Sosialidemokraatit – SDP

[erku]

Nyt oli kyllä niin posketon heitto, että pakko tarttua. Käyppä kysymässä vaikka kymmeneltä Demareita nyt äänestävältä kaduntallaajalta, ja väitän, että yksikään ei osaa selittää Demarien tarjoamaa vaihtoehtoa. Korkeintaan muutama osaisi sanoa, että Demarit eivät halua näitä kilpailukyvyn parantamiseksi laadittuja lakipaketteja.

Ihan riittävä vaihtoehto on se, että demarit haluavat kunnioittaa sopimisen vapautta eli ei puuttua palkanmuodostukseen. Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys periaatteellisesti ja ideologisesti. Lisäksi on kai jotakuinkin kaikille selvää, ettei SDP näe persporvarihallituksen tavoin keskeisenä Suomea nousuun saavana kärkihankkeena navettojen maalailua. Myös siltä osin on esitetty hyvin selkeä vaihtoehto, että SDP halusi leikata koulutuksesta vähemmän ja myöskin halusi olla tekemättä autoverohuojennusta. Myös soteuudistus aluehallintohimmeleineen ja ulkoistamisvimmoineen on hyvin toisenlainen kuin demareiden ajatusmaailmassa.

Ei hallitus mitään sekoile lakipakettiensa kanssa. Siellähän ne etenevät valmistelussa. Ja lopulta niihinkään ei tarvitse mennä, kun työmarkkinaosapuolet pääsevät sopuun. Mitä sitten tapahtuu Demarien kannatukselle? Tuskin jatkaa kasvuaan.

Jos en väärin muista, niin toukokuun alkupuolella Sipilä ekan kerran sanoi, että yhteiskuntasopimus on kuopattu ja hallitus tekee nyt omat korvaavat toimenpiteet. Sen jälkeen noiden korvaavien toimien sisältö on vaihtunut useampaan kertaan ja aina ei olla oltu edes kartalla, mitä ollaan tekemässä (lomarahat). Siinä sivussa on koko ajan yritetty taas uudestaan "yhteiskuntasopimusta", aina vain epäonnistuen ja määräajoista tolkuttomasti tinkien. Jos tuo kokonaisuus ei täytä sekoilun tunnusmerkistöä, niin mikä sitten täyttää?

 

[Pavlovin Koira]

Ihan riittävä vaihtoehto on se, että demarit haluavat kunnioittaa sopimisen vapautta eli ei puuttua palkanmuodostukseen. Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys periaatteellisesti ja ideologisesti. Lisäksi on kai jotakuinkin kaikille selvää, ettei SDP näe persporvarihallituksen tavoin keskeisenä Suomea nousuun saavana kärkihankkeena navettojen maalailua. Myös siltä osin on esitetty hyvin selkeä vaihtoehto, että SDP halusi leikata koulutuksesta vähemmän ja myöskin halusi olla tekemättä autoverohuojennusta. Myös soteuudistus aluehallintohimmeleineen ja ulkoistamisvimmoineen on hyvin toisenlainen kuin demareiden ajatusmaailmassa.

Luettelet tuossa koko joukon asioita joita demarit eivät tekisi. Mikä vaihtoehto se sellainen on? Mitä he sitten tekisivät?

 

[dana77]

Demarit jatkaisivat totuttua tapaansa eivätkä tekisi mitään.

 

[Barnes]

Myös soteuudistus aluehallintohimmeleineen ja ulkoistamisvimmoineen on hyvin toisenlainen kuin demareiden ajatusmaailmassa.

Mikä se SDP.n SOTE-malli olisi? Kysyn, koska en hallituskriisin aikana kuullut Antti Rinteeltä tai muiltakaan demareilta ehdotuksia SOTE-malliksi. Minulle ei malliksi kelpaa Tuula Haataisen tai Antti Lindtmanin käsienheiluttelut siitä, että "pitäisi mennä palvelut edellä ja tavoitteena tasapuoliset palvelut", koska ne ovat puhdasta populismia ilman konkretiaa.

 

[Väsyneet Kädet]

...
Mitä tulee pakkolakeihin niin termillä on sikäli perusteita, että nyt ollaan lähdössä rajoittamaan työmarkkinaosapuoltan mahdollisuuksia sopia. Kun tilalle tulee pakottavaa lainsäädäntöä, on ilmaus "pakkolaki" ihan ymmärrettävä.

