Sosialidemokraatit – SDP

[FreezingHell]

Ei ole mitään merkitystä sillä tulevatko vuoden palkkarahat yhtenä könttäsummana vai kerran viikossa koottuna. Yhteenlasketuista palkkatuloista menee viime kädessä aina se sama määrä veroa (jos mikään muu tekijä ei muutu). Tämä oli se pointti. Sivuveroprosentti ei ole mikään motivaation tappaja, vaan huono matikkapää.

Luonnollisestikaan tulojen lähteellä ei ole mitään merkitystä. Silti marginaaliprosentti on usein yli 40%. Sivutuloprosentin ei pitäisi olla motivaation tappaja, mutta marginaaliprosentti saattaa olla.

 

[profiler]

Voihan olla että kaverisi ei ole kertonut sinulle kaikkea tuloistaan ja menoistaan. Ei ole mitään merkitystä sillä tulevatko vuoden palkkarahat yhtenä könttäsummana vai kerran viikossa koottuna. Yhteenlasketuista palkkatuloista menee viime kädessä aina se sama määrä veroa (jos mikään muu tekijä ei muutu). Tämä oli se pointti. Sivuveroprosentti ei ole mikään motivaation tappaja, vaan huono matikkapää.

Käsite marginaalivero ei taida olla kovin tuttu? Tarkoittaa veroaprosenttia, jonka seuraavasta tienaamastaan eurosta maksaa. Ei ole todellakaan verokortissa lukeva ennakkopidätysprosentti, vaan melko lähellä samassa lapussa lukevaa sivuveroprosenttia...

Kyynikon esimerkissä vuodessa 36000e tienaava kaveri maksaa 21000e:n (=12*1750e) lisätulosta veroa n. 9200e (n. 44%) - eli melkein sen puolet. Mikäli tulotaso on >70000e/vuosi on marginaalivero jo yli 50%.

Tuolta löytyy lelu, jolla näitä voi pyöritellä:
http://prosentti.vero.fi/veropros_tietojen_syotto2008.asp

 

[Kaivanto]

Mulla on yksi kaveri jolla päätyö mistä tienestit ovat 3000€ luokkaa / kk. Tämän lisäksi hän toimii satunnaisesti iltaisin ja viikonloppuisin vartijana tienaten siitä hommasta noin 1500-2000€ / kk. Vaikka ennakonpidätys näistä kahdesta työstä on 44% luokkaa, on hän viimeiset 3 vuotta jokaisena vuonna saanut kohtuullisen ison kokoiset mätkyt. Tämähän vapaalla matematiikalla tarkoittaa n. 60000€ vuosituloja joista pitäisi veroja maksaa yli 50% jotta ei mätkyjä tulisi, eikö näin? Sekö on sitten kannattavaa ja motivoivaa jos yli puolet tuloistasi menee valtion pohjattomaan kirstuun? Ja olen neuvonut tätä kaveria ottamaan yhteyttä veroneuvojaan tms. jotta mätkykierre loppuisi.

Kannattaisikohan ottaa ensin yhteyttä veroprosenttilaskuriin. Syötä tuonne 60 000 euron vuositulot ja ylläty siitä, että kyseisistä tuloista ei yhtäkkiä enää maksetakaan 'ihan' yli puolia veroja ja olet nyt tyytyväinen yhteiskuntaan.


edit: menikin toistoksi

 

[DAF]

Käsite marginaalivero ei taida olla kovin tuttu? Tarkoittaa veroaprosenttia, jonka seuraavasta tienaamastaan eurosta maksaa. Ei ole todellakaan verokortissa lukeva ennakkopidätysprosentti, vaan melko lähellä samassa lapussa lukevaa sivuveroprosenttia...

Kyynikon esimerkissä vuodessa 36000e tienaava kaveri maksaa 21000e:n (=12*1750e) lisätulosta veroa n. 9200e (n. 44%) - eli melkein sen puolet. Mikäli tulotaso on >70000e/vuosi on marginaalivero jo yli 50%.

Tuolta löytyy lelu, jolla näitä voi pyöritellä:
http://prosentti.vero.fi/veropros_tietojen_syotto2008.asp

Toki näin - kyynikon esimerkki vain oli täyttä fuulaa (olettaen, että luvut pitivät paikkansa), koska siinä väitettiin, että 44% ennakonpidätys ei 60000 eurosta ole riittävä. Tuossa on itse esimerkkinäni käyttämälleni Helsingissä asuvalle kirkon jäsenelle (extravähennyksettömälle) 11 prosenttiyksikköä liikaa.

 

[Yläpesä]

Kyynikon esimerkissä vuodessa 36000e tienaava kaveri maksaa 21000e:n (=12*1750e) lisätulosta veroa n. 9200e (n. 44%) - eli melkein sen puolet. Mikäli tulotaso on >70000e/vuosi on marginaalivero jo yli 50%.

Käsite luetun ymmärtäminen ei taida olla tuttu? Laskepa sillä kikkareella kuinka paljon Kyynikon kaveri maksaa veroja siitä yhteissummasta 67k jos hän saa sen pelkästään päätyöstään. Kuinka monta euroa se eroaa tästä vaihtoehdosta jossa hän ansaitsee osan päätyöstä, osan sivutyöstä? Sitähän minäkin.

 

[Tami Talk]

Käsite marginaalivero ei taida olla kovin tuttu? Tarkoittaa veroaprosenttia, jonka seuraavasta tienaamastaan eurosta maksaa. Ei ole todellakaan verokortissa lukeva ennakkopidätysprosentti, vaan melko lähellä samassa lapussa lukevaa sivuveroprosenttia...

Kyynikon esimerkissä vuodessa 36000e tienaava kaveri maksaa 21000e:n (=12*1750e) lisätulosta veroa n. 9200e (n. 44%) - eli melkein sen puolet. Mikäli tulotaso on >70000e/vuosi on marginaalivero jo yli 50%.

Tuolta löytyy lelu, jolla näitä voi pyöritellä:
http://prosentti.vero.fi/veropros_tietojen_syotto2008.asp

Marginaaliverohan liittyy kiristyvään progressioon ja progression tiukkuuden oikeellisuuden arviointi on objektiivinen asia. Hyvätuloiselle progressio on huono asia, se on ilman muuta selvä. Ja tietysti voidaan kysellä myöskin sitä, että mikä on hyvätuloinen, mutta jätetään se tästä. Sitten voidaan myös jättää väliin keskustelu siitä, onko esimerkiksi pääomatulojen tai ympäristöverotuksen taso oikea.


Itseäni ihmetyttää eniten se, että osalle jo entisestään hyvien tulojen vielä suuremmaksi kasvattaminen on niin kamalan tärkeää. Että sen takia elämä on yhtä vitutusta ja mistään ei voi nauttia, kun koko ajan pitää vittuuntua siitä, kun on niin korkea verotus ja paljon töitä ja blaablaa.

Eikö tuo Kyynikon kaveri vois ajatella asiaa myös niin, että sen 60000 euron sijaan tekis puolet vähemmän niitä elämänilon tappavia lisätöitä. Käteen jäis siltikin ihan hyvin rahaa (noin 45000brutto) ja marginaaliverokin putoaisi. Sitten olis vielä se ilo, että kaikenmaailman lusmuille olis vähemmän annettavaa, kun valtio ja kunnat joutuvat säästämään esim. sosiaaliturvassa ja hoivapalveluissa, kun verotulot pienentyvät.

 

[Daespoo]

Miksi terveyspalveluita käyttävät ihmiset ja hoitoalalla työskentelevät sitten näkevät resurssipulan ja ovat sitä mieltä, että järjestelmä toimii tehokkuuden äärirajoilla? Menkääpä huvikseen laukomaan kommenttejanne työtehosta yms. näille asian oikeasti kokeville henkilöille. Uusliberalistinen ajattelu on täydellisesti vieraantunut ihmisten kokemusmaailmasta.

Niin, Tehyhän sopi palkankorotusmallista jossa saavat lisäkorotuksia sillä edellytyksellä että sairaanhoitajien määrä ei nouse tietyn rajan yläpuolelle.

Ei tuntunut hirveästi kiinnostavan hoitohenkilökunnan määrän lisääminen vai mitä?

Ja saman vastauksen muuten saat melkein keneltä tahansa työtätekevältä, normaalit toimihenkilöt tekevät enemmän ja enemmän duunia (ja varsin usein ilman ylityökorvauksia), sairaanhoitajat saavat sentään korvauksen ylityöstään.

 

[Tami Talk]

Niin, Tehyhän sopi palkankorotusmallista jossa saavat lisäkorotuksia sillä edellytyksellä että sairaanhoitajien määrä ei nouse tietyn rajan yläpuolelle.

Ei tuntunut hirveästi kiinnostavan hoitohenkilökunnan määrän lisääminen vai mitä?

Ja saman vastauksen muuten saat melkein keneltä tahansa työtätekevältä, normaalit toimihenkilöt tekevät enemmän ja enemmän duunia (ja varsin usein ilman ylityökorvauksia), sairaanhoitajat saavat sentään korvauksen ylityöstään.

Itse ymmärsin Tehyn analysoineen tilanteen niin, että koska ikäluokat jatkuvasti pienenevät, ei ole todennäköistä, että tulijoita olisi merkittävissä määrin saatavissa lisää. Varsinkin kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Tehy piti tärkeänä sitä, että palkka nousisi, jotta edes nykyiset tekijät saataisiin pidettyä töissä. Varmasti olisivat kiitollisia, jos tekijöitä tulisi lisää. Mutta ex nihilo nihil.

Joidenkinhan mielestä hoitajille ei olisi saanut antaa suurehkoja korotuksia, koska se aiheuttaa inflaatiota, vai mitä?

Koko terveydenhuoltoalan uudistustarpeista ollaan kaikkialla varmaan aika yksimielisiä.

Kuten siitäkin, että kaikilla aloilla tehdään koko ajan enemmän ja enemmän.

 

[PTS]

Niin, Tehyhän sopi palkankorotusmallista jossa saavat lisäkorotuksia sillä edellytyksellä että sairaanhoitajien määrä ei nouse tietyn rajan yläpuolelle.

Ei tuntunut hirveästi kiinnostavan hoitohenkilökunnan määrän lisääminen vai mitä?

Ja saman vastauksen muuten saat melkein keneltä tahansa työtätekevältä, normaalit toimihenkilöt tekevät enemmän ja enemmän duunia (ja varsin usein ilman ylityökorvauksia), sairaanhoitajat saavat sentään korvauksen ylityöstään.

Pitää nyt vielä muistaa, että kiistahan lähti siitä, että Kokoomus lupasi nimenomaan niitä palkankorotuksia, kun taas esimerkiksi demarit puhuivat enemmän juuri hoitohenkilökunnan lisäämisestä. Vaalien jälkeen Tehy alkoi sitten vaatia kokoomuslaisen puheenjohtajansa johdolla yleisen kuntien palkkaratkaisun mukaisia korotuksia.

Kun sopimus saatiin aikaan, kaikkein eniten hymyilivät juuri Laitinen-Pesola ja valtionvarainministeri Katainen, joka saattoi sanoa vaalilupauksensa pidetyksi. Sopimushan oli toki pitkän päälle todella huono, koska kuntatyönantaja (jota kävi sotkussa oikeastaan eniten sääliksi) joutui resurssien puutteessa lisäämään siihen tehokkuuspykälän, jotta palkankorotukset saadaan maksetuksi. En usko siihen Tehyn höpinään, että hoitohenkilökunnan määrää ei olisi mahdollista lisätä, miksi sopimukseen olisi kirjoitettu pykälä, jolla sen lisäystä rajoitetaan.

Yksinkertaisempaa olisi ollut panostaa terveydenhuoltoon ja kuntien rahoitukseen. Tai luvata selkeästi panostaa tällä vaalikaudella, jolloin työtaistelu olisi voinut jäädä syntymättä. Toisaalta taustalla oli Kataisen lupaus tasa-arvotuposta ja nimenomaan palkankorotuksista. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ammattiyhdistysliikekin on tässä suhteessa monesti jämähtänyt. Sehän nähtiin toki esimerkiksi laman aikana. Ne ovatkin etujärjestöjä siinä missä työnantajajärjestötkin. Yhteiskunnallisen kokonaisuuden katsominen jää joskus vähemmälle.

Edit: Mielenkiintoista olisi muuten tietää vaikkapa vuoden kuluttua Tehyn jäsenistöltä, kuinka tyytyväisiä nykyiseen työtilanteeseen ollaan. Luulenpa, ettei syntynyt sopimus ole sitä muuttanut ainakaan parempaan suuntaan aikaisemmasta. Alkoihan soraääniä kuulua itse asiassa heti tehokkuuspykälän selvittyä.

 

[Jussih]

Taitavaa asioiden parhaaksi selittämistä nimimerkit Jussih ja Daespoo, täytyy sanoa. Siitä annan täyden tunnustuksen. Miksi terveyspalveluita käyttävät ihmiset ja hoitoalalla työskentelevät sitten näkevät resurssipulan ja ovat sitä mieltä, että järjestelmä toimii tehokkuuden äärirajoilla? Menkääpä huvikseen laukomaan kommenttejanne työtehosta yms. näille asian oikeasti kokeville henkilöille. Uusliberalistinen ajattelu on täydellisesti vieraantunut ihmisten kokemusmaailmasta.

Kuntien yhdistely on toki jossain määrin välttämätöntä, mutta se yhtä kaikki vie koko ajan palveluita kauemmas maaseudulla asuvista ihmisistä. Jussih:n kuvailema tehokkuus tarkoittaa osaltaan juuri tätä.

Kunnia-arvoisan nimimerkki Daespoon puolesta en uskalla lähteä sanomaan mitään, mutta itse en todellakaan ole uusliberaali, vaan pikemminkin Kokoomuksen keskilinjalainen. Sitten niihin asiallisiin argumentteihin:

Kun nyt vaan on niin, että rahaa ei ole terveydenhuoltoon lisättäväksi niin paljoa, että nykyinen hoidon taso voitaisiin säilyttää koskematta rakenteisiin, on meidän riippumatta todellisuudesta vieraantuneiden 70-nostalgikkojen kaikenvastustamisesta pakko tehdä rakenteellisia ratkaisuja. Ne eivät ole kivoja, eivät tietenkään. Ei kukaan halua hakea palveluita kymmenen kilometriä kauempaa tai joutua tekemään hieman enemmän duunia vuoronsa aikana. En minäkään, mutta pakko on pakko.

Tarvittavat rakenteelliset ratkaisut ovat nähdäkseni seuraavanlaisia:

1. Kuntaverkoston karsiminen ja sitä kautta terveyskeskusten karsiminen (kuitenkin niin, että määritellään järjellinen maksimimatka toimipisteiden välille, idea ei ole sadan kilometrin terveyskeskusmatkan aikaansaaminen).

