Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

SM-liigan pelikirjat 2009-2010

  • 41 967
  • 221

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Strömberg nimenomaan yrittää sohaista kiekkoa keskialueen puolelle, eikä yritä ottaa sitä haltuun, ei vain osu kiekkoon. Tässä tapauksessa tulee kaksikin virhettä peräkkäin, ensin Strömberg sohii kiekosta ohi ja sitten Seppänen sohii sen Laakkoselle parhaalle maalintekopaikalle. Pelikirjan piikkiin tuo tapaus ei mene. Kyllä se KalPakin kiekkoa heittää keskialueelle, mutta siitä samaa mieltä, että useamminkin voisi pelata riskittömämmin.

No, sitten katsomme eri klippiä.

Atte Pentikäinen olisi lyönyt kiekon tuossa tilanteessa ulos alueelta, koska se on hänen selkäytimessään "Purku ykkösellä!". Strömberg menee tilanteeseen kiekollisena pakkina, haluaa kiekon haltuunsa, pelikirjan mukaisesti ja tämä epäröinti maksaa yhden voiton välieräsarjassa.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Eilinen HPK - Kalpa peli ratkesi Kalpan pelikirjaan. Eli jatkoaikamaali tuli kiekonmenetyksen seurauksena, koska Kalpan pelikirjaan ei kuulu purut. Jos ohjeena olisi ollut purku epäselvässä tilanteessa, pakki (Strömbreg) olisi purkanut irtokiekon ykkösellä rystyllä ulos, mutta nyt ylikiekollinen pelitapa oli iskostunut selkärankaan ja hän yritti ottaa kiekon haltuunsa. Tässä karvaaja pääsi iskemään ja pelit ovat 2 - 2. Virran pitää varmasti päivittää pelikirjaansa näiden tilanteiden osalta.

Atte Pentikäinen olisi lyönyt kiekon tuossa tilanteessa ulos alueelta, koska se on hänen selkäytimessään "Purku ykkösellä!". Strömberg menee tilanteeseen kiekollisena pakkina, haluaa kiekon haltuunsa, pelikirjan mukaisesti ja tämä epäröinti maksaa yhden voiton välieräsarjassa.

Yhdistin kaksi viestiäsi yhdeksi.

Näkemättä tilannetta voisin sanoa, jotta tähän valtava höpöhöpö. Ei kannata Virran päivittää yhtikäs mitään. Kuten itse sanoit yksi ottelu välierissä sinne taikka tänne ei merkkaa yhtikäs mitään jos vaakakupin toiselle puolelle laittaa viime vuoden pronssin ja tämän vuoden välietilanteen, voitot 2-2. Ei KalPa pelaisi tuolla jos olisi roiskunut kiekkoa kuten eräät. Ässät, Ilves ja Atte Pentikäinen, missä pelaa?
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Yhdistin kaksi viestiäsi yhdeksi.

Näkemättä tilannetta voisin sanoa jotta tähän valtava höpöhöpö. Ei kannata Virran päivittää yhtikäs mitään. Kuten itse sanoit yksi ottelu välierissä sinne taikka tänne ei merkkaa yhtikäs mitään jos vaakakupin toiselle puolelle laittaa viime vuoden pronssin ja tämän vuoden välietilanteen, voitot 2-2. Ei KalPa pelaisi tuolla jos olisi roiskunut kiekkoa kuten eräät. Ässät, Ilves ja Atte Pentikäinen, missä pelaa?

Kuten voi odottaa, et ymmärtänyt ensimmäisen viestin sarkasmia ja vedät tähän mukaan Ässät??

Ei Virran pidä päivittää mitään, se oli sitä sarkasmia. Mutta Strömbergin toimintaan vaikuttaa Kalpan pelityyli, jota olen sanonut ylikiekolliseksi. Tämä aiheuttaa tämän tyyppisiä virheitä, joka johtaa näissä peleissä tappioihin.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Kuten voi odottaa, et ymmärtänyt ensimmäisen viestin sarkasmia ja vedät tähän mukaan Ässät??

Ei Virran pidä päivittää mitään, se oli sitä sarkasmia. Mutta Strömbergin toimintaan vaikuttaa Kalpan pelityyli, jota olen sanonut ylikiekolliseksi. Tämä aiheuttaa tämän tyyppisiä virheitä, joka johtaa näissä peleissä tappioihin.

En ymmärtänyt tällä kertaa en. Sarkasmisi oli niin totaalisesti piilotettu viestiisi. Ja tietysti olisin voinut vetää mukaan vaikka SaiPan, Jokerit, Lukon etc. joukkueen jonka pelikirjaan rännipurut kuuluu Ilveksen lisäksi. Jostain syystä Ässät vain tuli mieleen...

Mitä tulee tuohon "johtaa näissä peleissä tappioihin" on mielestäni kuitenkin hieman turhan jyrkästi sanottu. Tarkoitan, että pitäen kiinni ison kaukalon kotiedustaan HPK:ta vastaan on KalPa toinen finalisti. Finaaleissa tietysti ei ole kotietua jos JYP tulee vastaan, mutta uskon KalPan olevan erittäin vahvoilla jos pääsevät Tepsin lentokentälle pelaamaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllähän Kalpan "ylikiekollisesta" pelityylistä aiheutuu vastustajalle maaleja. Olen nähnyt tällä kaudella yli Kalpan peleistä ja mieleen tulee 5-10 tilannetta, jossa on joko alimpana miehenä annettu heikko syöttö jonka vastustaja katkaisee, jätetään kiekko takamiehelle jota ei ole olemassa tai nouseva pakki on ajanut sumppuun ja hukannut kiekon vastustajalle niin että näistä on seurannut maali. Nämä ovat maaleja, jotka aiheutuvat pelitavasta ja niitä ei riskittömästi pelaavalle vastustajalle tulisi. Vastaavasti päinvastoin on vaikea sanoa aukottomasti, että kuinka monta maalia joukkue on välttänyt "ylikiekollisella" pelitavallaan, mutta väittäisin, että suuruusluokka on 30-50. Kalpa ei juurikaan lyö pitkiä kiekkoja, jolloin vastustaja ei saa aloituksia omaan päähän, se ei saa niin paljoa jäähyjä kun on suuren osa ajasta kiekollisena ja vastustajan laukaus/hyökkäysmäärät jäävät erittäin pieniksi, kun kiekkoa ei anneta heille vapaaehtoisesti.

