Sosialidemokraatit – SDP

[dana77]

Esimerkiksi Sipilän ehdottamaa terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistamista kannatan lämpimästi.

Tuo on ehtottomasti hyvä idea ainakin ideatasolla. Se että osataanko sitä toteuttaa ja mitkä sen oikeat lopulliset kustannukset tulevat olemaan pelottaakin sitten ihan helvetisti. Jos Accenture nyt arvio 1,8 miljardia, niin tuleeko se tuplaantumaan vai triplaantumaan ja toimiiko uusi järjestelmä/säästääkö se sitten oikeasti mitään onkin toinen juttu.

Yleisestikin ottaen tätä keskustelua käydään ihan väärä kylki edellä. Ajatus lähtee siitä, että että kuinka paljon rahaa pitäisi tuhlata, eikä siitä minkälaisia investointeja on tarjolla, mitkä niiden takaisinmaksuajat/tuotot ovat. Tulee mieleen ihan se itku siitä, että sääntelyä pitäisi lisätä ilman että osataan sanoa, että minkälaisia rajoituksia tarvitaan.

Kasvurahastot sitten eivät ajatuksena niin vakuutakkaan. Valtio ei ole tähänkään asti osoittanut osaavansa pääomasijoittaajana toimia, joten miksi nyt olisi toisin.

 

[Tuamas]

Nopeasti tähän, muihin huomenna. Esimerkiksi Sipilän ehdottamaa terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistamista kannatan lämpimästi. Sitran laskelmien mukaan kahden miljardin vuotuiset säästöt. Kasvurahastoon paljon suurempi panostus, hallituksen toimet aivan riittämättömiä.

Niin, siis tässähän on jo projekti käynnissä, jonka kustannusarvio lasketaan tällä hetkellä miljardeissa.

Ongelmahan tässä asiassa on se, että kunnat ja sairaanhoitopiirit on päästetty oman, liian ohuen, osaamisensa perusteella aikanaan luomaan liki jokaiseen yksikköön omanlaisensa tietojärjestelmän, jotka eivät luonnollisestikaan puhu keskenään.

Nyt kun terveydenhuollossa on kymmeniä, ellei satoja, tietojärjestelmiä jo luotuna, on yhtenäisen järjestelmän luominen ja käyttöönottaminen todella kallista ja tulee olemaan todella suuri ponnistus.

Verraten vaikkapa Viroon, jossa uudistettiin kerralla koko terveydenhuollon tietojärjestelmät ja koska pohjalla ei ollut vanhoja systeemejä rasittamassa, koko maassa uudistus maksoi muistaakseni 30 miljoonaa euroa.

 

[Daespoo]

Kuitenkin sanoisin, että sitä on mahdollista radikaalistikin pienentää paremmalla politiikalla (rakennetyöttömyyttä alas, yrittäjyyden kannusteet/uusien alojen löytäminen, laskusuhdanteessa kokonaiskysynnän ylläpitäminen).

Kyllä, ongelma on siinä että kansalaiset eivät tällaista hyväksy. Kun talous käy kuumana kuten vuosina 2004-2007, veroja pitäisi korottaa, julkista kulutusta pitäisi vähentää ja täten kerätä puskureita (=maksaa velkaa pois) mutta ne poliitikot jotka tälläistä ajavat eivät pääse valtaan. Kansalaiset kysyy miksi veroja pitäisi korottaa ja julkisia menoja vähentää kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista?

Poliittinen järjestelmä on kansan kollektiivisen lyhytnäköisyyden/tyhmyyden takia vinoutunut, perustuslaissa pitäisi olla pykälät valtiontalouden hoitoon jotka säätävät että valtion budjetin tulojen kasvusta vaikkapa vain 50% saa käyttää menojen kasvattamiseen ja loput pitää rahastoida/maksaa velkoja riippuen suhdanteesta.

Kun tästä lamasta joskus päästään pois, Suomen pitäisi perustaa Norjan öljyrahaston tyyppinen sijoituselementti johon menee lakisääteisesti esim. 1% valtion tuloista plus 50% valtion ylijäämästä ennenkuin yksikään poliitikko pääsee sörkkimään. Rahasto sitten tulouttaa valtion budjettiin vuosittaisen tuoton kokonaisuudessaan. Vuosien saatossa tästä tulee väline jolla osaltaan tasapainotetaan suhdanteiden aiheuttamia kuoppia.

Eivät ihan friedmanilaisia toki. Korkman puhuu joskus jotain järkevääkin, mutta hänen käsityksensä eurokriisin hoidosta on mennyt täysin metsään. Taustaltaan EK:n miehiä, ei siis mikään ulkopuolisesti asioita viileästi tarkasteleva professori.

Korkman on mielestäni yksi "viileimpiä" (taustastaan riippumattomia) talouden ajattelijoita Suomessa, Sailas ja Vartiainen ovat samassa joukossa. Taustat kaikilla erilaisia mutta johtopäätökset varsin samansuuntaisia.

Vartiainen on demari joo, hyvin oikeistolainen sellainen. Taustalla on sellainen sinipunahenkinen taustaideologia, jossa pyritään ajamaan EK:n ja toisaalta valmiiksi pysyvässä työsuhteessa olevien etuja.

Nyt virta päälle! Jos Suomessa on jokin taho joka ajaa valmiiksi pysyvässä työsuhteessa olevien etuja niin se SAK ja muu ay-liike, työllisyyden kasvattaminen on näillä esillä vain juhlapuheissa.

Tarkoitan nyt sitä, että kotihoidon tuen leikkaaminen heikentää työttömien työmarkkina-asemaa - samoin kuin vuorotteluvapaan heikennys.

Tämä on sinun mielipiteesi josta olen täysin eri mieltä kuten on myös aikaisemmin mainitut tutkijat ja virkamiehet.

Mitähän mahtaa muuten Gustafssonin Jukka tuumata omasta puolueestaan? Ensin pistetään pihalle jonkin gallup-paniikin takia ja sitten romutetaan hänen aikanaan esittämänsä järjestelmä.

SDP:n kenttä on täysin sekaisin ja oma veikkaus on että ns. heinäluomalaiset ay-taustaiset ottavat vallan Jutan naisjuntalta ensi kesänä.

Kts. dana77:n linkittämä juttu.

Katsoin, ei vastannut kysymykseeni.

Siksi että siellä on johdossa sellaisia henkilöitä, jotka eivät tajua kansantaloustieteestä mitään. Nähtiin hyvin osinkoverotusuudistuksessa, kun Sipilän piti käydä kertomassa Arhinmäelle, mistä on kyse. Muutenkin Audin takapenkki kiinnostaa molempia, mitään ei opittu Lipposen sininpunan virheistä.

