Sosialidemokraatit – SDP

[Walrus21]

On ihan oma päätös, lukeeko niitä työpaikan meilejä illat ja yöt läpeensä.

Jos työajan ulkopuolella käsitellään asioita, joilla on vaikutusta tuleviin työtehtäviin ja/tai omaan asemaan työyhteisössä, silloin se ei ole vain oma päätös.

Jossain kovapalkkaisissa johtotehtävissä on mielestäni oletettavaakin, että työasioita hoidetaan myös illalla tai viikonloppuisin. Se näkyy sitten palkassa ja vastuissa. Toinen asia on suorittavan portaan tietotyöläiset, opettajat, toimihenkilöt ym, joilla palkka on ennalta sidottu tiettyihin tunteihin tai kellonaikoihin.

Tietotekniikan kehittyminen on luonut uudenlaisen tilanteen, kun mitä tahansa työhön liittyvää asiaa voi kysyä parin sekunnin näpyttelyllä. Aiemmin piti soittaa, jolloin tietysti erilaisten pienten asioiden selvittely oli pakko siirtää seuraavaan päivään tai hoitaa puhelimitse. Kynnys yhteydenottoon oli huomattavasti korkeampi.

Yritän tässä nyt maalata sitä maisemaa, joka monella tietotyöläisellä on tämän päivän työelämässä. Pidän vähän naiivina tuollaista ajatusta, että senkus revit vain laitteista johdot seinästä ja no problem.

Monelle ihmiselle työpaikka ja urakehitys on elämän peruskiviä, joiden vuoksi ollaan valmiita venymään myös sellaisiin asioihin, joihin ei paperilla ole velvoitetta. Silloin ne tehdään vaikka hammasta purren. Erittäin suuri osa työpaikoista jaetaan henkilösuhteilla, ja tämä luo tietysti tilanteen, jossa halutaan olla "hyvä tyyppi" ja "joustava työntekijä". Ihan jo työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin takia voi olla perusteltua rukata asiaankuuluvat pelisäännöt sille, miten ja minkä verran työajan ulkopuolella saa ja voi olla yhteyksissä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tälläinen laki on voimassa monessa maassa Euroopassa niin kertoohan se siitä että ei tuo toimi ilman velvoittavaa lakia.

Mitä olen sivusta nähnyt niin kyllähän osalla aloista tuo on melko velvoittavaa hoitaa työasioita vielä vapaa-ajallakin.

Tätäkin pitää ajatella laajemmin eikä taas vaan omista lähtökohdistaan.

No samat sanat takaisin, asiaa pitää ajatella monesta eri lähtökohdasta, toisin kuin esimerkiksi Mäkynen ja palstan sosialismiin taipuvainen fragmentti tekee. Luettelin tuossa edellä joitakin olosuhteita ja perusteita, joiden takia Mäkysen vaalienalusheitto ei sellaisenaan vastaa nykyajan tarpeita. Mielestäni olen täysin oikeassa, eikä kukaan ole vielä osoittanut, että olisin väärässä.

Mitä tulee jonkin lain olemassaoloon joissakin toisissa eurooppalaisissa maissa, niin tuo ei an sich ole minkäänlainen peruste. Otetaan päinvastainen esimerkki: kuinka monessa eurooppalaisessa maassa on voimassa lakiin perustuva päiväsakkojärjestelmä, jonka vuoksi samasta rikkeestä yksi henkilö saa sakkoa esim. 200 euroa, toinen 2 000 euroa, ja kolmas 20 000 euroa? Suomi on tässä suhteessa hyvin harvinainen poikkeus kansainvälisessä katsannossa. Voisiko olla niin, että Suomessa on jokin asia ymmärretty aivan päin helvettiä? ”Kertoohan se siitä”, että muualla on oivallettu, ettei päiväsakkojärjestelmää tarvita, koska siinä henkilön saamasta rangaistuksesta saattaa monesti jopa yli 90 % olla seurausta henkilön tuloista, ei itse teosta.

Työviestinnän lisäksi on monta muuta asiaa, jotka saattavat aiheuttaa työntekijöissä tai kenessä tahansa kuormitusta, ahdistusta ja pahaa mieltä. Ei kaikkea ole vieläkään kielletty tai säännelty. Esimies voi ehdottaa työntekijälle uuden tehtävän tekemistä, josta ei ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Kyllä tuokin pitäisi kieltää. Tätä kirjoittaessani aloin kokea ahdistusta saman tien.