Kalpa päästi toiseksi vähiten maaleja koko liigassa (3 kappaletta enemmän kuin JYP), vaikka joukkueen puolustus on nimilistana samaa tasoa kuin Ilveksellä. Toki hyökkääjien työskentely näkyy myös omaan päähän, mutta jos tämä ei herätä lukijaa pelityylin merkitykseen, niin silloin keskustelua ei kannata jatkaa.
 

tiuke

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
No, sitten katsomme eri klippiä.

Atte Pentikäinen olisi lyönyt kiekon tuossa tilanteessa ulos alueelta, koska se on hänen selkäytimessään "Purku ykkösellä!". Strömberg menee tilanteeseen kiekollisena pakkina, haluaa kiekon haltuunsa, pelikirjan mukaisesti ja tämä epäröinti maksaa yhden voiton välieräsarjassa.

No ei Strömberg sitä rystyllä ulos pelannut, mutta ei kyllä ottanut haltuunkaan ja yrittänyt pelata alaspäin tms. Kääntyy kiekkoon koskematta niin, että kiekko on kämmenpuolella ja yrittää sohia sitä keskialueelle. Ei osu kiekkoon ja Vihko ehtii väliin. Yhtä hyvin se Pentikäinen olisi tuosta voinut sohia ohi kiekosta.

Se on selvä, että kyseisellä tyylillä virheitä tulee. Kun syöttää paljon, niin väkisin jossain välissä tulee virhe. Turhan paljon niitä vaan tulee. Huolellisempi pitäisi olla ja useammin pelata riskittömämmin.
 

Halmela

Jäsen
Suosikkijoukkue
maajoukkue
Ässät, Ilves ja Atte Pentikäinen, missä pelaa?
Tämä olisi varmaan kuulunut sekalaisten kysymysten ketjuun, mutta vastataan silti.
Ässät pelaa SM-liigaa Suomessa ja jos tarkoitit missä kaupungissa niin Porissa. Ilves pelaa myös samaa sarjaa, mutta heidän kaupunkinsa on Tampere. Molemmat joukkueet ovat tällä hetkellä niinsanotulla kesälomalla, ja palaavat Sm-liigan tosipeleihin jälleen syksyllä.
Atte Pentikäinen on puolustaja, joka on tällä kaudella pelannut Ilveksen tavoin Tampereella olevassa Tapparan joukkueessa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Se on selvä, että kyseisellä tyylillä virheitä tulee. Kun syöttää paljon, niin väkisin jossain välissä tulee virhe. Turhan paljon niitä vaan tulee. Huolellisempi pitäisi olla ja useammin pelata riskittömämmin.

No niinhän minä sanoin. Puhun kokoajan Strömbergin selkärangassa olevista ohjeista ja sen vaikutuksesta tällaiseen tilanteeseen.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Luulisi, että kiekottelevat joukkueet pitäisivät omia tilastoja siitä, että paljonko pelaajille tulee tavallaan turhia kiekonmenetyksiä ja kohdistuuko kiekonmenetykset tiettyihin pelaajiin. Jos taas pelaat sellaista kiekkoa, jossa tarkoitus on heittää kiekko vastustajan päätyyn ja sitten riistää se takaisin, sen jälkeen kääntäen kiekko äkkiä omalle pelaajalle vastustajan maalin eteen, niin sitten sellaisia "kiekonmenetys"-tilastoja on turha tietysti pitää, kun tarkoituskin on välillä luopua kiekon hallinnasta.

Ei kai sillä ole merkitystä pelitavan kannalta, että Strömberg menetti kerran kiekon, vaikka se olikin pelin ratkaisu, mutta jos hän menettää kiekkoja koko ajan, niin sitten on syytä huoleen hänen osaltaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Melkoista paukkua on TPS järjestämässä SM-liigassa. Nyt voi jo sanoa, että kiekkokontrolliin ja neljään hyökkäysrytmiin pelinsä perustaneet joukkueet ovat KalPaa lukuunottamatta yllättäneet SM-liigassa. Joukkueen pelaajamateriaalin ei tarvitse olla aivan parasta ja kalleinta, mikäli valmentajan pelikirja on ajan tasalla. Viimeistään nyt on arvioitava uudelleen valmentajien (pelikirjojen) ja pelaajien merkitystä otteluiden lopputuloksiin. On katsottava avoimesti ja rehellisesti, miksi Jokerit, HIFK, Kärpät ja Lukko ovat laulukuorossa ja miksi pienemmän pelaajabudjetin TPS, KalPa ja HPK taistelevat SM-liigan mestaruudesta. Eron on oltava valmennuksessa.

Katsoin eilen KalPa-HPK pelin. Nyt oli tv-lähetykseen saatu henkilö, joka ymmärtää pelin rakenteen päälle ja pystyi sitä myös kommentoimaan. Ville Nieminen (4SportPro) nousi kerta heitolla ohi muiden asiantuntijoiden. Kun esim. URHOtv:n Timo Peltomaa arvosteli edellisellä kierroksella pelaajan taaksepäin kiekottelua, mitä Peltomaan mielestä ei saa tehdä koskaan, kertoi Nieminen KalPa:n volttilähdöstä innoissaan. KalPan pelaaja nosti jalalla yksin kiekkoa yli oman siniviivan ja kaarsi takaisin kiekon kanssa ja palautti sen pakille. Nieminen havainnoi:" KalPa:n pelaaja otti volttilähdön ja haki joukkueelle alhaalta rintamahyökkäyksen. KalPa ottaa hirasta lähtöö ja ottaa nopeeta lähtöö rytmittäen näin peliään".

HPK:n kaksi maalia tehnyt ja pelin jatkoerässä ratkaissut Mikko Mäenpää antoi tunnustusta Jukka Rautakorvelle ottelun päätyttyä. Mäenpää sanoi tv-lähetyksessä, että on pelattava, miten Jukka on sanonut ja miten on sovittu. Rautakorpi päivitti joulutauolla pelikirjansa kiekollisen ja rohkean pelin suuntaan ja tulos on kiitettävää luokkaa. Rautakorpi ei ollutkaan vain itsepäinen omaa polkuaan kulkeva pohjalainen vaan muutoshaluinen ja -kykyinen päävalmentaja. Siinä on malli SM-liigan kellarikerrokseen juuttuneille pienten pelaajabudjettien (Ässät ja SaiPa) joukkueille ja niiden valmentajille.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Minut yllätti eilisessä JYP-TPS pelissä Dufvan kyvyttömyys luoda joukkueelleen se pelihurmio 1. erään, joka sillä yleensä pelien alussa on. JYP oli kuin KJ:N HIFK usein tällä kaudella, puolusti tiiviisti, mutta ilman sitä "itsemurha-asennetta", joka on vienyt joukkueen välieriin saakka. JYP oli lähinnä passiivinen, eikä taisteleva. TPS kiitti parilla yv-maalilla ja sai ottelussa etumatkan, joka piti loppuun saakka. RD oli eilen "KJ" JYPin valmentajana, eikä oma itsensä. Miksi JYP nyt hyytyi tärkeään 5. peliin, ei ole vain kiekottelevan pelitavan etevyyttä verrattuna JYP/HIFK-pelitapaan, vaan sitä, ettei JYP nyt eilen toteuttanut osaamistaan kuin korkeintaan keskinkertaisesti.
 

Fordél

Jäsen
Viimeistään nyt on arvioitava uudelleen valmentajien (pelikirjojen) ja pelaajien merkitystä otteluiden lopputuloksiin. On katsottava avoimesti ja rehellisesti, miksi Jokerit, HIFK, Kärpät ja Lukko ovat laulukuorossa ja miksi pienemmän pelaajabudjetin TPS, KalPa ja HPK taistelevat SM-liigan mestaruudesta. Eron on oltava valmennuksessa.

Ero on taatusti valmennuksessa ja sen kyvyssä saada joukkue yhtenäiseksi toteuttamaan valittua pelitapaa. Pudotuspelien tässä vaiheessa jäljellä ovat yleensä juuri tällaiset joukkueet. Pelitavan lisäksi valmentaja on onnistunut henkisellä puolella saamaan joukkueeseen oikeanlaisen kiimaan, pelirohkeuden ja joukkuehengen aikaan. Esimerkiksi HIFK tippui jatkosta mm. sen takia kun pelirohkeus petti eikä joukkue pelannut omalla vahvuuksillaan täyttä 60 minuuttia.

Näissä seuroissa on siis valittu oikea valmentaja, oikealle pelaajamateriaalille ja oikealle pelitavalla. Kun nämä asiat on tehty näin hyvin, on valmentajien lisäksi tunnustusta annettava myös taustajoukoille. Valmennuksen lisäksi eroja on muuallakin, sillä esimerkiksi Jokerien ja Kärppien taustajoukoissa ei isoista resursseista huolimatta ole tehty näitä asioita oikein.

Ja kaikkein tärkein ero on pelaajissa. Hehän tuota peliä pelaavat ja kun tausta-asiat on seurassa tehty hyvin, on näissä seuroissa nyt nälkäisimmät ja kuumimmat pelaajat kuten Filppula, Sweatt, Mäenpää, Lassila, Laakkonen, Kapanen, Hartikainen, Vatanen, Tuokkola jne.

HPK:n ja JYP:n pelaajabudjeteissa on muuten (ainakin kauden alussa) eroa vain 100 000 €, joten ihan hyvin myös jyväskyläläiset voidaan ottaa mukaan tähän "pienemmän pelaajabudjetin" listaan mukaan.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
HPK:n ja JYP:n pelaajabudjeteissa on muuten (ainakin kauden alussa) eroa vain 100 000 €, joten ihan hyvin myös jyväskyläläiset voidaan ottaa mukaan tähän "pienemmän pelaajabudjetin" listaan mukaan.

JYPillä oli varaa hankkia kauden aikana Kariya, Pihlström ja Makkonen, joten eiköhän jätetä ne kauden alussa ilmoitetut pelaajabudjetit omaan arvoonsa. Minusta ne ovat nykyään vähän markkinoinnin välineitä. Kun halutaan profiloitua pikkuseuraksi, niin ilmoitetaan joku sellainen rahamäärä, joka vastaa mielikuvaa pikkuseurasta ja päinvastoin. Aina pitäisi nähdä tilinpäätökset ja sieltä kohta henkilöstökulut ennen kuin voi määritellä kuinka paljon rahaa on käytetty pelaajiin ja taustajoukkoihin.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jos pelitapa on osa pelikirjaa niin miten sinä määrittelet tai ymmärrät sanan pelikirja?

Tämä pelikirja mistä väännetään on varsin abstrakti käsite ja senpä takia se varmaan niin paljon kränää saakin aikaan. Itse en laske pelikirjaan taustajoukkoja, yleisöä tai valmentajan henkilökohtaisia ominaisuuksia vaan pidän sitä nimenomaan peliin liittyvänä asiana.

Pelikirja koostuu siis joukkueen pelifilosofiasta, pelitavasta, taktiikoista ja kaikesta mikä liittyy suoraan pelaamiseen. Itse pidän valmentamista hyvin pitkälle opettamisena ja johtamisena ja pelikirja on apuväline jolla valmentaja saa joukkueen toteuttamaan haluamiaan asioita jäällä.

Siffa otti esiin Ville Niemisen ja täytyy sanoa, että Nieminen on ollut hyvin varjeltu salaisuus jo jonkun vuoden. Kaikesta aistii, että hänen intohimonsa jääkiekkoa kohtaan on palava ja lisäksi hän on oikeasti miettinyt lätkää vähän syvemminkin. Esimerkiksi tuo vertaus Tinke Peltomaan kommentteihin kertoo oikeastaan sen olennaisen eron. Ja osoittaa edelleen sen, etteivät pelaajat todellakaan vain kouhota jäällä "reagoimassa". Ihme on jos Niemistä ei nähdä koutsina jossain vaiheessa.

JYP-TPS-ottelussa vierailija pelasi maagisen avauserän. Itseluottamus kiekon kanssa oli kovaa luokkaa ja TPS teki kaksi upeaa maalia, tässä nähtiin mitä kiekkokontrolli on parhaimmillaan -> se ruokkii pelaajien itseluottamusta ja pelirohkeutta ja kun nämä kaksi ovat huipussaan syntyy kauniita asioita. Suikkanen heitti pallon pelaajille myös toisen erän jälkeen toteamalla, että omaa peliä pitää jatkaa eikä kiekkoa saa alkaa "roiskimaan". Tämähän nyt on jo legendaarinen lausahdus mutta voi kuinka totta se onkaan (muistaako joku Suomi-Ruotsi-matsin joka päättyi 5-6?). Ja kiekkokontrollin haaste tuli siinä samalla hienosti esiin, eli se ei kestä yhtään otteen herpaantumista.

JYP on nyt todella ison vuoren alla mutta toisaalta sillä on paikka näyttää onko siitä mestariksi. Jos se tämän häviää niin sitten se ei ole mestariluokkaa. TPS:llä on kotikaukalossaan kaikki eväät voittoon jos se vain malttaa pelata kärsivällisesti omaa peliään.

KalPan ja HPK:n pari on taas hurjan mielenkiintoinen toisesta syystä. Tässähän on videoitu taktiikkataulu kaikilla naaman edessä. Urheilulehti kirjoitti, että ottelupari on niin ääritaktinen, että jopa tunne uhkaa kuolla näistä peleistä. Molemmat pelaavat kiekkokontrollia, tosin KalPa edelleen harrastaa enemmän taaksepäin syöttämistä ja viivelähtöjä. Kerhon kiekkokontrolli näkyy esimerkiksi lähes salibandymaisissa tilanteissa joissa se odottaa oman maalin takana ja KalPa seisoo toisella puolen valmiina. KalPan kärki iskee ja Kerho ui alta pois. Jos HPK:lla olisi enemmän Tuulolan kaltaisia pakkeja niin KalPalle tulisi todellisia ongelmia. Nyt sen pelastaa se, että Tuukka Mäkelä tai Jani Honkanen eivät ole kovin taitavia pelin avaajia.

Täytyy tosin sanoa sekin, että KalPan ohjauspeli toimii parhaimillaan hienosti ja iskee kaksivaiheisesti pakottaen HPK:n huonoon syöttöön. Sentteri putoaa jopa siniselle asti välillä. Hämeenlinnassa edellisessä ottelussa KalPan ongelmat alkoivat kun HPK pääsi keskialueelle, joko omasta syötöstä tai jonkun pompun kautta. Kerho iskee salamana maalia kohti.

Siihen keskusteluun, että ratkaiseeko pelaaja vai pelikirja otteluita saatiin Kuopiossakin oivaa matskua. Laakkosen huikea veivi jossa Andersson pyöri karusellissa oli sitä pelaajien ratkaisukykyä ja Tamin sanoin "individual effort". Se, että pelissä saatiin 60 minuutin aikana Ahoselle yhdeksän ja Lassilalle 11 torjuntaa oli sitten pelikirjaa alusta loppuun. HPK vaikuttaa vahvalta koska se pelaa organisoidusti ja se pelaa tehokkaasti. KalPa ei edelleenkään minun silmiini näytä mestarilta mutta tokihan heilläkin on vielä aikaa muuttaa se asia.

Joka tapauksessa kuitenkin hurjan tasainen kevät on ollut.

PS. Tänään katselin mainittua Ville Niemistä Tapparan junnuturnauksessa missä hän oli tuomarina. Ihan pirun hienoa seurata kuinka Nieminen opettaa siinä samalla pikkujunnuille perusjuttuja, aloitusasentoja yms. Ja neuvoo välillä, että kiekkoa maalille tai lauo. Pikkusälleistä näki selvästi kuinka yritys kasvoi potenssiin kun tietty kaveri tuli tuomariksi :)
 

Fordél

Jäsen
Pelikirja koostuu siis joukkueen pelifilosofiasta, pelitavasta, taktiikoista ja kaikesta mikä liittyy suoraan pelaamiseen. Itse pidän valmentamista hyvin pitkälle opettamisena ja johtamisena ja pelikirja on apuväline jolla valmentaja saa joukkueen toteuttamaan haluamiaan asioita jäällä.

Itse olen saanut sen käsityksen, että pelikirja voi sisältää myös paljon laajemmankin kokonaisuuden eikä vain suoraan pelillisiä asioita. Tällaisen lausunnon Dufva antoi ainakin joskus kysyttäessä hänen näkemystä pelikirjasta.

No oli miten oli niin tässä vaiheessa kautta ei mielestäni pelitavalla otteluita voiteta. Tottakai se on siellä taustalla ja toimivan pelitavan myötä joukkueet ovat päässeet tähän pisteeseen. Ville Nieminen toi kuitenkin tänään studiossa hyvin esille juuri sen kuinka nyt ratkaisevat muut asiat. Joukkueet tuntevat hyvin toisensa ja pelitapansa eikä neljän parhaan joukossa ole enää heikolla pelitavalla varustettuja joukkeita. Nyt korostuu esimerkiksi henkinen kantti ja fyysinen jaksaminen. TPS-JYP sarjassa näkyi kuinka muutama yksittäinen asia ratkaisi sarjan kuten JYP:n rankka Kärppä-sarja, jonka myötä se piiputti ratkaisuhetkillä TPS:ä vastaan, jonka liike oli ylivoimaista. Toisaalta Tuokkola petti hieman maalilla ja se oli yksi ratkaiseva tekijä.

Hieman provosoiden voisikin sanoa, että pelitavalla voitetaan runkosarjoja, mutta esimerkiksi henkisellä kantilla mestaruuksia.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Itse olen saanut sen käsityksen, että pelikirja voi sisältää myös paljon laajemmankin kokonaisuuden eikä vain suoraan pelillisiä asioita. Tällaisen lausunnon Dufva antoi ainakin joskus kysyttäessä hänen näkemystä pelikirjasta.

Kuten sanoin: se on abstrakti käsite. Minulta kysyttiin, että miten minä sen määrittelen ja vastasin siihen. Sinä näet asian noin, Risto Dufva näkee sen todella laajana kokonaisuutena johon kuuluu myös yleisö.

Pelkällä pelitavallahan ei voiteta ikinä yhtään ottelua. Ottelut voitetaan maaleilla. Eikä tästä kai ikinä mitään epäselvyyttä ole ollutkaan. Mutta nämäkin playoffit ovat osoittaneet kuinka tärkeä pelitapa kuitenkin on. Eikä se rajoitu pelkästään joihinkin taktisiin asioihin vaan hyvä ja toimiva pelitapa on myös henkisellä puolella korvaamaton apu. Se tuo turvaa ja antaa itseluottamusta jokaiselle pelaajalle, he tietävät, että heidän pelitapansa toimii ja sillä he voivat voittaa ja sen myötä voivat lähteä täydellä raivolla pelaamaan.

Pelitapa auttaa myös kentällä tulevissa ongelmatilanteissa joissa päätös ei tule pelaajalta heti. Jos se pelitapa on selkärangassa niin pelaaja todennäköisesti valitsee turvallisimman vaihtoehdon, joka on pelitavan mukainen. Eli vaikkapa tilanne jossa on mahdollisuus lähteä haastamaan pakkia tai laittaa pelitavan mukaisesti kiekko päätyyn. Jos pelaaja ei ole varma siitä onnistuuko haasto, hän voi heittää kiekon päätyyn ja se on ihan yhtä hyvä ratkaisu. Tai tilanne jossa hän ei löydä syöttöpaikkaa, niin jos pelitapa on se, että ota silloin taaksepäin niin taas ratkaisu on oikea.

Hieman provosoiden voisi sanoa, että henkisellä kantilla ei voiteta yhtään mitään jos pelilliset asiat eivät ole tip-top-kunnossa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ottamatta kantaan suuntaan tai toiseen, eikös Jukka Jalonen ole sanonut aikalailla tasan päinvastaisen kommentin.

Jukka Jalonen on tähdentänyt joukkueen pelitavan merkitystä pelaajien motivoimisessa ja itseluottamuksen kasvattamisessa. Opeteltu pelitapa antaa pelaajille turvan pelata paitsi nopeasti, myös luovasti.

Finaaliin menivät kiekkokontrollijoukkueet TPS ja HPK. Pelitavallinen vallankumous on SM-liigassa tosiasia, kun nopean ja puolinopean pystysuunnan joukkueet JYP, Lukko, Kärpät (Haapakosken Kärpät), HIFK, Jokerit ja Blues eivät pelaa mitaleista. Valmentajien luomien pelitapojen merkitys nousi välierissä ja finaaliotteluissa se korostuu vielä enemmän. Kai Suikkanen on jatkanut jo Hokin ajoilta tutun kiekollisen pelitavan valmentamista hyvällä menestyksellä TPS:ssä. Hokista tutut Marko Virtala, Antti Erkinjuntti ja Jarkko Hattunen ovat nousseet myös TPS:ssä tärkeisiin rooleihin. Virtala ei sopinut Lukon ja Uraman nopeaan pystysuunnan peliin, mutta Suikkasen pelitapa ja lupa pelata kiekollista, rohkeaa hyökkäyspeliä, on nostanut Virtalan nyt korkean profiilin SM-liigapelaajaksi. Ilari Filppula ei sopinut RD:n JYP:n nopeaan pelitapaan, mutta Suikkaselle Filppula on kultakimpale.

Kiekkokontrollipelin vuosien pitkäjänteisen ja jopa itsepintaisen työn jälkeen Suomessa parrasvaloihin ja menestykseen nostanut KalPa kohtasi parempansa. HPK:n oli pakko tehdä jotain huonosti menneen syyskauden jälkeen. Rautakorpi luopui kiekon roiskimisesta ja alkoi valmentaa viivelähtöjä kiekkokontrollin parantamiseksi joulutauolla. Tästä teosta Rautakorpi ansaitsee ison kunnian. Harvoin valmentajat muuttavat pelisysteeminsa kesken kauden niin perusteellisesti, kuin mitä Rautakorpi teki. Rautakorpi haistoi modernin kiekkoilun mahdollisuudet kääntää HPK:n kelkka ja onnistui siinä 100%:sti. Rautakorpi antoi samalla signaalin siitä, että suomalainen juniorijääkiekko tulee olemaan hyvässä ohjauksessa, kun hän siirtyy tämän kauden jälkeen juniorikiekkoilun vetäjäksi Erkka Westerlundin jälkeen Jääkiekkoliittoon.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Jukka Jalonen on tähdentänyt joukkueen pelitavan merkitystä pelaajien motivoimisessa ja itseluottamuksen kasvattamisessa. Opeteltu pelitapa antaa pelaajille turvan pelata paitsi nopeasti, myös luovasti.

Finaaliin menivät kiekkokontrollijoukkueet TPS ja HPK. Pelitavallinen vallankumous on SM-liigassa tosiasia, kun nopean ja puolinopean pystysuunnan joukkueet JYP, Lukko, Kärpät (Haapakosken Kärpät), HIFK, Jokerit ja Blues eivät pelaa mitaleista. Valmentajien luomien pelitapojen merkitys nousi välierissä ja finaaliotteluissa se korostuu vielä enemmän. Kai Suikkanen on jatkanut jo Hokin ajoilta tutun kiekollisen pelitavan valmentamista hyvällä menestyksellä TPS:ssä. Hokista tutut Marko Virtala, Antti Erkinjuntti ja Jarkko Hattunen ovat nousseet myös TPS:ssä tärkeisiin rooleihin. Virtala ei sopinut Lukon ja Uraman nopeaan pystysuunnan peliin, mutta Suikkasen pelitapa ja lupa pelata kiekollista, rohkeaa hyökkäyspeliä, on nostanut Virtalan nyt korkean profiilin SM-liigapelaajaksi. Ilari Filppula ei sopinut RD:n JYP:n nopeaan pelitapaan, mutta Suikkaselle Filppula on kultakimpale.

Kiekkokontrollipelin vuosien pitkäjänteisen ja jopa itsepintaisen työn jälkeen Suomessa parrasvaloihin ja menestykseen nostanut KalPa kohtasi parempansa. HPK:n oli pakko tehdä jotain huonosti menneen syyskauden jälkeen. Rautakorpi luopui kiekon roiskimisesta ja alkoi valmentaa viivelähtöjä kiekkokontrollin parantamiseksi joulutauolla. Tästä teosta Rautakorpi ansaitsee ison kunnian. Harvoin valmentajat muuttavat pelisysteeminsa kesken kauden niin perusteellisesti, kuin mitä Rautakorpi teki. Rautakorpi haistoi modernin kiekkoilun mahdollisuudet kääntää HPK:n kelkka ja onnistui siinä 100%:sti. Rautakorpi antoi samalla signaalin siitä, että suomalainen juniorijääkiekko tulee olemaan hyvässä ohjauksessa, kun hän siirtyy tämän kauden jälkeen juniorikiekkoilun vetäjäksi Erkka Westerlundin jälkeen Jääkiekkoliittoon.
No nyt kerrankin, sellaista puolueetonta kannanottoa, jota juurikin tämä keskustelu kaipaa, ei voi kuin alleviivata!!

Nyt sitten se vähemmän puolueeton osuus, TukkaJukka varasti Kalpalta pelityylin, sovitti siihen sen "KahvaKorpimaisen" lätkän identiteetin, ja lopputuloksena oli, että koko Liigan "hienointa" ja kiekkovarminta peliä pelannut KalPa joutui ronsseille, samalla, kun tämä surullisenkuuluisa "KahvaKorpi, paskalätkä, antijääkiekko" on finaaleissa.

Ei vaan ihan oikeesti, jos on kattonut yhtäkään peliä HPK-HIFK sarjasta tai KalPa-HPK sarjasta, niin on se nyt kumma jos väittää tota kahvakiekoks. Kyllähän HPK ja varsinkin TukkaJukka jalosti sellasen kombon tuosta viimekauden JYP:stä, että viimekauden KalPasta, että alta pois. HPK pelaa kuten JYP viimevuonna omissa ja kuten KalPa, viivelähdöissä ja kiekkokontrollissa, ja kaiken tän kaveri teki välillä Joulukuu-Tammikuu, on se uskomaton jäbä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jukka Jalonen on tähdentänyt joukkueen pelitavan merkitystä pelaajien motivoimisessa ja itseluottamuksen kasvattamisessa. Opeteltu pelitapa antaa pelaajille turvan pelata paitsi nopeasti, myös luovasti.

Finaaliin menivät kiekkokontrollijoukkueet TPS ja HPK. Pelitavallinen vallankumous on SM-liigassa tosiasia, kun nopean ja puolinopean pystysuunnan joukkueet JYP, Lukko, Kärpät (Haapakosken Kärpät), HIFK, Jokerit ja Blues eivät pelaa mitaleista. Valmentajien luomien pelitapojen merkitys nousi välierissä ja finaaliotteluissa se korostuu vielä enemmän...

Onko HPK todella todellinen kiekkokontrollijoukkue? Minusta HPK perustaa pelinsä edelleen puolustamiseen ja pelin jäädyttämiseen. Katselin eilisestä pelistä kolmannen erän ja siinä HPK käytännössä keskittyi keskialueen ja maalinedustan tukkimiseen, kontroloituihin hyökkäyksiin lähdettiin erittäin harvoin. Näin joukkueelta sarjassa neljä erää eli eilisen kolmannen erän ja toisen välieräpelin ja niiden perusteella en kyllä sanoisi HPK:ta kiekkokontrollijoukkueeksi.

Kalpa ylikiekollinen pelisysteemi, se jääkiekonevoluutio ei voittanut vieläkään, päinvastoin. Sarjassa tuli kaksi suurta virhettä (Strömbergin kiekon menetys ja eilinen ensimmäisen erän lopun sähellys) peliajatuksen takia eli Kalpa käytännössä hävisi sarjan pelisysteeminsä takia.

Jos kiistää TPS:n pelistä henkisen puolen merkityksen, valehtelee. Sanokoon Sihvonen mitä tahansa, TPS voitti JYP sarjan nimenomaan hurmoksen takia. Tämä tietysti edellyttää sitä, että pelaajat ovat hyviä, hyvin harjoitettuja, hyvin johdettuja ja pelisysteemi on kunnossa, mutta voittoon tarvittavan eron tekee hurmos, joka nostaa pelaajien itseluottamuksen asteen ylöspäin.

Yksilö saa itseluottamusta siitä, että on harjoitellut hyvin, tietää olevansa hyvässä kunnossa. Lisää itseluottamusta tulee toimivasta pelisysteemistä ja pelijohdosta, mutta se viimeinen ja ratkaiseva buusti tulee onnistumisista kentällä. Mielestäni Erkinjuntin läpiajo yritys on hyvä esimerkki tästä, vaikka joku väittää ettei sillä ollut siinä vaiheessa merkitystä. Koittaa itse heittää tuollainen kikka 11000 katsojan edessä, ilman että kompastutte tai muuten munaatte itsenne. Karrikoiden sanoen, TPS voitti hurmoksella, ei pelikirjalla.

En vähättele pelikirjan merkitystä, mutta kun Sihvonen avaa suunsa ja kertoo pelikirjan ainoaksi totuudeksi, tulee nyppyjä, koska hän väheksyy jääkiekkoa pelinä silloin. Tämän kevään TPS näyttää, että jääkiekko on liian hieno peli, annettavaksi Sihvosen tyylisten "analyytikkojen" omaisuudeksi.
 

axe

Jäsen
Finaalivalmentaja Jukka Rautakorpi:

"Joukkuetta on arvosteltu paljon kauden aikana. Ehkä siitäkin on saatu voimaa, kun kaiken maailman pelikirjamiehiä on pyörinyt ympärillä. Joskus tuntuu, että pelikirja on ainoa asia, mistä tässä kaupungissa puhutaan."
 

Fordél

Jäsen
Finaalivalmentaja Jukka Rautakorpi:

"Joukkuetta on arvosteltu paljon kauden aikana. Ehkä siitäkin on saatu voimaa, kun kaiken maailman pelikirjamiehiä on pyörinyt ympärillä. Joskus tuntuu, että pelikirja on ainoa asia, mistä tässä kaupungissa puhutaan."

Heh erittäin hyvä lausunto Rautakorvelta. Kritiikki ei varmastikaan kohdistu siihen, etteikö näillä pelitavallaisilla asioilla ole merkitystä vaan siihen, että analyysi tunnutaan tekevän lähes kokonaan pelitavan mukaan eikä nähdä sitä kokonaisuutta ja kehitysmahdollisuutta, joka joukkueella on kauden aikana. Pelaaminen kehittyy koko kauden ajan ja tämän kauden finalistit ovat mainioita esimerkkejä siitä.

Kuten sanoin: se on abstrakti käsite. Minulta kysyttiin, että miten minä sen määrittelen ja vastasin siihen. Sinä näet asian noin, Risto Dufva näkee sen todella laajana kokonaisuutena johon kuuluu myös yleisö.

Se on tosiaan abstraktikäsite ja siksi ihmettelen miksi koko pelikirja-käsitettä pitää käyttää. Kun puhutaan pelitavasta, tietävät kaikki mistä puhutaan. Kun puhutaan pelikirjasta, vain jokainen valmentaja itse tietää mistä puhutaan. Niin ja tottakai Sihvonen tietää aina mistä puhutaan...

Pelkällä pelitavallahan ei voiteta ikinä yhtään ottelua. Ottelut voitetaan maaleilla. Eikä tästä kai ikinä mitään epäselvyyttä ole ollutkaan. Mutta nämäkin playoffit ovat osoittaneet kuinka tärkeä pelitapa kuitenkin on. Eikä se rajoitu pelkästään joihinkin taktisiin asioihin vaan hyvä ja toimiva pelitapa on myös henkisellä puolella korvaamaton apu. Se tuo turvaa ja antaa itseluottamusta jokaiselle pelaajalle, he tietävät, että heidän pelitapansa toimii ja sillä he voivat voittaa ja sen myötä voivat lähteä täydellä raivolla pelaamaan.

Pelitapa auttaa myös kentällä tulevissa ongelmatilanteissa joissa päätös ei tule pelaajalta heti. Jos se pelitapa on selkärangassa niin pelaaja todennäköisesti valitsee turvallisimman vaihtoehdon, joka on pelitavan mukainen. Eli vaikkapa tilanne jossa on mahdollisuus lähteä haastamaan pakkia tai laittaa pelitavan mukaisesti kiekko päätyyn. Jos pelaaja ei ole varma siitä onnistuuko haasto, hän voi heittää kiekon päätyyn ja se on ihan yhtä hyvä ratkaisu. Tai tilanne jossa hän ei löydä syöttöpaikkaa, niin jos pelitapa on se, että ota silloin taaksepäin niin taas ratkaisu on oikea.

Hieman provosoiden voisi sanoa, että henkisellä kantilla ei voiteta yhtään mitään jos pelilliset asiat eivät ole tip-top-kunnossa.

Olen kanssasi samaa mieltä. Kaiken kaikkiaan hyvä kirjoitus. Tosiaan kuten sanoin, pitää pelitavan olla kunnossa ja se on siellä pohjalla koko ajan. Kuitenkin tässä vaiheessa kautta korostuvat muut asiat kuten henkinen ja fyysinen jaksaminen. Esimerkiksi eilen petti viime kauden mestarin fyysinen jaksamienen (sanoin Pihlström haastattelussa mitä tahansa) ja myös henkinen kantti petti muutamalla (esim. Tuokkola).
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Onko HPK todella todellinen kiekkokontrollijoukkue? Minusta HPK perustaa pelinsä edelleen puolustamiseen ja pelin jäädyttämiseen. Katselin eilisestä pelistä kolmannen erän ja siinä HPK käytännössä keskittyi keskialueen ja maalinedustan tukkimiseen, kontroloituihin hyökkäyksiin lähdettiin erittäin harvoin. Näin joukkueelta sarjassa neljä erää eli eilisen kolmannen erän ja toisen välieräpelin ja niiden perusteella en kyllä sanoisi HPK:ta kiekkokontrollijoukkueeksi.

Teet johtopäätöksesi eilisestä pelistä katsottuasi vain kolmannen erän. Kiekkokontrolli lähtee pelin rytmityksestä. HPK pelaa neljää rytmiä: nopeaa, puolinopeaa, viive- ja kiekotteluhyökkäyksiinlähtöä. Eilen HPK pelasi koko pudotuspelisarjassa eniten viive- ja kiekottelulähtöjä pelin ensimmäisessä erässä. Ensimmäinen erä oli kiekkokontrollipeliä molemmilta joukkueilta. HPK lähti viiveellä 6 ja kiekottelemalla kolme kertaa, KalPa lähti kiekotellen 9 kertaa ja viiveellä viisi kertaa. Noin suuriin hitaiden lähtöjen määriin en ole törmännyt molempien joukkueiden osalta tällä kaudella vielä kertaakaan yhdenkään ottelun osalta. Kolmanteen erään lähdettäessä HPK johti 4-3 ja Rautakorpi oli muuttanut joukkueen pelitavan erilaiseksi. HPK puolusti keskialuetta ja maalin edustaa tarkasti ja lähti hyökkäyksiin nopeasti ja puolinopeasti. Katsomassasi 3. erässä HPK lähti viiveellä enää kaksi kertaa, mutta KalPan lukemat olivat 10 kiekottelu- ja 6 viivelähtöä. Rautakorpi teki viisaan pelitaparatkaisun ja Virta jatkoi takaa-ajoa KalPalle tyypillisellä kiekkokontrollipelillä.

Kalpa ylikiekollinen pelisysteemi, se jääkiekonevoluutio ei voittanut vieläkään, päinvastoin. Sarjassa tuli kaksi suurta virhettä (Strömbergin kiekon menetys ja eilinen ensimmäisen erän lopun sähellys) peliajatuksen takia eli Kalpa käytännössä hävisi sarjan pelisysteeminsä takia.

KalPa on noussut SM-liigan mitaleista taistelevaksi joukkueeksi. Viime kaudella se oli runkosarjassa jo kuudes ja voitti pronssiottelun Bluesia vastaan. Tällä kaudella Kalpa oli runkosarjassa toinen ja pelaa jälleen pronssimitalista, tällä kertaa JYP:iä vastaan. Pekka Virran kehittämän pelisysteemin avulla KalPa on noussut SM-liigan kärkikastiin samalla, kun sinun kannattamasi joukkue on asemoitunut pysyvästi SM-liigan kellariosastoon. Kuka olisi uskonut vielä neljä vuotta sitten, että KalPa tekisi nähdyn kaltaisen nousun SM-liigan kärkeen? Niinkuin Pekka Virta sanoi eilisen katkeran tappion jälkeen, että kaikki on osattava laittaa oikeaan perspektiiviin ja nähtävä KalPan nousu (pelitavan avulla) suomalaiseksi menestyväksi jääkiekkojoukkueeksi.

Jos kiistää TPS:n pelistä henkisen puolen merkityksen, valehtelee. Sanokoon Sihvonen mitä tahansa, TPS voitti JYP sarjan nimenomaan hurmoksen takia. Tämä tietysti edellyttää sitä, että pelaajat ovat hyviä, hyvin harjoitettuja, hyvin johdettuja ja pelisysteemi on kunnossa, mutta voittoon tarvittavan eron tekee hurmos, joka nostaa pelaajien itseluottamuksen asteen ylöspäin.

Siinä sen itse kirjoitat. Suikkasen valmennustyyli ja rohkea kiekollinen pelitapa motivoivat jokaista pelaajaa suuren itseluottamuksen avulla tuohon hurmokseen. Ei se hurmos tule koskaan tyhjästä vaan joukkueen ilmapiiristä, joka tukeutuu joukkueen käyttämään pelikirjaan. Koko kausi harjoitellaan pelikirjan mukaisia harjoituksia ja keväällä joillain joukkueilla harjoituksen tulokset näkyvät menestyksenä, mikä ruokkii lisää pelaajien itseluottamusta. Mitä muuten se Sihvonen on sanonut näistä asioista, kun vedät hänet täällä jatkuvasti esiin?
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
HS 20.4.2010, sivu B8 Jukka Rautakorpi: "Välillä on tuntunut, ettei tukijoita löydy ollenkaan. Hyvin läheltäkin on piikitelty." Täytyy miettiä ketä kiekkoguruja siellä on esim. junnuja valmentamassa tai muuten... : )

Minustakin HPK:n pelitapa on nimenomaan synteesi kiekottelusta ja tiiviistä puolustuspelistä eli tukka-Jukka on vienyt pelin evoluutiota pykälän eteenpäin. KalPa sortui selkeään ylikiekotteluun tämän Rautakorven lievästi uuden pelitapa-version edessä, vaikka pelaajat ne virheet ja onnistumiset kaukalossa tekivät. Dufvan JYP taas näytti, että se pelitapa, jolla voitettiin mestaruus keväät 2007-09 (Jalosen Kärpät ja Dufvan JYP) on matkalla dinosaurusten hautausmaalle, jos sitä ei vähän muokata hyökkäyspelin osalta kiekottelun suuntaan. HIFK:n pelitapaan täytyy vielä palauttaa voimakas taklauspeli ja uusia hyökkäyspeli fiksummaksi kuin pari viimeistä kautta. Se taklauspeli on meidän juttu, mutta pakollinen muutos. TPS sai kiekotteluun yhdistettyä JYPIn kevään 2009 pelihurmion, mahdoton voitettava, jos oma energia samalla on vähän matalalla, kuten JYPillä pari viimeistä peliä välierissä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...KalPa on noussut SM-liigan mitaleista taistelevaksi joukkueeksi. Viime kaudella se oli runkosarjassa jo kuudes ja voitti pronssiottelun Bluesia vastaan. Tällä kaudella Kalpa oli runkosarjassa toinen ja pelaa jälleen pronssimitalista, tällä kertaa JYP:iä vastaan. Pekka Virran kehittämän pelisysteemin avulla KalPa on noussut SM-liigan kärkikastiin samalla, kun sinun kannattamasi joukkue on asemoitunut pysyvästi SM-liigan kellariosastoon...

Kapanen, Sahlsted, Strömberg, Ahonen, Kiiskinen, Hartikainen, Andersson, Kerman...

Itseäni nyppii se, että Pekka Virta ja hänen jumalallinen pelikirjansa nollaa edellä mainitut pelaajat. Jos Ässien joukkueessa olisi nämä pelaajat, se olisi ollut Rautakallion valmennuksessa runkosarjassa kuuden joukossa. On käsittämätöntä, miten pelaajilta halutaan viedä kunnia pelistä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös