Loviisan reaktorit poistuvat käytöstä about 2020, millä näiden tuottama energia korvataan? .
Ne korvautuvat jo OL3:lla.
2020 sähköautojen osuus on arvioiden mukaan yli 10% vuotuisesta myynnistä, mistä otetaan sähkö näiden autojen lataamiseen? .
JOS asiaan oikeasti haluttaisiin varautua, niin syöttötariffijärjestelmät mahdollistaisivat puolet vuodeta kotilatauksen (Australialainen aurinkokotilatausjärjestelmä on toimintavarma 7 kk meilläkin). Mutta ei, nytkin syöttötariffia puuhataan vain tuulivoimalle, jotta kotitalouksien ja maatilojen pienvoimalta eivät pääsisi sekoittamaan isojen yhtiöiden bisneksiä (edelleen tätä suurteollisuuden ideologista tukea nähtävissä). Hajautetulla energiantuotannolla on monia potentiaaleja ja ennen kaikkea huoltovarmuustekijä. Ydinvoiman osuuden kasvattaminen on huoltovarmuustekijän huonoin mahdollinen ratkaisu.
Viime vuonna 20% Suomen käyttämästä sähköstä oli Venäläistä ydinsähköä - oliko tarkoitus jatkaa itäsähkön tuomista? .
Onko merkitystä sillä, tuotekaanko ydinvoimaa suomessa vai Venäjällä? Monen mielestä on, mutta se, että sitä tuotettaisiin suomessa ei lisää omavaraisuutta energiantuotannossa, koska polttoaine on joka tapauksessa ulkomaista alkuperää. Näin myös suomalaisesta uraanikaivoksesta hankitulla raaka-aineella, koska me emme saa rikastaa polttoainetta (ydinsulkusopimus).
Suomen pitäisi tiputtaa hiilidioksidipäästöjä rajusti seuraavan 20v aikana. Millä tähän päästään, aurinko/tuulivoimalla? .
Hiilidioksidipäästöjä EI voida juuri vähentää ydinvoimalla, koska ne päästöt syntyvät CHP –voimaloissa. Ne tuottavat sen reilu 50% lämmitysenergiasta (sähköllä alle 20%), ja ne pyörii kaasua, hiiltä ja turvetta polttaen joka tapauksessa. 10 ydinvoimalaakaan ei vaikuttasi näiden käyttöpäiviin mitään. Ainoastaan sen haitan ne voisivat tehdä, ettei CHP voimaloiden tuottamaa sähköä saataisi myytyä (tuottavat tällä hetkellä 36% kaikesta sähköstä lämmöntuotantonsa ohella).Ydinvoimalla voidaan korvat vain erillisvoimalaitosten tuotantoa ja sitäkään ei lähellekään kokonaan, koska infra vaatii säätövoimalansa.
Tämä eniten käytetty ydinvoimaperuste on täyttä schaissea, joka uppoaa kansaan kuin häkä. Huomatkaa, että aina kun puhutaan ydinvoiman Co päästövähennyksestä, puhutaan hiilitonneista. Siksi että luvut ovat isoja, ja antavat vaikutelman suurista päästövähennyksistä. Jos puhuisivat prosenteista, niin totuus valkenisi tavallisellekin tallaajalle.
Teollisuus tulee tarvitsemaan luotettavaa perusvoimaa ja tätä tarvetta ei tuuli- ja aurinkovoima tule ikinä täyttämään. Teollisuus tarvitsee energiaa myös niinä keskitalven pakkaspäivinä kun aurinkovoimaloiden ja tuulivoimaloiden energiantuotto on tasan 0 kilowattia. Ja samalla myös kotitalouksien energiantarve on suurin. .
Pienimuotista ja kapeakatseista ajattelua. Ensikäin tuuliatlaksen mukaan suomessa tuulee aina. Jos tuulivoimalat hajautetaan rannikolle, niillä pystytään tuottamaan 20% energiasta ympäri vuoden . Aurinkovoimalla ei ole teollisuuskäyttöön merkityistä, mutta mm. sähköautojen latauskapasiteettina sillä voitaisiin saavuutta huomattavia säästöjä voimalakapasiteettiin. Mutta tämä ei synny ilman syöttötariffi ratkaisuja.
energiamarkkoineen ratkaisujen pitää olla EU laajuisia, ja tasavirtalinjat mahdollistavat laajemman uusiutuvien käytön. Esimerkkinä tuo saksalaisten suunnitelma Sahara-voimala, jota voidaan hyödyntää tasavirtalinjojen avulla tällä asti.
Muutekin NordPool (pohjoismainen sähkömarkkina) vaatisi markkinoiden avaamista muuhun Eurooppaan, sillä täälä ei kilpailu toimi (kuten Purasjoen selvityksestä käy ilmi)
Jostain syystä ydinvoimavastaiset tahot asettavat ydinvoiman vaihtoehdoksi uusille aurinko/tuuli/bioratkaisuille kun ne eivät ole vaihtoehtoja vaan ratkaisuja eri tarpeisiin. .
Kokonaisuus ratkaisee. Meillä on jo osa energiantuotannosta ydinvoimaa. Sen teknisessä lisäämisessä ei ole ongelmaa, mutta kotimarkkinoiden syntyminen uusituville teknologioille ja hajautetulle energiantuotannolle jää syntymättä.
Itse olen tainnut jo aikaisemmin esittää ratkaisuja joissa ydinvoimalahakijoille asetetaan ehto uusiutuvan energian rakentamisesta eli jokaista ydinvoimamegawattia kohden hakijoiden tulee rakentaa Suomeen esim. 0.3 megawattia aurinko/tuuli/bioenergiaa. Parhaassa tapauksessa tämä tarkoittaisi Suomessa 1.5GW lisäystä uusien energiamuotojen tuotantoon ja olisi valtava tuki ko. energia-alalle.
Ei tule tapahtumaan, sillä se tekee voimalarakentamisesta kallista (tuollainen velvoite). Suomessa jo subventoidaan rajusti ydinvoimaloita esim vakuutusvaateen puuttumisella. Edes Pariisin sopimusta ei ole ratifioitu (EU soppari, jossa olisi vakuutus korvauksia toisiin maihin kulkeutuvasta saasteista mahdollisen ongettomuuden sattuessa. Vakuussumma 700 milj.). Suomi on siis sen allekirjoittanut, mutta ei ratifioinut, koska Pekkarinen ei ole löytänyt vaikutusyhtiötä joka sellaista vakuutusta suostuisi tarjoamaan (siis tarpeeksi halvalla).
Tosiasia on, että halvan energian aika päättyy joka tapauksessa. Nyt ratkaistaan se, onko suomi tulevaisuudessa energiateknologian viejä vai tuoja. Lisäydinvoimaa pykäämällä, ollaan 50 vuoden kuutta tilanteessa, jossa teknologiat tuodaan ulkoa (kuten ydinvoimala nyt). energiainfraratkaisuissa olisi katottava sinne 70 vuoden päähän. Mihin suuntaan se teknologia on menossa? aika peruutuspeiliin katsomista on ydinvoiman lisärakentaminen
Oma näkemykseni on aika pitkälti sama kuin professori Peter Lundin
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/152814.shtml
EDIT: niin, jos Suomeen rakenetaan lisäydinvoimaa, se olisi järkevää ainoastaan Vuosaareen, jolloin sillä voitasiin korvata Vuosaari 1 ja 2 sekä kaukolämmön että sähköntuotannossa. Muuallahan 2/3 tuon ydinvoimalan energiasta menee meren lämmittämiseen (kaloille)
