Esiinnyt tällä palstalla hyvin nihilistisen yhteiskunnan kannattajana. Minun lähtökohta on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa heikoimmistakin yksilöistä pidetään huolta ja näin pyritään turvalliseen yhteiskuntaan.
... Nekään eivät perustu ostajan todelliseen tarpeeseen, vaan ovat yhteiskunnan taholta keksittyjä "muka-tarpeita".
Selvennä, kiitos. Jos siis sinun kirjoituksellasi on muutakin tarkoitusta kuin railakas provosointi.
Selvennä, kiitos. Jos siis sinun kirjoituksellasi on muutakin tarkoitusta kuin railakas provosointi.
Sillä jos kerran olet sitä mieltä, että tf on oikeassa, niin pystyt toki perustelemaan näkemyksesi, eikö vain? Sitä mielenkiinnolla odotellessa...
Opinto menestys on yksi hyvin helppo mittari, valtakunnalliset kokeet voi teettää kaikilla. Erilaiset kyselyt, haastattelut yms., mittareita on jo olemassa, valitettavasti nyky-yhteiskunta kieltää näiden käytön tasa-arvon nimissä.
Tulospalkkauksen tuominen esim. kouluun aiheuttaisi valtavan vastalausemyrskyn, eihän koulussa saa kilpailla.
...Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiltä ja kunnilta on karsittu rankasti ennaltaehkäisevästä perhetyöstä, tämä on johtanut siihen että ongelmat eskaloituvat, ennen kuin niihin saa apua. Nyt huostaanotot, laitossijoitukset ym. "erikoishoito" on lisääntynyt eksponentiaalisesti.
Tämä "erikoishoito" oli sitten kyseessä lastenkoti tai sairaala, on aivan älyttömän kallista (esim. lastenkotipaikka 180-350 € / vrk) ja nämä kulut yhteiskunnan on ainakin nykyään pakko maksaa.
Minua ärsyttää, kun joudun korjaamaan joidenkin alaisteni teksteissä yhteenkirjoitusvirheitä. Mielestäni vuosia erilaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa olleiden ei pitäisi sellaisia tehdä.Olen vaan sitä mieltä, että myös esim. opettajan ja sosiaalityöntekijän työhön pystyy rakentamaan mittareita, joilla työntuottavuutta pystytään mittaamaan...
Kouluilla on tällä hetkelläkin käytössä kannustus rahaa hyville opettajille, ne tosin jaetaan pääosin tasan, ettei kukaan loukkaannu...
Sen verran vielä näistä syrjäytymis vaarassa olevista lapsista.
...Mutta eivät yhteenkirjoitussäännöt tunnu olevan selviä kaikille opettajillekaan. Tuossakin tekstissä on kolme virhettä.
Mutta eivät yhteenkirjoitussäännöt tunnu olevan selviä kaikille opettajillekaan. Tuossakin tekstissä on kolme virhettä.
Jos kunnat olisivat nyt fiksuja, ne sijoittaisivat rahaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön ja säästäisivät miljoonia tulevaisuudessa.
Tätä juuri minä yritin takoa aikoinaan päähäsi, kun sinä vastustit jyrkästi Porin panostamista esim. etsivään/erityisnuorisotyöhön.
Näköjään umpiluuhunkin jotain uppoaa....:)
Koulutuksen taso ei ole oleellisin asia, vaan sijoittuminen työelämässä koulutuksen jälkeen. Työllistyykö ihminen vai työllistetäänkö hänet?
Lainaan Toejoen Veikkoa vielä uudestaan, ja linkitän tähän Iltasanomien jutun: Näillä aloille kouluttautuminen nyt iso riski Suomessa – jopa yli puolet työttöminä
Tuolta jutusta jos katsoo noiden tiettyjen alojen työttömyyslukuja, niin ei voi kuin ihmetellä nykyistä koulutuspolitiikkaa. Jos esim. maanmittausalan perustutkinnon suorittaneista 61,5 % on työttöminä, niin eihän siinä ole mitään järkeä ja koulutuspaikkoja pitäisi leikata radikaalisti tuolta alalta. Samoin näyttäisi olevan useiden ns. taidealojen sekä viestintäalojen kohdalla, iso leikkuri käyttöön ja resurssien kohdistaminen sinne, missä on oikeasti tarvetta.
Usein "koulutuksen" tarkoitus on tuottaa työpaikkoja ko. kaulutusta tarjoavan tahon edustajille. Siis koulujen johtajille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Ja lypsää tukia yhteiskunnalta. Heidän kannaltaan on aivan sama, vaikka valmituneet menisivät suoraan biojätteeksi. Valitettavaa, mutta totta.
Voisi mennä myös huonot toimittajat ketjuun, mutta uutisesta:Lainaan Toejoen Veikkoa vielä uudestaan, ja linkitän tähän Iltasanomien jutun: Näillä aloille kouluttautuminen nyt iso riski Suomessa – jopa yli puolet työttöminä
Tänään Aamulehdessä on mainio artikkeli siitä, kuinka mekaaninen eläkeiän nosto ei ole mikään tae työurien todelliselle pidentymiselle.
Ruotsissa saa joustavan järjestelmän mukaan jäädä eläkkeelle jo 61-vuotiaana, mutta silti siellä 60-64-vuotiaiden työllisyys on EU-maista ylivoimaisesti korkein. Suomessakin jo nykyisellä järjestelmällä tehdään kuudenneksi eniten töitä tuossa ikäryhmässä.
Tilastokeskuksen tutkija Anna-Maija Lehto onkin sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin tapainen joustava järjestelmä on itse asiassa parempi kuin mekaaninen alaikärajan nosto 65-vuoteen. Mutta koska julkisuudessa on mantraksi muodostunut se, että nimenomaan alaikärajan nosto olisi ratkaisevaa kestävyysvajeen kannalta, niin turhan moni poliitikkokin on mennyt siihen mukaan.
Eli olisiko niin, että Antti Rinne on täysin oikeassa? Samalla kannalla taisi olla toki myös perussuomalaisten Jussi Niinistökin viikolla Ajankohtaisessa Kakkosessa. Pahaa tosin pelkään, että eläkeneuvotteluissa hallitsee juhanavartiaisten yhden totuuden mantra ja ay-liike nöyrtyy. Mutta katsotaan.
... väite perustuu siihen että kuntatyöntekijöiden mielestä kiire haittaa työntekoa enemmän kuin valtion ja yksityisten sektorien työntekijöiden mielestä....
Väärin. Mekaaninen eläkeiän nostaminen pidentää aivan varmasti keskimääräistä työuraa. Kuinka paljon on sitten täysin eri asia, muistaakseni näin arvion että 63v -> 65v nostaa keskimääräistä työuraa 1,4 vuotta (voi olla että muistan väärin tosin).
Daespoo kirjoitti:Mutta lisää tarvitaan koska rahat ei nykyisellään riitä.
Daespoo kirjoitti:Tämä Anna-Maija Lehto on mielenkiintoinen tapaus. Hän on myös kirjoittanut ettei kuntatyöntekijöiden työtahtia ei voi enää kiristää, väite perustuu siihen että kuntatyöntekijöiden mielestä kiire haittaa työntekoa enemmän kuin valtion ja yksityisten sektorien työntekijöiden mielestä. Tämän allekirjoitan aivan täysin esim. hoitohenkilöstön osalta mutta yleistävänä väitteenä rohkenen olla todella skeptinen sen suhteen.
Daespoo kirjoitti:Antti Rinne täysin oikeassa missä asiassa? Ettei eläkeikää pidä nostaa?
Samaa mieltä mutta keinoista olemmekin sitten eri linjoilla. Itse en ymmärrä alkuunkaan varsinkin kokoomuksen rummuttamaa työn tarjontaa korostavaa voodoo-taloustiedettä, jossa pusketaan ihmisiä ns. työmarkkinoiden käytettäviksi, mutta samaan aikaan unohdetaan, ettei niitä työpaikkoja ole. Ja niitä työpaikkoja luodaan etupäässä vaikuttamalla kysyntätekijöihin. Nyt on yksinkertaisista hirveän paljon aloja, joissa ei ole mitään työvoimapulaa vaan ylitarjontaa. Työvoimapulaa on korkeintaan hoitoalalla ja sillä alalla taas työn luonne on sellainen, että lakisääteinen eläkeiän nosto ei ole ihan järkevin ratkaisu.
Ja jos näin onnellinen tilanne olisi, että työpaikkojen määrä olisi vakio, niin millään harjoitetulla poliitikalla ei olisi mitään väliä, joten koko eduskunta voitaisiin lopettaa tarpeettomana. Eikä kenelläkään loogisesti ajattelevalla ihmisellä olisi ainakaan minkäänlaista harjoitettua politiikka mitään tarvetta arvotella.Tässä unohtuu sellainen tosiasia ettei työpaikkojen määrä ole vakio. Jos se olisi sitä, olisi mahdollisimman pienessä kansantaloudessa aina paras työllisyys.
Kysynnän ja tarjonnan edistäminen eivät ole toisilleen vastakkaisia eivätkä edes vaihtoehtoisia toimia vaan molempia tarvitaan. Ensinmainitulla helpotetaan akuuttia tilannetta, jälkimmäinen taas on ennen kaikkea pidemmän aikavälin rakennepolitiikkaa.
Tarjontapuolen toimia vastustetaan toisinaan vetoamalla akuuttiin työttömyyystilanteeseen. Tässä unohtuu sellainen tosiasia ettei työpaikkojen määrä ole vakio. Jos se olisi sitä, olisi mahdollisimman pienessä kansantaloudessa aina paras työllisyys.
Tätä nykyistä työn tarjontaa korostavaa mantraa on kritisoitu myös taloustieteilijöiden parissa. Juhana Vartiainen kun ei ole onneksi alan ainut edustaja, niin kuin julkisesta keskustelusta saattaisi joskus päätellä. MOT:n taannoinen dokumentti oli tässä suhteessa erinomainen: Voodoo-talous otti vallan: käsikirjoitus | MOT | yle.fi
Siinä mielessä huono viite ettei linkin takaa löytynyt yhtään mantraa kritisoivaa taloustieteilijää.