Erot itse teoissa ovat suhteellisen pienet mutta kovasti demarit tuntuvat tekevän erilain kuin sanovat/väittävät.
No, eihän tuo ole demareiden yksinoikeus - tämän faktan käyn sitten heti poistamassa, kun esimerkiksi paljon puhuttu kokoomuksen kynnyskysymys eli lapsilisien sitominen indeksiin tapahtuu. Kumpikohan sitä muuten vastustaa Rkp vai Kepu? Jos kokoomus sitä väen vängällä haluaa ajaa, niin luulis onnistuvan. Pitäisi vain perustella näille jääräpäisille hallituskumppaneille, kuinka tärkeää se olisi.
Eli miten se jaettaisiin? Lisää rahaa fattasta ettei tartte mennä töihin? Sairaanhoitajille vieläkin enemmän fyrkkaa?
Vaikea kysymys. Ei rahan jakaminen fattasta varmaankaan olisi oikea vastaus, ja sieltä rahaa nostavien määrän toivon edelleen vähenenevän. Jotain kannustavuutta siihen pitäisi saada, että jos menee töihin, niin myös elintaso paranee. Siinä on suuri ongelma ratkaistavaksi. Nykyisinhän tuet peritään takaisin ja kokonaistilanne ei parane. Keppiä ja porkkanaa. Hankkeita on varmaan käynnissä ja tuloksia saadaan.
On muuten (surku)hupaisaa, että tämä fattasta rahan jakaminen on aina niin merkittävästi esillä. Väitän, että niiden rahallinen kokonaispanos ei ole kuitenkaan niin merkittävä. Vähän sama kuin änkyräkommunistit meuhkaavat siitä, että optiomiljonäärien rahoilla tekis vaikka mitä. Molemmat ääripäät taitavat olla yhtä kaukana toisistaan. Siis ne, että pummeilta rahat pois vs. optiomiljönääreiltä rahat pois, ei niillä paljoa ongelmia ratkota. Meillä tulee aina olemaan syrjäytyneitä, vaikka fattasta ei jaeta penniäkään. Pitääkö tällaiset ihmiset jättää kokonaan heitteille?
Sairaanhoitajien asiathan kokoomus on jo hoitanut kuntoon. Vaikka eivät mitään luvanneetkaan, eivätkä olleet edes osapuolia. Mutta vakavasti tarkastellen: minun ajatusmaailmassani Suomi pysyy ensisijaisesti pystyssä juuri näiden kohtuullisen heikosti (tai keskituloisesti) palkattujen ihmisten ansiosta. Esimerkkeinä ammateista sairaanhoitajat, opettajat (erit. lastentarhanopettajat ja luokanopettajat), palomiehet, poliisit - juuri ne ryhmät, joita kokoomus kampanjassaan nosti esiin. He tekevät vaativaa työtä, tunnollisesti ja ahkerasti, aika huonoissa työskentelyolosuhteissa ja kiireessäkin ja palkka on aika heikko verrattuna yksityisen puolen työntekijöihin monilla aloilla. Tässä yhteydessä nostan esiin jälleen kerran verotuksen käytön keinona, osoittaa näille työntekijäryhmille oikeutta ja kannustavuutta. Siksi mielestäni verotusta pitää keventää painottaen alimpiin tuloluokkiin ja keskituloisiin. Tässä olen demarilinjalla.
Tokihan on selvää, että raha kansantalouteen tulee vientiyrityksistä ja sieltä tulevasta rahasta (metalli-, elektroniikka- ja metsäteollisuus), joten niiden ylläpitäminen on ehdottoman tärkeää. Mutta, historiallisista syistä, näillä aloilla palkanmaksukyky on edelleen hyvä. Toisin sanoen yksityisellä puolella tienataan enemmän kuin julkisella puolella - siksi pidän oikeudenmukaisena sitä, että verotuksenkin avulla yritetään ylläpitää yhteiskuntamallia, jossa opettajan ja sairaanhoitajan työ on houkuttava jatkossakin.