No ainahan lakien pitäisikin olla rajoina. Sinänsä taas kuitenkin tuo on vähän niin ja näin, sillä työpaikoilla voidaan sopia "pakotteita" paremminkin - ei vain työmarkkinajärjestöjen tasolla.

 

[Väsyneet Kädet]

Jos en väärin muista, niin toukokuun alkupuolella Sipilä ekan kerran sanoi, että yhteiskuntasopimus on kuopattu ja hallitus tekee nyt omat korvaavat toimenpiteet. Sen jälkeen noiden korvaavien toimien sisältö on vaihtunut useampaan kertaan ja aina ei olla oltu edes kartalla, mitä ollaan tekemässä (lomarahat). Siinä sivussa on koko ajan yritetty taas uudestaan "yhteiskuntasopimusta", aina vain epäonnistuen ja määräajoista tolkuttomasti tinkien. Jos tuo kokonaisuus ei täytä sekoilun tunnusmerkistöä, niin mikä sitten täyttää?

Kuitenkin lait ovat edenneet koko ajan, niiden suhteen ei ole ollut mitään jahkailua. Eli täysin linjan mukaisesti ovat menneet. Työmarkkinajärjestöt ovat sitten sekoilleet enemmänkin, etenkin työntekijäpuolella. SDP luonnollisesti huudellut kaikkea mahdollista, millä irtopisteitä voi koittaa keräillä.

 

[Fordél]

Ihan riittävä vaihtoehto on se, että demarit haluavat kunnioittaa sopimisen vapautta eli ei puuttua palkanmuodostukseen. Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys periaatteellisesti ja ideologisesti.

Kuten totesin, osa varmasti pystyisi nimeämään tämän lakipaketin vastustamisen Demarien agendaksi. Tosin vieläkään ei ole kuopattu asian sopimista työmarkkinaosapuolten välillä, mikä on sekä Demarien että hallituksen ykkösvaihtoehto.

Lisäksi on kai jotakuinkin kaikille selvää, ettei SDP näe persporvarihallituksen tavoin keskeisenä Suomea nousuun saavana kärkihankkeena navettojen maalailua.

Ei taatusti ole kaikille selvää, kun 95 % ihmisistä ei ole edes kuullut koko hankkeesta, saati sitten SDP:n kielteisestä kannasta asiaan, saati sitten SDP:n vaihtoehtoa niin tähän kuin kaikkiin muihin asioihin. Täysin naurettavaa väittää, että SDP:n suosion nousun taustalla olisi se, että jengi olisi jotenkin ostanut SDP:n esittämän vaihtoehdon. Toivottavasti noin pihalla ei olle edes Demarien piirissä.

Myös siltä osin on esitetty hyvin selkeä vaihtoehto, että SDP halusi leikata koulutuksesta vähemmän ja myöskin halusi olla tekemättä autoverohuojennusta. Myös soteuudistus aluehallintohimmeleineen ja ulkoistamisvimmoineen on hyvin toisenlainen kuin demareiden ajatusmaailmassa.

Näistä esimerkiksi koulutusleikkauksiin voidaan todeta, että edellisessä hallituksessa Demarien opetusministerin ollessa ruorissa leikattiin koulutuksesta kovalla kädellä.

Jos en väärin muista, niin toukokuun alkupuolella Sipilä ekan kerran sanoi, että yhteiskuntasopimus on kuopattu ja hallitus tekee nyt omat korvaavat toimenpiteet. Sen jälkeen noiden korvaavien toimien sisältö on vaihtunut useampaan kertaan ja aina ei olla oltu edes kartalla, mitä ollaan tekemässä (lomarahat). Siinä sivussa on koko ajan yritetty taas uudestaan "yhteiskuntasopimusta", aina vain epäonnistuen ja määräajoista tolkuttomasti tinkien. Jos tuo kokonaisuus ei täytä sekoilun tunnusmerkistöä, niin mikä sitten täyttää?

Jos en väärin muista, Sipilä on useaan otteeseen todennut, että keinoja ei ole lyöty lukkoon, mutta tavoitteessa pysytään. Kun katsotaan isoa kuvaa, on edetty juuri niin kuin alunperinkin kaavailtiin. Yritetään saada aikaan työmarkkinaosapuolten kesken sopimus, mutta jos näin ei tapahdu, hallitus laittaa omat toimet käyntiin. Juuri näin on edetty eli ihan johdonmukaista toimintaa.

