Sosialidemokraatit – SDP

[TosiFani]

... Nekään eivät perustu ostajan todelliseen tarpeeseen, vaan ovat yhteiskunnan taholta keksittyjä "muka-tarpeita".

Esiinnyt tällä palstalla hyvin nihilistisen yhteiskunnan kannattajana. Minun lähtökohta on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa heikoimmistakin yksilöistä pidetään huolta ja näin pyritään turvalliseen yhteiskuntaan.

 

[Tuamas]

Selvennä, kiitos. Jos siis sinun kirjoituksellasi on muutakin tarkoitusta kuin railakas provosointi.

Siten että tuottavuutta voidaan mitata monella muullakin mittarilla kuin rautalangasta väännetyllä "Esko tekee 2 tuolia tunnissa ja Veikka 3 tuolia tunnissa".
Jos ei esimerkiksi TosiFanin esimerkkiä ymmärrä, eikä sitä pointtia siellä takana, niin ehkä on parempi jättää talouskeskustelut joillekin muille.

Yhteiskunnan kannalta opettajissa, sosiaalityöntekijöissä ja vaikka lääkäreissä tulee todella suuria eroja sen suhteen mikä on heidän tuottamansa kokonaispanos yhteiskunnalle.
Tässä erityisesti ennaltaehkäisevä työ on se joka tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä panos/hyöty-suhteita ja tuottavuutta, tästä viimeisin konkreettinen esimerkki Raision lastensuojelusta johon löytyy linkki ainakin sosiaaliketjusta.

Tuottavuus ei ole suoraan sitä että työntekijä tekee X tuolia tunnissa, vaan tässäkin asiassa tulee nähdä kokonaisuus sekä muut mahdolliset mittarit joita olisi käytettävissä.

Se mikä on millekin alalle mielekäs mittari on sitten eri asia, mutta esimerkiksi TF alan ihmisenä osaa varmasti antaa esimerkkejä mitattavissa olevista määreistä lastensuojelun piirissä.

Selvennä, kiitos. Jos siis sinun kirjoituksellasi on muutakin tarkoitusta kuin railakas provosointi.

Sillä jos kerran olet sitä mieltä, että tf on oikeassa, niin pystyt toki perustelemaan näkemyksesi, eikö vain? Sitä mielenkiinnolla odotellessa...

Siten että nykyinen toimintamalli jossa kaikesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta karsitaan, koska sille ei kyetä näkemään suoraa tuottoa (osataan nähdä vain 1 x tuolia tunnissa), aiheuttaa kasvun sitten loppupäässä prosessia.

Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiltä ja kunnilta on karsittu rankasti ennaltaehkäisevästä perhetyöstä, tämä on johtanut siihen että ongelmat eskaloituvat, ennen kuin niihin saa apua. Nyt huostaanotot, laitossijoitukset ym. "erikoishoito" on lisääntynyt eksponentiaalisesti.
Tämä "erikoishoito" oli sitten kyseessä lastenkoti tai sairaala, on aivan älyttömän kallista (esim. lastenkotipaikka 180-350 € / vrk) ja nämä kulut yhteiskunnan on ainakin nykyään pakko maksaa.

 

[Jymäkkä]

Opinto menestys on yksi hyvin helppo mittari, valtakunnalliset kokeet voi teettää kaikilla. Erilaiset kyselyt, haastattelut yms., mittareita on jo olemassa, valitettavasti nyky-yhteiskunta kieltää näiden käytön tasa-arvon nimissä.

Tulospalkkauksen tuominen esim. kouluun aiheuttaisi valtavan vastalausemyrskyn, eihän koulussa saa kilpailla.

Mutta eihän noissakaan testeissä tule otettua huomioon oppilaiden lähtötasoa, joka taas vaikuttaa merkittävästi opettajan työn arviointiin.