Älä laita sanomisiani muiden suihin, ts. lainaukset kuntoon.

Osinkoverouudistus on yksi esimerkki miksi kannatan puhdasta virkamieshallitusta jota vetävät Korkman, Vartiainen ja Sailas. Nykyinen hallitus veti täysin vihkoon tuon uudistuksen.

Miksei hän hyväksy globaalin maailmantalouden realiteetteja.

Huhhuh, Sipilä varmasti hyväksyy mainitsemasi reaaliteetit, niiden avulla hän teki itsestään miljonäärin yrittäjänä.

Siis sitä että kotihoidon tukea pitää leikata.

Keskusta vastustaa tätä ideologista syistä, samaten Persut ja KD. Taloudellisista syistä näitä ei vastusteta, käsittääkseni (tai ne on vain verhottu taloudellisilla syillä). Itse olen ymmärtänyt tämän niin että tässä on kysymys enemmänkin perinteisen konservatiivisen koti-uskonto-isänmaa (arvot jotka jaan suurelta osin itsekin) -aatteen ylläpitämisessä jossa äiti hoitaa lapsia ja isä on duunissa. Heille tämä lienee yksi pieni taistelu sodassa homoliittoja vastaan.

Mites muuten esikoulun muuttaminen pakolliseksi (kunnille lisää tehtäviä (päivähoidon lisäys myös) -> perustehtävät vaarantuvat) sopii yhteen tämän kanssa?

Itselläni ei ole tässä kysymyksessä kovin vahvaa kantaa suuntaan tai toiseen. Jos muutos lisää työmarkkinoiden aktiviteettia, kannatan sitä.

Ei kyse ei ole taloudellisista realiteeteista vaan ideologisesta sinipunasta, jossa ajetaan EK:n ja vakituisessa työpaikassa olevien etua. Kotiäitiyttä tai muutakaan niin sanotusti tuottamatonta ei sallita.

Kyse on nimenomaan taloudellisista reaaliteeteista. Kysymys kuuluu mihin kaikkeen meillä on nykyisin varaa?

Sipilällä oli myös esitys kasvurahastosta yrittäjyyden tukemiseksi. Siis oikeiden työpaikkojen luomiseksi, jossa ei oleteta, että työvoiman tarjonnan lisääminen johtaa taikaiskusta uusiin työpaikkoihin.

Kyseessä on puhtaasti sijoituspoliittinen kysymys. Sama kysymys (kärjistetysti) kuin piensijoittajalla joka miettii laittaako rahat takuuvarmaan osinkokone Fortumiin vai mahdolliseen, mutta epävarmaan, tulevaisuuden rahakone pikkuteknoon.

Sipilä ehdotti että ns. varmat osinkotulot vuodesta toiseen Sammosta ja Sonerasta pistetään lihoiksi ja rahat laitetaan kertarysäyksellä investointeihin joiden toivotaan tuovan tulevaisuudessa isommat tuotot kuin nykyisillä sijoituksilla.

Mitäs jos Sipilän mallin sijoitukset eivät onnistu ja kasvua ei tule? Säännölliset vuositulot Sammon osingoista meni ja tilalle ei tullut mitään?

Miten hallitus muuten parantaa työttömien asemaa näillä päätöksillä? Pidemminkin asema heikkenee. Se 400 euron tienaaminen työttömyysturvan päälle oli ainoa positiivinen asia, mutta sekin taisi vesittyä?

Työttömien aseman ainoa kestävä parannus on työttömyyden vähentäminen. Sitä hallitus ainakin yrittää. Pelkkä tulonsiirtojen lisääminen työttömille ainoastaan pahentaa työttömyyttä koska työttömyyskorvauksien yms. sosiaalitukien korottaminen nostaa kynnystä mennä duuniin.

90-luvulla Ruotsi harjoitti keynesiläisyyttä. Käytiinkös siellä itse asiassa vielä alempana, kunnes sitten elvyttämällä päästiin parempaan tilanteeseen?

Ei käyty alempana, syynä ensisijaisesti Suomen riippuvuus idänkaupasta. Suomessa vedettiin ns. syväkyykky mutta pohjalta hypättiin paljon korkeammalle kuin Ruotsi. Suomen malli aiheutti yksilötasolla paljon syvempiä ongelmia kuin Ruotsin kuminauha-keynesiläisyys mutta kansantalouden tasolla Suomi otti paljon suuremman loikan kuin Ruotsi.

Tähän formulavertaus, Suomi päätti käydä vaihtamassa sliksit sateen aikana kun taas Ruotsi jatkoi vanhoilla välikelin renkailla, alussa Suomi otti 25 sekkaa takkiin varikolla mutta sen jälkeen pieksi 3 sekuntia nopeampia kierrosaikoja kun sade loppui.

Tiedätkö millaisista yrityksistä on kyse? Ajankohtaisessa Kakkosessa oli taannoin pari esimerkkiä ja melkoista kitkuttelua se oli. Tiedät vielä varmasti yrittäjien sosiaaliturvassa olevat aukot, ei ollut ihan helppoa ei. Minä olen hyvin yrittäjyysmyönteinen, mutta pitää ymmärtää, että se vaatii erittäin toimivan liikeidean ja kysyntää sille.

Kyllä, tästä ei ole erimielisyyksiä. Lisäisin että yrittäjyyden (=työllistämisen) kannustaminen vaatii yhteiskunnalta toimia jotka auttavat tätä, ei suorilla tulonsiirroilla vaan yrittäjyyttä suosivien olosuhteiden luomisella.

Suinpäin ei vaan voi lähteä yrittäjäksi, siinä ei auta huippuasiantuntijuus, jos tuote ei ole sellainen, jolle on kysyntää. Ei tarjonta mitenkään automaattisesti näkymättömän käden kautta luo yhtään mitään.

Kysyntä ei ole mikään annettu suure, kysyntää voidaan myös luoda.

 

[Daespoo]

Nopeasti tähän, muihin huomenna. Esimerkiksi Sipilän ehdottamaa terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistamista kannatan lämpimästi.

Kannatan tätä myös lämpimästi mutta nuo kahden miljardin säästöt ovat suurelta osin laskennallisia. Menee samaan sarjaan Vihreiden perustulo-ehdotusten kanssa jossa saadaan huimat säästöt paperilla mutta se vaatii useiden tuhansien KELA-tätien kenkimistä -> ei onnistu.