 

[Radiopää]

Monelle ihmiselle työpaikka ja urakehitys on elämän peruskiviä, joiden vuoksi ollaan valmiita venymään myös sellaisiin asioihin, joihin ei paperilla ole velvoitetta. Silloin ne tehdään vaikka hammasta purren. Erittäin suuri osa työpaikoista jaetaan henkilösuhteilla, ja tämä luo tietysti tilanteen, jossa halutaan olla "hyvä tyyppi" ja "joustava työntekijä". Ihan jo työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin takia voi olla perusteltua rukata asiaankuuluvat pelisäännöt sille, miten ja minkä verran työajan ulkopuolella saa ja voi olla yhteyksissä.

Ja siitä huolimatta se on sosialismi, jos tämä lähtökohtaisesti kielletään lailla ja sallitaan työntekijän suostumuksella. Sosialismia.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos työajan ulkopuolella käsitellään asioita, joilla on vaikutusta tuleviin työtehtäviin ja/tai omaan asemaan työyhteisössä, silloin se ei ole vain oma päätös.

Miksi tuollaista keskustelua pitäisi edellyttää käytävän varsinaisen työajan ulkopuolella? Onko tuo mielestäsi painava tai yleinen ongelma yrityksissä? Jos firmassa taas on tuollainen kulttuuri, niin senkin syitä ja tarpeellisuutta pitäisi kyetä hetken aikaa tarkastelemaan, eikä ekaksi mylviä mäkysenä että kaikki pitää kieltää.

On yrityksiä, joissa esim. työn kansainvälisestä luonteesta johtuen työajat vaihtelevat. Voi olla myös muita työperäisiä syitä, että duunia tehdään tai sitä oletetaan tehtävän tiukasti määriteltyjen kellonaikojen puitteissa. Usein noista asioista ollaan tietoisia muutoinkin, olosuhteet ovat tiedossa työsopimusta allekirjoitettaessa tai toimenkuvasta muutoin sovittaessa. Jos ei ole valmis tekemään tiedossa olevien ajallisten puitteiden mukaisesti hommia, johon kuuluu myös viestintää, niin silloin ei pidä ottaa moista duunia kyseisillä ehdoilla vastaan. Voi pyrkiä töihin esimerkiksi johonkin virastoon, jossa ulko-ovi ropsahtaa kiinni minuutilleen, ja työasiat voi jättää täsmälleen tuolla hetkellä pöydälle.

 

[Pallister]

No samat sanat takaisin, asiaa pitää ajatella monesta eri lähtökohdasta, toisin kuin esimerkiksi Mäkynen ja palstan sosialismiin taipuvainen fragmentti tekee. Luettelin tuossa edellä joitakin olosuhteita ja perusteita, joiden takia Mäkysen vaalienalusheitto ei sellaisenaan vastaa nykyajan tarpeita. Mielestäni olen täysin oikeassa, eikä kukaan ole vielä osoittanut, että olisin väärässä.

Mitä tulee jonkin lain olemassaoloon joissakin toisissa eurooppalaisissa maissa, niin tuo ei an sich ole minkäänlainen peruste. Otetaan päinvastainen esimerkki: kuinka monessa eurooppalaisessa maassa on voimassa lakiin perustuva päiväsakkojärjestelmä, jonka vuoksi samasta rikkeestä yksi henkilö saa sakkoa esim. 200 euroa, toinen 2 000 euroa, ja kolmas 20 000 euroa? Suomi on tässä suhteessa hyvin harvinainen poikkeus kansainvälisessä katsannossa. Voisiko olla niin, että Suomessa on jokin asia ymmärretty aivan päin helvettiä? ”Kertoohan se siitä”, että muualla on oivallettu, ettei päiväsakkojärjestelmää tarvita, koska siinä henkilön saamasta rangaistuksesta saattaa monesti jopa yli 90 % olla seurausta henkilön tuloista, ei itse teosta.