2. Keskussairaaloiden välinen työnjako (ns. Belgian malli). Tietynlaiset hoidot Turusta, tietyt Tampereelta jne. Toki silloin saattaa sairaalamatkaa tulla satoja kilometrejä, mutta jos vastineeksi saat kymmenien tuhansien arvoiset hoidot muutamalla satasella sitä ei voi pitää kohtuuttomana.

3. Päätäntävallan siirtäminen rutiiniluontoisissa pikkujutuissa lääkäreiltä kokeneimmille sairaanhoitajille (näinhän homma käytännössä menee, lääkäri usein vain vahvistaa hoitajan tekemän ratkaisun, mutta siivottaisiin tämäkin byrokratia). Siinä olisi se hyöty, että sairaanhoitajat joutuisivat nyt oikeastikin ottamaan sitä paljon puhuttua vastuuta, josta syksyllä kovin lyötiin rumpua.

4. Palkkojen eriyttäminen työn vaatimustason mukaan siten, että siellä missä sattuu ja tapahtuu tulisi myös enemmän liksaa. Vastaavasti paperia pyöriteltäisiin ilmoittautumisluukulla hieman vähemmällä liksalla ja koulutuksella. => hoitajat hoitamaan, hallintohommiin muuta jengiä.

5. Omaishoitoa olisi suosittava paremmilla palkkioilla. Nykyisten tuplaaminenkin kannattaisi, jos sillä säästyttäisiin uusien laitospaikkojen rakentamisesta.

Tässä näin alkuun muutama ehdotus, jotka varmasti sekä säästäisivät rahaa että purkaisivat työpainetta. Eikä listassa ole vielä palvelujen yksityistämistä, että sossutkin jaksaisivat lukea loppuun asti vetämättä punalippua ja barrikadeja esiin.

 

[Tuamas]

5. Omaishoitoa olisi suosittava paremmilla palkkioilla. Nykyisten tuplaaminenkin kannattaisi, jos sillä säästyttäisiin uusien laitospaikkojen rakentamisesta.

Tässä näin alkuun muutama ehdotus, jotka varmasti sekä säästäisivät rahaa että purkaisivat työpainetta. Eikä listassa ole vielä palvelujen yksityistämistä, että sossutkin jaksaisivat lukea loppuun asti vetämättä punalippua ja barrikadeja esiin.

Tama ehdotus on vallan mainio, koska nykyisellaan lastenhuollon, vanhustenhuollon ja mielenterveyshuollon laitospaikat ovat aivan tolkuttoman kalliita. Ei ole mitaan sattumaa, etta yksityisia lasten- ja vanhustenkoteja syntyy kuin sienia sateella, kun kuitenkin maksut per asukas ovat todella korkeat.

Esim. omaishoidossa tuo tuen tuplaaminen tulisi viela todella merkittavasti halvemmaksi, kuin se etta nykyisella systeemilla rohkaistaan laitospaikkojen kayttoon, jotka kuitenkin maksavat todella paljon enemman kunnalle, kuin omaishoidon tuen tuplaaminen.

 

[PTS]

Kunnia-arvoisan nimimerkki Daespoon puolesta en uskalla lähteä sanomaan mitään, mutta itse en todellakaan ole uusliberaali, vaan pikemminkin Kokoomuksen keskilinjalainen. Sitten niihin asiallisiin argumentteihin:

Kun nyt vaan on niin, että rahaa ei ole terveydenhuoltoon lisättäväksi niin paljoa, että nykyinen hoidon taso voitaisiin säilyttää koskematta rakenteisiin, on meidän riippumatta todellisuudesta vieraantuneiden 70-nostalgikkojen kaikenvastustamisesta pakko tehdä rakenteellisia ratkaisuja. Ne eivät ole kivoja, eivät tietenkään. Ei kukaan halua hakea palveluita kymmenen kilometriä kauempaa tai joutua tekemään hieman enemmän duunia vuoronsa aikana. En minäkään, mutta pakko on pakko.........

Miten onnistut koko ajan väistämään itse kysymyksen? Miksi EU:n nopeimpiin kuuluvalla talouskasvulla olisi pakko tehdä toimia, jotka huonontaisivat julkisen terveydenhuollon laatua? Miksi rahaa on pakko laittaa esimerkiksi varallisuusveroon ja tiehankkeisiin terveydenhuollon sijaan? Tottakai esittämiäsi rakenteellisiakin ratkaisuja tarvitaan niin kauan kuin ne eivät huononna hoidon laatua. Minä en lähde esittämään mitään tarkempia kommentteja esityksistäsi, uudistukset pitäisi hoitaa tarkempien selvitysten perusteella eikä yksittäisten ihmisten mututuntuman perusteella.

Mutta suomalaisen terveydenhuollon ydinongelma lepää siinä, että rahaa on pohjoismaiseen tasoon nähden hävettävän vähän. Tehokkuus on huippuluokkaa, se selviää paitsi alalla toimivien ihmisten kokemuksesta myös helposti verrattaessa eri maiden terveydenhuoltomenojen ja hoidon laadun suhdetta. Osittain tässä on kysymys myös selkeästä eriarvostumiskehityksestä, jokainen tietää, että yksityisellä sektorilla saa keskimäärin parempaa hoitoa. Siellä ei ole vain läheskään kaikkien varaa käydä. Tätä tuetaan samaan aikaan kela-korvauksilla, kun julkiseen terveydenhuoltoon "ei ole varaa panostaa". Se on poliittinen päätös ja arvokysymys, ei mikään välttämätön ratkaisu. Ja mainittakoon, että minä en todellakaan usko, että julkinen olisi aina yksityistä parempi vaihtoehto. Mutta terveydenhuollossa näin pitkälti on, jos halutaan taata kansalaisten tasa-arvoiset ja laadukkaat terveyspalvelut. Tällaista ajatteluahan esiintyi jossain määrin esimerkiksi Britannian konservatiivien keskuudessakin, ennen kuin thatcheriläinen vallankumous pyyhkäisi inhimillisyyden tieltään.

Retoriikkasi perustaa täysin ja vain ainoastaan uusliberalistiseen determinismiin, jossa oikeita arvoja peitellään väistämättömyydellä. Siksi arvostankin paljon Eero Lehden kaltaisia politiikkoja, jotka sanovat sentään ääneen sen, mitä kannattavat. Uusliberalisten ajatusten kannatus pitäisi mitata vaaleissa, joissa ihmisille tarjotaan selkeät poliittiset vaihtoehdot. Nykyään vain näyttää, että lähes hallituksesta riippumatta valtionvarainministeriön sailakset tekevät nämä päätökset, vaikka väitän, että suurin osa ihmisistä niitä todellisuudessa vastustaa. Tunnusta nyt, että sinä et näe tasa-arvoisia hyvinvointipalveluja yhtä tärkeänä kuin minä, niin asiasta ei tarvitse enää väitellä. Nykyinen pääministerihän ehti jo lipsauttamaan, että median pitäisi puhua vähemmän eriarvoisuudesta.

 

[jussi_j]

... Miksi rahaa on pakko laittaa esimerkiksi varallisuusveroon ja tiehankkeisiin terveydenhuollon sijaan?....

Vaikka siksi, että yksi suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä asioita on maan infran kunto, joka suomessa on hyvä noin yleisesti. Lisäksi vaikka kehä ykkösen ruuhkat ihan konkreettisesti koskettavat kymmeniä tuhansia ihmisiä joka arkipäivä, aivan kuten vaikka tuo omaishoitaja-asia.