Tulospalkkaus on jo kouluissa, ainakin Helsingin lukioissa. Arviointiperusteina mm. YO- tulokset, opettajakunnan pätevyys (tutkinnon perusteella), koulutuksiin osallistuminen, ekologisuus ja sitten vuosittain vaihtelevia kriteereitä. TUPA- rahat jaetaan opettajakunnan kesken, mutta ei kyllä ihan tasan. En muista jyvitysperiaatetta, mutta ei siinä suuria eroja tullut opettajien välillä. Parhaimmillaan tuo on ollut jotain 1500 € vuodessa.

Lisäksi "hyvä" opettaja voi saada TSA- lisän peruspalkkaan, tuo on jotain reilun satasen kuussa, riippuu vähän myöntämisvuodesta. Lainausmerkit, koska "hyvä" voi olla myös rehtorin kaveri ja "huono" voi olla vain rehtorin epäsuosiossa tai ei osaa rummuttaa hyvyyttään. Mutta kyllä nuo oman kokemuksen mukaan ihan oikeille henkilöille menee.

 

[TosiFani]

...Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiltä ja kunnilta on karsittu rankasti ennaltaehkäisevästä perhetyöstä, tämä on johtanut siihen että ongelmat eskaloituvat, ennen kuin niihin saa apua. Nyt huostaanotot, laitossijoitukset ym. "erikoishoito" on lisääntynyt eksponentiaalisesti.
Tämä "erikoishoito" oli sitten kyseessä lastenkoti tai sairaala, on aivan älyttömän kallista (esim. lastenkotipaikka 180-350 € / vrk) ja nämä kulut yhteiskunnan on ainakin nykyään pakko maksaa.

90-luvun lama aiheutti 2000-luvun alussa lastensuojelun työmäärän räjähdysmäisen kasvun, jota kunnat pyrkivät helpottamaan ostopalveluilla. Tuossa vaiheessa kunnat sijoittivat valtavan määrän lapsia, sijoituskynnys oli huomattavasti matalammalla kuin nyt. Tuossa tilanteessa oli kaksi puolta, toisaalta kunnat sijoittivat sellaisia lapsia, joita pystyttiin auttamaan. Toisaalta suuren tarjonnan takia markkinoille syntyi hyvin eri tasoisia lastensuojelulaitoksia.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa kunnat ovat vetäneet lastensuojelun rahahanat taas kiinni ja sijoitettavia lapsia pystytään auttamaan entistä harvemmin. Entistä useammin sijoitus tarkoittaa muutaman vuoden säilytyspaikkaa, poissa silmistä, poissa mielestä, ongelma ratkaistu.

Nykyinen lama tulee johtamaan 90-luvun tilanteeseen, tämän laman velkaa maksetaan 5 - 10 vuoden kuluttua ja minulla riittää töitä. Jos kunnat olisivat nyt fiksuja, ne sijoittaisivat rahaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön ja säästäisivät miljoonia tulevaisuudessa.

 

[penaz]

Olen vaan sitä mieltä, että myös esim. opettajan ja sosiaalityöntekijän työhön pystyy rakentamaan mittareita, joilla työntuottavuutta pystytään mittaamaan...

Kouluilla on tällä hetkelläkin käytössä kannustus rahaa hyville opettajille, ne tosin jaetaan pääosin tasan, ettei kukaan loukkaannu...

Sen verran vielä näistä syrjäytymis vaarassa olevista lapsista.

Minua ärsyttää, kun joudun korjaamaan joidenkin alaisteni teksteissä yhteenkirjoitusvirheitä. Mielestäni vuosia erilaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa olleiden ei pitäisi sellaisia tehdä.

Mutta eivät yhteenkirjoitussäännöt tunnu olevan selviä kaikille opettajillekaan. Tuossakin tekstissä on kolme virhettä.

 

[TosiFani]

...Mutta eivät yhteenkirjoitussäännöt tunnu olevan selviä kaikille opettajillekaan. Tuossakin tekstissä on kolme virhettä.

Tiedän, äidinkieli ja varsinkin yhdyssanat ovat minun heikkouteni. Tällä palstalla olen anonyymi nimimerkki TosiFani, en toimi opettajana täällä. Työssäni joudun olemaan tarkempi, mikä teettää kieltämättä töitä.