Työviestinnän lisäksi on monta muuta asiaa, jotka saattavat aiheuttaa työntekijöissä tai kenessä tahansa kuormitusta, ahdistusta ja pahaa mieltä. Ei kaikkea ole vieläkään kielletty tai säännelty. Esimies voi ehdottaa työntekijälle uuden tehtävän tekemistä, josta ei ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Kyllä tuokin pitäisi kieltää. Tätä kirjoittaessani aloin kokea ahdistusta saman tien.

Tietysti työelämä on muuttunut tehdastyö-ajoista, se pitää ottaa tulevassa laissa huomioon.
Pitääkö se sitten rajata tyyliin ”ei koske asiantuntija-tasoa” eikä niitä joilla ei ole sidonnaista työaikaa.
Siinä on pohdittavaa lainsäätäjille mutta toivotaan että ko. laki saadaan mahdollisimman nopeasti valmisteluun.

Mikään sakkolaki ei nyt liity tähän, jos sellaista ei olisi niin tämänkin palstan porvarisiat ajaisivat Porscheillaan 250km/h vaarantaen itsensä ja kaikki muut tuolla liikenteessä.
Sitä näkee nykyiselläänkin ihan liikaa.

Kyllä työsuojelulainsäädäntö/TESit on täällä aika hyvissä kantimissa ja keinoja puuttua työnantajan/esihenkilön tekemiin asiattomiin ehdotuksiin on runsaasti.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos työsähköpostien lähettäminen henkilön varsinaisen työajan ulkopuolella yrityksen toimesta olisi kiellettyä, niin esimerkiksi koko henkilökunnalle samanaikaisesti lähetettävien viestien toimittaminen olisi monissa yrityksissä mahdotonta. Tällaista viestintää on toisinaan, myös sellaista, jota muiden lakien vuoksi jopa edellytetään. Toki määrätynlainen viestintä voitaisiin sulkea lain ulkopuolelle, mutta pahaa byrokratisoitumista yksinkertaisten asioiden tiimoilta olisi luvassa.

Maailmassa onkin liikaa ongelmanratkaisijoita. Onneksi on SDP, niin on myös ratkaisunongelmoittajia.

 

[Metukka]

Jos työajan ulkopuolella käsitellään asioita, joilla on vaikutusta tuleviin työtehtäviin ja/tai omaan asemaan työyhteisössä, silloin se ei ole vain oma päätös.

Tässähän ei ole merkityksellistä milloin se viesti on lähetetty vaan koska ja minkä ajan puitteissa siihen pitää vastata. Jos jäät ulkopuolelle sen takia ettet vastaa heti oman työajan ulkopuolella, se on väärin. Jos taas jokainen pystyy vastaamaan omalla työajallaan sen vaikuttamatta omaan positioon tai järjestykseen, ei tuossa ole mitään ongelmaa.
Tapahtuuko tällaista sitten ja missä määrin? Jos tapahtuu, niin tuo on tuskin ainoa asia mikä siellä työpaikassa on pielessä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mikään sakkolaki ei nyt liity tähän, jos sellaista ei olisi niin tämänkin palstan porvarisiat ajaisivat Porscheillaan 250km/h vaarantaen itsensä ja kaikki muut tuolla liikenteessä.
Sitä näkee nykyiselläänkin ihan liikaa.

Kyllä työsuojelulainsäädäntö/TESit on täällä aika hyvissä kantimissa ja keinoja puuttua työnantajan/esihenkilön tekemiin asiattomiin ehdotuksiin on runsaasti.

Väittäisin, että Porscheilla tai millä hyvänsä reippailla menopeleillä 250 km/h ajelevat isotuloiset olisivat kohtuullisempienkin sakkojen olosuhteissa harvinainen ilmiö. Joka tapauksessa huomattavasti yleisempi ilmiö on minkä tahansa tulotason henkilö tai työtön, joka ajaa hieman edullisemmalla rassilla maanteillä maha täynnä keskikaljaa, tai kuka missäkin aineissa. Melkoinen osa tuosta porukasta saa törttöillä pitkään melko pienin taloudellisin seuraamuksin. Niissäkin tapauksissa sakot jäävät usein maksamatta, kun persaukiselta ei voi paljoa ulosmitata.

