Kuitenkin sanoisin, että sitä on mahdollista radikaalistikin pienentää paremmalla politiikalla (rakennetyöttömyyttä alas, yrittäjyyden kannusteet/uusien alojen löytäminen, laskusuhdanteessa kokonaiskysynnän ylläpitäminen).
Kyllä, ongelma on siinä että kansalaiset eivät tällaista hyväksy. Kun talous käy kuumana kuten vuosina 2004-2007, veroja pitäisi korottaa, julkista kulutusta pitäisi vähentää ja täten kerätä puskureita (=maksaa velkaa pois) mutta ne poliitikot jotka tälläistä ajavat eivät pääse valtaan. Kansalaiset kysyy miksi veroja pitäisi korottaa ja julkisia menoja vähentää kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista?
Poliittinen järjestelmä on kansan kollektiivisen lyhytnäköisyyden/tyhmyyden takia vinoutunut, perustuslaissa pitäisi olla pykälät valtiontalouden hoitoon jotka säätävät että valtion budjetin tulojen kasvusta vaikkapa vain 50% saa käyttää menojen kasvattamiseen ja loput pitää rahastoida/maksaa velkoja riippuen suhdanteesta.
Kun tästä lamasta joskus päästään pois, Suomen pitäisi perustaa Norjan öljyrahaston tyyppinen sijoituselementti johon menee lakisääteisesti esim. 1% valtion tuloista plus 50% valtion ylijäämästä ennenkuin yksikään poliitikko pääsee sörkkimään. Rahasto sitten tulouttaa valtion budjettiin vuosittaisen tuoton kokonaisuudessaan. Vuosien saatossa tästä tulee väline jolla osaltaan tasapainotetaan suhdanteiden aiheuttamia kuoppia.
Eivät ihan friedmanilaisia toki. Korkman puhuu joskus jotain järkevääkin, mutta hänen käsityksensä eurokriisin hoidosta on mennyt täysin metsään. Taustaltaan EK:n miehiä, ei siis mikään ulkopuolisesti asioita viileästi tarkasteleva professori.
Korkman on mielestäni yksi "viileimpiä" (taustastaan riippumattomia) talouden ajattelijoita Suomessa, Sailas ja Vartiainen ovat samassa joukossa. Taustat kaikilla erilaisia mutta johtopäätökset varsin samansuuntaisia.
Vartiainen on demari joo, hyvin oikeistolainen sellainen. Taustalla on sellainen sinipunahenkinen taustaideologia, jossa pyritään ajamaan EK:n ja toisaalta valmiiksi pysyvässä työsuhteessa olevien etuja.
Nyt virta päälle! Jos Suomessa on jokin taho joka ajaa valmiiksi pysyvässä työsuhteessa olevien etuja niin se SAK ja muu ay-liike, työllisyyden kasvattaminen on näillä esillä vain juhlapuheissa.
Tarkoitan nyt sitä, että kotihoidon tuen leikkaaminen heikentää työttömien työmarkkina-asemaa - samoin kuin vuorotteluvapaan heikennys.
Tämä on sinun mielipiteesi josta olen täysin eri mieltä kuten on myös aikaisemmin mainitut tutkijat ja virkamiehet.
Mitähän mahtaa muuten Gustafssonin Jukka tuumata omasta puolueestaan? Ensin pistetään pihalle jonkin gallup-paniikin takia ja sitten romutetaan hänen aikanaan esittämänsä järjestelmä.
SDP:n kenttä on täysin sekaisin ja oma veikkaus on että ns. heinäluomalaiset ay-taustaiset ottavat vallan Jutan naisjuntalta ensi kesänä.
Kts. dana77:n linkittämä juttu.
Katsoin, ei vastannut kysymykseeni.
Siksi että siellä on johdossa sellaisia henkilöitä, jotka eivät tajua kansantaloustieteestä mitään. Nähtiin hyvin osinkoverotusuudistuksessa, kun Sipilän piti käydä kertomassa Arhinmäelle, mistä on kyse. Muutenkin Audin takapenkki kiinnostaa molempia, mitään ei opittu Lipposen sininpunan virheistä.
Älä laita sanomisiani muiden suihin, ts. lainaukset kuntoon.
Osinkoverouudistus on yksi esimerkki miksi kannatan puhdasta virkamieshallitusta jota vetävät Korkman, Vartiainen ja Sailas. Nykyinen hallitus veti täysin vihkoon tuon uudistuksen.
Miksei hän hyväksy globaalin maailmantalouden realiteetteja.
Huhhuh, Sipilä varmasti hyväksyy mainitsemasi reaaliteetit, niiden avulla hän teki itsestään miljonäärin yrittäjänä.
Siis sitä että kotihoidon tukea pitää leikata.
Keskusta vastustaa tätä ideologista syistä, samaten Persut ja KD. Taloudellisista syistä näitä ei vastusteta, käsittääkseni (tai ne on vain verhottu taloudellisilla syillä). Itse olen ymmärtänyt tämän niin että tässä on kysymys enemmänkin perinteisen konservatiivisen koti-uskonto-isänmaa (arvot jotka jaan suurelta osin itsekin) -aatteen ylläpitämisessä jossa äiti hoitaa lapsia ja isä on duunissa. Heille tämä lienee yksi pieni taistelu sodassa homoliittoja vastaan.
Mites muuten esikoulun muuttaminen pakolliseksi (kunnille lisää tehtäviä (päivähoidon lisäys myös) -> perustehtävät vaarantuvat) sopii yhteen tämän kanssa?
Itselläni ei ole tässä kysymyksessä kovin vahvaa kantaa suuntaan tai toiseen. Jos muutos lisää työmarkkinoiden aktiviteettia, kannatan sitä.
Ei kyse ei ole taloudellisista realiteeteista vaan ideologisesta sinipunasta, jossa ajetaan EK:n ja vakituisessa työpaikassa olevien etua. Kotiäitiyttä tai muutakaan niin sanotusti tuottamatonta ei sallita.
Kyse on nimenomaan taloudellisista reaaliteeteista. Kysymys kuuluu mihin kaikkeen meillä on nykyisin varaa?
Sipilällä oli myös esitys kasvurahastosta yrittäjyyden tukemiseksi. Siis oikeiden työpaikkojen luomiseksi, jossa ei oleteta, että työvoiman tarjonnan lisääminen johtaa taikaiskusta uusiin työpaikkoihin.
Kyseessä on puhtaasti sijoituspoliittinen kysymys. Sama kysymys (kärjistetysti) kuin piensijoittajalla joka miettii laittaako rahat takuuvarmaan osinkokone Fortumiin vai mahdolliseen, mutta epävarmaan, tulevaisuuden rahakone pikkuteknoon.
Sipilä ehdotti että ns. varmat osinkotulot vuodesta toiseen Sammosta ja Sonerasta pistetään lihoiksi ja rahat laitetaan kertarysäyksellä investointeihin joiden toivotaan tuovan tulevaisuudessa isommat tuotot kuin nykyisillä sijoituksilla.
Mitäs jos Sipilän mallin sijoitukset eivät onnistu ja kasvua ei tule? Säännölliset vuositulot Sammon osingoista meni ja tilalle ei tullut mitään?
Miten hallitus muuten parantaa työttömien asemaa näillä päätöksillä? Pidemminkin asema heikkenee. Se 400 euron tienaaminen työttömyysturvan päälle oli ainoa positiivinen asia, mutta sekin taisi vesittyä?
Työttömien aseman ainoa kestävä parannus on työttömyyden vähentäminen. Sitä hallitus ainakin yrittää. Pelkkä tulonsiirtojen lisääminen työttömille ainoastaan pahentaa työttömyyttä koska työttömyyskorvauksien yms. sosiaalitukien korottaminen nostaa kynnystä mennä duuniin.
90-luvulla Ruotsi harjoitti keynesiläisyyttä. Käytiinkös siellä itse asiassa vielä alempana, kunnes sitten elvyttämällä päästiin parempaan tilanteeseen?
Ei käyty alempana, syynä ensisijaisesti Suomen riippuvuus idänkaupasta. Suomessa vedettiin ns. syväkyykky mutta pohjalta hypättiin paljon korkeammalle kuin Ruotsi. Suomen malli aiheutti yksilötasolla paljon syvempiä ongelmia kuin Ruotsin kuminauha-keynesiläisyys mutta kansantalouden tasolla Suomi otti paljon suuremman loikan kuin Ruotsi.
Tähän formulavertaus, Suomi päätti käydä vaihtamassa sliksit sateen aikana kun taas Ruotsi jatkoi vanhoilla välikelin renkailla, alussa Suomi otti 25 sekkaa takkiin varikolla mutta sen jälkeen pieksi 3 sekuntia nopeampia kierrosaikoja kun sade loppui.
Tiedätkö millaisista yrityksistä on kyse? Ajankohtaisessa Kakkosessa oli taannoin pari esimerkkiä ja melkoista kitkuttelua se oli. Tiedät vielä varmasti yrittäjien sosiaaliturvassa olevat aukot, ei ollut ihan helppoa ei. Minä olen hyvin yrittäjyysmyönteinen, mutta pitää ymmärtää, että se vaatii erittäin toimivan liikeidean ja kysyntää sille.
Kyllä, tästä ei ole erimielisyyksiä. Lisäisin että yrittäjyyden (=työllistämisen) kannustaminen vaatii yhteiskunnalta toimia jotka auttavat tätä, ei suorilla tulonsiirroilla vaan yrittäjyyttä suosivien olosuhteiden luomisella.
Suinpäin ei vaan voi lähteä yrittäjäksi, siinä ei auta huippuasiantuntijuus, jos tuote ei ole sellainen, jolle on kysyntää. Ei tarjonta mitenkään automaattisesti näkymättömän käden kautta luo yhtään mitään.
Kysyntä ei ole mikään annettu suure, kysyntää voidaan myös luoda.