Tähän lisättäköön että Helsingin ajama APOTTI-hanke tulee olemaan hyvin suurella todennäköisyydellä järkyttävän kallis virhe. Valtion pitäisi viheltää peli seis ja pakottaa kunnat tekemään yhteinen, avoimien rajapintojen, järjestelmä jonka tekijänoikeudet julkissektori omistaa kokonaisuudessaan.

 

[tomageeni]

Ongelmahan tässä asiassa on se, että kunnat ja sairaanhoitopiirit on päästetty oman, liian ohuen, osaamisensa perusteella aikanaan luomaan liki jokaiseen yksikköön omanlaisensa tietojärjestelmän, jotka eivät luonnollisestikaan puhu keskenään.

Tämä on yksi, toinen on se että julkisen sektorin IT-järjestelmien kilpailutus ei toimi lainkaan. Ylipäätään IT-järjestelmiä on vaikea kilpailuttaa, koska kaikkia vaatimuksia on vaikea määritellä etukäteen ja parin vuoden aikana vaatimukset voivat muutenkin elää.

Käytännössä julkisen sektorin hankinnat menee usein niin, että tarjouskilpailun voittaja voi tehdä tarjouksen jopa tietoisesti siten, ettei se tule kattamaan koko roskan kustannuksia. Sitten luotetaan siihen, että voidaan "lisätöinä" myydä näitä osia mitä ei ole määritelty kunnolla jos lainkaan, alkuperäisessä tarjouspyynnössä. Toimittajan intresseissähän ei ole toteuttaa järjestelmiä kustannustehokkaasti, vaan nimenomaan mahdollisimman kustannustehottomasti.

Ylipäätään nuo miljardien kustannukset IT-järjestelmissä ovat täysin järjettömiä. Minun on vaikea IT-alan ihmisenä nähdä mitään syytä, miksi Suomen kokoisen valtion pitäisi käyttää esim. yli 200 miljoonaa mihinkään IT-järjestelmään. Paitsi tietysti toimittajien suhmurointi ja kaikki se byrokratia.

 

[Daespoo]

Verraten vaikkapa Viroon, jossa uudistettiin kerralla koko terveydenhuollon tietojärjestelmät ja koska pohjalla ei ollut vanhoja systeemejä rasittamassa, koko maassa uudistus maksoi muistaakseni 30 miljoonaa euroa.

Taisi olla vähemmän kuin 30M€ mutta pointti on selvä. Ja Virossa valtio teki järjestelmän, Suomessa kunnat saavat puuhastella yksinään ilman valvontaa.

Yksi hyvä syy miksi nykyinen hallintojärjestelmä pitäisi räjäyttää uusiksi.

 

[Daespoo]

Tämä on yksi, toinen on se että julkisen sektorin IT-järjestelmien kilpailutus ei toimi lainkaan. Ylipäätään IT-järjestelmiä on vaikea kilpailuttaa, koska kaikkia vaatimuksia on vaikea määritellä etukäteen ja parin vuoden aikana vaatimukset voivat muutenkin elää.

Vaatimusmäärittely tarjouspyyntöön, julkishallinnon suurin ongelma lähes alasta riippumatta. Vituilleen vedetty vaatimusmäärittely -> isot ongelmat.

Käytännössä julkisen sektorin hankinnat menee usein niin, että tarjouskilpailun voittaja voi tehdä tarjouksen jopa tietoisesti siten, ettei se tule kattamaan koko roskan kustannuksia. Sitten luotetaan siihen, että voidaan "lisätöinä" myydä näitä osia mitä ei ole määritelty kunnolla jos lainkaan, alkuperäisessä tarjouspyynnössä. Toimittajan intresseissähän ei ole toteuttaa järjestelmiä kustannustehokkaasti, vaan nimenomaan mahdollisimman kustannustehottomasti.

Tämä on vain paskaa hankintaosaamista, joskin todellisuutta joka johtaa juurensa em. vaatimusmäärittelyyn.

Kun ei tiedetä tarkkaan mitä halutaan, hankitaan puolisokkona ja toimittaja vetää 120€/h taksalla surutta lisätyöt kun tilaaja tajuaa että jotain puuttuikin.

 

[Tuamas]

Taisi olla vähemmän kuin 30M€ mutta pointti on selvä. Ja Virossa valtio teki järjestelmän, Suomessa kunnat saavat puuhastella yksinään ilman valvontaa.

Yksi hyvä syy miksi nykyinen hallintojärjestelmä pitäisi räjäyttää uusiksi.

Kyllä, hintalappu oli 11M€, eli vähän liioittelin.

Suomessa kuntien osto-osaaminen on niin ohutta, että kunnat pitäisi joko vapauttaa isompien projektien vetovastuusta (terveydenhuolto nyt ihan ensimmäisenä) tai pakottaa keskittämään osto-osaamisen yhteen/muutamaan maakunnalliseen katto-organisaatioon.

Koko kuntataso on liian raskas ja koska kuntien tehtäviä on lisätty ja lisätty, niin niille on sysätty paljon sellaisiakin velvollisuuksia, joihin ei niin pienien yksiköiden rahkeet todellisuudessa riitä.

Kuntauudistus on hyvä alku.

 

[jussi_j]

Vaatimusmäärittely tarjouspyyntöön, julkishallinnon suurin ongelma lähes alasta riippumatta. Vituilleen vedetty vaatimusmäärittely -> isot ongelmat.

....

Ongelmahan on se, että nykyaikana ei mitään vesiputousprojekteja yrityksissä tehdä, mutta valtio ja kunnat tekevät. Yrittävät määritellä jotain pilkuntarkasti ja menevät aina pieleen, koska on jo kauan tiedetty, että kun maali liikkuu pitää matkalla tehdä korjausliikkeitä. Näistä sitten maksetaan kun omasta talosta ei löydy osaamista projektin vetämiseen ja ohjaamiseen. Amatöörien puuhastelua.

 

[dana77]

Helppohan se on julkistahojen osto-osaamista arvostella, mutta fakta on että vaikka vaatimukset olisi kuinka lukkoon lyötyjä ja selkeitä niin kyllä tiedot Tiedot ja Logicat (CGI:t) ne kusisivat. Ei kukaan muukaan tuon kokoista järjestelmää osaa ostaa tai toimittaa niin, että homma menisi kuin oppikirjoista. Vesiputous on jo lähtökohtaisesti toimimaton tapa ohjelmiston kehittämiseen ja ketterä kehitys ei tämän kokoluokan järjestelmän alihankintaan sovi, sillä sen ohjaus & valvonta on asikkaan puolelta mahdotonta

 

[Tuamas]

Helppohan se on julkistahojen osto-osaamista arvostella, mutta fakta on että vaikka vaatimukset olisi kuinka lukkoon lyötyjä ja selkeitä niin kyllä tiedot Tiedot ja Logicat (CGI:t) ne kusisivat. Ei kukaan muukaan tuon kokoista järjestelmää osaa ostaa tai toimittaa niin, että homma menisi kuin oppikirjoista.

Toki näinkin, mutta esimerkiksi aikanaan kun terveydenhuollon sähköiset tietojärjestelmät yleistyivät, olisi homma pitänyt hoitaa valtiovetoisesti ja kehittää kerralla koko maan kattava systeemi. Ongelmahan tässä nimenomaisessa projektissa on se, että tietojärjestelmiä on lähes yhtä paljon kuin on paikkojakin ja ne eivät keskustele keskenään.

 

[varjo]

Toki näinkin, mutta esimerkiksi aikanaan kun terveydenhuollon sähköiset tietojärjestelmät yleistyivät, olisi homma pitänyt hoitaa valtiovetoisesti ja kehittää kerralla koko maan kattava systeemi. Ongelmahan tässä nimenomaisessa projektissa on se, että tietojärjestelmiä on lähes yhtä paljon kuin on paikkojakin ja ne eivät keskustele keskenään.

Niin, AKEN hommahan meni niin hyvin valtiollisena hankintana :)

Ja tuohan on vain osa bisnesmallia että järjestelmät eivät kommunikoi keskenään (ainakaan ilman rahallista korvausta), itse tosin olisi kuntahankkijana aina vaatinut jotain standardoitua rajapintaa (esim. Suomen kohdalla MySQL lienisi aika hyvin perusteltava) mutta nyt tuloksena sitten on n+1 erillistä tietojärjestelmää joitten porttaus ei tosiaan onnistu mitenkään ilman eri korvausta. Mutta tosiaan, voi olla että kovat vaatimukset rajapinnoista olisivat vain koituneet suuremmiksi hankintakustannuksiksi kun eihän tuottaja tyhmä ole jos se uhraa oman jatkobisneksensä tekemällä rajapinnoista siirrettäviä.

 

[dana77]

Niin, AKEN hommahan meni niin hyvin valtiollisena hankintana :)

Sattuimoisin tästä AKEn hankkeesta tietävänä, niin onhan se vähän hassua, että järjestelmän kehitykseen menee yhtä paljon rahaa kuin mitä valtio kerää ajoneuvoista veroja. Eli ts. taloudellisilta vaikutuksiltaan olisi sama jos valtio kuoppaisi järjestelmän ja lopettaisi ajoneuvoverojen keräämisen kokonaan... plussaa tulisi jos kellekkään ei kerrottaisi mitään, vaan lähettäisiin vain laskut vanhan excelin perusteella. Monet sen maksaisivat kuitenkin.

Ja tuohan on vain osa bisnesmallia että järjestelmät eivät kommunikoi keskenään (ainakaan ilman rahallista korvausta), itse tosin olisi kuntahankkijana aina vaatinut jotain standardoitua rajapintaa (esim. Suomen kohdalla MySQL lienisi aika hyvin perusteltava) mutta nyt tuloksena sitten on n+1 erillistä tietojärjestelmää joitten porttaus ei tosiaan onnistu mitenkään ilman eri korvausta.

Lääketieteen järjestelmät eivät mikään minun juttuni ole, mutta silti väittäisin että ne ongelmalliset rajapinnat eivät nyt tässä (tai missään muussakaan) yhteydessä ehkä kuitenkaan ole tiedon kantaan tallentamiseen liittyviä. SQL on jo sinänsä standardi eli tietokantojen vaihtamiset MySQL:n, Oraclen, SQL Serverin tai muiden välillä ovat suhteellisen easejä. Ne hankalammat rajapinnat ovat eri applikaatioiden väliset. Röngten-kuvia, reseptejä, potilaskertomuksia ja muita pitäisi pystyä liikuttamaan sairaaloiden (julkisten ja yksityisten), apteekkien, terveyskeskuksien ja mahdollisesti KELAn välillä. Tai no, olisi kai se teoriassa mahdollista että kaikki tallennettaisiin yhteen giganttiseen jaettuun kantaan jota kaikki käyttäisivät, mutta käytönnössä tuo ei varmaan olisi se tapa jolla homma toteutettaisiin.

 

[Daespoo]

Helppohan se on julkistahojen osto-osaamista arvostella, mutta fakta on että vaikka vaatimukset olisi kuinka lukkoon lyötyjä ja selkeitä niin kyllä tiedot Tiedot ja Logicat (CGI:t) ne kusisivat. Ei kukaan muukaan tuon kokoista järjestelmää osaa ostaa tai toimittaa niin, että homma menisi kuin oppikirjoista. Vesiputous on jo lähtökohtaisesti toimimaton tapa ohjelmiston kehittämiseen ja ketterä kehitys ei tämän kokoluokan järjestelmän alihankintaan sovi, sillä sen ohjaus & valvonta on asikkaan puolelta mahdotonta

Kunnon hankintaosaamisella toimittajien pelleilyt saadaan minimoituja.

Tarkkaan määritetyt vaatimukset, maksupostit, viivästyssanktiot etc. tuhoavat hyvin toimittajien iltalypsyt.

AKEn projekti on taas sen luokan perseily että jopa julkishallinnossa pitäisi monon viuhua, projektissa mukana Logica (CGI nykyään) ja Tieto jotka avoimella shekillä rahastivat veronmaksajia koska hankintaorganisaatio veti homman vasemmalla kädellä.

 

[varjo]

AKEn projekti on taas sen luokan perseily että jopa julkishallinnossa pitäisi monon viuhua, projektissa mukana Logica (CGI nykyään) ja Tieto jotka avoimella shekillä rahastivat veronmaksajia koska hankintaorganisaatio veti homman vasemmalla kädellä.

Toisaalta ainoa positiivinen puoli tuossa on se että sentään Tunaattori on tehnyt homman, se vielä puuttuisi että valtio olisi tuonkin ostanut suoraan joltain Oraclelta yms. eli siirtänyt vain veronmaksajien rahaa ulkomaille.
Eli tietyllä lailla toki avoin shekki yksityiselle (suomalaiselle) firmalle on kuitenkin enemmän tai vähemmän vain tulonsiirtoa joka kotiutuu kuitenkin kovalla prosentilla takaisin valtion kirstuun. Ei niin että se olisi mitenkään ideaalitilanne mutta paljon, paljon huonomminkin asia voisi olla. Toki ehkä joku ulkomainen pulju oikeasti saisikin jotain aikaan, liekö juuri julkissektorin avoimet shekit jotka pitävät Tietoa ylipäätänsä pystyssä.

 

[Daespoo]

Toki ehkä joku ulkomainen pulju oikeasti saisikin jotain aikaan, liekö juuri julkissektorin avoimet shekit jotka pitävät Tietoa ylipäätänsä pystyssä.

Tiedolla on niin suuri ns. kassiote tietyistä julkishallinon organisaatioista että ko. organisaatioiden hankintavastaavat suunnittelevat nykyään tarjouspyynnötkin siten ettei Tieto niitä voittaisi koska pelkäävät joutuvansa täysin riippuvaiseksi Tiedosta. Fakta.

Tästä aiheesta voisin paasata sivukaupalla mutta on pakko mainita tämä että esim. ohjelmistonkehitysprojekteissa julkishankinnon organisaatiot kiltisti jättävät tekijänoikeudet toimittajalle eivätkä edes vaadi täydellistä käyttö- ja luovutusoikeutta muille julkishallinnon organisaatioille. Sitten tulee Tiedon kaltaiset epäviralliset hovitoimittajat jotka rahastaa suurelta osin samasta työstä moneen kertaan eri tahoja. Käsittämätöntä.

 

[dana77]

En oikein itse jaksa uskoa, että ulkomaisetkaan toimittajat mikään avain onneen olisi. Jokaisessa maassa on kuitenkin omat kiemuransa omien suomenkielisten lakiensa ja säädöstensä kanssa eli opettelua se olisi heillekin ja suomenkielisen softan tuottaminen suomenkielisiltä käyttäjiltä kerättyjen vaatimusten perusteella on ihan oma haasteensa.

Ongelmat hankinnassa on, että ohjelmisto pitäisi saada pilkottua pienempiin, itsenäisesti toteuttaviin osiin. Ilman sitä hankinta on pakko antaa jollekin (jommallekummalle) isolle ja silloin mistään kilpailuttamisesta on turha puhuakaan.

Pienet toimittajat ovat edullisempia ja ketterämpiä, mutta tällöin vastuu kokonaisuuden onnistumisesta siirtyy paljon vahvemmin asiakkaalle. jos yksikin taho myöhästyy, niin koko hanke myöhästyy. Pieniltä ei suuria sopimussakkoja saada perittyä eikä heillä välttämättä ole resursseja ongelmatilanteissa lisätä miehitystä. Riski siis kasvaa.

Tuo pilkkominen ei sekään ole ihan triviaali juttu, mutta vaikka se saataisiin, niin monitoimittajaympäristössä vastuukysymykset ovat aina hankalia. Lisää ihan helvetisti byrokratiaa ja dokumentaatiotarvetta, jos kaikki rajapinnat pitää määritellä vedenpitävästi.

Jos ja kun integraatiovaiheessa löytyy ongelmia, niin voin taata ja alleviivata, että jokainen toimittaja tulee syyttämään muita osapuolia katkeraan loppuun saakka. Siinä on asiakkaalle ihan helvetillinen työ joka kerta todistaa että mikä komponentti jonkun ongelman aiheuttaa.

Monitoimittajaympäristöissä muutoshallinta on vielä vaikeampaa, sillä muutokset pitää sopia useamman tahon kanssa.

Vaikka itse ohjelma saataisiin toteutettua, niin seuraavaksi vaikeudeksi tulisi ylläpito. Pitääkö tehdä ylläpitosoppari jokaisen komponentin toteuttajan kanssa vai siirtää kompretenssi yhden tahon käsiin? Kumpi tahansa vaihtoehto maksaa paljon.

Tämä on problematiikka lyhyesti enkä näe, että ongelmaan mitään helppoa ratkaisua ole.

 

[Daespoo]

En oikein itse jaksa uskoa, että ulkomaisetkaan toimittajat mikään avain onneen olisi.

No ei varmasti, samalla periaatteella nekin toimivat.

Jokaisessa maassa on kuitenkin omat kiemuransa omien suomenkielisten lakiensa ja säädöstensä kanssa eli opettelua se olisi heillekin ja suomenkielisen softan tuottaminen suomenkielisiltä käyttäjiltä kerättyjen vaatimusten perusteella on ihan oma haasteensa.

Käännöstyö ja kieliongelmat ovat aika pieni osa yhtälöä.

Ongelmat hankinnassa on, että ohjelmisto pitäisi saada pilkottua pienempiin, itsenäisesti toteuttaviin osiin. Ilman sitä hankinta on pakko antaa jollekin (jommallekummalle) isolle ja silloin mistään kilpailuttamisesta on turha puhuakaan.

Hankinnat voidaan pilkkoa mutta jollain pitää olla kokonaisvastuu toimituksesta.

Pienet toimittajat ovat edullisempia ja ketterämpiä, mutta tällöin vastuu kokonaisuuden onnistumisesta siirtyy paljon vahvemmin asiakkaalle. jos yksikin taho myöhästyy, niin koko hanke myöhästyy. Pieniltä ei suuria sopimussakkoja saada perittyä eikä heillä välttämättä ole resursseja ongelmatilanteissa lisätä miehitystä. Riski siis kasvaa.

Tarjouspyyntöjä ei lähetetä niille jotka eivät täytä vähimmäisvaatimuksia mm. liikevaihdon tai osaajien suhteen. Ne joille sopimussakot ovat liian suuria karsiutuu pois jo ensimmäisessä vaiheessa.

Tuo pilkkominen ei sekään ole ihan triviaali juttu, mutta vaikka se saataisiin, niin monitoimittajaympäristössä vastuukysymykset ovat aina hankalia. Lisää ihan helvetisti byrokratiaa ja dokumentaatiotarvetta, jos kaikki rajapinnat pitää määritellä vedenpitävästi.

Vastuukysymyksistä tulee helppoja kun jokin toimittaja on kokonaisvastuussa toimituksesta.

Jos ja kun integraatiovaiheessa löytyy ongelmia, niin voin taata ja alleviivata, että jokainen toimittaja tulee syyttämään muita osapuolia katkeraan loppuun saakka. Siinä on asiakkaalle ihan helvetillinen työ joka kerta todistaa että mikä komponentti jonkun ongelman aiheuttaa.

Aivan varmasti mutta tähän on tosiaan keinot.

Vaikka itse ohjelma saataisiin toteutettua, niin seuraavaksi vaikeudeksi tulisi ylläpito. Pitääkö tehdä ylläpitosoppari jokaisen komponentin toteuttajan kanssa vai siirtää kompretenssi yhden tahon käsiin? Kumpi tahansa vaihtoehto maksaa paljon.