Lainaamastani jälkimmäisestä kappaleestasi olen samaa mieltä. Lait ottavat kantaa kaikkien työntekijäryhmien mahdolliseen asiattomaan käytökseen, ja myös esimiesten yhtä lailla, heillähän on korostettu vastuu toimia tehtävässään asiallisesti ja tasapuolisesti.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tässähän ei ole merkityksellistä milloin se viesti on lähetetty vaan koska ja minkä ajan puitteissa siihen pitää vastata. Jos jäät ulkopuolelle sen takia ettet vastaa heti oman työajan ulkopuolella, se on väärin. Jos taas jokainen pystyy vastaamaan omalla työajallaan sen vaikuttamatta omaan positioon tai järjestykseen, ei tuossa ole mitään ongelmaa.
Tapahtuuko tällaista sitten ja missä määrin? Jos tapahtuu, niin tuo on tuskin ainoa asia mikä siellä työpaikassa on pielessä.

Silloin kun minä olen lähettänyt omille alaisilleni sähköpostia iltaisin tai vaikka öiseen aikaan, niin en ole tietenkään ikinä odottanut, että viestejäni luetaan ennen seuraavaa työpäivää. Tai ei niitä välttämättä lueta edes silloinkaan, meilit luetaan silloin kun niitä ehditään lukea. Jos on oikeasti kiire tavoittaa joku - siis työajalla - niin silloin soitan tai otan yhteyden pikaviestimellä. Sellaista taas en tee koskaan duuniajan ulkopuolella, ellei kyseessä ole likimain elämän ja kuoleman kysymys, siis työntekijän itsensä kannalta. Pakkohan tuossa on harkintaa voida käyttää, eikä kukaan täysijärkinen esimies suotta häiritse alaisiaan työajan ulkopuolella.

 

[rpeez]

Silloin kun minä olen lähettänyt omille alaisilleni sähköpostia iltaisin tai vaikka öiseen aikaan, niin en ole tietenkään ikinä odottanut, että viestejäni luetaan ennen seuraavaa työpäivää. Tai ei niitä välttämättä lueta edes silloinkaan, meilit luetaan silloin kun niitä ehditään lukea. Jos on oikeasti kiire tavoittaa joku - siis työajalla - niin silloin soitan tai otan yhteyden pikaviestimellä. Sellaista taas en tee koskaan duuniajan ulkopuolella, ellei kyseessä ole likimain elämän ja kuoleman kysymys, siis työntekijän itsensä kannalta. Pakkohan tuossa on harkintaa voida käyttää, eikä kukaan täysijärkinen esimies suotta häiritse alaisiaan työajan ulkopuolella.

Juuri näin, vastaava periaate oli minunkin työpaikalla.
Jos työntekijöitä kiusataan isommin määrin stressiä aiheuttaen tärkeillä viesteillä työajan ulkopuolella vastausta vaatien, oikea ratkaisu on laittaa työpaikan asiat kuntoon eikä korjata oiretta.

 

[paki77]

Kyllä se vaan valitettavasti ongelma on ja asiaa on tästä syystä pohdittu myös EU-tasolla. Mäkysen perustelut on sitä itseään mutta aihe ihan oikea.

Se, että meilejä kilahtelee puhelimeen vapaa-ajalla hankaloittaa työstä irtautumista. Samoin myös työntekijä helposti kokee, että viesteihin oletetaan myös vastattavan työajan ulkopuolella. Jos haluaa sähköposteja välttämättä illalla/viikonloppuna lähettää niin ne voi ajastaa lähtemään esimerkiksi aamulla.

On myös hyvä muistaa, että vaikket sinä koe jotain häiritsevänä voi moni muu kokea. Se, että työntekijällä on riittävät mahdollisuudet irtautua työstä vapaa-ajallaan on yksiselitteisesti työnantajan vastuulla.

Mites ratkaisisit asian työpaikalla, jossa ollaan vuorotöissä ja esimies laittaa tiedotteen 100:lle alaiselleen? Katsoo vuorokalenterista koska jokainen on vapaalla ja lomalla erikseen, että voi laittaa yhden mailin kenttään? Melkoiseksi menisi hommat...

 

[msg]

Silloin kun minä olen lähettänyt omille alaisilleni sähköpostia iltaisin tai vaikka öiseen aikaan, niin en ole tietenkään ikinä odottanut, että viestejäni luetaan ennen seuraavaa työpäivää

Miksi ihmeessä teet töitä iltaisin ja öisin ellet sitten ole vuorotyöläisenä ilta/yövuorossa?