 

[Fordél]

No ainahan lakien pitäisikin olla rajoina. Sinänsä taas kuitenkin tuo on vähän niin ja näin, sillä työpaikoilla voidaan sopia "pakotteita" paremminkin - ei vain työmarkkinajärjestöjen tasolla.

Niin, lakien pitäisi luoda rajoja minimin suhteen, mutta nyt luodaan maksimin suhteen. Tässä on se suuri ongelma osan mielestä.

 

[Tarinankertoja]

No ainahan lakien pitäisikin olla rajoina.

Laeilla määritetään vähmmäistasot. Nyt kyseessä olevat pakkolait määrittäisivät ylätasot. tämä on hyvin poikkeuksellista.


tietysti jotta perustuslakia ei loukattaisi, yksilön sopimusvapaus myös lain määritysten yläpuolelle säilyy. Eli hyvässä asemassa olevien työntekijöiden asema paranee ja heikossa asemassa olevien huononee. Tämä on tietty alakohtaista, mutta kyllä tämmöinen radikaalisit muuttaisi suomalaista työelämäkäytäntöä.


Toki on mielekästäkin keskustella siitä, että onko kolmikanta epädemokraattisena instituutiona järkevä, mutta näillä asioilla on polkuriippuvuus, eikä en kovin helposti toisaalle käänny kertarysäyksellä ilman pahaa kipinöintiä työmarkkinoilla. Sitä taas tuskin kukaan voi pitää suomen edun mukaisena, että ajauduttas lakkoaaltoon. Niinpä EK koitaa välttää pakkolait siinä missä SAKkin

 

[Väsyneet Kädet]

Laeilla määritetään vähmmäistasot. Nyt kyseessä olevat pakkolait määrittäisivät ylätasot. tämä on hyvin poikkeuksellista.

Tilannekin on poikkeuksellinen, sillä muutosta tarvitaan, eikä jonkin oppositiopuolueen sänkykavereiden voi antaa sabotoida tarpeellisia uudistuksia. Kuitenkin siellä työpaikoilla voidaan mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan sopia paremminkin - eikä niin, että lusmuilijatkin saavat enemmän, koska ay-liike niin haluaa.

 

[Tarinankertoja]

Tilannekin on poikkeuksellinen, sillä muutosta tarvitaan, eikä jonkin oppositiopuolueen sänkykavereiden voi antaa sabotoida tarpeellisia uudistuksia. Kuitenkin siellä työpaikoilla voidaan mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan sopia paremminkin - eikä niin, että lusmuilijatkin saavat enemmän, koska ay-liike niin haluaa.

Nope, tästä ei ole kysymys, vaan perustavaa latua olevasta sopimusoikeudesta järjestäytyneillä työntekijöillä. Tää ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan tämä on se perusrakenne, jolla työntekijäjärjestöt on operoinut ja tän oikeudenpuolesta ne on tapellu historiassa.


Ja siksipä asia on niin tärkeä AY liikkeen puolelle, että siihen puuttumalla ajaudutaan työmarkkinoilla kriisiin.



…ja tilannehan nyt ei ole poikkeuksellinen mitenkään. Suomen kiristyminen on nappikauppapeliä vaikka siihen ysärin lamaan verrattuna. Perusoikeusiin oli varaa silloinkin kun BKT oli puolet nykyisestä, neljännes nykyisestä, kymmenys nykyisestä, joten tää poikkeukselliset ajat on vain retoriikkaa, jolla halutaan omaa agendaa jaa.



Ja toki, en mää kiistä sitä, etteikö työmarkkinajärjestöjen valta yli eduskunnan olis ongelmllista, mutta koska sillä on sata vuotiset perinteet, niin tappeluta se ei muutu vaan sillä, että joku niin sanoo …

no ”lusmuilijat saa enemmän” on sitten taas semmonen perimmäinen työväenliikkeen solidaarisuus ja tasa-arvo kysymys. Sama työ, sama palkka. Siitäkin periaatteesta voi olla montaa mieltä, mutta sekään ei poistu sillä, että joku vaan sanoo niin.

 

[Fordél]

…ja tilannehan nyt ei ole poikkeuksellinen mitenkään. Suomen kiristyminen on nappikauppapeliä vaikka siihen ysärin lamaan verrattuna. Perusoikeusiin oli varaa silloinkin kun BKT oli puolet nykyisestä, neljännes nykyisestä, kymmenys nykyisestä, joten tää poikkeukselliset ajat on vain retoriikkaa, jolla halutaan omaa agendaa jaa.

Tässä ollaan aikalailla asian ytimessä sen suhteen, että miten eri tavalla tämä tilanne voidaan nähdä. Itse olen täysin eri mieltä. Mielestä Suomi on monellakin tapaa hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa.

Ensinnäkin kannattaa katsoa Suomen väestörakennetta. Siinä on yksi suuri ero vaikka 90-luvun lamaan verrattuna. Silloin meillä oli paljon hyvässä työiässä olevia suomalaisia, jotka lähtivät hilaamaan Suomea suosta. Nyt meillä ei ole tätä voimavaraa ja tilalla on koko ajan kasvava vanhusten määrä, mikä tietää lisäkustannuksia yhteiskunnalle.

Toiseksi Suomen talous on kyntänyt jo pitkän aikaa eikä meillä ole edes näköpiirissä sellaista veturia, kuin oli vaikka 90-luvun lamassa.

Kolmanneksi olemme ensi kertaa tällaisessa kusessa ilman, että meillä on käytettävissä devalvointimahdollisuutta.

Jo pelkästään näiden kolmen seikan takia on mielestäni ihan täyttä paskaa väittää, että Suomi ei olisi poikkeuksellisessa tilanteessa. Kyllä on, kun katsoo keinoja ja mahdollisuuksia nousta tästä tilanteesta.

 

[Tarinankertoja]

Väestörakenteen tuomat ongelmat on olleet tiedossa pitkään. Se miksi niihin ei olla reagoitu on eriasia. Mutta tämä on korjattavissa työperäisellä maahanmuutolla ja eläkeiän nostolla. Molempia ollaan tekemässä, toista pakonedessä


Devalvaatio on "ennen oli paremmin" retoriikkaa, sillä devalvaatio olivat aina tulonsiirtoa keskiluokalta teollisuudelle ja nimenomaan vientiteollisuuden raskaanteollisuuden osalle. Nykyään keskiluokka on kasvanut (uhkana toki sen kääntyminen laskuun automaation yleistyessä myös tietotyöhön), joten tämän kulutusvaikutus olisi nykyään täysin eri kuin se oli "vahoina hyvinä aikoina".


Talouden veturi… niin, tähän vanhakantaiseen ajatukseen, että vain vientiteollisuus tuo hyvinvointia perustuva ajattelu on se, joka meidät on kurimuksessa pitänyt. Kotimarkkinoiden asemaa ei ole huomioitu, vaikka se edustaa BKT:stä 60%. toimia ollaan keksitetty vientiteollisuuteen, joka ei siis luo siinämäärin työpaikkoja kuin kotimaan kulutus. Ruotsissa tämä on ymmärretty (toki heillä on myös kovempi maailmanmarkkinamyynti… ja se EI johdu kruunusta, sitä ei ole manipuloitu) ja kotimarkkina, se kuuluisa ”toisten paitojen peseminen” on määräävässä asemassa taloudessa ja talouspolitiikassa.



Poikkeuksellisen tilanteesta tekee vain ja ainoastaan oikeistolainen retoriikka. Toki, vasemmistolainen demaripolitiikka on ajautunut täydelliseen pysähtyneisyyden tilaan, mutta mikäli yhtään esimerkit maailmalta mitään osittavat, nykypolitiikalla voidaan toki saada talous elpymään, mutta sen seurauksena (valitut keinot) eriarvoistuminen lisääntymään (mikään tricle down efekti ei toimi, se on yksiselitteisesti tutkimusten tulos).


Siinä on sitten kyse itse kunkin arvoista. Hyvinvointivaltio, ei niin paljon fyffee taskussa, mutta yhteiskunta hoitaa tai sitten paljon fyffee taskussa ja osta palvelusi on se ero esim Ruotsin ja Englannin välillä.


Kummantyylisessä yhteiskunnassa sinä mieluimmin asuisit. Mää asuisin mieluummin Ruotsissa.



eli ei, emme ole BKT:n tai kasvun tai tulevaisuusodotusten suhteen mitnkään poikkeuksellisessa tilanteessa. Kyse on siitä, milasin ratkaisuin mennään eteenpäin ja millisiin arvoihin ne pohjautuu.


BKT on edelleen korkeammalla kuin 2000 -luvun alussa. Toki silloin palletiin kylmissä pirteissä ja nälkä uhaksi..

 

[Fordél]

Väestörakenteen tuomat ongelmat on olleet tiedossa pitkään. Se miksi niihin ei olla reagoitu on eriasia. Mutta tämä on korjattavissa työperäisellä maahanmuutolla ja eläkeiän nostolla. Molempia ollaan tekemässä, toista pakonedessä

Devalvaatio on "ennen oli paremmin" retoriikkaa, sillä devalvaatio olivat aina tulonsiirtoa keskiluokalta teollisuudelle ja nimenomaan vientiteollisuuden raskaanteollisuuden osalle. Nykyään keskiluokka on kasvanut (uhkana toki sen kääntyminen laskuun automaation yleistyessä myös tietotyöhön), joten tämän kulutusvaikutus olisi nykyään täysin eri kuin se oli "vahoina hyvinä aikoina".

Talouden veturi… niin, tähän vanhakantaiseen ajatukseen, että vain vientiteollisuus tuo hyvinvointia perustuva ajattelu on se, joka meidät on kurimuksessa pitänyt. Kotimarkkinoiden asemaa ei ole huomioitu, vaikka se edustaa BKT:stä 60%. toimia ollaan keksitetty vientiteollisuuteen, joka ei siis luo siinämäärin työpaikkoja kuin kotimaan kulutus. Ruotsissa tämä on ymmärretty (toki heillä on myös kovempi maailmanmarkkinamyynti… ja se EI johdu kruunusta, sitä ei ole manipuloitu) ja kotimarkkina, se kuuluisa ”toisten paitojen peseminen” on määräävässä asemassa taloudessa ja talouspolitiikassa.

Se, että jokin asia on ollut tiedossa, ei poista sitä, että nyt kun se on realisoitunut, ollaan uudessa tilanteessa. Eli summa summarum, tilanne on todellakin poikkeuksellinen monella tapaa, toisin kuin aikaisemmin yritit välttää.

Mitä tulee kotimarkkinoihin niin ne pitää tätä yhteiskuntaa pyörimässä, mutta jos haluamme päästä takaisin sille tasolle, josta romahdimme, tarvitsemme vientiteollisuuden elpymistä. Saati sitten jos haluamme vielä kasvaa siitäkin ylemmäs, tarvitaan edelleen vientiä.

Ja mitä Ruotsissa on ymmärretty niin kyse on työmarkkinoiden uudistuksista, jotka ymmärrettiin tehdä jo aikoja sitten. Suomessa vasta kiistellään asiasta.

Poikkeuksellisen tilanteesta tekee vain ja ainoastaan oikeistolainen retoriikka.

Ei vaan mm. väestön ikääntyminen sekä devalvaation ja kasvunäkymien puuttuminen. Suomessa ei ole ollut esimerkiksi aikaisemmin tällaista väestörakennetta ja samaan aikaan tällaista hyvinvointivaltiota. Täysin uudenlainen yhtälö. Kyse ei ole mistään retoriikasta vaan faktoista.

 

[penaz]

Kuitenkin lait ovat edenneet koko ajan, niiden suhteen ei ole ollut mitään jahkailua. Eli täysin linjan mukaisesti ovat menneet.

No missä vaiheessa prosessi tässä linjassa on, kun tunnut tietävän asioista? Koska pakkolait tulevat eduskunnan päätettäviksi? Ja missä vaiheessa ne alkavat vaikuttaa kestävyysvajeeseen ja miten paljon vuositasolla?

 

[Daespoo]

Antti Rinteeltä tuli tänään mielestäni hyvin rakentava ja vastuullinen ehdotus hallitukselle, kun hän ehdotti työmarkkinasopimuksen sovittelijamiehiksi Lauri Ihalaista ja Lasse Laatusta.

Saa nähdä ottaako Sipilä joukkoineen vinkistä vaarin.

Hassua, sekä Ihalainen että Laatunen molemmat kieltäytyivät tehtävästä. Kertoo ehkä Rinteen uskottavuudesta.

Mitä tulee pakkolakeihin niin termillä on sikäli perusteita, että nyt ollaan lähdössä rajoittamaan työmarkkinaosapuoltan mahdollisuuksia sopia. Kun tilalle tulee pakottavaa lainsäädäntöä, on ilmaus "pakkolaki" ihan ymmärrettävä.

