska se johtaa pitkän päättelyketjun kautta työllisyyden parantumiseen (mikä taas tietysti kumoaa sitä kautta itsensä!).
Mielestäni erittäin kaukaa haettua, tuo työvoiman ylitarjonnan ylläpito saattaa olla esimerkiksi jonkin yksittäisen suuryrityksen etujen mukaista muttei viime kädessä koko Suomen kansantalouden.
Työpaikat luodaan oikeasti ihan muilla keinoin kuin tällä hallituksen näpertelyllä, jolla todellisuudessa lisätään yhteiskunnan kustannuksia (päivähoito). Lisäksi se on väärä arvovalinta.
Joidenkin alojen työvoimapulan ratkaisussa tehokkaampi on rakenteellisen työttömyyden poistaminen kuten koulutuksen parempi kohdentaminen ja esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen helpottaminen (jota hallituksen opintotukipäätös sen sijaan vaikeuttaa).
Mitä logiikkaa tämä on? Siis hallituksen päätöksellä nyt sitten vähennetään äitiyslomien pitämistä, mikä tarkoittaa tuuraajan työllisyystilanteen heikkenemistä (siis työttömyyttä). Työllisyysaste ei kasva. Totta kai kotiäidit pystyvät työllistymään ihan siinä, missä kuka tahansa muukin. Tässä nyt vaan on se yksinkertainen matemaattinen totuus, että työpaikkojen määrä ei kasva tällä tempulla.
Ei, rakenteellinen työttömyys on eri asia. Rakenteellista työttömyyttä on se jos on samanaikaisesti paljon työttömiä ja työvoimapula, ts. työttömillä ei ole osaamista oikeisiin ammatteihin.
Rakenteellista työttömyyttä ei koskaan kannata ylläpitää.
Daespoo kirjoitti:Kyllä, pitkäaikaistyöttömät pitäisi a) pakottaa uudelleen koulutukseen ja b) vastaanottamaan työtä kauempaa kotipaikasta kuin nykyisin. Kohta b) olikin hallituksen uudistuksessa. Kohta a) on edelleen liian vaikea poliittisesti.
dana77 kirjoitti:Minä lupaan alkaa kuuntelemaan vasureiden ruikutusta arvoista siinä vaiheessa kun he kykenevät tekemään tasapainoisen budjetin (suhteessa siihen taloussuhdanteeseen). Se että ylivelkaantumiselle on pakko tehdä jotain ei sinänsä ole arvovalinta (vaik.ka sinänsä ehdottoman oikeudenmukaista nuoria ja tulevia sukupolvia kohtaan onkin)