 

[MPN]

Mutta eivät yhteenkirjoitussäännöt tunnu olevan selviä kaikille opettajillekaan. Tuossakin tekstissä on kolme virhettä.

Miksi pitäisi olla? Opettajilla on vahvuuksia ja heikkouksia. Jos opettajalle yhdyssanat ovat hankalia, niin se ei mielestäni ole niin kauhean vakavaa (paitsi jos kyseessä on äidinkielen opettaja). Osa puhelimista/tableteista myös automaattisesti korjaa yhdyssanat väärin, eikä sitä välttämättä huomaa.

 

[Dee Snider]

Jos kunnat olisivat nyt fiksuja, ne sijoittaisivat rahaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön ja säästäisivät miljoonia tulevaisuudessa.

Tätä juuri minä yritin takoa aikoinaan päähäsi, kun sinä vastustit jyrkästi Porin panostamista esim. etsivään/erityisnuorisotyöhön.

Näköjään umpiluuhunkin jotain uppoaa....:)

 

[TosiFani]

Tätä juuri minä yritin takoa aikoinaan päähäsi, kun sinä vastustit jyrkästi Porin panostamista esim. etsivään/erityisnuorisotyöhön.

Näköjään umpiluuhunkin jotain uppoaa....:)

Voi Dee rakas, ota nyt vielä esille Porin tapahtumasihteerit, nuo Kokoomuksen haluamat piiat...

En uskonut, että sinä alentuisit näin alas, väitteesi on nimittäin täyttä paskaa. Olen aina puhunut ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön puolesta, tälläkin palstalla kymmeniä kertoja. En ole vastustanut koskaan Porin panostamista nuorisotyöhön, olen muistaakseni vastustanut tuossa tapauksessa sovittujen asioiden populistista uudelleen avaamista.

 

[Kisapuisto]

Koulutuksen taso ei ole oleellisin asia, vaan sijoittuminen työelämässä koulutuksen jälkeen. Työllistyykö ihminen vai työllistetäänkö hänet?

Lainaan Toejoen Veikkoa vielä uudestaan, ja linkitän tähän Iltasanomien jutun: Näillä aloille kouluttautuminen nyt iso riski Suomessa – jopa yli puolet työttöminä

Tuolta jutusta jos katsoo noiden tiettyjen alojen työttömyyslukuja, niin ei voi kuin ihmetellä nykyistä koulutuspolitiikkaa. Jos esim. maanmittausalan perustutkinnon suorittaneista 61,5 % on työttöminä, niin eihän siinä ole mitään järkeä ja koulutuspaikkoja pitäisi leikata radikaalisti tuolta alalta. Samoin näyttäisi olevan useiden ns. taidealojen sekä viestintäalojen kohdalla, iso leikkuri käyttöön ja resurssien kohdistaminen sinne, missä on oikeasti tarvetta.

 

[TosiFani]

Lainaan Toejoen Veikkoa vielä uudestaan, ja linkitän tähän Iltasanomien jutun: Näillä aloille kouluttautuminen nyt iso riski Suomessa – jopa yli puolet työttöminä

Tuolta jutusta jos katsoo noiden tiettyjen alojen työttömyyslukuja, niin ei voi kuin ihmetellä nykyistä koulutuspolitiikkaa. Jos esim. maanmittausalan perustutkinnon suorittaneista 61,5 % on työttöminä, niin eihän siinä ole mitään järkeä ja koulutuspaikkoja pitäisi leikata radikaalisti tuolta alalta. Samoin näyttäisi olevan useiden ns. taidealojen sekä viestintäalojen kohdalla, iso leikkuri käyttöön ja resurssien kohdistaminen sinne, missä on oikeasti tarvetta.

Toisen asteen koulutuksen ja työllistymisen yhteen sovittaminen on erittäin vaikeaa. Kyse on ennustamisesta ja ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Jos kymmenen vuotta sitten joku olisi sanonut, ettei ITC-insinöörejä kannata kouluttaa, koska Nokiasta tulee pikku firma, hänet olisi naurettu tällä palstalla suohon.

 

[Blöö]

Tjaah...

