Sosialidemokraatit – SDP

[dana77]

Nuoremmat palstalaiset eivät ehkä tiedä mistä on kyse. Ex-liikenneminiseri Sasihan meni lausumaan tällaisia kovia:

"Tuomiot törkeissä liikennerikkomuksissa eivät ole kohdallaan. Minusta niitä pitäisi korottaa. Asteikot riittävät tällä hetkellä aika hyvin paitsi niissä törkeissä liikennerikkomuksissa, joissa seuraamuksena on kuolemantuottamuksia. Minun mielestäni kahden vuoden maksimirangaistusta niissä voisi aivan hyvin nostaa"

Minkä jälkeen kävi sitten näin: Sasille sakkoja kuolemantuottamuksesta (HS).

Boldataan nyt asia oikein. Sasia ei tuomittu törkeästä liikenteen vaarantamisesta vaan tavallisesta. Vaikka joidenkin korvaan se voi kuulostaa samalta, niin juridisesti kyse ei ole ollenkaan samasta asiasta. Törkeys vaatii usein teon tahallisuutta esim erittäin huomattavaa ylinopeutta, poliisien pysähtymismerkkien tottelematta jättämistä tai muuta.

 

[dana77]

Jos äänestätte meidät hallituspuolueeksi niin järjestämme teille sen 500 e muita isomman palkankorotuksen, jos ei kerralla niin muutamassa erässä.
Tämäkö?

Nämä ovat niin miljoonaa kertaa käytyjä asioita, mutta edelleenkään hallitus tai edes eduskunta ei ole osallinen kyseisissä palkkaneuvotteluissa.

Jos vaalitentissä kysytään että "pitäisikö aikaansaada maailmanrauha?", niin pitäisikö kaikkien vastata kysymykseen, että ei, sillä asia ei ole hallituksen päätettävissä?

 

[Kaukalon laidalla]

Nämä ovat niin miljoonaa kertaa käytyjä asioita, mutta edelleenkään hallitus tai edes eduskunta ei ole osallinen kyseisissä palkkaneuvotteluissa.

Jos vaalitentissä kysytään että "pitäisikö aikaansaada maailmanrauha?", niin pitäisikö kaikkien vastata kysymykseen, että ei, sillä asia ei ole hallituksen päätettävissä?

Julkisen sektorin palkkaneuvotteluissa hallitus ja eduskunta ovat osallisina, palkat kun maksetaan verovaroista. Katainen nosti osan julkisesta sektorista palkkakiimaan puhumalla tasa-arvotuposta. Näin asiaa kommentoi työnantajapuolen edustaja, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Heikki Saipio: "Ensinnäkään tupoa ei tule, ja tasa-arvo tarkoittaa kaikille yhtä suuria korotuksia. Kyse on naispalkkaratkaisusta. Asiantuntemattomat poliitikot käyttävät tällaisia typeriä termejä" (Up Demari 24.7.2007)

Mitä tulee vertauksesta maailmanrauhaan niin työmarkkinaneuvottelut ovat ihan tarpeeksi vaikeat ilman että poliitikot ottavat sen keppihevosekseen saavuttaakseen lyhytaikaista poliittista etua.

 

[mjr]

Nämä ovat niin miljoonaa kertaa käytyjä asioita, mutta edelleenkään hallitus tai edes eduskunta ei ole osallinen kyseisissä palkkaneuvotteluissa.

Hmm, mitenkäs tässä yhteydessä siis tulkitset tuon Kataisen ehdotuksen:

”Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason.”

 

[mjr]

Teidän demareiden medialukutaito ei koskaan petä - jos ei erikseen nimetä mitään ylärajoja niin katto on auki.

No, en ole kyllä demari, mutta jotenkin luulen, että tuosta tekstistä yläraja ei ihan sattumalta jäänyt pois... Eli haluttiin antaa ymmärtää ihan jotain muuta, mitä todellisuudessa ajateltiin antaa. Se oli itsessään vastuutonta, mutta se mikä ihan totaalisen järjetöntä oli, että nämä reippaat lupaukset ja myöhemmin reaaliset korotukset annettiin ilman mitään olennaisia ehtoja näiden alojen palvelurakenteen uudistuksista. Se ei myöskään ole alue, joka jotenkin spontaanisti tapahtuisi itsestään vaan mikä vaatii ehdottomasti hallituksen päättäväistä johtamista. Väittäisin että tämä kuluva vaalikausi oli se viimeinen, jonka aikana olisimme voineet vielä järkevästi varautua pian tapahtuvaan huoltosuhteen romahtamiseen. Ei sitten varauduttu. Ja nyt sitten taivastellaan jotain Urpilaisen höpötyksiä, jotka vaarallisuudeltaan (eli toteuttamismahdollisuuksiltaan) ovat huomattavasti vähäisempiä.