 

[Mediakuutio]

Mites ratkaisisit asian työpaikalla, jossa ollaan vuorotöissä ja esimies laittaa tiedotteen 100:lle alaiselleen? Katsoo vuorokalenterista koska jokainen on vapaalla ja lomalla erikseen, että voi laittaa yhden mailin kenttään? Melkoiseksi menisi hommat...

Hankalahan tuollaisia on kieltää ja tuskin kenellekkään tiedotteet varsinainen ongelma. Tai ylipäänsä muukaan ns välttämätön toiminta, mutta aika monessa yrityksessä käydään sitä viestin vaihtoa vaikka kuinka paljon vielä iltaisella vaikka asian voisi aivan hyvin hoitaa seuraavana päivänä. Tuo johtaa osalla ihmisistä siihen, että työasiat on jatkuvasti mielessä, eikä vapaa ajallaan pääse "irti" töistä (aika iso osa suomalaisista taisi lomallaankin lukea jatkuvasti työsähköposteja). Joillekin tuo ei ole ongelma, mutta osalle on ja työntekijöille voi helposti tulla tunne, että halutakseen edetä urallaan, saadakseen palkankorotuksen jne noin on toimittava koska muutkin tekee niin.

Koko ongelmahan oikeastaan ratkeaisi sillä kun jokainen esihenkilö ja johtaja miettisi oma toimintaansa ja pitäisi huolen, että jokainen alainen todella ymmärtää sen ettei heidän odoteta lukevan tai vastaavan sähköposteihin työaikansa ulkopuolella, eikä se heikennä kenenkään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Aika usein esihenkilöt kertovat keskusteluissa, etteivät oleta kenenkään tekevän niin mutta niillä alaisilla voi olla eri käsitys.

Olisi suotavaa ylipäänsä muistaa, että tämä ihan oikeasti vaikuttaa ihmisten kuormitukseen ja on oikea ongelma jonka ratkaisua on mietitty monessa maassa. Paikallisesti tai työnantaja vetoisesti näitä ei yleisellä tasolla olla saatu nähtävästi ratkottua. Lainsäädäntö on tietenkin sinänsä tämmöiseen huono ratkaisua mutta jotenkin tätäkin asiaa (sekä esimerkiksi palkattomien ylitöiden poistamista ) pitäisi yhteiskunnassa pystyä edistämään. Ihmisten työuupumus kun on myös yhteiskunnan ongelma.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Miksi ihmeessä teet töitä iltaisin ja öisin ellet sitten ole vuorotyöläisenä ilta/yövuorossa?

Käytän vapauttani tehdä joskus töitä silloin, kun se on minulle sopivaa. Vastaavasti hoidan toisinaan omia asioitani silloin, kun on ns. tavanomainen työaika. Työaikani joustaa joka suuntaan, ja lähinnä vain tuloksilla on merkitystä, ei töiden aloitus- ja lopetusajoilla. Palaverit ja sen sellaiset ovat tietysti silloin ja siellä kuin sovitaan. Teen aika lailla hybridityötä, joskus työkentelen useinkin toimistolla, mutta paljon myös kotoa tai mökiltä käsin, tai muualta. Moni kollegani ja useat saman tyyppisissä hommissa olevat tuttuni toimivat jokseenkin tuohon tyyliin.

Yllä kuvaamani työskentelymalli on enemmän tai vähemmän tuttu yhä useammille asiantuntijatyötä tekevälle. Tällainen hybridityö joustavine työaikoineen on yleistynyt varsinkin pandemia-ajan myötä.

 

[Pallister]

Millä aloilla velvoitetaan hoitamaan työasioita työajan ulkopuolella ja minkälaisia asioita nämä ovat? Kiinostaa ihan oikeasti tietää koska jotenkin en nää sellaista tilannetta jossa työnantaja soittaa/laittaa meilin/viestin ja tähän vastaamatta jättämisellä voisi olla vaikutusta työsuhteeseen. Pois lukien tietenkin ihmiset joilla ei ole työaikaa eli johtoporras.

Esimerkiksi logistiikan ja kaupan alalla tämä on varsin yleistä.