Yksiselitteisesti myös ylläpidossa pitää olla yksi kokonaisvastuullinen taho, muuten homma ei toimi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Joku kynnelle kykenevä voisi kenties napsaista tämän "julkishallinto ja IT" -keskustelun omaksi säikeekseen. Pohdinta itsessään on äärimmäisen kiinnostavaa sekä relevanttia, ja aion muiden ohella jatkaa aiheesta pakinoimista tilaisuuden tullen. Demareihin asia liittyy enää vain etäisesti. Tosin jos demareista olisi kiinni, niin julkishallinnon IT-keskustelu junnaisi näillä poluilla varmaan 2100-luvullakin.

 

[PTS]

Ihan ensinnäkin voisit korjata nuo lainaukset kuntoon. Minä en ole sanonut puoliakaan noista asioista mitä laitat suuhuni.

Pahoittelen. Tässä kun keskustelee kahden hyvin samanlaisia näkemyksiä edustavan nimimerkin kanssa, niin menivät valitettavasti sekaisin. Nyt ne on korjattu. Olenko muuten oikeassa, jos sanon, että tässä on ollut itselläni vastassa oikeistoliberaali ja toisaalta jonkinsortin oikeistokonservatiivi?

Niin, jotta tässä ei olisi epäselvyyttä toisten poliittisesta ajattelusta, niin itseni muuten määrittelisin jonkin sortin keskusta-vasemmistolaiseksi maltillis-konservatiiviksi. Tuen vahvasti pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja talouspolitiikassa keynesiläisyyttä. Sitten toisaalta on tärkeää nähdä, että nyky-yhteiskunnassa on unohdettu tietty vastuun käsite vähän kaikilla tasoilla. Minusta tässä subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on kyse siitä, saa toki olla eri mieltä (vaikka tässä me taidamme olla samassa rintamassa). Kotihoidontuki on myös itselleni tärkeä asia samoin kuin ylipäänsä perhepolitiikka ja esimerkiksi vanhempien kasvatusvastuun korostaminen (ei sysätä kaikkea yhteiskunnalle..). Yrittäjyysmyönteisyyden mainitsin jo aiemmin, minkä vuoksi talouspoliittinen ajatteluni ei ole perinteistä vasemmistolaisuutta.

Pakotetaanko ihmiset muuttamaan työn perässä työttömyysturvan leikkauksen uhalla, tarjotaanko porkkanaa vai leikataanko työttömyysturvaa kaikilta ja näin kannustetaan työllistymään järjestelmällisesti?

Raju väite. Sanotaanko nyt näin, että joillekin korkeakoulutetuille aloille on esimerkiksi selkeää ylikoulutusta. Sitten vastaavasti hoitoalalla tilanne on päinvastoin. Tällöin on ihan utopiaa puhua työn perässä muuttamisesta. Esimerkiksi irtisanottujen paperityöntekijöidenkään on vaikea löytää töitä ilman uudelleen koulutusta.

Eikö tämä maa ole täynnä kaikenlaisia kasvu ja startup rahastoja? Sellainenko pitäisi vielä saada uusi, että maa pelastuisi?

Hallitus panostaa kokonaisia kymmeniä miljoonia tähän, Sipilän suuruusluokka on parissa miljardissa. Saadaan esimerkiksi Telia-Soneraa myymällä (mitä järkeä on muuten valtiolla tällä hetkellä omistaa?). Tällä luodaan oikeita työpaikkoja, päinvastoin kuin pistämällä ihmisiä väkisin työmarkkinoille kilpailemaan vähistä työpaikoista.

Jos joku on työtön, niin hänellä ei pitäisi olla mitään hävittävää.

90-luvun lamassa nurin menneiden pienyritysten omistajat voivat olla toista mieltä. Yrittämisessä on nimenomaan myös hävittävää, koska on se henkilökohtainen riski. Siksi yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisikin paikata ja tehdä ensiyrityksen perustamisesta mahdollisimman joustavaa, kunhan vaan toteuttamiskelpoisia yrittämisideoita löytyy. Kysehän on kuitenkin siitä, että tietyillä aloilla yrityksen perustaminen on vaan helpompaa, koska on kysyntää ja uusia innovaatioita on helpompi kehittää.

Kyllä, ongelma on siinä että kansalaiset eivät tällaista hyväksy. Kun talous käy kuumana kuten vuosina 2004-2007, veroja pitäisi korottaa, julkista kulutusta pitäisi vähentää ja täten kerätä puskureita (=maksaa velkaa pois) mutta ne poliitikot jotka tälläistä ajavat eivät pääse valtaan. Kansalaiset kysyy miksi veroja pitäisi korottaa ja julkisia menoja vähentää kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista?

Tästä olen samaa mieltä siinä mielessä, että veronalennuspolitiikka oli osittain vastuutonta (noususuhdanteessa). Muistatko muuten myös, mikä suurista puolueista ajoi niitä veronalennuksia innokkaimmin?

Keskusta vastustaa tätä ideologista syistä, samaten Persut ja KD. Taloudellisista syistä näitä ei vastusteta, käsittääkseni (tai ne on vain verhottu taloudellisilla syillä).

Toki itsekin vastustan etupäässä muiden kuin taloudellista syiden perusteella. Mutta kun ne taloudelliset hyödytkin ovat kyseenalaisia jopa valtionvarainministeriön omien laskelmien perusteella: Kotihoidontuen leikkaamiselle ei löydy perusteita - Blogit - Verkkouutiset

Palataan muuten nyt siihen Paul Krugmaniin. Hän on käsitellyt tätä työvoiman tarjonnan lisäystä yhdysvaltalaisessa kontekstissa teoksessaan The Conscience of a Liberal. Siinä hän puhuu maahanmuuton vaikutuksesta USAn työmarkkinoille. Vaikka hän itse kannattaa liberaalia maahanmuuttopolitiikka, näkee hän ongelmia nimenomaan työntekijöiden työmarkkina-aseman kannalta siihen, että USAan tulvii työperäistä maahanmuuttoa. Työttömyyttä tämä ei suinkaan vähennä -> Vartiainenhan taisi heittää joskus, että työpaikkoja voi olla vaikka kuinka paljon, jos työvoimaa on vaan saatavilla. Eihän tämä pidä missään tapauksesa paikkansa. Toki esimerkiksi uusklassismin klassikko Milton Friedman oli sitä mieltä, että työttömyyttä ei pidäkään vähentää alle 5 prosentin, koska se vähentää kilpailua työmarkkinoilla. Suomen työvoimapolitiikan tavoite ei kuitenkaan voi olla tämä, eihän?