 

[Vakio]

Olen jo jonkin aikaa ollut ihan kujalla sen suhteen, mistä Kataista nyt halutaan syyttää tässä demariketjussa. Onko hän tehnyt katteettoman lupauksen ennen viime vaaleja? Onko hän tehnyt lupauksen, jonka onkin poikkeuksellisesti pitänyt, mutta joka on sotkenut työmarkkinoita. Onko hän tehnyt lupauksen, jota kukaan ei ole oikein ymmärtänyt? Onko hän vastannut toimittajan johdattelevaan kysymykseen rehellisesti vai epärehellisesti?

Tuossa mjr:n lainaamassa lauseessa Katainen "esittää" jotain. Hän ei lupaa, vaikka sen tietysti helposti voi sellaiseksiksin tulkita, jos haluaa. Toisaalta tuskin Katainen tai edes Kokoomus noita asioita yksin sanelee apupuolueena.

Keskusteluhan lähti Urpilaisen tekemistä vaalilupauksista, joiden pitävyyttä kaikki nyt henkeään pidätellen odottavat. Jotenkin nämä Urpilaisen puheet sopivat paremmin juuri tähän demariketjuun. Hän myös pitää esittämiään asioita ehtona hallitusyhteistyölle. Ne ovat siinä mielessä aika pitkälle vietyjä lupauksia tai ehtoja, joista ei edes neuvotella.

 

[Yläpesä]

Tuossa mjr:n lainaamassa lauseessa Katainen "esittää" jotain. Hän ei lupaa, vaikka sen tietysti helposti voi sellaiseksiksin tulkita, jos haluaa.

Tällaisella semantiikalla kuorrutettuna toki yksikään puolue, joka ei jo lähtökohtaisesti omaa eduskunnan enemmistöä, ei voi oikein luvata mitään vaikka antaisikin lupauksen, koska sen toteuttaminen vaatisi muiden tukea ja on siten vain hypoteettinen. Kannattaa jatkossa lukea ne vaalijulisteiden pienet präntit, siellä voi lukea "Lupauksemme ei ole lupaus."

 

[Vakio]

Tällaisella semantiikalla kuorrutettuna toki yksikään puolue, joka ei jo lähtökohtaisesti omaa eduskunnan enemmistöä, ei voi oikein luvata mitään vaikka antaisikin lupauksen, koska sen toteuttaminen vaatisi muiden tukea ja on siten vain hypoteettinen.

Ei voikaan ja luulisi tyhmimmänkin äänestäjän tajuavan tämän. Totta kai tavoitteita ja päämääriä voi esittää ennen vaaleja, jotta äänestäjät tietävät mitä mieltä puolueet ja ehdokkaat asioista ovat.

Urpilainen on mennyt askeleen pidemmälle, koska on asettanut tiettyjä perustavaa laatua olevia asioita hallitukseen menon ehdoksi. Tämä on jo selkeä lupaus, jonka voi rikkoa tai olla rikkomatta. Katsotaan miten käy.

 

[Yläpesä]

Ei voikaan ja luulisi tyhmimmänkin äänestäjän

En ole tyhmä, mutta ajattelen silti että suomalaisen miehen (naisen) sanaan pitää voida luottaa. Jykän sanaan ei voi. Juttakin taitaa vaan antaa ymmärtää.

 

[Maple Leaf]

Kannattaa jatkossa lukea ne vaalijulisteiden pienet präntit, siellä voi lukea "Lupauksemme ei ole lupaus."

Uskooko joku vielä ihan aikuisten oikeasti, että yksikään puolue olisi kiinnostunut vaalilupaustensa toteuttamisesta? Seuraavaksi tähän todellisuuteen taitavat karusti herätä perussuomalaisten uudet, innokkaat kannattajat, joilla on vielä sineä silmässä.