Tietysti keskustelua pitää käydä siitä, että mikä on tärkeää, mutta mm. tiestö, tietoliikenne, yleinen turvallisuus ..... on pakko hoitaa, vaikka kuinka paljon sexympää on valittaa omaishoitajien asemasta.

Tämänhän demaritkin tosin ymmärtävät, koska edellinen hallitus sitoutti nykyhallituksen kustantamaan tiehankkeita isolla rahalla. Eivät tietenkään puhuneet siitä erityisesti, koska tapanahan demarileirissä on sanoa toista ja tehdä toista. vrt. veronkevennykset, joita kyllä ovat demaritkin tehneet koko viimeisen valtajaksonsa ajan, mutta ovat siinä samalla aina tilaisuuden tullen moittineet kokoomusta niiden vaatimisesta.

 

[Tuamas]

...Mutta terveydenhuollossa näin pitkälti on, jos halutaan taata kansalaisten tasa-arvoiset ja laadukkaat terveyspalvelut. Tällaista ajatteluahan esiintyi jossain määrin esimerkiksi Britannian konservatiivien keskuudessakin, ennen kuin thatcheriläinen vallankumous pyyhkäisi inhimillisyyden tieltään...

Siis minkä thatcheriläinen vallankumous pyyhki tieltään? Täällä britanniassa on kuitenkin NHS, joka on julkisesti rahoitettu ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä joka vielä toimiikin ainakin omien kokemuksieni mukaan suomen julkista terveydenhuoltoa paremmin. Tämä järjestelmä käytännössä jäi entiseen kuntoonsa myös thatserin valtakauden aikana ja sen jälkeen. Tämän lisäksi kaikki lääkärin reseptillä haetut lääkkeet ovat täällä käytännössä ilmaisia (muistaakseni maksimi on 8 puntaa /lääkesatsi). Itsekin olen täällä EU-kansalaisena käynyt useamman kerran julkisen puolen lääkärillä ilmaiseksi ja liiempia jonottamatta (päivän sisällä on joka kerta päässyt lääkäriin, kun ei ole kovin akuuttia tarvetta ollut). Yhden antibioottikuurin jouduin maksamaan (8 puntaa) muuten en ole maksanut viidestä käynnistä lanttiakaan. Eli mikäköhän tämä ongelma brittiläisessä terveydenhuollossa on?

 

[PTS]

Vaikka siksi, että yksi suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä asioita on maan infran kunto, joka suomessa on hyvä noin yleisesti. Lisäksi vaikka kehä ykkösen ruuhkat ihan konkreettisesti koskettavat kymmeniä tuhansia ihmisiä joka arkipäivä, aivan kuten vaikka tuo omaishoitaja-asia.

Niin, mitä me teemme kilpailukyvyllä, jos siitä ei ole mitään hyötyä? Yksi uusi tiehanke ei sitä välttämättä sitä paitsi heilauta yhtään mihinkään. Uudet tiet vai parempi terveydenhuolto, ei minun ole ainakaan vaikeaa valita. Kysymys on monesti vain nimenomaan niistä ruuhkista, joiden vuoksi ihmiset itsekkäästi ajattelevat tiehankkeita tärkeämpinä kuin ne ovatkaan.

Ja kehäkolmosen ruuhkien vähentämiseen tehokkaimpia keinoja ilmastonmuutoksen aikakaudella ovat ruuhkamaksut ja joukkoliikenteen tukeminen. Tosin niin kauan kuin 70-luvulle jämähtänyt kokoomuslainen kaupunginjohtaja on sitä mieltä, että autoilua pitäisi päinvastoin lisätä, mitään uudistuksia ei ole näköpiirissä. Sosialidemokraattisemmassa Tukholmassa asiat ovat edistyneet vähän toisella aikataululla.

Siis minkä thatcheriläinen vallankumous pyyhki tieltään? Täällä britanniassa on kuitenkin NHS, joka on julkisesti rahoitettu ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä joka vielä toimiikin ainakin omien kokemuksieni mukaan suomen julkista terveydenhuoltoa paremmin. Tämä järjestelmä käytännössä jäi entiseen kuntoonsa myös thatserin valtakauden aikana ja sen jälkeen. Tämän lisäksi kaikki lääkärin reseptillä haetut lääkkeet ovat täällä käytännössä ilmaisia (muistaakseni maksimi on 8 puntaa /lääkesatsi). Itsekin olen täällä EU-kansalaisena käynyt useamman kerran julkisen puolen lääkärillä ilmaiseksi ja liiempia jonottamatta (päivän sisällä on joka kerta päässyt lääkäriin, kun ei ole kovin akuuttia tarvetta ollut). Yhden antibioottikuurin jouduin maksamaan (8 puntaa) muuten en ole maksanut viidestä käynnistä lanttiakaan. Eli mikäköhän tämä ongelma brittiläisessä terveydenhuollossa on?

Anteeksi, ilmaisin itseäni todella epäselvästi. Tarkoituksenani oli osoittaa lähinnä tämä (keskusta-)oikeiston uusliberalisoituminen, joka on ihan yleiseurooppalainen ilmiö. (Eivätkä sosialidemokraatitkaan toki ole silti täysin välttyneet). Tämä on nähtävissä esimerkiksi juuri Britanniassa, jossa maan EY:n jäseneksi 70-luvun alussa vienyt Edward Heath ja Thatcher edustivat konservatiivipuolueen sisällä jopa täysin eri linjoja suhteessa valtion rooliin taloudessa (ns. keynesiläiset vastaan monetaristit). Julkinen terveydenhuoltohan oli toki niitä (harvoja) asioita, joihin rautarouva ei koskenut. Yrittihän se sitäkin, mutta ei sitten onneksi lopulta uskaltanut: http://www.historyandpolicy.org/papers/policy-paper-08.html#thatcherism

 

[Daespoo]

Niin, mitä me teemme kilpailukyvyllä, jos siitä ei ole mitään hyötyä? Yksi uusi tiehanke ei sitä välttämättä sitä paitsi heilauta yhtään mihinkään. Uudet tiet vai parempi terveydenhuolto, ei minun ole ainakaan vaikeaa valita. Kysymys on monesti vain nimenomaan niistä ruuhkista, joiden vuoksi ihmiset itsekkäästi ajattelevat tiehankkeita tärkeämpinä kuin ne ovatkaan.

Tiehankkeet eivät pelkästään paranna kilpailukykyä, ne tekevät liikenteestä tehokkaampaa ja siten ympäristöystävällisempää. Missä luulet julkisen liikenteen liikkuva, ilmassa vai? Jotta julkinen liikenne toimisi, pitää infran olla kunnossa. Se bussi tulee seisomaan Kehä kolmosen liikennevaloissa aivan samalla tavalla kuin henkilöautotkin. Itse ajan omalla autolla läpi Helsingin (etelästä pohjoiseen ja illalla takaisin) vaan sen takia että julkisella liikentellä matkaan kuluu puolituntia pidempään molempiin suuntiin.

Sinulla on tämä peri-demarimainen asennemaailma, rahaa osataan kyllä jakaa mutta kun pitäisi miettiä mistä se raha otetaan, tulee hiljaista.

Millä sinä luulet että yhteiskunta maksaa terveydenhuollon nyt ja varsinkin tulevaisuudessa kun väestö vanhenee?

Vastaan sinulle itse, ne maksetaan verorahoista. Mitä parempi kilpailukyky ja tehokkuus Suomella on, sitä enemmän on rahaa ja voidaan turvata terveydenhuolto jatkossakin.

