Sinänsä hauskaa että Persujen fanittaja on jatkuvasti niin huolissaan ja kiinnostunut demareiden tekemisistä, luulisi että omassakin pesässä olisi huolehdittavaa näin päivinä. Soinin tulos jokseenkin surkea ja eduskuntaryhmässä valitettavan monta tyhjäpäätä.
Sinulle ei ole siis vieläkään valjennut, että näkisin mielelläni suomalaisella puoluekentällä kunnon SDP:n eikä nykyisenkaltaista unelmahöttö-rasistikortti-"jokaiselle tuhat FB-ystävää"-haihatteluporukkaa, joka kannanotoillaan lähinnä kusee vanhojen perusäänestäjiensä ja ns. duunariosaston kasvoille?
Totta hitossa olen kiinnostunut ja huolissani demarien tilanteesta ja tekemisistä, koska demarit ovat joskus olleet pätevä ja varteenotettava vastavoima kokoomusvetoiselle ääriliberaalille markkinatalouspolitiikalle, ja oikeasti vahva tekijä ay-kentällä. Paino sanalla "joskus", nykyisinhän SDP on pitkään ollut Kokoomuksen myötäjuoksija ja puolue, jossa punavihreä äärivasemmistolainen höttö on vallannut ihan liikaa jalansijaa ja jossa käsitys "tavallisesta palkansaajasta" on ollut täysin absurdi. Nyt eroava Jungnerhan kirjoitti kirjassaan (Toimistokuukkeli tjsp.), että 10 000 euron kuukausipalkka ja miljoona euroa tilillä riittävät tyydyttämään perustarpeet. Jos puoluesihteerillä on tuollainen näkemys puolueensa äänestäjien tulotasosta ja perustarpeista ja presidenttiehdokkaana oli känkkäränkkä-pelottelutaktiikkaa käyttänyt suurvaltojen kaasuputkilobbari, niin syytä demarien alamäkeen ei ole vaikea löytää.
Jos (ja paino sanalla jos, sillä politiikan suhteen olen kyynikko) Jungnerin lähdön jälkeen SDP hommaa kunnon puoluesihteerin ja pesee kasvonsa palaamalla kohti juuriaan ja kuuntelemalla kentän ääntä, niin SDP:llä on vielä annettavaa suomalaiselle politiikalle. Jos näin tapahtuisi, niin Perussuomalaiset olisi SDP:lle paljon luontevampi yhteistyökumppani kuin mitä Kokoomus ja Vihreät ovat.
Miksi näin? Siksi, että valtaosa perussuomalaisten äänestäjistä on entisiä demarien (tai esim. Vasemmistoliiton) äänestäjiä, joille puolueiden ääriliberaali, omat kansalliset edut unohtava taivaanrannanmaalailu on ollut liikaa. Suomalaisen työn kehittäminen ja suomalaisten työntekijöiden etujen ajaminen onnistuisi paljon helpommin PS+SDP -kombinaatiolla kuin pääomasijoittajien ja markkinakeinottelijoiden tukipuolueen Kokoomuksen johdolla.
Nimimerkki Pressiboxi jo kiteyttikin mainiosti, mitä pitäisi tehdä ja mistä on kyse. Paluu konkretiaan abstraktien arvomaailmakysymysten sijasta olisi ensimmäinen askel.
Mitä Soinin vaalitulokseen tulee, niin se on odotettu. Jälkikäteen olisi pitänyt ehkä itsekin äänestää Väyrystä, jotta Väyrynen olisi noussut kakkoskierrokselle tarjoamaan aidon vaihtoehdon eikä kakkoskierroksesta olisi tullut merkityksetöntä läpijuoksua, mutta äänestin kuitenkin Soinia tukeakseni häntä ja varmistaakseni sen, että Soinin "surkea" vaalitulos kuitenkin päihittäisi selvästi Lipposen vaalituloksen, joka onkin SDP:n kautta aikojen surkein tulos presidentinvaaleissa koko Suomen historiassa.
SDP tämän ansaitsi - ei siksi, että muut saisivat ilkkumisen aihetta vaan siksi, että SDP saisi viimeisen mahdollisuuden herätä ja korjata kurssiaan. Jos näin ei käy, niin sitten demarilaiva on kuin Titanic: vaikka yläkannen eliitti kuinka juhlisi, niin edessä on silti jäävuoria.
Ja ne tyhjäpäät eduskunnassa? Toisin kuin sinä, joka tunnut puolustavan tappiin asti joka ainutta demariehdokasta (teki tämä mitä tahansa ja kannatti mitä tahansa), niin minulle Perussuomalaiset ei ole mikään pyhä kultti tai ikiaikainen traditiopuolue kuten se monelle ikidemarille tuntuu olevan. Olen täysin valmis myöntämään ettei esim. Oinonen ole minun makuuni. Mutta parempi tyhjäpää kuin täysin arkitodellisuudesta vieraantunut keppostelija kuten Jungner, joka jää eduskuntaan senkin jälkeen, kun hän puoluesihteerin hommista lähtee. Ellei Jungnerilla sitten tosiaan ole jo nyt kiikarissa eduskunnan ulkopuolista palkkiovirkaa tai muuta pestiä, josta on jo epävirallisesti sovittu.
Se täytyy demarien puolesta sanoa, että Urpilainen on sentään petrannut tekemisiään ja osaamistasoaan. Toki on syytäkin, alkuvaiheen vaaleanpunaiset unelmahötöt ja naistenlehdissä pin-up-kuvissa poseeraamiset eivät uskottavuutta luoneetkaan.