Usein "koulutuksen" tarkoitus on tuottaa työpaikkoja ko. kaulutusta tarjoavan tahon edustajille. Siis koulujen johtajille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Ja lypsää tukia yhteiskunnalta. Heidän kannaltaan on aivan sama, vaikka valmituneet menisivät suoraan biojätteeksi. Valitettavaa, mutta totta.

 

[jussi_j]

Usein "koulutuksen" tarkoitus on tuottaa työpaikkoja ko. kaulutusta tarjoavan tahon edustajille. Siis koulujen johtajille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Ja lypsää tukia yhteiskunnalta. Heidän kannaltaan on aivan sama, vaikka valmituneet menisivät suoraan biojätteeksi. Valitettavaa, mutta totta.

Kyllä koulutuspolitiikassa on käsittämätön määrä poliitikkojen idiotismia mukana ihan puolueesta riippumatta. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi lääkäripula, mistä on puhuttu kai jotain 40 vuotta, mutta lääkäriliitto määrittelee edelleen aloituspaikkojen määrän.

 

[Blöö]

Mun kommentit eivät olleetkaan (ihmeellistä kyllä) demareita vastaan, vaan yleisellä tasolla koulutuspolitiikan arvostelua. Joka niin monen muun asian tavoin on "sulle-mulle" tyyppistä kähmintää. Jonka maksaa tietysti veronmaksaja.

 

[Daespoo]

Demarien kannatus rakentuu vahvasti ns. sosiaalitanttojen ja eläkkeellä olevien sosiaalitanttojen ja karvaperseiden varaan. Molemmat demografiat ovat häviäviä, toinen globaalin talouden reaaliteettien ja toinen puhtaan biologian takia.

Eli tällä menolla Demarit vaipuvat unholaan joskus 2020-2030 luvulla, poliittinen vaikutusvalta jo mahdollisesti 2019 vaaleissa. Ensi vuonna saadaan n. 15% "viivytysvoitto" mutta trendi on selvä.

Jos Demarit haluavat selvitä, heidän pitää heittää ay-liike chiileen ja aloittaa uusi taival yleispuolueena. Nykyinen etujärjestö edunvalvontahomma ei vaan toimi.

Ja hyvä niin, Suomi on parempi valtio ilman 70-luvulle jämähtänyttä puolueeksi naamioitunutta etujärjestöä.

 

[Tadu]

Lainaan Toejoen Veikkoa vielä uudestaan, ja linkitän tähän Iltasanomien jutun: Näillä aloille kouluttautuminen nyt iso riski Suomessa – jopa yli puolet työttöminä

Voisi mennä myös huonot toimittajat ketjuun, mutta uutisesta:
Kaikki tiedot vuodelta 2011.

 

[PTS]

Tänään Aamulehdessä on mainio artikkeli siitä, kuinka mekaaninen eläkeiän nosto ei ole mikään tae työurien todelliselle pidentymiselle. Ruotsissa saa joustavan järjestelmän mukaan jäädä eläkkeelle jo 61-vuotiaana, mutta silti siellä 60-64-vuotiaiden työllisyys on EU-maista ylivoimaisesti korkein. Suomessakin jo nykyisellä järjestelmällä tehdään kuudenneksi eniten töitä tuossa ikäryhmässä.

Tilastokeskuksen tutkija Anna-Maija Lehto onkin sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin tapainen joustava järjestelmä on itse asiassa parempi kuin mekaaninen alaikärajan nosto 65-vuoteen. Mutta koska julkisuudessa on mantraksi muodostunut se, että nimenomaan alaikärajan nosto olisi ratkaisevaa kestävyysvajeen kannalta, niin turhan moni poliitikkokin on mennyt siihen mukaan.

Eli olisiko niin, että Antti Rinne on täysin oikeassa? Samalla kannalla taisi olla toki myös perussuomalaisten Jussi Niinistökin viikolla Ajankohtaisessa Kakkosessa. Pahaa tosin pelkään, että eläkeneuvotteluissa hallitsee juhanavartiaisten yhden totuuden mantra ja ay-liike nöyrtyy. Mutta katsotaan.