 

[Tami Talk]

...tämä peri-demarimainen asennemaailma, rahaa osataan kyllä jakaa mutta kun pitäisi miettiä mistä se raha otetaan, tulee hiljaista.

Viime vuosien näyttöjen perusteella voisi jopa väittää, että hyvinhän tuo demareilta onnistui. Eikös Katainenkin tätä hehkuttanut, kun hallitusneuvotteluiden jälkeen kehui, että ensimmäistä kertaa kokoomus pääsee tekemään talouspolitiikkaa hyvistä lähtökohdista?

Uskaltaisin väittää, että erot eri puolueiden välillä tässä rahan hankkimisessa ovat peruslinjassaan hyvin pienet. Täällä jatkoajassa niitä tosin pitää paisutella.

...Millä sinä luulet että yhteiskunta maksaa terveydenhuollon nyt ja varsinkin tulevaisuudessa kun väestö vanhenee?

Vastaan sinulle itse, ne maksetaan verorahoista. Mitä parempi kilpailukyky ja tehokkuus Suomella on, sitä enemmän on rahaa ja voidaan turvata terveydenhuolto jatkossakin.

Unohdit sen "kakun kasvattamisen ennen jakamista" -vertauksen. Ote lipsuu.

Kun yllä kirjoitin, että rahan hankkimisessa erot ovat aika pienet, niin uskaltaisin väittää, että jakamisessa erot ovat jo suuremmat. Paisuttelen eroja toki, mutta sehän täällä on tapana. Kokoomuksen linjasta huokuu läpi se, että EK:n tarjoamilla Lapin hiihtoreissuilla jaettu oppi menee hyvin perille. Kaikesta Katais-retoriikasta paistaa läpi yritysten (vieläpä suurten yritysten) lobbausviestien "kilpailukykyä pitää lisätä ja joustoja tarvitaan lisää ja isommasta kakusta riittää jaettavaa". Näinhän se toki on. Mutta kenelle jaetaan - mietitäänpä sitä? Sairaille ja köyhille? Vanhuksille? Kunta-alan palkollisille? Yritysten johtajille? Keskituloisille työntekijöille? Lapsiperheille?

Luulisin, että monille nykyisen kokoinen kakku (tai jopa pienempi) kelpaisi hyvin, kunhan sitä paloiteltaisiin vain hieman eri lailla.

Ainoa selkeä vahvistuva trendi on mielestäni se, että köyhien asema ei parane, tavalliset ihmiset polkevat paikoillaan (lapsiperheet jopa ottavat takapakkia) ja hyvätuloiset vain parantavat asemiaan. Tämä kehitys ei näytä muuttuvan - vaikka valtaapitävät korva-kampanjoineen muuta yrittävät väittää. Voidaan tietysti kysyä, että pitääkö sen muuttua? Ei välttämättä tarvitse, mutta ei kannata ihmetellä, jos keskituloiset ja huonotuloiset ihmiset eivät ole siihen tyytyväisiä. Nyt vaikuttaa siltä, että kilpailukyvyn nimissä kaikkien pitää painaa töitä hullun lailla, mutta hyöty siitä kasaantuu aika harvojen käsiin.

Vanhustenhoidon tila on osin katastrofaalinen, mutta se ei näytä paljoa hetkauttavan niitä, joilla on varaa maksaa itselleen kallista yksityistä palvelua. Pitäisikö hetkauttaa? Ei, koska kyllä kilpailukykyyn tehtävät investoinnit sitten hoitavat asian myöhemmin kuntoon.

Vastuullinen markkinatalous näyttää kliseeltä. Mielelläni todistan asiassa muutoksia ja mahdollisimman pian. Itse olen aiemmin ollut (kuten olen monesti todennut) kokoomuksen kannattaja ja anti-demari, mutta jotain uutta joudun nyt etsimään. Demareita en silti halua alkaa puolustelemaan sen enempää, koska kyllä siellä on liikaa sitä kateusmomenttia ja vanhaan takertumista. Odotellaan ja katsellaan, mihin suuntaan kehitys minua kallistaa...

 

[Tuamas]

Anteeksi, ilmaisin itseäni todella epäselvästi. Tarkoituksenani oli osoittaa lähinnä tämä (keskusta-)oikeiston uusliberalisoituminen, joka on ihan yleiseurooppalainen ilmiö. (Eivätkä sosialidemokraatitkaan toki ole silti täysin välttyneet). Tämä on nähtävissä esimerkiksi juuri Britanniassa, jossa maan EY:n jäseneksi 70-luvun alussa vienyt Edward Heath ja Thatcher edustivat konservatiivipuolueen sisällä jopa täysin eri linjoja suhteessa valtion rooliin taloudessa (ns. keynesiläiset vastaan monetaristit). Julkinen terveydenhuoltohan oli toki niitä (harvoja) asioita, joihin rautarouva ei koskenut. Yrittihän se sitäkin, mutta ei sitten onneksi lopulta uskaltanut: http://www.historyandpolicy.org/papers/policy-paper-08.html#thatcherism

Noniinno, tokihan Thatcherin tullessa valtaan britanniassa oli talouden suhteen pahin mahdollinen yhdistelmä, kun inflaatio ja työttömyys olivat yhtä aikaa kriittisen korkealla, Keynesläisten teorioiden vastaisesti. Thatcherin toteuttamalla monetaristisella politiikalla ja sen onnistuneella soveltamisella englannin talous lähti uuteen nousuun ja lopulta sekä inflaatio että työttömyys painuivat alas normaaleihin lukemiin ja käytännössä kaikki talouden tunnusluvut olivat kohdallaan.
Voidaan myös hyvinkin perustellusti argumentoida, että britanniassa työväenpuolue on valtaan päästyään jatkanut konservatiivien monetaristiseen näkemykseen nojaavan talouspolitiikan toteuttamista. Toki pienin variaatioin, mutta kuitenkin siten että työväenpuolueen ja konservatiivien ajamissa talouspolitiikoissa ei ole juuri mitään eroa keskenään.

 

[Viljuri]

Suuressa kuvassa lähes kaikki yksityiselämään ja yhteiskuntaan liittyvät sektorit ovat menneet ja ovat menossa sekä subjektiivisesti että objektiivisesti parempaan suuntaan, tosin pikemminkin ehkä politiikasta ja poliitikoista huolimatta. Ei kuitenkaan Suomi tai varsinkaan maailma ole vielä valmis, sitä ei tarvitse pelätä.

Suuret autoritääriset ja totalitaristiset eli nämä ihmisten päitä irrottavat tai muutoin massojen alimpiin yhteisiin nimittäjiin esimerkiksi tasapäistämisen merkeissä vetoavat poliittiset ja ideologiset projektit ovat päättyneet niin meillä kuin muualla, globalisaatiota lukuun ottamatta (mikä viekin seuraavat pari sataa vuotta maailmanlaajuisesti), mikä ei tarkoita sitä, etteikö hörhöjä aina joukkoomme mahtuisi. Heitä pitääkin mahtua, mutta samalla pitää olla tarkkana siitä, ettei itse muutu hörhöksi, jottei ainakaan pää jäisi vetävän käteen, aivan kuten äskettäisissä kepulandian pyramidihuijauksissa... :)

Suuret heilahdukset "huonompaan" voisivatkin tulla vain politiikan trivialisoitumisesta puhtaaksi populismiksi (valehtelipa populisti ja opportunisti taustalla olevan jotakin suurta ideologiaa tai ei) ja sitä kautta mahdollisesti seuraavassa täydellisessä epäonnistumisesta markkintalouden ja globalisaation hallinnassa, mutta tälläisestä vaarallisesta kehityssuunnasta ei ole merkkejä edes demaripuolueessa, vaikka puoluejohtajaskaba on päällä.