Nyt virta päälle! Jos Suomessa on jokin taho joka ajaa valmiiksi pysyvässä työsuhteessa olevien etuja niin se SAK ja muu ay-liike, työllisyyden kasvattaminen on näillä esillä vain juhlapuheissa.

Nyt sitten konkretiaa. Kerro, miksi EK (ja uusliberalistiset taloustieteilijät) sitten kannattavat vuorotteluvapaajärjestelmän purkamista (ja ay-liike ei)? Sehän aivan oikeasti tarjoaa työttömille töitä ja samalla jo vakitöissä oleville hengähdystauon. Moni EK:ssa eivät varmaan kaikki toki, ajattelee myös friedmanilaisittain, ettei työttömyyden radikaali pienentäminen ole tavoiteltavaa (koska palkat nousevat, jos kilpailu työpaikoista vähenee). Eihän työnantajapuolikaan ajattele asiaa mitenkään omista etupyyteistään riippumatta minään Suomen kansantalouden kokonaisetuna (ei tee ay-liikekään aina niin, se on selvä).

Huhhuh, Sipilä varmasti hyväksyy mainitsemasi reaaliteetit, niiden avulla hän teki itsestään miljonäärin yrittäjänä.

Eihän hän hyväksy sitä, että kotihoidontuen heikentäminen olisi taloudellinen välttämättömyys. Muutenkin näen, että Sipilä taitaa katsella asioita hyvinkin avarakatseisesti. Yrittäjyys ja talous palvelevat ihmisten hyvinvointia eikä päinvastoin. Jos olisi vain ajatellut sitä, että mahdollisimman monen pitää saada kunnolla rikastua, ei olisi puuttunut esimerkiksi osinkoverotusuudistukseen. Katsotaan nyt, kellä on väärä kuva miehestä, mutta onhan Sipilä tainnut nähdä punamullankin ihan varteenotettavana seuraavana hallitusvaihtoehtona.

Mitäs jos Sipilän mallin sijoitukset eivät onnistu ja kasvua ei tule? Säännölliset vuositulot Sammon osingoista meni ja tilalle ei tullut mitään?

Niinhän voi toki olla, sen näkisi sitten. Tässä kohtaa luotan kuitenkin enemmän hänen yrittäjätaustaiseen asiantuntemukseensa kuin sinipunahallituksen poliittisten broilereiden.

Ei käyty alempana, syynä ensisijaisesti Suomen riippuvuus idänkaupasta. Suomessa vedettiin ns. syväkyykky mutta pohjalta hypättiin paljon korkeammalle kuin Ruotsi. Suomen malli aiheutti yksilötasolla paljon syvempiä ongelmia kuin Ruotsin kuminauha-keynesiläisyys mutta kansantalouden tasolla Suomi otti paljon suuremman loikan kuin Ruotsi.

Ruotsi säilytti paremmin hyvinvointivaltiomallinsa kuin Suomi, taisi työttömyyskin olla alempi. Talouspolitiikalla on aina eettinen ulottuvuutensa. Toki Ruotsissa on omat ongelmansa.

 

[Daespoo]

Tästä olen samaa mieltä siinä mielessä, että veronalennuspolitiikka oli osittain vastuutonta (noususuhdanteessa). Muistatko muuten myös, mikä suurista puolueista ajoi niitä veronalennuksia innokkaimmin?

Kokoomuksen tavoitteena on tuloverotuksen alentaminen ja verojen siirtäminen kulutukseen. Taisipa olla muuten punamulta joka on viimeisten hallitusten aikana eniten on tiputtanut tuloveroja, joskin omia vaalilupauksia vastoin.

Toki itsekin vastustan etupäässä muiden kuin taloudellista syiden perusteella.

Hallituksen rakennepäätösten punainen lanka on nimenomaan työvoiman tarjonnan lisääminen.

Toki esimerkiksi uusklassismin klassikko Milton Friedman oli sitä mieltä, että työttömyyttä ei pidäkään vähentää alle 5 prosentin, koska se vähentää kilpailua työmarkkinoilla. Suomen työvoimapolitiikan tavoite ei kuitenkaan voi olla tämä, eihän?

Tämä on sen verran kaukainen tavoite että enpä ole tuota miettinyt, äkkiseltään Friedmanilla on ihan validi pointti mutta en kyllä allekirjoitata tuota kokonaisuudessaan.

Nyt sitten konkretiaa. Kerro, miksi EK (ja uusliberalistiset taloustieteilijät) sitten kannattavat vuorotteluvapaajärjestelmän purkamista (ja ay-liike ei)? Sehän aivan oikeasti tarjoaa työttömille töitä ja samalla jo vakitöissä oleville hengähdystauon.

Koska vuorotteluvapaa vähentää työvoiman kokonaistarjontaa, lisäksi ns. lorvimisen tukeminen verovaroin ei itselleni oikein sovi.

Jos ay-liike olisi tosissaan työttömyyden vähentämisen osalta, se ajaisi pitkiä, varsin matalilla palkankorotuksilla varustettuja tupoja. Mutta näinhän se ei ole koskaan tehnyt.

Eihän työnantajapuolikaan ajattele asiaa mitenkään omista etupyyteistään riippumatta minään Suomen kansantalouden kokonaisetuna (ei tee ay-liikekään aina niin, se on selvä).

Ei varsinaisesti mutta EK:n tavoitteet lienevät lähempänä kansantalouden etuja noin yleisellä tasolla.

Niinhän voi toki olla, sen näkisi sitten. Tässä kohtaa luotan kuitenkin enemmän hänen yrittäjätaustaiseen asiantuntemukseensa kuin sinipunahallituksen poliittisten broilereiden.

Näen tässä enemmänkin riskinhallinnan kysymyksiä, otetaanko tasaista 5% tuottoa pienellä kasvulla vai halutaanko isompaa kasvua riskillä.

Ruotsi säilytti paremmin hyvinvointivaltiomallinsa kuin Suomi, taisi työttömyyskin olla alempi. Talouspolitiikalla on aina eettinen ulottuvuutensa. Toki Ruotsissa on omat ongelmansa.

Ruotsi käytti paljon aktiivisemmin tukitoimia esim. koulutusta joilla ihmisiä pidettiin pois kortistoista. Heillä oli siihen varaa paremmin kuin Suomella.

 

[dana77]

Pahoittelen. Tässä kun keskustelee kahden hyvin samanlaisia näkemyksiä edustavan nimimerkin kanssa, niin menivät valitettavasti sekaisin. Nyt ne on korjattu. Olenko muuten oikeassa, jos sanon, että tässä on ollut itselläni vastassa oikeistoliberaali ja toisaalta jonkinsortin oikeistokonservatiivi?