Esimerkiksi demarit olisivat nyt hallitusvastuussa ollessaan tehneet todennäköisesti samat päätökset, joiden takana ovat nyt Keskusta ja Kokoomus. Oppositiosta on tietenkin räksytettävä - etenkin vaalien lähestyessä - mutta hallitusvastuussa ollessaan SDP on ollut maamme johtava oikeistopuolue.

 

[Kommentaattori]

Uskooko joku vielä ihan aikuisten oikeasti, että yksikään puolue olisi kiinnostunut vaalilupaustensa toteuttamisesta? Seuraavaksi tähän todellisuuteen taitavat karusti herätä perussuomalaisten uudet, innokkaat kannattajat, joilla on vielä sineä silmässä.

Esimerkiksi demarit olisivat nyt hallitusvastuussa ollessaan tehneet todennäköisesti samat päätökset, joiden takana ovat nyt Keskusta ja Kokoomus. Oppositiosta on tietenkin räksytettävä - etenkin vaalien lähestyessä - mutta hallitusvastuussa ollessaan SDP on ollut maamme johtava oikeistopuolue.

Juuri näin! Kolmen isoimman puolueen sävyerot hallituksessa ollessaan ovat niin haaleita, ettei niitä erota enää kuin mikroskoopilla. Duunarit, yrittäjät ja maatalousyrittäjät yhdistykää uuden sateenkaarilipun alle (niin saa kristilliset sitten känistä oppositiossa uudesta homomaisesta tunnuksesta)!

 

[dana77]

Hmm, mitenkäs tässä yhteydessä siis tulkitset tuon Kataisen ehdotuksen:

”Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason.”

Minä tulkitsen asiaa niin että kyseinen ehdotus on erittäin monimutkainen ja epäselvä ja vaikka ajatus on kaunis, niin ehdotus on melko hölmö. Jotta tuota voitaisiin tulkita, niin pitäisi päättää että mitkä ovat naisvaltaisia koulutettuja aloja (naisten osuus yli 50%?, vaaditaanko akateeminen koulutus vai hyväksytäänkö kaikenmaailman opisto-hoitsut) ja vielä viimeisenä miten lasketaan yleinen korotustaso (tarkoittaako se pelkästään kunnallisien työntekijöitä, myös valtion työntekijöitä vai myös yksityisiä). Niinpä tuo on käytännössä niin mahdoton lupaus työnantajapuolelle, etteivät he sitä voi noudattaa. Siinä vaiheessa kun he tekevät oman diilinsä ei esim yleinen korotustaso ole tiedossa.

Jos jollekin on asiat selviä, niin hän voisi lämpimikseen laskea, että mikä tuo yleisen tason ylimenevä osuus on ja paljonko se olisi valtiolle maksanut.

 

[Tarinankertoja]

Miksi tässä ketjussa käsitellään lehdistön keksimiä narratiiveja viime vaalien ajalta, kun esitetty kritiikki SDP:n talouspolitiikkaa ja lupauksia kohtaan tuli vihreistä?

Excatly...

Mitä palvelee vanhojen muistelu? Eikö vaalit edessä ole Se keskustelun aihe. Miten tästä/siitä eteenpäin.

Ja näihin demarit antoivat aika erikoisia vastauksia.

Anni Sinnemäki kritiikkihän oli yritys hahmottaa Sdp:n talouspolitiikan linjaa ja johtopäätös: "Kannanotoista muodostuva kokonaisuus on käsittämätön." on kyllä aika osuva.

"Sdp on sanonut 'ei' arvonlisäveron nostolle, tuloveron korotuksille, kiinteistöveron nostolle ja menokurille ja menojen leikkauksille. He suhtautuvat kriittisesti energiaverojen korottamiseen, eläkejärjestelmän uudistamisesta he eivät suostu edes keskustelemaan, ja nyt he sanovat, että Suomeen ei tarvita ihmisiä tekemään töitä maan rajojen ulkopuolelta".

Täytyy kuitenkin muistaa, että valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisessa taloudessa olisi ensi vaalikaudella noin 6 miljardin eli 6000 miljoonan euron paikkaustarve. Sitä ei demareiden pelkällä pääomaveron nostolla tehdä (joka sekin toki on oltava osa pakettia)

 

[mjr]

Excatly...

Mitä palvelee vanhojen muistelu? Eikö vaalit edessä ole Se keskustelun aihe. Miten tästä/siitä eteenpäin.