E: Tässä vielä hyvä kristillisdemokraattien EU-vaaliehdokkaan blogikirjoitus keväältä: Aito vaihtoehto eläkeiän nostolle: entäpä jos emme tee mitään? Jukka-Pekka Kuokkanen

 

[Daespoo]

Tänään Aamulehdessä on mainio artikkeli siitä, kuinka mekaaninen eläkeiän nosto ei ole mikään tae työurien todelliselle pidentymiselle.

Väärin. Mekaaninen eläkeiän nostaminen pidentää aivan varmasti keskimääräistä työuraa. Kuinka paljon on sitten täysin eri asia, muistaakseni näin arvion että 63v -> 65v nostaa keskimääräistä työuraa 1,4 vuotta (voi olla että muistan väärin tosin).

Ruotsissa saa joustavan järjestelmän mukaan jäädä eläkkeelle jo 61-vuotiaana, mutta silti siellä 60-64-vuotiaiden työllisyys on EU-maista ylivoimaisesti korkein. Suomessakin jo nykyisellä järjestelmällä tehdään kuudenneksi eniten töitä tuossa ikäryhmässä.

Mutta lisää tarvitaan koska rahat ei nykyisellään riitä.

Tilastokeskuksen tutkija Anna-Maija Lehto onkin sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin tapainen joustava järjestelmä on itse asiassa parempi kuin mekaaninen alaikärajan nosto 65-vuoteen. Mutta koska julkisuudessa on mantraksi muodostunut se, että nimenomaan alaikärajan nosto olisi ratkaisevaa kestävyysvajeen kannalta, niin turhan moni poliitikkokin on mennyt siihen mukaan.

Tämä Anna-Maija Lehto on mielenkiintoinen tapaus. Hän on myös kirjoittanut ettei kuntatyöntekijöiden työtahtia ei voi enää kiristää, väite perustuu siihen että kuntatyöntekijöiden mielestä kiire haittaa työntekoa enemmän kuin valtion ja yksityisten sektorien työntekijöiden mielestä. Tämän allekirjoitan aivan täysin esim. hoitohenkilöstön osalta mutta yleistävänä väitteenä rohkenen olla todella skeptinen sen suhteen.

Eli olisiko niin, että Antti Rinne on täysin oikeassa? Samalla kannalla taisi olla toki myös perussuomalaisten Jussi Niinistökin viikolla Ajankohtaisessa Kakkosessa. Pahaa tosin pelkään, että eläkeneuvotteluissa hallitsee juhanavartiaisten yhden totuuden mantra ja ay-liike nöyrtyy. Mutta katsotaan.

Antti Rinne täysin oikeassa missä asiassa? Ettei eläkeikää pidä nostaa?

 

[jussi_j]

... väite perustuu siihen että kuntatyöntekijöiden mielestä kiire haittaa työntekoa enemmän kuin valtion ja yksityisten sektorien työntekijöiden mielestä....

Kiireeseen vetoaminen on muuten yksi demareimmista asioista mitä tiedän, millä perustellaan milloin mitäkin. Ikään kuin kiire korreloisi jotenkin tehokkuuden kanssa, vaikka se nimenomaan korreloi urpon organisaation, paskojen prosessien ja muun demariuden kanssa. "Koska meillä on kiire, niin olemme tehokkaita" my ass, olette typeriä.

 

[PTS]

Väärin. Mekaaninen eläkeiän nostaminen pidentää aivan varmasti keskimääräistä työuraa. Kuinka paljon on sitten täysin eri asia, muistaakseni näin arvion että 63v -> 65v nostaa keskimääräistä työuraa 1,4 vuotta (voi olla että muistan väärin tosin).

Mihin laskelmiin tietosi perustuu? Eikö maiden välinen vertailu osoita, ettei mekaanisella eläkeiän nostolla ole ainakaan merkittävää vaikutusta eläkeikään?

Mutta lisää tarvitaan koska rahat ei nykyisellään riitä.