 

[Pallister]

Mites ratkaisisit asian työpaikalla, jossa ollaan vuorotöissä ja esimies laittaa tiedotteen 100:lle alaiselleen? Katsoo vuorokalenterista koska jokainen on vapaalla ja lomalla erikseen, että voi laittaa yhden mailin kenttään? Melkoiseksi menisi hommat...

Eiköhän Euroopassa ole noihin kehitetty jo ratkaisuja ja katsotaan miten siellä on ko. tilanteet ratkaistu ja kehitetään omaa mallia sen pohjalle.
Kaikkeen on kyllä ratkaisu, erikoista kyllä miten tämä kerää muutosvastarintaa tässä määrin vaikka tämä auttaa varmasti tuhansia ihmisiä Suomessakin erottamaan työn ja vapaa-ajan helpommin toisistaan.

 

[DAF]

Jos pääkoppa ei kestä iltamaileja, niin tuskin se kestää mitään muutakaan rutiineista poikkeavaa. Ehkä silloin kannatta hakeutua alalle jossa viestintä tapahtuu vaikka savumerkein.

Ehkä sinun ei kuitenkaan kannattaisi ihan noin alentavin sanankääntein vähätellä asiaa, joka on aivan keskeisesti todettu asiantuntijatyön kuormittavuustekijä. Vaikka se ei juuri sinua juuri tässä iässä ja juuri tässä elämäntilanteessa tuntuisikaan kuormittavan.

Hyi olkoon mikä asenne.

Toinen asia on, tarvitaanko lainsäädäntöä asiassa. Kohtalaisen moni EU-maa on katsonut tarvittavan.

 

[Jeffrey]

Yleisesti ottaen toivoisin yleisen keskustelun korostavan ihmisten vastuita ja mahdollisuuksia, eikä niinkään oikeuksia. Toki ihmisten oikeudet ovat liberalismin kulmakivi, mutta sen korostaminen vie keskustelua osin sivuraiteille ja toisaalta mahdollistaa myös väärinkäytöksiä joissain tapauksissa.

Tämä SDPn ehdotus on vuorineuvos keskustelun tapaan raikas tuulahdus patruunataloudesta. Patruunatalouden aikaan oli ominaista, että työaika oli sama kuin esimiehen työaika ja töistä sai lähteä vasta sitten kun esimies oli lähtenyt. Tämä Mäkysen ehdotus johtaisi juuri tämänkaltaiseen liikehdintään ja olisi vastaan nyt modernia liikettä sille että töitä voi tehdä melkeinpä milloin vain ja melkeinpä missä vain.

Toki uudistuminen tuo aina kipukohtia, jotka tulisi ratkaista. Silti se, että pääministeripuolue on vanhoollisiin arvoihin päin ja haluaisi lailla rajoittaa maailman luonnollista kehittymistä on vähän hurjaa. Digitalisaatio on meille tullut jäädäkseen, eikä sitä voi lakisääteisesti rajoittaa. Toki johtamisfilosofioiden ja prosessien tulee kehittyä sen myötä. Tämä etenkin julkisella puolella, jossa vasta nyt otetaan sellaisia digitalisaation tuomia prosesseja käyttöön joita yksityisellä puolella käyttöönotettiin 90-luvulla. Tämä siis myös Suomessa.

Myös itseään voi johtaa. Itse esimerkiksi olen johtanut sillä tavalla, että työsähköpostit tai Teams viestit eivät tule puhelimeen läpi arki 18.00 jälkeen tai enne kello 09.00, ja ohjeistanut tärkeimpiä pihvinpitäjiä lähettämään tekstiviestin jos on pakko saada kiinni sen jälkeen.

 

[DAF]

Silloin kun minä olen lähettänyt omille alaisilleni sähköpostia iltaisin tai vaikka öiseen aikaan, niin en ole tietenkään ikinä odottanut, että viestejäni luetaan ennen seuraavaa työpäivää. Tai ei niitä välttämättä lueta edes silloinkaan, meilit luetaan silloin kun niitä ehditään lukea. Jos on oikeasti kiire tavoittaa joku - siis työajalla - niin silloin soitan tai otan yhteyden pikaviestimellä. Sellaista taas en tee koskaan duuniajan ulkopuolella, ellei kyseessä ole likimain elämän ja kuoleman kysymys, siis työntekijän itsensä kannalta. Pakkohan tuossa on harkintaa voida käyttää, eikä kukaan täysijärkinen esimies suotta häiritse alaisiaan työajan ulkopuolella.