Keskustelu ei varmasti keskeisesti koske Kokoomuksen populistista vaalikampanjaa viime eduskuntavaaleissa, mutta kun täällä niin järkyttyneesti juuri kokoomus-suunnasta kauhisteltiin Urpilaisen populistisia ulostuloja näin vaalien edellä niin oli varmasti hyvä virkistää hieman näiden kauhistuneiden selvästikin viallista lähimuistia... Jos läksy on nyt siis opittu niin voidaan toki jatkaa SDP:n lopun odottamista, mikä siis lienee se ketjun varsinainen "aihe".

 

[Daespoo]

Toisin kuin toveri mjr yrittää väittää niin siitä muistin virkistystä tarvitsivat juuri eniten toveri mjr:n omat hengenheimolaiset jotka epätoivoisesti yrittävät puolustella tätä Urpilaisen populismia jollain keksityillä teoilla/lupauksilla menneisyydestä.

Kokoomus lupasi parantaa koulutettujen naisalojen palkkausta ja sen he saivatkin läpi yhden järjestön reikäpäisestä vastustuksesta huolimatta.

 

[kovalev]

”Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason.”

Tämä on jo osa legendaa, joka myös merkittävällä tavalla vaikutti siihen, että eräällä ammattiryhmällä - kun kerrankin kohdalle sattui - karkasi suhteellisuudentaju täysin.
Koko syksyn ajan hoitajia haastateltiin eri medioissa. Viesti oli harvinaisen samankaltainen: "Meille luvattiin 500 euron korotus, ja nyt se otetaan."
Kysymys kuuluukin: Kuka lupasi? Tehyn puheenjohtaja? Kyllä, hänkin, mutta jokainen ymmärtää että se ei riitä, että liiton puheenjohtaja lupaa jotakin.
Joku poliitikko ennen vaaleja? Mahdollisesti joku.
Mahdollisesti joku oppositiopoppoo oli ottanut sen oikein vaaliteemakseen.

Sekin unohtuu usein, että ennen -03 vaaleja kahdeksan oppositiovuoden näivettämä Keskusta oli ehtinyt luvata jo kaiken mahdollisen maan ja taivaan väliltä, kunnes Irak-keskustelusta löytyi se varsinainen kultasuoni.

Lupaukset ovat kivoja, ja onkin hauska nähdä kuinka Keskusta lähtee nokittamaan. Pääministeri ei halunnut kampanjoida vielä, mutta riittääkö maltti.

 

[mjr]

Toisin kuin toveri mjr yrittää väittää niin siitä muistin virkistystä tarvitsivat juuri eniten toveri mjr:n omat hengenheimolaiset jotka epätoivoisesti yrittävät puolustella tätä Urpilaisen populismia jollain keksityillä teoilla/lupauksilla menneisyydestä.

Kokoomus lupasi parantaa koulutettujen naisalojen palkkausta ja sen he saivatkin läpi yhden järjestön reikäpäisestä vastustuksesta huolimatta.

Joo, whatever. Faktoihin palatakseni niin tuo oheinen mielipiteenvaihto Kokoomuksen vaalitentissä on melkoisen kiinnostava myöskin:

Katainen: Riippuu tietysti siitä kuinka paljon te haluatte niitä palkkoja korottaa. Me emme tietysti voi sanoa suoraan, että... Korvola: Voiko satasella nostaa? Perho: Kyllä varmasti pitää nostaa satanen ja toinenkin, on... Korvola: No sitten se on miljardi! Perho: Kuntaliitto on laskenut, että jos hoitoalan palkkoja, sairaanhoitajien ja perushoitajien palkkoja nostettaisiin 20 prosentilla se maksaisi bruttona 800 miljoonaa euroa.

Korvola: Kunnallinen työmarkkinalaitos kertoo, että ensinnäkin tämä korvamerkitseminen, he eivät ymmärrä miten tämä korvamerkitseminen ylipäätään on mahdollista, valtion lähettää kuntiin rahaa ettei ne käytä ettei käytä sitä urheiluhalleihin ja maastolatuihin...

Perho: Siksi se juuri pitää korvamerkitä ja sitoa tähän tuloratkaisuun. On selvä että kuntatyönantaja ei voi luvata eikä päästäkään näihin suurempiin korotuksiin ellei valtio kanna tästä osavastuuta…

Katainen: Korotetulla valtionosuudella...

Perho: Korvamerkityllä rahalla.