Pahoittelut otettu vastaan ja hyväksytty ja seuraavasta lauseesta loukkaannuttu sitten vähintään yhtä verisesti.

En ole tippaakaan kiinnostunut että mihinkä lokeroon minua halutaan sovittaa. Tietyissä asioissa olen liberaali ja toisissa hyvinkin konservatiivinen. Joissakin asioissa hyvinkin vasemmistolainen ja toisissa oikeistolainen. Vastustan mm. Natoon liittymistä, kannatan valtion ja kirkon erottamista eikä mitkään "perinteiset perhearvot" ole minulle mikään juttu.

Joskus olen esittänyt että oikeisto-vasemmisto -akseli kuvaa vain ihmisen taloustieteen ymmärrystä, mutta tästä teoriasta on lukuisia poikkeuksia molempiin suuntiin.

Raju väite. Sanotaanko nyt näin, että joillekin korkeakoulutetuille aloille on esimerkiksi selkeää ylikoulutusta. Sitten vastaavasti hoitoalalla tilanne on päinvastoin. Tällöin on ihan utopiaa puhua työn perässä muuttamisesta. Esimerkiksi irtisanottujen paperityöntekijöidenkään on vaikea löytää töitä ilman uudelleen koulutusta.

Minusta tämä on väistelyä. Sen lisäksi että osaamisen puute aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä, niin myös osaamisen alueellisuus aiheuttaa sitä. Esim rakennusalalla on ollut samaan aikaan työttömyyttä kun ollut työvoimapulaa. Työttömät ovat vain olleet väärässä päässä Suomea. Olikohan jossain vaiheessa tilanne että hoitoaloillakin oli työttömiä. Niin että millä keinolla nämä saadaan kohtaamaan, vai eikö siitä tarvitse välittää kun koulutuksen kohdistuminen väärille aloille on isompi ongelma?

Hallitus panostaa kokonaisia kymmeniä miljoonia tähän, Sipilän suuruusluokka on parissa miljardissa. Saadaan esimerkiksi Telia-Soneraa myymällä (mitä järkeä on muuten valtiolla tällä hetkellä omistaa?). Tällä luodaan oikeita työpaikkoja, päinvastoin kuin pistämällä ihmisiä väkisin työmarkkinoille kilpailemaan vähistä työpaikoista.

Ensinnäkin kyselet että mikä järki Valtion on Soneaa omistaa? Viimeisin osinko oli 6%. Kelpaa minulla aika hemmetin hyvin.

Jos Sipilä tai joku muu voisi taata, että tuolla parilla miljardilla saataisiin vaikka 25 000 työpaikkaa luotua. Yhdelle työpaikalle tulisi tällöin hintaa 100 000 euroa. Olisiko tämä ok sinulle? Vertailun vuoksi vaikkapa Keskossa on 25 000 työntekijää ja markkina-arvo on 2,5 MRD euroa. Tuo työpaikkojen luominen kuulostaa vain niin veden kantamiselta kaivoon, etten itse lähtisi rahojani sen onnistumisen puolesta lyömään. Voisikohan sitä osaketta shortata...

90-luvun lamassa nurin menneiden pienyritysten omistajat voivat olla toista mieltä. Yrittämisessä on nimenomaan myös hävittävää, koska on se henkilökohtainen riski. Siksi yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisikin paikata ja tehdä ensiyrityksen perustamisesta mahdollisimman joustavaa, kunhan vaan toteuttamiskelpoisia yrittämisideoita löytyy.

Nykyään OY:ltä vaaditaan osakepääomaa enää 2500 euroa, joten aika maltillisista riskeistä puhutaan. Yrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta samaa mieltä.

 

[kovalev]

Neljä tamperelaista demarivaltuutettua on antanut Aamulehdelle tiedotteen, jossa he ilmoittavat kääntävänsä takkinsa Rantatien tunneliasiassa, eli pettävät merkittävimmän kunnallisvaalilupauksensa (Tampereella kunnallisvaalit olivat käytännössä kansanäänestys tunnelista).

Yksi luopio on kansanedustaja Hanna Tainio, joka on hakenut THL:n johtajan paikkaa (ja ilmeisesti myös saamassa sen?).

Henkilökohtaisesti aion pyhittää lopun elämäni - rauhanomaiseen - demareiden vastaiseen taisteluun. Tuosta syöpäkasvaimesta on kerta kaikkiaan päästävä eroon.

 

[Kaukalon laidalla]

Henkilökohtaisesti aion pyhittää lopun elämäni - rauhanomaiseen - demareiden vastaiseen taisteluun. Tuosta syöpäkasvaimesta on kerta kaikkiaan päästävä eroon.

Hauskaa. Onnea ja menestystä. Tainio ja kumppanit osoittivat suurta rohkeutta ja omilla aivoilla ajattelemista kun asettuivat vastustamaan Tampereen demareiden virallista linjaa. Hiukan on nolottanut kun Salmi, Marin ja Gustafsson ovat suu vaahdoten vastustaneet rantatunnelia, ilahduttavaa että tilanne nyt kääntyi toisin päin.

Työtä ja toimeentuloa, sujuvaa liikennettä. Helsingin ja Turun välistä moottoritietä jarrutetttiin vuosikymmeniä, tämä projekti näyttää etenevän rivakammin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Hauskaa. Onnea ja menestystä. Tainio ja kumppanit osoittivat suurta rohkeutta ja omilla aivoilla ajattelemista kun asettuivat vastustamaan Tampereen demareiden virallista linjaa. Hiukan on nolottanut kun Salmi, Marin ja Gustafsson ovat suu vaahdoten vastustaneet rantatunnelia, ilahduttavaa että tilanne nyt kääntyi toisin päin.

Työtä ja toimeentuloa, sujuvaa liikennettä. Helsingin ja Turun välistä moottoritietä jarrutetttiin vuosikymmeniä, tämä projekti näyttää etenevän rivakammin.

Näin kauempaa katsoen olen kovasti ihmetellyt, mikä kumma Tampereen demareita on niin kovasti rantatunnelihankkeessa vituttanut. Tai luulen ymmärtäväni, mutta kun asiaperusteiden kanssa on ollut vähän niin ja näin. Jopa sellaisia argumentteja olen kuullut mainitun, että yksityisautoilua tukevaa infrastruktuurihanketta olisi kategorisesti vastustettava. Ihme viherspedeilyä, toivottavasti tuollainen ei tartu. Vaan olihan tuossa kunnon tilaisuus muutamalle hereillä olevalle demarille tehdä näkyvä irtiotto kohtalaisen fiksun hankkeen puolesta.