Tämä nyt on toki mutuilua, mutta vanhustenhoidossa sitä hoitajan läsnäoloa vaaditaan ilmeisesti, koska eduskunnan osaajatkin päättivät juuri hoitajamitoituksesta. Vaikea uskoa, että hoitajamitoitusta laskemalla vanhustenhoito paranisikin. Jos sitten ajatellaan taloudellista tehokkuutta, niin siihen matalampi hoitajamitoitus olisi varmasti passeli.Miten niin ei varmasti vaikuta 20 prosenttia? Ison-Britannian kokeilussa ammatissa pysyminen kasvoi ja sairaspoissaolot vähentyivät on myös laskettava tehokkuuteen.
Mutu kuitenkin sanoo, että suomalaiset pitävät mieluummin lyhyen viikonlopun ja pitkät lomat kuin päinvastoin, eikä työviikkoon siksikään tule muutosta minun työelämän aikana. Maailma toki muuttuu, mutta ei niin nopeasti.
Ison-Britannian kokeilussa ei koko valtio siirtynyt nelipäiväiseen työviikkoon. Tottakai se parantaa kokeilussa mukana olevien yritysten työntekijöiden intressiä pysyä kyseisissä yrityksissä, koska muualle siirtymällä siirtyisivät takaisin viisipäiväiseen työviikkoon. Jos sitten koko valtio siirtyisi nelipäiväiseen työviikkoon, näiden kokeilussa olevien yritysten kilpailullinen etu lyhyemmästä työviikosta häviäisi. Eikö totta? Ongelma on sama kuin perustulon kokeilussa: Pieni otanta ei tässä tapauksessa anna realistista kuvaa miten valtionlaajuinen muutos vaikuttaisi.
Meidän elinaikana ei 99 prosentin varmuudella siirrytä nelipäiväiseen työviikkoon. Tuollainen asia vaatisi vähintään EU-tasoisen päätöksen, mutta EU tuskinpa haluaa omaa kilpailukykyään potkaista nilkkaan. Mutta mistäs sitä tietää.