Tästä voisi "valistuneesti arvata", että ei se kilpailutilanne ole ihan niin "aito", kuin siis mitä demarit mielellään julkisuuteen ja kannattajiensa pariin uskottelevat imagonrakennuksen intressissä... :)

 

[PTS]

Noniinno, tokihan Thatcherin tullessa valtaan britanniassa oli talouden suhteen pahin mahdollinen yhdistelmä, kun inflaatio ja työttömyys olivat yhtä aikaa kriittisen korkealla, Keynesläisten teorioiden vastaisesti. Thatcherin toteuttamalla monetaristisella politiikalla ja sen onnistuneella soveltamisella englannin talous lähti uuteen nousuun ja lopulta sekä inflaatio että työttömyys painuivat alas normaaleihin lukemiin ja käytännössä kaikki talouden tunnusluvut olivat kohdallaan.
Voidaan myös hyvinkin perustellusti argumentoida, että britanniassa työväenpuolue on valtaan päästyään jatkanut konservatiivien monetaristiseen näkemykseen nojaavan talouspolitiikan toteuttamista. Toki pienin variaatioin, mutta kuitenkin siten että työväenpuolueen ja konservatiivien ajamissa talouspolitiikoissa ei ole juuri mitään eroa keskenään.

Hah, siis työttömyyshän ei ollut korkealla rautarouvan valtaan tullessa, sen hänen monetaristihallintonsa nosti ihan itse huippuunsa. Toki sai sen takaisin sille tasolle, missä se hänen kautensa alussa oli, ennen kuin se sitten taas konservatiivivallan (Major) jatkuessa tippui taas pohjalle. Tuhoisinta oli kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen vallinneen konsensuksen rikkominen muun muassa ammattiyhdistysliikettä kurittamalla. Julkista hallintoa yksityistettiin uusliberalistisen yksisilmäisyyden varjolla, missä ei todellakaan katsottu sen toimivuutta ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Samalla kaikki alistettiin tehokkuuden kilven alle, minkä saivat huomata niin yliopistot kuin vaikkapa BBC. Hyvä esimerkki on vuoden 1988 Education Act, joka tuntuvasti heikensi julkista koulutusverkkoa. Terveydenhuoltoon panostamista on lisäksi täysin perusteltua kritisoida, vaikka itse verkkoa Thatcher ei sitten lopulta murtanut.

Britanniasta tuli entistä vahvemmin nimenomaan "luokkayhteiskunta", jollainen se on jossain määrin aina ollutkin. Se näkyy rikostilastoissa, se näkyy siinä, kuinka vaikkapa Lontoo on jakaantunut hyviin ja huonoihin kaupunginosiin. Se näkyy siinä, että englantilaiset lapset voivat teollisuusmaiden vertailussa yhdysvaltalaisten ohella kaikkein huonoiten. Ja valitettavasti Labour on siirtynyt niin uusliberalistiseksi, että se oli ainakin Blairin aikaan varmasti oikeammalla kuin Suomen kokoomus. Samanlainen kehitys oli toki rapakon toisella puolellakin Reaganin kaudella, jolloin Yhdysvallat ajautui sellaiseksi kuin se nyt on. Tässä näkee konkreettisesti sen suunnan, johon Suomea haluavat jotkut viedä. Miksi puhutaan, että pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden täytyy uudistua angloamerikkalaiseksi? Eikö angloamerikkalaisessa mallissa ole lukemattomasti enemmän parannuskohteita?

 

[Daespoo]

Tässä näkee konkreettisesti sen suunnan, johon Suomea haluavat jotkut viedä. Miksi puhutaan, että pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden täytyy uudistua angloamerikkalaiseksi? Eikö angloamerikkalaisessa mallissa ole lukemattomasti enemmän parannuskohteita?

Ummm ketkäköhän tähän suuntaan Suomea haluavat viedä? Ei ainakaan Kokoomus.

 

[Daespoo]

Viime vuosien näyttöjen perusteella voisi jopa väittää, että hyvinhän tuo demareilta onnistui. Eikös Katainenkin tätä hehkuttanut, kun hallitusneuvotteluiden jälkeen kehui, että ensimmäistä kertaa kokoomus pääsee tekemään talouspolitiikkaa hyvistä lähtökohdista?

Kyllä, tuo ennätyspitkä supersykli on todellakin antanut hyvät lähtökohdat nykyiselle hallitukselle. Tosin nyt sykli on taas vaihtunut.

Uskaltaisin väittää, että erot eri puolueiden välillä tässä rahan hankkimisessa ovat peruslinjassaan hyvin pienet. Täällä jatkoajassa niitä tosin pitää paisutella.

Erot itse teoissa ovat suhteellisen pienet mutta kovasti demarit tuntuvat tekevän erilain kuin sanovat/väittävät.

Kokoomuksen linjasta huokuu läpi se, että EK:n tarjoamilla Lapin hiihtoreissuilla jaettu oppi menee hyvin perille. Kaikesta Katais-retoriikasta paistaa läpi yritysten (vieläpä suurten yritysten) lobbausviestien "kilpailukykyä pitää lisätä ja joustoja tarvitaan lisää ja isommasta kakusta riittää jaettavaa". Näinhän se toki on. Mutta kenelle jaetaan - mietitäänpä sitä? Sairaille ja köyhille? Vanhuksille? Kunta-alan palkollisille? Yritysten johtajille? Keskituloisille työntekijöille? Lapsiperheille?

Kaikille yllämainituille. Mitä tässä on epäselvää?

Luulisin, että monille nykyisen kokoinen kakku (tai jopa pienempi) kelpaisi hyvin, kunhan sitä paloiteltaisiin vain hieman eri lailla.

Eli miten se jaettaisiin? Lisää rahaa fattasta ettei tartte mennä töihin? Sairaanhoitajille vieläkin enemmän fyrkkaa?

Ainoa selkeä vahvistuva trendi on mielestäni se, että köyhien asema ei parane, tavalliset ihmiset polkevat paikoillaan (lapsiperheet jopa ottavat takapakkia) ja hyvätuloiset vain parantavat asemiaan.

Köyhien asema on parantunut jatkuvasti sitä mukaa kun työllisyys on parantunut. Tavalliset ihmiset polkevat paikoillaan?? Pistä hieman kovaa dataa tukemaan väitettäsi.

Keskimäärin suomalaisten ostovoima on kasvanut jatkuvasti jo useita vuosia, tämä koskee käsittääkseni lähes kaikkia sosiaaliluokkia.

 

[Tami Talk]

Erot itse teoissa ovat suhteellisen pienet mutta kovasti demarit tuntuvat tekevän erilain kuin sanovat/väittävät.

No, eihän tuo ole demareiden yksinoikeus - tämän faktan käyn sitten heti poistamassa, kun esimerkiksi paljon puhuttu kokoomuksen kynnyskysymys eli lapsilisien sitominen indeksiin tapahtuu. Kumpikohan sitä muuten vastustaa Rkp vai Kepu? Jos kokoomus sitä väen vängällä haluaa ajaa, niin luulis onnistuvan. Pitäisi vain perustella näille jääräpäisille hallituskumppaneille, kuinka tärkeää se olisi.