Jos katsoo johtamistutkimusta, erilaisia työhyvinvointitutkimuksia ja vaikkapa asiantuntijatyön työuupumuksen määrää, valitettavasti näitä ei-täysjärkisiä esihenkilöitä riittää. Meikäläisessä johtamisessa on kovin paljon tekemistä - ja työelämän muuttuminen tuo lisähaastetta erityisesti ajanhallinnassa.

Sinänsä se, että lähettää iltaisin tai öiseen aikaan viestejä - vaikka sitten korostaen ettei tarvitse vastata tai lukea - on vastaanottajalle yllättävän merkittävä kuormittavuustekijä sekin. Kannattaa käyttää moista tapaa todella harkiten, vaikka toimisikin kuvaamallasi tapaa bona fide.

Tämä näin työajattomana johtamistyötä parisenkymmentä vuotta päätoimena tehneenä. Siinä on vähintään oppinut sen, että tieto- ja asiantuntijatyössäkin alaiset ovat erilaisia ja kuormittuvat eri asioista.

 

[Ollakseni]

Yleisesti ottaen toivoisin yleisen keskustelun korostavan ihmisten vastuita ja mahdollisuuksia, eikä niinkään oikeuksia. Toki ihmisten oikeudet ovat liberalismin kulmakivi, mutta sen korostaminen vie keskustelua osin sivuraiteille ja toisaalta mahdollistaa myös väärinkäytöksiä joissain tapauksissa.

Oikeus johonkin ja oikeus olla vapaa jostakin. Nehän ne ovat liberalismin ydintä, miten noita tasapainotetaan. Ranskassa uskonnonvapaus tarkoittaa vapautta uskonnosta ihan yhtä paljon kuin vapautta valita oman uskontonsa. Tuon kautta on sitten julkisissa kouluissa kierretty ristejä, hijabeja tai muita uskonnollisia symboleja. Samoin ajatus siitä että työntekijäll on oikeus olla vastaamatta viesteihin työnantajalta työajan ulkopuolella on lähtenyt Ranskasta.

Sinällään kansalaisvelvollisuudet yms. ovat hieman eriskummallisia ajatuksia liberaaleille kun ei oikeuksista voi johtaa velvollisuuksia kansalaisille. Vastuu siitä että työskentelee Valtion hyväksi tai kyselemättä suostuu siihen että poliisi suorittaa tarkan etsinnän yksittäiseen henkilöön. Mitä virkaa on oikeuksilla jos niitä ei sovi käyttää koska muuten häiritsee muiden toimintaa?

SDP nyt taitaa olla aika kaukana talousliberaalista ja yksilönvapauksia korostavasta ajattelusta, eli sinällään ei ole liity puolueeseen.

 

[RexHex]

Samoin ajatus siitä että työntekijäll on oikeus olla vastaamatta viesteihin työnantajalta työajan ulkopuolella on lähtenyt Ranskasta.

Tässäpä tämä lienee. Tottakai työntekijällä on oikeus olla vastaamatta viesteihin työajan ulkopuolella. Onko tällaista ollut edes Suomessa nyt? Siis, että työntekijän pitäisi vasta viesteihin.

Henkilökohtaisesti en seuraa vapaa-ajallani sähköposteja ja vaikka tekstiviestit voi jättää omaan arvoonsa. Puheluihinkin osaan olla vastaamatta, jos siltä tuntuu. Toki ovelle ei olle tultu, mutta tietty senkin voi jättää avaamatta halutessaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos katsoo johtamistutkimusta, erilaisia työhyvinvointitutkimuksia ja vaikkapa asiantuntijatyön työuupumuksen määrää, valitettavasti näitä ei-täysjärkisiä esihenkilöitä riittää. Meikäläisessä johtamisessa on kovin paljon tekemistä - ja työelämän muuttuminen tuo lisähaastetta erityisesti ajanhallinnassa.

Sinänsä se, että lähettää iltaisin tai öiseen aikaan viestejä - vaikka sitten korostaen ettei tarvitse vastata tai lukea - on vastaanottajalle yllättävän merkittävä kuormittavuustekijä sekin. Kannattaa käyttää moista tapaa todella harkiten, vaikka toimisikin kuvaamallasi tapaa bona fide.

Tämä näin työajattomana johtamistyötä parisenkymmentä vuotta päätoimena tehneenä. Siinä on vähintään oppinut sen, että tieto- ja asiantuntijatyössäkin alaiset ovat erilaisia ja kuormittuvat eri asioista.

Olen melko lailla samaa mieltä kanssasi. Työhyvinvoinnin ongelmat ja työuupumuksen syyt ovat tietysti moninaisia, samoin niiden juurisyyt. Ongelmien syntyminen ei välttämättä ole esimiehistä lähtöisin, mutta jos ongelmiin ei puututa, tai puututaan väärällä tavalla, niin sitten on esimieskerroskin tuonut vähintään mausteensa soppaan. Ja jos sanotaan kauniisti, niin esimiesten henkilöjohtamistaidoissa on tuntuvia eroja.

Jos nyt muistelen, niin omat viestini kollegoille tai tiimin/yksikön/firman alaisille ovat olleet normituntien ulkopuolella lähinnä tavanomaista työnkulkua, sellaista jota tiedetään odottaa. Tehtävät jaetaan ja toisten töiden perään kysellään sitten työaikana naamatusten tai videopalaverissa/puhelimessa. Minkäänlaiseen henkilökohtaisen palautteen antamiseen sähköposti ei oikein sovellu oikein työaikanakaan, saati sitten sen ulkopuolella. Olen tuollaisestakin touhusta kuullut.

Minulla oli joskus rapiat 10 vuotta sitten esimies, joka lähetti iltaisin sähköposteja, joissa saattoi olla action pointteja mallia asap ja mitä lie. Kerran oli tullut iltayhdeksän jälkeen (satuin huomaamaan) pyyntö tehdä jokin juttu seuraavan aamupäivän aikana, ja vielä sellainen, johon melkein tuo aamupäivä meneekin. Jäin vaan ihmettelemään, että miksei tyyppi olisi soittanut tai viestitellyt vaikka aamulla, koska olimme koko ajan molemmat tavoitettavissa. Eipä tuossa mitään, mutta ymmärrän erittäin hyvin, jos joku olisi ahdistunut pahasti, ja tökeröltä tuo vaikutti minustakin. Joo, kemiamme eivät oikein muutenkaan kohdanneet, mutta vuosien varrella kaikille tulee tietysti monenlaista vastaan.

 

[JayLimberg]

Esimerkiksi logistiikan ja kaupan alalla tämä on varsin yleistä.

Minkälaisia asioita nämä ovat ja mikä ko. aloilla velvoittaa vastaamaan työajan ulkopuolella työnantajan yhteydenottoon? Puoliso ollut 10v kaupan alalla ja ainoat yhteydenotot työajan ulkopuolella ovat olleet tiedusteluita halukkuudesta vuoronvaihtoon joka mielestäni on täysin ok, kun mikään pakko ei tietenkään ole suostua vaihtamaan.

 

[Ollakseni]

Tässäpä tämä lienee. Tottakai työntekijällä on oikeus olla vastaamatta viesteihin työajan ulkopuolella. Onko tällaista ollut edes Suomessa nyt? Siis, että työntekijän pitäisi vasta viesteihin.

Henkilökohtaisesti en seuraa vapaa-ajallani sähköposteja ja vaikka tekstiviestit voi jättää omaan arvoonsa. Puheluihinkin osaan olla vastaamatta, jos siltä tuntuu. Toki ovelle ei olle tultu, mutta tietty senkin voi jättää avaamatta halutessaan.

Jotain paskoja pomoja on, mutta taitaa olla yleisesti tilanne, että niihin viesteihin ei tarvitse vastata jos ei halua. Jotkut toki lomillaankin tekevät töitä enkä sitä lähtisi kieltämään.

 

[finnjewel]

Kai se on yleisempää, että kollegat tai alaiset soittelevat lomalaiselle; jotain kysyäkseen tai tarkistaakseen. Pomot selvästi harvemmin, en muista ovatko koskaan.
Minulle ainakin on soiteltu, enkä ole moisesta pahastunut, korkeintaan hiljaa ihmetellyt.