Tiedän, että sieltä tulee vartaus korkeasta verotasosta eurooppalaisittain ja korkeasta progressiosta, mutta antaa tulla. Hyvän ja (lähes)ilmaisen koulutuksen vastapainoksi pitää olla myöhemmin valmius myös antaa takaisin siitä koulutuksesta saatua hyötyä. Näen siis, että progressiota ei pidä lähteä purkamaan. En siis usko, että keskituloisten ihmisten asema paranee sillä, että hyvätuloisten veroja lasketaan.
Köyhien asema on parantunut jatkuvasti sitä mukaa kun työllisyys on parantunut. Tavalliset ihmiset polkevat paikoillaan?? Pistä hieman kovaa dataa tukemaan väitettäsi.
Keskimäärin suomalaisten ostovoima on kasvanut jatkuvasti jo useita vuosia, tämä koskee käsittääkseni lähes kaikkia sosiaaliluokkia.
Kyllä. Hyvä on, että työllisyys on kasvanut. Kenen hallituskaudella se muuten tapahtui? Keskimäärin ostovoima on kasvanut - ja ero ääripäiden välillä on revähtänyt. Nyt voidaankin perustellen kysyä, kumpaakohan asetelmaa pitäisi pyrkiä parantamaan. Nostaa keskimäärin tasaisemmin vai kasvattaa ääripäitä. Jotkut uskovat ilmeisesti vieläkin siihen, että jos meillä on tuhansia todella rikkaita, niin sitten kaikille on paljon enemmän jaettavaa. Älä tule paha kakku, tule iso kakku.
Kovaa dataa en ala lähdeviitteineen kaivamaan, mutta viittaan viimeaikaisiin uutisiin esimerkiksi päivähoitomaksujen ja hoivapalveluiden maksujen korotuksista sekä lähelle neljää prosenttia nousevasta inflaatiosta. Kun siihen vielä yhdistetään ruoan hinnan maailmanlaajuinen nousu ja lainakorkojen nousu, polttoaineiden hinnannousu jne, niin eipä palkankorotuksista tavalliselle työntekijälle paljoa ole hyötyä. Se mikä tulee nousuna tilipussiin, menee maksuina ulos. Samaan aikaan saamme lukea uutisia, joissa yritykset jakavat ennätysmäisiä osinkoja ja yritysjohtajien palkat nousevat vuositasolla yli kymmenen prosentin tasoa. Ja niistähän maksetaan veroa se 19%. Toki siitä kerätään paljon rahaa yhteiseen pottiin, hyvä niin.
Veikkaan, että mielellään moni ottaisi esimerkiksi itselleen pienemmän sähkölaskun, kuin Liliuksen isot verotulot yhteiseen pussiin. Noin esimerkkinä viitaten siihen, että jotain parannettavaa olisi muussakin kuin hoitajien palkoissa ja fattasta rahaa nostamisessa.
Toki voidaan taas ottaa kakkuresepti pöydälle ja todeta, että "isosta kakusta riittää enemmän jaettavaa". Mutta aika harvalla se palanen kuitenkaan tosiasiassa paljoa kasvaa.
Halllitus on toistaiseksi tehnyt yhden veropäätöksen, joka suosii pienituloista eli laskenut ruoan arvonlisäveroa. Se auttaa suhteellisesti enemmän huonotuloista kuin hyvätuloista. Tätä päätöstähän kokoomus muuten vastusti. Seuraavia päätöksiä odotellessa...
Summa summarum: toivon, että talouskasvu jatkuu ja työllisyys edelleen paranee. Toivon, että ihmisten yritteliäisyys kasvaa ja siitä palkitaan. Toivon, että jatkossa palkitsemisessa painotetaan erityisesti pieni- ja keskituloisia ihmisiä, sillä he tätä maata pitävät pystyssä vähintään yhtä paljon kuin kapeahkolla huipulla olevat ihmiset, joilla jo entisestään menee hyvin. Mitenköhän olen muuten edes ollut kokoomuksen kannattaja?