Eli miten se jaettaisiin? Lisää rahaa fattasta ettei tartte mennä töihin? Sairaanhoitajille vieläkin enemmän fyrkkaa?

Vaikea kysymys. Ei rahan jakaminen fattasta varmaankaan olisi oikea vastaus, ja sieltä rahaa nostavien määrän toivon edelleen vähenenevän. Jotain kannustavuutta siihen pitäisi saada, että jos menee töihin, niin myös elintaso paranee. Siinä on suuri ongelma ratkaistavaksi. Nykyisinhän tuet peritään takaisin ja kokonaistilanne ei parane. Keppiä ja porkkanaa. Hankkeita on varmaan käynnissä ja tuloksia saadaan.

On muuten (surku)hupaisaa, että tämä fattasta rahan jakaminen on aina niin merkittävästi esillä. Väitän, että niiden rahallinen kokonaispanos ei ole kuitenkaan niin merkittävä. Vähän sama kuin änkyräkommunistit meuhkaavat siitä, että optiomiljonäärien rahoilla tekis vaikka mitä. Molemmat ääripäät taitavat olla yhtä kaukana toisistaan. Siis ne, että pummeilta rahat pois vs. optiomiljönääreiltä rahat pois, ei niillä paljoa ongelmia ratkota. Meillä tulee aina olemaan syrjäytyneitä, vaikka fattasta ei jaeta penniäkään. Pitääkö tällaiset ihmiset jättää kokonaan heitteille?

Sairaanhoitajien asiathan kokoomus on jo hoitanut kuntoon. Vaikka eivät mitään luvanneetkaan, eivätkä olleet edes osapuolia. Mutta vakavasti tarkastellen: minun ajatusmaailmassani Suomi pysyy ensisijaisesti pystyssä juuri näiden kohtuullisen heikosti (tai keskituloisesti) palkattujen ihmisten ansiosta. Esimerkkeinä ammateista sairaanhoitajat, opettajat (erit. lastentarhanopettajat ja luokanopettajat), palomiehet, poliisit - juuri ne ryhmät, joita kokoomus kampanjassaan nosti esiin. He tekevät vaativaa työtä, tunnollisesti ja ahkerasti, aika huonoissa työskentelyolosuhteissa ja kiireessäkin ja palkka on aika heikko verrattuna yksityisen puolen työntekijöihin monilla aloilla. Tässä yhteydessä nostan esiin jälleen kerran verotuksen käytön keinona, osoittaa näille työntekijäryhmille oikeutta ja kannustavuutta. Siksi mielestäni verotusta pitää keventää painottaen alimpiin tuloluokkiin ja keskituloisiin. Tässä olen demarilinjalla.

Tokihan on selvää, että raha kansantalouteen tulee vientiyrityksistä ja sieltä tulevasta rahasta (metalli-, elektroniikka- ja metsäteollisuus), joten niiden ylläpitäminen on ehdottoman tärkeää. Mutta, historiallisista syistä, näillä aloilla palkanmaksukyky on edelleen hyvä. Toisin sanoen yksityisellä puolella tienataan enemmän kuin julkisella puolella - siksi pidän oikeudenmukaisena sitä, että verotuksenkin avulla yritetään ylläpitää yhteiskuntamallia, jossa opettajan ja sairaanhoitajan työ on houkuttava jatkossakin.

Tiedän, että sieltä tulee vartaus korkeasta verotasosta eurooppalaisittain ja korkeasta progressiosta, mutta antaa tulla. Hyvän ja (lähes)ilmaisen koulutuksen vastapainoksi pitää olla myöhemmin valmius myös antaa takaisin siitä koulutuksesta saatua hyötyä. Näen siis, että progressiota ei pidä lähteä purkamaan. En siis usko, että keskituloisten ihmisten asema paranee sillä, että hyvätuloisten veroja lasketaan.

Köyhien asema on parantunut jatkuvasti sitä mukaa kun työllisyys on parantunut. Tavalliset ihmiset polkevat paikoillaan?? Pistä hieman kovaa dataa tukemaan väitettäsi.

Keskimäärin suomalaisten ostovoima on kasvanut jatkuvasti jo useita vuosia, tämä koskee käsittääkseni lähes kaikkia sosiaaliluokkia.

Kyllä. Hyvä on, että työllisyys on kasvanut. Kenen hallituskaudella se muuten tapahtui? Keskimäärin ostovoima on kasvanut - ja ero ääripäiden välillä on revähtänyt. Nyt voidaankin perustellen kysyä, kumpaakohan asetelmaa pitäisi pyrkiä parantamaan. Nostaa keskimäärin tasaisemmin vai kasvattaa ääripäitä. Jotkut uskovat ilmeisesti vieläkin siihen, että jos meillä on tuhansia todella rikkaita, niin sitten kaikille on paljon enemmän jaettavaa. Älä tule paha kakku, tule iso kakku.

Kovaa dataa en ala lähdeviitteineen kaivamaan, mutta viittaan viimeaikaisiin uutisiin esimerkiksi päivähoitomaksujen ja hoivapalveluiden maksujen korotuksista sekä lähelle neljää prosenttia nousevasta inflaatiosta. Kun siihen vielä yhdistetään ruoan hinnan maailmanlaajuinen nousu ja lainakorkojen nousu, polttoaineiden hinnannousu jne, niin eipä palkankorotuksista tavalliselle työntekijälle paljoa ole hyötyä. Se mikä tulee nousuna tilipussiin, menee maksuina ulos. Samaan aikaan saamme lukea uutisia, joissa yritykset jakavat ennätysmäisiä osinkoja ja yritysjohtajien palkat nousevat vuositasolla yli kymmenen prosentin tasoa. Ja niistähän maksetaan veroa se 19%. Toki siitä kerätään paljon rahaa yhteiseen pottiin, hyvä niin.

Veikkaan, että mielellään moni ottaisi esimerkiksi itselleen pienemmän sähkölaskun, kuin Liliuksen isot verotulot yhteiseen pussiin. Noin esimerkkinä viitaten siihen, että jotain parannettavaa olisi muussakin kuin hoitajien palkoissa ja fattasta rahaa nostamisessa.

Toki voidaan taas ottaa kakkuresepti pöydälle ja todeta, että "isosta kakusta riittää enemmän jaettavaa". Mutta aika harvalla se palanen kuitenkaan tosiasiassa paljoa kasvaa.

Halllitus on toistaiseksi tehnyt yhden veropäätöksen, joka suosii pienituloista eli laskenut ruoan arvonlisäveroa. Se auttaa suhteellisesti enemmän huonotuloista kuin hyvätuloista. Tätä päätöstähän kokoomus muuten vastusti. Seuraavia päätöksiä odotellessa...

Summa summarum: toivon, että talouskasvu jatkuu ja työllisyys edelleen paranee. Toivon, että ihmisten yritteliäisyys kasvaa ja siitä palkitaan. Toivon, että jatkossa palkitsemisessa painotetaan erityisesti pieni- ja keskituloisia ihmisiä, sillä he tätä maata pitävät pystyssä vähintään yhtä paljon kuin kapeahkolla huipulla olevat ihmiset, joilla jo entisestään menee hyvin. Mitenköhän olen muuten edes ollut kokoomuksen kannattaja?

 

[Daespoo]

No, eihän tuo ole demareiden yksinoikeus - tämän faktan käyn sitten heti poistamassa, kun esimerkiksi paljon puhuttu kokoomuksen kynnyskysymys eli lapsilisien sitominen indeksiin tapahtuu. Kumpikohan sitä muuten vastustaa Rkp vai Kepu? Jos kokoomus sitä väen vängällä haluaa ajaa, niin luulis onnistuvan. Pitäisi vain perustella näille jääräpäisille hallituskumppaneille, kuinka tärkeää se olisi.

Toki kaikki puolueet kääntävät rotsejaan mutta mielestäni demarit eroavat kaikkein selkeimmin tekojensa ja puheidensa suhteen. Purely IMHO of course.

On muuten (surku)hupaisaa, että tämä fattasta rahan jakaminen on aina niin merkittävästi esillä. Väitän, että niiden rahallinen kokonaispanos ei ole kuitenkaan niin merkittävä. Vähän sama kuin änkyräkommunistit meuhkaavat siitä, että optiomiljonäärien rahoilla tekis vaikka mitä. Molemmat ääripäät taitavat olla yhtä kaukana toisistaan. Siis ne, että pummeilta rahat pois vs. optiomiljönääreiltä rahat pois, ei niillä paljoa ongelmia ratkota. Meillä tulee aina olemaan syrjäytyneitä, vaikka fattasta ei jaeta penniäkään. Pitääkö tällaiset ihmiset jättää kokonaan heitteille?

Rahallinen kokonaispanos ei olekkaan se ongelma, ongelma on siinä että fattasta rahaa veivaavan työpanos menetetään ja SE on oikeasti ongelma. Suomessa ei ole varaa siihen että jotkut elämäntapaintiaanit istuvat himassa räkimässä kattoon. Ja mitä enemmän/helpommin rahaa fattasta saa, sitä matalampi kynnys on ihmisillä sitä hakea.

Oikeasti tukea tarvitsevat on sitten ihan eri juttu.

Siksi mielestäni verotusta pitää keventää painottaen alimpiin tuloluokkiin ja keskituloisiin. Tässä olen demarilinjalla.

Tänään tuli muuten Keskuskauppakamarin tutkimus tasaveromallista. Nykyinen verokertymä saataisiin jos kaikkia tuloja verotettaisiin 32% poislukien ensimmäinen 5000€ joka olisi verovapaata.

Itse olen tasaveron vankka kannattaja sen helppouden ja selvyyden vuoksi. Tarkemmin laskematta sen pitäisi helpottaa myös kaikkein vähätuloisimpia.

Näen siis, että progressiota ei pidä lähteä purkamaan. En siis usko, että keskituloisten ihmisten asema paranee sillä, että hyvätuloisten veroja lasketaan.

IHan mielenkiinnosta - missä kohtaa menee sinulla hyvä- ja keskituloisen raja? bruttotulot vuodessa siis, 60 donaa?

Kyllä. Hyvä on, että työllisyys on kasvanut. Kenen hallituskaudella se muuten tapahtui?

Tämä tapahtui niiden vaalien jälkeen jossa SDP kivenkovaan väitti ettei laske veroja vaan panostaa hyvinvointiyhteiskunnan vähempiosaisten tukemiseen - ja teki täsmälleen toistepäin. Kokoomuksen verolinjalla meni tuo kausi, vastoin isoja puheita.

Keskimäärin ostovoima on kasvanut - ja ero ääripäiden välillä on revähtänyt. Nyt voidaankin perustellen kysyä, kumpaakohan asetelmaa pitäisi pyrkiä parantamaan. Nostaa keskimäärin tasaisemmin vai kasvattaa ääripäitä. Jotkut uskovat ilmeisesti vieläkin siihen, että jos meillä on tuhansia todella rikkaita, niin sitten kaikille on paljon enemmän jaettavaa. Älä tule paha kakku, tule iso kakku.

Fakta on se että mitä enemmän on jaettavaa kakkua, sitä paremmin myös ääripäät voivat. On turhaa keskittyä suhteellisiin tuloeroihin ja niiden kasvamiseen, kaikkein tärkeintä on katsoa kunkin tuloluokan konkreettista ostovoiman kehitystä.

Kovaa dataa en ala lähdeviitteineen kaivamaan, mutta viittaan viimeaikaisiin uutisiin esimerkiksi päivähoitomaksujen ja hoivapalveluiden maksujen korotuksista sekä lähelle neljää prosenttia nousevasta inflaatiosta. Kun siihen vielä yhdistetään ruoan hinnan maailmanlaajuinen nousu ja lainakorkojen nousu, polttoaineiden hinnannousu jne, niin eipä palkankorotuksista tavalliselle työntekijälle paljoa ole hyötyä. Se mikä tulee nousuna tilipussiin, menee maksuina ulos.

Ensinnäkin, tuo 4% prosentin inflaatio sisältää jo nuo kaikki mainitsemasi kulujen nousu. Ja vuositasolla inflaatio on edelleen alhaisempi kuin keskimääräiset palkankorotukset, joskin nyt ollaan jo lähellä.

Samaan aikaan saamme lukea uutisia, joissa yritykset jakavat ennätysmäisiä osinkoja ja yritysjohtajien palkat nousevat vuositasolla yli kymmenen prosentin tasoa. Ja niistähän maksetaan veroa se 19%. Toki siitä kerätään paljon rahaa yhteiseen pottiin, hyvä niin.

Kateus, kateus ja kateus. Jos firmat jakavat paljon osinkoja niin niillä menee keskimäärin helvetin hyvin. Eli ne maksavat myös paljon veroja. Ja työllistävät ihmisiä.

Kukaan ei estä ihmisiä pyrkimästä parempiin töihin tai perustamaan omaa firmaa. Tätä oma-aloitteellisuutta ja yritteliäisyyttä Kokoomus ajaa kaikkein vahviten. Demareilla keskitytään rankomaan elämässä menestyviä, Kokoomuksessa yritetään kannustaa kaikkia menestymään. Tässä on se suurin idealoginen ero.

Halllitus on toistaiseksi tehnyt yhden veropäätöksen, joka suosii pienituloista eli laskenut ruoan arvonlisäveroa. Se auttaa suhteellisesti enemmän huonotuloista kuin hyvätuloista. Tätä päätöstähän kokoomus muuten vastusti. Seuraavia päätöksiä odotellessa...

Olet niellyt Kepu-propagandan aika sumeilematta.

Oletat että veron alennus siirretään kokonaisuudessaan ruoan hintoihin, minä en usko tätä alkuunkaan. Palvelualojen alvin pienennys muutama vuosi sitten antaa hyvää osviittaa.

Jos ansioveroja olisi alennettu samalla euromäärällä niin kaikki hyöty olisi tullut kuluttajille ja oltaisiin oikeasti verotettu kulutusta eikä ansioita (mikä lienee tavoite kestävämmälle kehityksellekkin).

 

[JypFabu]

Köyhien asema on parantunut jatkuvasti sitä mukaa kun työllisyys on parantunut. Tavalliset ihmiset polkevat paikoillaan?? Pistä hieman kovaa dataa tukemaan väitettäsi.

Keskimäärin suomalaisten ostovoima on kasvanut jatkuvasti jo useita vuosia, tämä koskee käsittääkseni lähes kaikkia sosiaaliluokkia.

Tässä on väittämä, joka on faktisesti paskapuhetta. Tuloerojen jatkuvasti kasvaessa ja inflaation syödessä alemman palkansaajien ostovoiman ja sen alimman köyhyysluokan, jonka turvan taso on jo vuosia sitten tunnustettu jääneen jonnekin 90-luvulle kurjistuessa entisestään, ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen miten maa todella makaa niiden vähävaraisten osalta. Siinä on sitä kovaa dataa, kiistä, jos kykenet.