Samaa mieltä mutta keinoista olemmekin sitten eri linjoilla. Itse en ymmärrä alkuunkaan varsinkin kokoomuksen rummuttamaa työn tarjontaa korostavaa voodoo-taloustiedettä, jossa pusketaan ihmisiä ns. työmarkkinoiden käytettäviksi, mutta samaan aikaan unohdetaan, ettei niitä työpaikkoja ole. Ja niitä työpaikkoja luodaan etupäässä vaikuttamalla kysyntätekijöihin. Nyt on yksinkertaisista hirveän paljon aloja, joissa ei ole mitään työvoimapulaa vaan ylitarjontaa. Työvoimapulaa on korkeintaan hoitoalalla ja sillä alalla taas työn luonne on sellainen, että lakisääteinen eläkeiän nosto ei ole ihan järkevin ratkaisu.

Kysymys on myös aikaisista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisistä jne. työhyvinvointitekijöistä. Monella on halua jatkaa työuraansa pidempään ilman että eläkeikää mekaanisesti korostetaan, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.

Tämä Anna-Maija Lehto on mielenkiintoinen tapaus. Hän on myös kirjoittanut ettei kuntatyöntekijöiden työtahtia ei voi enää kiristää, väite perustuu siihen että kuntatyöntekijöiden mielestä kiire haittaa työntekoa enemmän kuin valtion ja yksityisten sektorien työntekijöiden mielestä. Tämän allekirjoitan aivan täysin esim. hoitohenkilöstön osalta mutta yleistävänä väitteenä rohkenen olla todella skeptinen sen suhteen.

Nyt mennään eri asiaan, mutta kunta-alalla on nimenomaan paljon hoitohenkilöstöä. En tiedä kommentin tarkempaa asiayhteyttä?

Antti Rinne täysin oikeassa missä asiassa? Ettei eläkeikää pidä nostaa?

Oikeassa siinä ettei eläkeiän lakisääteinen nostaminen ole oikea ratkaisu vaan nykyinen joustava järjestelmä on toimiva - on pyrittävä vaikuttamaan työssä jaksamiseen ja toisaalta saatava työllisyysastetta nostettua. Samalla linjalla suurinpiirtein taitaa olla perussuomalaiset, vasemmisto toki myös. Vihreiden kannasta en tiedä. Kokoomus, keskusta, RKP, KD taitavat olla lakisääteisen noston takana.

E: Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari vihjaa, että kyse lakisääteisen eläkeiän korotuksessa on EK:n peitellyistä intresseistä, joita verhotaan virheellisesti julkisen talouden tasapainottamiskaapuun: Porokari: Eläkeiän nosto ei julkista taloutta pelasta - Kotimaa - Turun Sanomat

 

[Pavlovin Koira]

Samaa mieltä mutta keinoista olemmekin sitten eri linjoilla. Itse en ymmärrä alkuunkaan varsinkin kokoomuksen rummuttamaa työn tarjontaa korostavaa voodoo-taloustiedettä, jossa pusketaan ihmisiä ns. työmarkkinoiden käytettäviksi, mutta samaan aikaan unohdetaan, ettei niitä työpaikkoja ole. Ja niitä työpaikkoja luodaan etupäässä vaikuttamalla kysyntätekijöihin. Nyt on yksinkertaisista hirveän paljon aloja, joissa ei ole mitään työvoimapulaa vaan ylitarjontaa. Työvoimapulaa on korkeintaan hoitoalalla ja sillä alalla taas työn luonne on sellainen, että lakisääteinen eläkeiän nosto ei ole ihan järkevin ratkaisu.

Kysynnän ja tarjonnan edistäminen eivät ole toisilleen vastakkaisia eivätkä edes vaihtoehtoisia toimia vaan molempia tarvitaan. Ensinmainitulla helpotetaan akuuttia tilannetta, jälkimmäinen taas on ennen kaikkea pidemmän aikavälin rakennepolitiikkaa.

Tarjontapuolen toimia vastustetaan toisinaan vetoamalla akuuttiin työttömyyystilanteeseen. Tässä unohtuu sellainen tosiasia ettei työpaikkojen määrä ole vakio. Jos se olisi sitä, olisi mahdollisimman pienessä kansantaloudessa aina paras työllisyys.

 

[dana77]

Tässä unohtuu sellainen tosiasia ettei työpaikkojen määrä ole vakio. Jos se olisi sitä, olisi mahdollisimman pienessä kansantaloudessa aina paras työllisyys.

Ja jos näin onnellinen tilanne olisi, että työpaikkojen määrä olisi vakio, niin millään harjoitetulla poliitikalla ei olisi mitään väliä, joten koko eduskunta voitaisiin lopettaa tarpeettomana. Eikä kenelläkään loogisesti ajattelevalla ihmisellä olisi ainakaan minkäänlaista harjoitettua politiikka mitään tarvetta arvotella.

 

[PTS]

Kysynnän ja tarjonnan edistäminen eivät ole toisilleen vastakkaisia eivätkä edes vaihtoehtoisia toimia vaan molempia tarvitaan. Ensinmainitulla helpotetaan akuuttia tilannetta, jälkimmäinen taas on ennen kaikkea pidemmän aikavälin rakennepolitiikkaa.

Tarjontapuolen toimia vastustetaan toisinaan vetoamalla akuuttiin työttömyyystilanteeseen. Tässä unohtuu sellainen tosiasia ettei työpaikkojen määrä ole vakio. Jos se olisi sitä, olisi mahdollisimman pienessä kansantaloudessa aina paras työllisyys.

Ei ole vakio ja siksi pitäisikin vaikuttaa työn kysyntään yrittäjyyttä edistämällä + mahdollisesti julkisilla investoinneilla (joita nyt budjettiin joitain tehtiinkin). Eivätkä ne työpaikat synny sillä, että ihmisiä potkitaan vain työmarkkinoille ja toivotaan että yritykset työllistävät, jos niillä ei ole sen hetken tilanteessaan mahdollisuuksia työllistää.

Tarjontapuoleen taas vaikuttaa keskeisesti esimerkiksi koulutuspolitiikka: aloituspaikat tulisi ohjata tehokkaasti aloille, joilta työllistyisi. Toki tämä voi muuttua joskus sen verran nopeasti, ettei valtio ehdi reagoida (vrt. esim. IT-ala). Toisaalta uudelleen kouluttautuminen ja lisäkouluttautuminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Eläkeiän lakisääteinen korottaminen ei lisää tarjonnan ja kysynnän välistä kohtaamista. Työvoimapulasta on puhuttu jo pitkään, mutta ei ole näkynyt: väite onkin ollut EK:lta myös ideologista kampanjointia.

Tätä nykyistä työn tarjontaa korostavaa mantraa on kritisoitu myös taloustieteilijöiden parissa. Juhana Vartiainen kun ei ole onneksi alan ainut edustaja, niin kuin julkisesta keskustelusta saattaisi joskus päätellä. MOT:n taannoinen dokumentti oli tässä suhteessa erinomainen: Voodoo-talous otti vallan: käsikirjoitus | MOT | yle.fi

 

[Pavlovin Koira]

Tätä nykyistä työn tarjontaa korostavaa mantraa on kritisoitu myös taloustieteilijöiden parissa. Juhana Vartiainen kun ei ole onneksi alan ainut edustaja, niin kuin julkisesta keskustelusta saattaisi joskus päätellä. MOT:n taannoinen dokumentti oli tässä suhteessa erinomainen: Voodoo-talous otti vallan: käsikirjoitus | MOT | yle.fi

Siinä mielessä huono viite ettei linkin takaa löytynyt yhtään mantraa kritisoivaa taloustieteilijää.

 

[PTS]

Siinä mielessä huono viite ettei linkin takaa löytynyt yhtään mantraa kritisoivaa taloustieteilijää.

Tuo Lauri Holappa on Helsingin yliopiston tutkija: Tutkijat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa ovat kirjoittaneet rahatalouden toiminnasta kirjan | Taloussanomat

Kansanvälisistä nimistä varsin kriittinen tälle yleiselle viime vuosina harjoitetulle talouspoliittiselle suuntaukselle on esim. muuan Paul Krugman.