SM-liigan pelikirjat 2009-2010

  • 41 886
  • 221

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Avaisitko hieman kommenttiasi?
No sitä vain, että kyllä se Petteri edelleen valmentaa (ja vieläpä menestyksekkäästi).

Toki tuo on muutenkin ehkä väsynein kommentti ikinä tuo "ei saa kritisoida jos ei itse ole tehnyt parempaa". Olisi tämäkin palsta aika hiljainen jos tuota linjaa noudatettaisiin.
 

Toni85

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoolainen jääkiekko oikeissa käsissä
No sitä vain, että kyllä se Petteri edelleen valmentaa (ja vieläpä menestyksekkäästi).

Toki tuo on muutenkin ehkä väsynein kommentti ikinä tuo "ei saa kritisoida jos ei itse ole tehnyt parempaa". Olisi tämäkin palsta aika hiljainen jos tuota linjaa noudatettaisiin.

Meinaatko kenties HPK:n B-junnujen valmentamista? Muuta tietoa hänen valmennustilanteesta en löytänyt ja tuota nyt ei ehkä voi kutsua kovin menestyksekkääksi valmentamiseksi. Jos Sihvosen jutuissa olisi selvä järki, luulisi hänen olevan edes jonkun SM-liigajoukkueen valmennuksessa mukana.

Enkä ole missään sanonut, etteikö hän saisi kritisoida nykykiekon tilaa tms. Tällaisten uusien termien ja valtakuntaa värisyttävien suuntauksien keksiminen on vaan aika kova juttu kaverilta, joka omalla ammattivalmennusurallaan (sanotaan nyt sitten näin) ei saanut oikeastaan mitään aikaiseksi. Okei, nosti KooKoon Mestikseen mutta SM-liigan voittotilasto kertokoon hänen todelliset valmentajanlahjat.

Omalta osalta offtopic loppuu tähän, Sihvosesta on varmaan joku oma ketju olemassa, pitää jatkossa postata vuodatukset sinne. Kiitos ja aamen.
 

Ritola#24

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ainakin silloin, kun vastustajalla on peli hallussa niin toivoo että valmentajalla on muutakin lääkettä kuin huutaa "Nyt rupeamme pelaamaan perkele". Ensimmäisessä Jyväskylän kohtaamisessa Lukko oli jyrätä jypin pelin alussa. Jyp sai kuitenkin jotain järkeä peliinsä ja pääsi jatkoajalle asti. Joko Jyp tai Lukko muutti peliiän, sen huomasi katsomoon asti.
 

Makis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Lisäksi hankin Kouvolassa asuessani jalkapallosuhteitteni kautta Juha Malisen "punaisen kirjan", mikä oli MyPa:n silloisen kauden pelikirja, jonka avasin myös täällä pelikirjakeskustelussa.
Anteeksi off-topic, mutta olisiko tuota saatavissa vielä? Kiinnostaisi nimittäin aika tavalla.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Kyllä minäkin uskon, että "rytmeillä on merkitystä" voittamiseen ja sen tuottamalla kiekkokontrollilla verrattuna vastustajan kiekkokontrolliin, mutta ei sillä tavoin, että orjallisesti määritellään kuinka monta erilaista "rytmiä" erässä kannattaa pelata ihan numeroina/erä, vaan tärkeää on käyttää eri tapoja pitää vastustaja pois kiekosta juuri tuollaisena valmentaja vs valmentaja-vääntönä, jolla TPS voitti Lukon.

No pelaamisen kannalta se ei varmaan olekaan oleellista laskea, että tässä erässä on tehtävä vielä kolme viivelähtöä niin voitetaan. Mutta jos analyysimielessä miettii, niin kai silloin olisi hyvä tietää paljonko niitä tulee, varsinkin jos haluaa, että omassa pelissä käytetään viivelähtöjä.

Johannes kirjoitti:
Eikö TPS sitten voita tänään JYPin, koska Dufvan JYP pelaa niin simppeliä ja suoraviivaista lätkää. Luulisi, että Suikkasen tasoinen monen rytmin osaaja saisi joukkueensa helposti kiekottelemaan Dufvan JYPin nurin. Onko vastaväitteitä. : )

Tässä tuleekin juuri se lätkän hienous mielestäni esiin. Vaikka voidaan väitellä siitä mikä pelitapa on teoriassa paras niin totta kai myös pelaajat itse ovat merkittävässä roolissa. JYP on mielestäni hemmetin laadukas ryhmä ja pystyy toteuttamaan ihan loistavasti Dufvan lätkää. Se voi jopa vapaaehtoisesti luovuttaa kiekon hallinnan ja luottaa omaan puolustukseensa joka on erittäin vaikea murtaa.