Perho tuskin lämpimikseen mainitsi, ettei 20%:n korotus merkitse suinkaan miljardin euron kuluja vaan ihan vain 800 miljoonan, mutta voi olla että kysymyksessä oli ihan neutraali huomautus empiirisestä todellisuudesta, joka nyt sattui vain tapahtumaan vaalitentissä. Tämä kaikki ilman mitään ehtoja vastaavista rakenneuudistuksista. Eli kävi niin että vaalikauden alussa syydettiin suuret palkankorotukset vaalilupausten ja -vihjausten kuumentamassa ilmapiirissä ilman että oltaisiin vaadittu näille mitään olennaisia vastikkeita. Veikkaan että muutaman vuoden päästä koko tämä prosessi tulee vaikuttamaan täysin absurdilta, epätodelliselta. Kokoomuksen kohdalla ongelma ei ollut pelkästään populistinen korotushysterian lietsominen vaan myös osittain korotusten toteuttaminenkin. Järkyttävän vastuutonta politiikkaa.

 

[msg]

Yksi vaihtoehto on sellainen hallitus, joka tosissaan tekee yhteistyötä (siis muutakin kuin pitää juhlapuheita) työmarkkinajärjestöjen kanssa sen eteen, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä saataisiin radikaalisti tippumaan.

Vanhasen Rukan lumien ulostulon jälkeen asetettiin Rantalan työryhmä, jossa siis ovat työmarkkinajärjestöt edustettuina. Tuloksiahan tämä ryhmä ei ole tainnut juurikaan saada aikaan.
Jos ja kun työryhmä ei saa tuloksia ja hallitus ei yleislakon uhalla voi mitään yksin päättää, niin mitäpä arvon nimimerkki itse tekisi, jos olisi pääministeri?
Opposition lupaukset on kuultu, mutta onko meillä tällä valtiovelalla varaa maksaa sellaisia korkoja, joita Urpilaisen lupaama 'mitääntekemättömyys' tuottaisi?

 

[Viljuri]

Excatly...

Mitä palvelee vanhojen muistelu? Eikö vaalit edessä ole Se keskustelun aihe. Miten tästä/siitä eteenpäin. [...]

Anni Sinnemäki kritiikkihän oli yritys hahmottaa Sdp:n talouspolitiikan linjaa ja johtopäätös: "Kannanotoista muodostuva kokonaisuus on käsittämätön." on kyllä aika osuva.

"Sdp on sanonut 'ei' arvonlisäveron nostolle, tuloveron korotuksille, kiinteistöveron nostolle ja menokurille ja menojen leikkauksille. He suhtautuvat kriittisesti energiaverojen korottamiseen, eläkejärjestelmän uudistamisesta he eivät suostu edes keskustelemaan, ja nyt he sanovat, että Suomeen ei tarvita ihmisiä tekemään töitä maan rajojen ulkopuolelta".

Jos palataan keskustelun aiheeseen, niin en ole nähnyt kovinkaan montaa pohdiskelua tästä demareita vaivaavasta melkoisesta kuilusta puolueen todellisten näkemysten ja viestinnän välillä.

Demarit - kuten mjr/Yläpesä - tietävät, että "jottain tarttis tehrä", mutta viestinnässä tämä ei näy.

Mitä aikaisemmin teemme jotakin, sitä paremmin muutokset vaikuttaisivat. Yläpesä/mjr -akseli on oikeassa siinä, ettei nykyinenkään hallitus ole kovin paljoa tehnyt asian eteen, mutta samaahan voitaisiin sanoa Bismarckista, joten ei se ole kovin hedelmällinen tie.

Mutta jos palataan SDP:n viestintään ja strategioihin, niin vittumaisinta mitä äänestäjät voisivat SDP:lle tehdä, olisi äänestää puolue myös eduskunnan puolella parlamentaariseen vastuuseen, jolloin puolueen ja SAK:n väliset yhteistyökuviot joutuisivat melkoiselle koetukselle ensi vaalikaudella.

 

[mjr]

Demarit - kuten mjr/Yläpesä - tietävät, että "jottain tarttis tehrä", mutta viestinnässä tämä ei näy.