Joka on ihan soopaa ottaen huomioon että lakisääteinen yleissitovuus rajoittaa jo nyt liittoihin kuulumattomien työntekijöiden ja työnantajien mahdollisuutta sopia. Eli jos halutaan puhua oikeasta "pakkolaista" niin se on työlain pykälä yleissitovuudesta.

Nope, tästä ei ole kysymys, vaan perustavaa latua olevasta sopimusoikeudesta järjestäytyneillä työntekijöillä. Tää ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan tämä on se perusrakenne, jolla työntekijäjärjestöt on operoinut ja tän oikeudenpuolesta ne on tapellu historiassa.

Ja siksipä asia on niin tärkeä AY liikkeen puolelle, että siihen puuttumalla ajaudutaan työmarkkinoilla kriisiin.

Mutta nythän ay-mafia taistelee omasta vallastaan ja mahdollisuudesta määrätä myös järjestäytymättömien työntekijöiden ja työnantajien sopimisesta.

Yleissitovuus pois ainakin pieniltä yrityksiltä.

 

[Väsyneet Kädet]

No missä vaiheessa prosessi tässä linjassa on, kun tunnut tietävän asioista? Koska pakkolait tulevat eduskunnan päätettäviksi? Ja missä vaiheessa ne alkavat vaikuttaa kestävyysvajeeseen ja miten paljon vuositasolla?

Eikös ne valmistelussa ole? Ymmärtääkseni tuossa ei mitään takapakkeja ole tullut. Voimaan astuvat muistaakseni 2017 alussa, ellei ay-liike nöyrry. Muistaakseni näiden lakien vaikutus oli se yksi viisiprosenttinen siitä 15. Vai oliko peräti 10. Paljonhan riippuu sitten syksyn palkkaratkaisuista, niissähän voi sitten takapakkia tulla, mikä taas vaatisi uusia muutoksia.

 

[Fordél]

Eikös ne valmistelussa ole? Ymmärtääkseni tuossa ei mitään takapakkeja ole tullut. Voimaan astuvat muistaakseni 2017 alussa, ellei ay-liike nöyrry.

Ei vaan eduskuntaan helmikuussa ja voimaan kesällä 2016. Tosin epäilen suuresti, että näin tulee tapahtumaan vaikka johdonmukaisesti onkin koko ajan edetty. Eiköhän tätä ennen kuitenkin työmarkkinajärjestöt pääse yhteisymmärrykseen. Rinteen suureksi ihmetykseksi vielä ennen Laatusta ja Ihalaista.

 

[Jussih]

Tässä linkin takana tylytetään yhtä SDP:n onnettomimmista tunareista eli Sanna Marinia. Kyse on veropoliittisesta ymmärtämättömyydestä. Osansa saa myös Tuomioja ja vähän ruotsalaiset toveritkin. Kyse on siis Päivän byrokraatti -sivustosta.

PB: Sanna Marin (sdp), jolle Lafferin käyrä tuli yllätyksenä | Päivän Byrokraatti

 

[HekeK]

SDP:n piti olla auringonlaskun puolue, mutta niin vain nykyhallitus onnistui elvyttämään demarit uuteen nousuun. Jos hallitus jatkaa tasollaan, on SDP ensi vaaleissa selvä ykkönen vajaan 24 pinnan kannatuksella.

 

[Väsyneet Kädet]

SDP:n piti olla auringonlaskun puolue, mutta niin vain nykyhallitus onnistui elvyttämään demarit uuteen nousuun. Jos hallitus jatkaa tasollaan, on SDP ensi vaaleissa selvä ykkönen vajaan 24 pinnan kannatuksella.

No jaa. Enemmän on kyse hallituksen toimien vaikutus. Nykytaso ja talous nousuun, niin eiköhän kannatuskin nouse. Se lienee selvää, että persujen ja demarien vaaka on keikahtanut Mutta vaaleihin on pitkä aika. Toki kuntavaalit on tulossa, mutta ne lienevät enemmän henkilövetoisia.

 

[HekeK]

No jaa. Enemmän on kyse hallituksen toimien vaikutus. Nykytaso ja talous nousuun, niin eiköhän kannatuskin nouse. Se lienee selvää, että persujen ja demarien vaaka on keikahtanut Mutta vaaleihin on pitkä aika. Toki kuntavaalit on tulossa, mutta ne lienevät enemmän henkilövetoisia.

Todennäköinen tapahtumaketju:

Palkansaajille annetaan runtua kilpailukyvyn parantamisen nimissä. Pari vuotta touhua seuraillaan vailla minkäänlaista merkkiä parantuneesta kilpailukyvystä. Hallitus selittelee, että ei näin lyhyessä ajassa voi saada tuloksia aikaan. Se ei äänestäjää kiinnosta. Tyytymättömyys hallitusta kohtaan kasvaa. Yritysten irtisanomiset voitelevat SDP:n vaalivoiton.

 

[Väsyneet Kädet]

Todennäköinen tapahtumaketju:
...

Ehkä noin, ehkä ei. Voihan olla, että talous vaalikauden lopulla lähtee kohenemaan, jolloin hallitus voi todeta, että se on heidän tekojensa ansiota ja demareiden lääkkeet olisivat vain pahentaneet sekä pitkittäneet talouden alamäkeä. Demarit taas koittavat vesittää tuota. Ei tässä demareista mitenkään seksikästä puoluetta ole tullut, ihmiset ehkä kokevat sen vain jonkinlaisen protestin väyläksi. Tämä ay-henki, "mistään ei tingitä, paitsi naapurilta" ja "rikkaat verolle, paitsi ay-pomot" on kuitenkin aika syvälle pesiytynyt isoon osaan kansaa, joten varmaan kasvukipuja on tulossa. Hyvä niin.

 

[dana77]

Tässä linkin takana tylytetään yhtä SDP:n onnettomimmista tunareista eli Sanna Marinia. Kyse on veropoliittisesta ymmärtämättömyydestä. Osansa saa myös Tuomioja ja vähän ruotsalaiset toveritkin. Kyse on siis Päivän byrokraatti -sivustosta.

PB: Sanna Marin (sdp), jolle Lafferin käyrä tuli yllätyksenä | Päivän Byrokraatti

Sanna Marin ei tietenkään mikään nero ole, mutta ei tämä PB:kään vakuuta, joskaan kyse ei välttämättä ole rehellisestä virheestä.
Viittaan tähän kohtaan:
"Verokertymä ei suinkaan pysyvästi alentunut, vaan kasvoi vuonna 2015 peräti 14 % ja nousi jo lähes veron laskua edeltäviin lukuihin. Näin siitä huolimatta, että Suomen BKT on heikentynyt viimeisen kolmen vuoden ajan.

Sosialidemokraateille on katkera pala nieltäväksi, että käytäntö osoittaa todeksi Lafferin käyrän ja sen, että korkea verotus tappaa taloudellista aktiviteettia."

Onko Suomen taloudellinen toimeliaisuus tosiaan kasvanut, vai onko kyseessä vain se, että yritysten voitot ovat kasvaneet? Nämä kun eivät ole synonyymejä. Jos Suomen taloudellinen toimeliaisuus eli käytönnössä yritystoiminta on kasvanut, niin se varmasti näkyy monissa muissa tilastoissa paremmin kuin yhteisöverossa. Miten esim työllisyys, bkt ja valtion verokertymä ovat kertyneret kokonaisuutena?
Yhteisövero on tyypillisesti veromuoto, jonka tuotto heittelee valtavasti eri vuosien välillä riippuen suhdanteista vaikka veroprosentti olisi pysynyt samana.

 

[Daespoo]

Onko Suomen taloudellinen toimeliaisuus tosiaan kasvanut, vai onko kyseessä vain se, että yritysten voitot ovat kasvaneet? Nämä kun eivät ole synonyymejä. Jos Suomen taloudellinen toimeliaisuus eli käytönnössä yritystoiminta on kasvanut, niin se varmasti näkyy monissa muissa tilastoissa paremmin kuin yhteisöverossa. Miten esim työllisyys, bkt ja valtion verokertymä ovat kertyneret kokonaisuutena?

Jos yhteisöveron tuotto kasvaa 14% niin voitot ovat varmasti kasvaneet, siis nettotulokset.

Sinänsä yhteisöveron alentaminen on taloustieteellisesti käsittääkseni varsin aukottomasti näytetty lisäävän investointeja (muiden parametrien pysyessä ennallaan) koska se helpottaa sijoitusten tuottovaatimuksien saavuttamista. Se kuinka suuri osa investoinneista kohdistuu Suomeen onkin sitten eri asia ja siihen vaikutetaan esim. työmarkkinoiden rakenneuudistuksilla. Yhteisöveron alennuksen vaikutukset investointeihin näkyvät keski-pitkällä aikavälillä eli todelliset vaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina.