Tilannekin on poikkeuksellinen, sillä muutosta tarvitaan, eikä jonkin oppositiopuolueen sänkykavereiden voi antaa sabotoida tarpeellisia uudistuksia. Kuitenkin siellä työpaikoilla voidaan mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan sopia paremminkin - eikä niin, että lusmuilijatkin saavat enemmän, koska ay-liike niin haluaa.Laeilla määritetään vähmmäistasot. Nyt kyseessä olevat pakkolait määrittäisivät ylätasot. tämä on hyvin poikkeuksellista.
Tilannekin on poikkeuksellinen, sillä muutosta tarvitaan, eikä jonkin oppositiopuolueen sänkykavereiden voi antaa sabotoida tarpeellisia uudistuksia. Kuitenkin siellä työpaikoilla voidaan mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan sopia paremminkin - eikä niin, että lusmuilijatkin saavat enemmän, koska ay-liike niin haluaa.
…ja tilannehan nyt ei ole poikkeuksellinen mitenkään. Suomen kiristyminen on nappikauppapeliä vaikka siihen ysärin lamaan verrattuna. Perusoikeusiin oli varaa silloinkin kun BKT oli puolet nykyisestä, neljännes nykyisestä, kymmenys nykyisestä, joten tää poikkeukselliset ajat on vain retoriikkaa, jolla halutaan omaa agendaa jaa.
Väestörakenteen tuomat ongelmat on olleet tiedossa pitkään. Se miksi niihin ei olla reagoitu on eriasia. Mutta tämä on korjattavissa työperäisellä maahanmuutolla ja eläkeiän nostolla. Molempia ollaan tekemässä, toista pakonedessä
Devalvaatio on "ennen oli paremmin" retoriikkaa, sillä devalvaatio olivat aina tulonsiirtoa keskiluokalta teollisuudelle ja nimenomaan vientiteollisuuden raskaanteollisuuden osalle. Nykyään keskiluokka on kasvanut (uhkana toki sen kääntyminen laskuun automaation yleistyessä myös tietotyöhön), joten tämän kulutusvaikutus olisi nykyään täysin eri kuin se oli "vahoina hyvinä aikoina".
Talouden veturi… niin, tähän vanhakantaiseen ajatukseen, että vain vientiteollisuus tuo hyvinvointia perustuva ajattelu on se, joka meidät on kurimuksessa pitänyt. Kotimarkkinoiden asemaa ei ole huomioitu, vaikka se edustaa BKT:stä 60%. toimia ollaan keksitetty vientiteollisuuteen, joka ei siis luo siinämäärin työpaikkoja kuin kotimaan kulutus. Ruotsissa tämä on ymmärretty (toki heillä on myös kovempi maailmanmarkkinamyynti… ja se EI johdu kruunusta, sitä ei ole manipuloitu) ja kotimarkkina, se kuuluisa ”toisten paitojen peseminen” on määräävässä asemassa taloudessa ja talouspolitiikassa.
Poikkeuksellisen tilanteesta tekee vain ja ainoastaan oikeistolainen retoriikka.
No missä vaiheessa prosessi tässä linjassa on, kun tunnut tietävän asioista? Koska pakkolait tulevat eduskunnan päätettäviksi? Ja missä vaiheessa ne alkavat vaikuttaa kestävyysvajeeseen ja miten paljon vuositasolla?Kuitenkin lait ovat edenneet koko ajan, niiden suhteen ei ole ollut mitään jahkailua. Eli täysin linjan mukaisesti ovat menneet.
Antti Rinteeltä tuli tänään mielestäni hyvin rakentava ja vastuullinen ehdotus hallitukselle, kun hän ehdotti työmarkkinasopimuksen sovittelijamiehiksi Lauri Ihalaista ja Lasse Laatusta.
Saa nähdä ottaako Sipilä joukkoineen vinkistä vaarin.
Mitä tulee pakkolakeihin niin termillä on sikäli perusteita, että nyt ollaan lähdössä rajoittamaan työmarkkinaosapuoltan mahdollisuuksia sopia. Kun tilalle tulee pakottavaa lainsäädäntöä, on ilmaus "pakkolaki" ihan ymmärrettävä.
Nope, tästä ei ole kysymys, vaan perustavaa latua olevasta sopimusoikeudesta järjestäytyneillä työntekijöillä. Tää ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan tämä on se perusrakenne, jolla työntekijäjärjestöt on operoinut ja tän oikeudenpuolesta ne on tapellu historiassa.
Ja siksipä asia on niin tärkeä AY liikkeen puolelle, että siihen puuttumalla ajaudutaan työmarkkinoilla kriisiin.
Eikös ne valmistelussa ole? Ymmärtääkseni tuossa ei mitään takapakkeja ole tullut. Voimaan astuvat muistaakseni 2017 alussa, ellei ay-liike nöyrry. Muistaakseni näiden lakien vaikutus oli se yksi viisiprosenttinen siitä 15. Vai oliko peräti 10. Paljonhan riippuu sitten syksyn palkkaratkaisuista, niissähän voi sitten takapakkia tulla, mikä taas vaatisi uusia muutoksia.No missä vaiheessa prosessi tässä linjassa on, kun tunnut tietävän asioista? Koska pakkolait tulevat eduskunnan päätettäviksi? Ja missä vaiheessa ne alkavat vaikuttaa kestävyysvajeeseen ja miten paljon vuositasolla?
Eikös ne valmistelussa ole? Ymmärtääkseni tuossa ei mitään takapakkeja ole tullut. Voimaan astuvat muistaakseni 2017 alussa, ellei ay-liike nöyrry.
No jaa. Enemmän on kyse hallituksen toimien vaikutus. Nykytaso ja talous nousuun, niin eiköhän kannatuskin nouse. Se lienee selvää, että persujen ja demarien vaaka on keikahtanut Mutta vaaleihin on pitkä aika. Toki kuntavaalit on tulossa, mutta ne lienevät enemmän henkilövetoisia.SDP:n piti olla auringonlaskun puolue, mutta niin vain nykyhallitus onnistui elvyttämään demarit uuteen nousuun. Jos hallitus jatkaa tasollaan, on SDP ensi vaaleissa selvä ykkönen vajaan 24 pinnan kannatuksella.
No jaa. Enemmän on kyse hallituksen toimien vaikutus. Nykytaso ja talous nousuun, niin eiköhän kannatuskin nouse. Se lienee selvää, että persujen ja demarien vaaka on keikahtanut Mutta vaaleihin on pitkä aika. Toki kuntavaalit on tulossa, mutta ne lienevät enemmän henkilövetoisia.
Ehkä noin, ehkä ei. Voihan olla, että talous vaalikauden lopulla lähtee kohenemaan, jolloin hallitus voi todeta, että se on heidän tekojensa ansiota ja demareiden lääkkeet olisivat vain pahentaneet sekä pitkittäneet talouden alamäkeä. Demarit taas koittavat vesittää tuota. Ei tässä demareista mitenkään seksikästä puoluetta ole tullut, ihmiset ehkä kokevat sen vain jonkinlaisen protestin väyläksi. Tämä ay-henki, "mistään ei tingitä, paitsi naapurilta" ja "rikkaat verolle, paitsi ay-pomot" on kuitenkin aika syvälle pesiytynyt isoon osaan kansaa, joten varmaan kasvukipuja on tulossa. Hyvä niin.Todennäköinen tapahtumaketju:
...
Sanna Marin ei tietenkään mikään nero ole, mutta ei tämä PB:kään vakuuta, joskaan kyse ei välttämättä ole rehellisestä virheestä.Tässä linkin takana tylytetään yhtä SDP:n onnettomimmista tunareista eli Sanna Marinia. Kyse on veropoliittisesta ymmärtämättömyydestä. Osansa saa myös Tuomioja ja vähän ruotsalaiset toveritkin. Kyse on siis Päivän byrokraatti -sivustosta.
PB: Sanna Marin (sdp), jolle Lafferin käyrä tuli yllätyksenä | Päivän Byrokraatti
Onko Suomen taloudellinen toimeliaisuus tosiaan kasvanut, vai onko kyseessä vain se, että yritysten voitot ovat kasvaneet? Nämä kun eivät ole synonyymejä. Jos Suomen taloudellinen toimeliaisuus eli käytönnössä yritystoiminta on kasvanut, niin se varmasti näkyy monissa muissa tilastoissa paremmin kuin yhteisöverossa. Miten esim työllisyys, bkt ja valtion verokertymä ovat kertyneret kokonaisuutena?
Jep. Eli ajatus jota hain oli juuri se että onko yhteisöveron kasvu seurausta siitä, että yritysten keskimääräiset liikevoitot ovat kasvaneet esim 10%->11,4% vai siitä, että yhteisöveroa maksavien yritysten määrä olisi kasvanut 14%. Jälkimmäinen olisi se yhteiskunnan kannalta toivottava asia, mutta nyt on käynyt tuo edellämainittu.Jos yhteisöveron tuotto kasvaa 14% niin voitot ovat varmasti kasvaneet, siis nettotulokset.
Näinhän tämä on, joten - kuten annoinkin ymmärtää - tästä tuottojen kasvusta ei pysty investointien määrän kehityksestä vielä sanomaan mitään.Sinänsä yhteisöveron alentaminen on taloustieteellisesti käsittääkseni varsin aukottomasti näytetty lisäävän investointeja (muiden parametrien pysyessä ennallaan) koska se helpottaa sijoitusten tuottovaatimuksien saavuttamista. Se kuinka suuri osa investoinneista kohdistuu Suomeen onkin sitten eri asia ja siihen vaikutetaan esim. työmarkkinoiden rakenneuudistuksilla. Yhteisöveron alennuksen vaikutukset investointeihin näkyvät keski-pitkällä aikavälillä eli todelliset vaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina.
Jep. Eli ajatus jota hain oli juuri se että onko yhteisöveron kasvu seurausta siitä, että yritysten keskimääräiset liikevoitot ovat kasvaneet esim 10%->11,4% vai siitä, että yhteisöveroa maksavien yritysten määrä olisi kasvanut 14%. Jälkimmäinen olisi se yhteiskunnan kannalta toivottava asia, mutta nyt on käynyt tuo edellämainittu.
Itse olisin sitä mieltä, että tärkeämpää olisi laskea työllistämisen kustannuksia ja sitä kautta tehdä useammista yrityksistä kannattavia kuin pyrkiä tekemään niistä kannattavista yritykistä entistä kannattavampia. Jos siis nämä nyt pitää vastakkain asettaa.
Onko demareilta tullut viime päivinä ratkaisuehdotuksia kansakuntamme ongelmiin, vaikkapa itärajan suhteen?
Tai kommentteja tähän maata ravistelevaan Teemu-gateen?
Rauhallinen Lindtman voitti jankkaavan ja hermostuneen Terhon keskustelussa 6-0. Terholla taitaa olla kovat paineet persujen kannatuksen romahtamisesta.Lindtman vaikuttaa jo nyt puolueen keulahahmolta.
Kiinnitin myös huomiota tuohon Terhon aggressiivisuuteen. Vaikutti siltä kuin Terho olisi halunnut heittää koko opposition ulos studiosta.Rauhallinen Lindtman voitti jankkaavan ja hermostuneen Terhon keskustelussa 6-0. Terholla taitaa olla kovat paineet persujen kannatuksen romahtamisesta.
Lindtman on myös julkisuudessa paljon parempi kuin Rinne.