Demarit? Äläs ole höpsö, olen liberaali, sinä olet republikaani, Erkki Tuomioja on sosiaalidemokraatti ja Jutta Urpilainen demari. Yläpesä lienee hedonistisesti huvitteleva postmodernisti. Anyway, kaikki järkevät ihmiset tietävät, että jotain tarttis todellakin tehdä palvelutuotannon rakenteiden suhteen, mutta kukaan järkevä ihminen ei koskaan tunnu olevan hallituksessa. Paitsi Osmo Soininvaara kerran.

 

[Viljuri]

Demarit? Äläs ole höpsö, olen liberaali, sinä olet republikaani, Erkki Tuomioja on sosiaalidemokraatti ja Jutta Urpilainen demari. Yläpesä lienee hedonistisesti huvitteleva postmodernisti. Anyway, kaikki järkevät ihmiset tietävät, että jotain tarttis todellakin tehdä palvelutuotannon rakenteiden suhteen, mutta kukaan järkevä ihminen ei koskaan tunnu olevan hallituksessa. Paitsi Osmo Soininvaara kerran.

Katainen puhui taas tänään kuntien palvelurakenteen uudistamisesta, jonka osalta yksi tärkeimmistä huomioon otettavissa puolista olisi kuntien määrän vähentäminen, kuntademokratian ja kansalaisten vaikutusvallan turvaamiseksi.

On turha pitää sellaisia kuntia keinotekoisesti valtion tuilla pystyssä, jotka eivät ole elinkelpoisia, tai ovat elinkelpoisia yksinkertaisesti siitä syystä, että huijaavat peruspalveluiden tarjoamisessa.

Miksi sitten mitään ei tehdä?

Eihän kysymys ole siitä, että kuka istuu hallituksessa tai ei. Kysymys on eturyhmien vastustuksesta, tässä tapauksessa monet ammattiryhmät saavat tuekseen kepulaiset, joiden kuuluisa "kenttä" istuu näissä lakkautettavissa kunnissa veronmaksajien rahoilla suunnittelemassa kepulaisia strategioita. Peruspalvelut jäävät tälle toiminnalle alisteiseksi.

Miten sitten vähentää eturyhmien painostusvaltaa? Viestimällä avoimesti, sillä totuus ei pala tulessakaan. Voin olla naiivi, mutta se lienee ainoa keino, siitäkin huolimatta, että toimittajat vääristelevät minkä tahansa viestinnän ala-arvoiseksi, vielä eturyhmienkin edunvalvontaa matalamielisemmäksi paskaksi.

 

[Tarinankertoja]

Katainen puhui taas tänään kuntien palvelurakenteen uudistamisesta, jonka osalta yksi tärkeimmistä huomioon otettavissa puolista olisi kuntien määrän vähentäminen, kuntademokratian ja kansalaisten vaikutusvallan turvaamiseksi.

Jos kuntarakennetta ajattelee puhtaasti taloudellisesti, niin suurimmat säästöt tapahtuisivat suurten kaupunkiseutujen yhdistämisissä. Kuten nyt Lahdenseudun. Pääkaupunkiseudulla Hki/Vantaa koalitio vaatisi sen Espoonkin, vana tässä törmätään siihen puoluepoliittisen esteeseen, joka jarruttaa niiden pientenkin kuntien yhdistymisiä. Ne kun vaikuttavat poliittisiin valtasuhteisiin, joista pyritään kynsin hampain pitämään kiinni. Kepulle on tärkeää pitää pieniä kuntia mahdollisimman paljon ja Kokoomuslaiset eivät halua paremmin toimeentulevien alueita yhdistettäväksi heikommin toimeentuleviin alueisiin (pääkaupunkiseudulla Espoota ei kiinnosta, Tampereen seudulla rikas Pirkkala haluaa vain rusinat pullasta jne. jne.)

Palvelurakenteiden uudistamisesta ei ole paljoa hyötyä, jos se tapahtuu ylikunnallisia palveluita muodostamalla, koska päätöksenteko karkaa kuntalaisen ulottumattomin, ja se taas vaikuttaa ihmisten kokemaan toimintamallien oikeutukseen.

Terveydenhuolto on se iso kakku, joka nyt tehtävällä rakenneuudistuksella sen kun byrokratisoituu lisää erillisine terveydenhoitoalueen minimiväestövaateella (siis ei vaadita kuntaa, jossa on 20000 ihmistä, riittää kun kunnat silppuavat tämmöisen väkimäärän kasaan, järjetöntä, mutta kepun hallituksessa ollessa on mahdotonta saada läpi vaadetta 20000 asukkaan kunnista).

Keskusta on ainoita isoja agraaripuolueita länsimaissa, ja tämä johtuu pitkälti kuntarakenteesta. Maataloudesta saa toimeentulonsa vain 3% väestöstä ja maaseudullakin osuus on enää 10%. Mitä sillä 2.5 miljardilla saisikaan aikaan, jos se kohdennettaisiin jotenkin muutoin, kuin tukina tälle 10% maaseudun asukkaista.

 

[Pavlovin Koira]

Jos kuntarakennetta ajattelee puhtaasti taloudellisesti, niin suurimmat säästöt tapahtuisivat suurten kaupunkiseutujen yhdistämisissä. Kuten nyt Lahdenseudun. Pääkaupunkiseudulla Hki/Vantaa koalitio vaatisi sen Espoonkin, vana tässä törmätään siihen puoluepoliittisen esteeseen, joka jarruttaa niiden pientenkin kuntien yhdistymisiä.

Lahden seutu yhtenä kuntana voisi vielä toimiakin, mutta pk-seutu taitaisi yhdistettynä jo enemmän synnyttää kuin poistaa byrokratiaa. Sairaanhoitopiiri HUS on esimerkki suuruuden synnyttämästä byrokratiasta, joka ei ole enää oikein kenenkään hallinnassa - ei johtamisen, ei luottamushenkilöiden vaikuttamisen eikä varsinkaan kustannusten hallinnan puolesta.

Euroopassakin suurkaupunkeihin on yleensä perustettu jonkinlainen hajautettu hallintomalli. Esim. lätäkön takana oleva Tukholma koostuu useista itsehallinnollisista kaupungeista vaikka puhutaankin vain Tukholmasta.

 

[mjr]

Lahden seutu yhtenä kuntana voisi vielä toimiakin, mutta pk-seutu taitaisi yhdistettynä jo enemmän synnyttää kuin poistaa byrokratiaa. Sairaanhoitopiiri HUS on esimerkki suuruuden synnyttämästä byrokratiasta, joka ei ole enää oikein kenenkään hallinnassa - ei johtamisen, ei luottamushenkilöiden vaikuttamisen eikä varsinkaan kustannusten hallinnan puolesta.

Euroopassakin suurkaupunkeihin on yleensä perustettu jonkinlainen hajautettu hallintomalli. Esim. lätäkön takana oleva Tukholma koostuu useista itsehallinnollisista kaupungeista vaikka puhutaankin vain Tukholmasta.

En tunne Tukholman tilannetta tarkalleen, mutta epäilisin että Ruotsissa tämä "maakunta"-porras, joka on kuntien ja valtion välissä hoitanee monia Tukholman seudun suunnittelu- ja kehitysasioita. Helsingin seudulla tilanne on ihan oikeasti groteski, kun täysin yhtenäisen kaupunkialueen halkaisevat rajat (joiden logiikka on peräisin 1800-luvulta tai sitä aiemmalta ajalta) estävät ja hidastavat rutiini-suunnittelua (puhumattakaan mistään kunnianhimoisemmasta). Katainen kuulemma tänään sanoi, että pärjättäisiin 100 kunnalla. Jos näin on niin sitten pärjättäisiin vielä paremmin 20-40 talousalueisiin perustuvalla "maakunnalla" tai miksi niitä nyt sitten nimitettäisiinkin. Tämä toki veisi päätöksentekoa kauemmaksi kuntalaisista, mutta totuuden nimissä se on kutakuinkin kaukana tänäänkin - jos uudistus onnistuttaisiin tekemään järkevästi niin ehkä olisi mahdollista suorastaan lisätä ihmisten kiinnostusta paikallishallintoon. Myöskin luottamusmiehillä olisi ehkä tällöin enemmän ammattilaisina mahdollisuus pistää edes vähän hanttiin virkamiehille.

 

[Pavlovin Koira]

Myöskin luottamusmiehillä olisi ehkä tällöin enemmän ammattilaisina mahdollisuus pistää edes vähän hanttiin virkamiehille.

tai sitten heistä tulisi itsestään aivan virkamiesten kaltaisia.

No jaa, tiedä olisiko se nyt sitten huonokaan asia. Minulla on enempi sellainen kuva, että siitä on harvoin seurannut mitään hyvää kun luottamusmiehet ovat panneet hanttiin virkamiehille.