JYPiä vastaan jos lähtee kiekkokontrollin kautta niin on oltava riittävän suoraviivainen hyökkäyspäässä. Viime kaudella KalPa ja Kärpät näennäisesti olivat niskan päällä mutta JYPin oman alueen peli oli ihan rautaista. Lisäksi ainakin KalPalla oli vaikeuksia kovan karvauspaineen kanssa. Siksi JYP onkin niin kova koska se ehkä parhaiten juuri pystyy omaa peliään pelaamaan ja joukkue on rakennettu siihen hienosti. Isoja ja ulottuvia puolustajia, jotka peittävät paljon laukauksia ja työteliäitä hyökkääjiä, lisäksi sitten Suomen parasta maalivahtipeliä jo ainakin toista vuotta putkeen (miinus Petri Vehanen).

On muistettava sekin, että jos TPS yrittäisi nyt pelata samalla tavalla kuin JYP niin lähtö tulisi ja lujaa. Siksi tämäkin pari on mielenkiintoinen koska vastakkain on kaksi eri koulukuntaa ja otteluparin sisällä taistellaan myös näiden kesken. Suikkanen on huippukoutsi mutta Dufvaa pidän edelleen parhaana valmentajana SM-Liigassa. Perusteluna on juuri tuo miten hyvin JYP pelaa omaa peliään.

"Kiekottelupelityylillä" on myös ongelmansa. Vaikka se auttaa siihen, että kiekko on enemmän oman joukkueen hallussa niin se on myös vaikeampi pelitapa. Se kysyy pelaajalta itseluottamusta, rohkeutta, kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea hyvää peliälyä. Jos joukkue pääsee "flow"-tilaan niin tällainen pelityyli voi olla murhaavan tehokas mutta kolikon toinen puoli on sitten se näprääminen. Se voi huonoimmillaan tarkoittaa jopa sitä, että laukauksia tulee todella vähän tai huonosta sektorista.

Esimerkiksi KalPan fanit osaavat tuoda hyvin esiin juuri tämän seikan kun KalPa pelaa heidän mielestään huonosti. Eli sanotaan, että meni kulmissa pyörimiseksi tms. asioita. Siitä syöttelystä tulee siis jo itsetarkoitus ja unohtuu, että tässähän pitäisi myös pelata vähän lätkääkin. Rytmitys on taas erittäin tärkeä asia jotta peli virtaa luonnollisesti ja pelaajille tulee hyvä olo pelata, eikä kentällä joudu "miettimään liikaa".

Periaatteessa JYP voisi kaatua samoilla aseilla kuin Lukko mutta se vaatisi sitten todella kovan vastustajan, joukkueen joka pelaisi JYPin ulos. En ole ihan vakuuttunut vieläkään siitä onko jäljellä enää sellaisia joukkueita, vaikka HPK vaikuttaakin hyvin mielenkiintoiselta joukkueelta.
 

Jyrla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves.
Esittelin sitten täällä JA:ssa muutaman suomalaisen jääkiekon huippuvalmentajan tekemän ja pelaajille jakaman pelikirjan aika tarkoin. Lisäksi hankin Kouvolassa asuessani jalkapallosuhteitteni kautta Juha Malisen "punaisen kirjan", mikä oli MyPa:n silloisen kauden pelikirja, jonka avasin myös täällä pelikirjakeskustelussa.

Muistatko missä puussa olet kyseiset pelikirjat esitellyt? Pikaisella haulla en onnistunut löytämään ja olisin erittäin kiinnostunut lukemaan ne läpi.

Kiitos jo etukäteen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...JYP on mielestäni poikkeuksellisen hyvä joukkue ja siksi pystyy menestymään tällä "vanhanaikaisella" pelillä. KalPa taas on modernia peliä pelaava joukkue mutta se ei ole vieläkään oppinut täydellisesti hallitsemaan omaa suuntaansa. JYPiin verrattuna esimerkiksi Lukko kapsahti juuri siihen, ettei sen peli ole juurikaan säädettävissä jos ongelmia tulee. Kävi juuri niin kuin vähän ounastelin syksyllä, eli vastustajat oppivat sen miten paineen alta tullaan pois ja Lukko olikin sormi suussa. TPS:n voitto oli taas täydellinen esimerkki siitä miten juuri eri rytmeillä hallitaan kiekollista peliä ja tässä tapauksessa vietiin Lukolta aseet pois...

Taktiikka on tärkeä osa peliä, mutta se ei ole jääkiekon tarvehierarkian perusjalkoja, vaikka Sihvonen näin väittää. Jääkiekkojoukkue tarvitsee kaksi asiaa ennen pelikirjaa, nimittäin hyvät pelaajat ja hyvän valmennuksen. Näiden kautta pystytään rakentamaan hyvä kokonaisuus, jolloin pystytään toteuttamaan valmentajan haluamaan taktiikkaa.

Jyp:llä on nämä kaksi asiaa hoidettu erittäin hyvin eli Dufva on loistava valmentaja, hän on koonnut itselleen hyvän joukkueen ja harjoituttanut sen hyvään kuntoon. Nyt joukkue toteuttaa hienosti pelikirjaa. Lukon tilanne oli taas hyvä esimerkki miten pelikirja murentui valmennuksen virheisiin eli Lukon fysiikka petti keväällä ja joukkueen kovaan liikkeeseen perustavan pelikirjan toteuttaminen tuli mahdottomaksi.

Onko Jyp:n peli vanhanaikaista ja Kalpan nykyaikaista? Onko Kalpan ylikiekollisella pelillä voitettu mitään? Mielestäni Kalpan pelityyli ei ole välttämättä jääkiekkoilun evoluutiota, koska jotta voidaan puhua evoluutiosta pitää jääkiekon kehittyä eli pelin pitää olla voittavampaa kuin vanha tyyli. Se, että pitää kiekkoa ja syöttelee hienoja syöttö kuvioita, ei ole jääkiekon ydin vaan voittaminen.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Onko Jyp:n peli vanhanaikaista ja Kalpan nykyaikaista? Onko Kalpan ylikiekollisella pelillä voitettu mitään? Mielestäni Kalpan pelityyli ei ole välttämättä jääkiekkoilun evoluutiota, koska jotta voidaan puhua evoluutiosta pitää jääkiekon kehittyä eli pelin pitää olla voittavampaa kuin vanha tyyli. Se, että pitää kiekkoa ja syöttelee hienoja syöttö kuvioita, ei ole jääkiekon ydin vaan voittaminen.

No siksi laitoin sen vanhanaikaisen lainausmerkkeihin. Kyse on siitä, että esimerkiksi Sihvonen pitää tätä modernina tyylinä ja esimerkiksi Suomi tykitti Torinossa kovia lukuja huippumaita vastaan juuri kiekkokontrollilla. Evoluutioasiassa olet mielestäni ihan oikeassa ja jääkiekossa on nimenomaan kyse voittamisesta.

Mutta kun äkkiä miettii aikaan ennen nollatoleranssia niin kiekkokontrollijoukkueita oli hyvin hyvin vähän. Itse lasken sen "evoluution" alkaneen sieltä vuoden 2003 paikkeilta kun SM-Liigassa oli Jalosen HPK ja muistaakseni MM-kisoissa jo silloin Venäjä yritti pelata samalla tavalla.

Vielä on tietenkin liian aikaista sanoa onko "kiekottelu" parempi tapa pelata mutta vääjäämättä SM-Liigassakin kallistutaan koko ajan enemmän sinne suuntaan. Tavallaan ajattelua on muutettu enemmän hyökkäyssuuntaan kun ennen puhuttiin vain ja ainoastaan puolustamisesta ja maalivahdeista.

NHL:ää en ole paljoa nähnyt mutta sen verta mitä olen, niin mielestäni sielläkin kiekkokontrolli on isossa roolissa. Enää se peli ei ole sitä pelkkää siniseltä päätyyn heittelyä vaan keskialue tullaan nopeilla syötöillä läpi. Sitten kun siihen yhdistetään se taito mikä niillä pelaajilla on, niin peli on komeaa katseltavaa.

Vaikka tästä on tullutkin vähän muoti-ilmiö, niin on totta, että mm. Kanada pärjää aina vaan vaikkei pelaakaan mielestäni ihan tällaista ns. modernia kiekkoa. Vähän sama koskee JYPiä joka on niin hyvä siinä mitä tekee, että pärjää hienosti vaikka pelaakin pystysuunnan lätkää.

Se miksi vielä vaikkapa KalPa on jäänyt ilman kultaa johtuu osittain myös siitä, ettei tuollaista pelitapaa hallitse kukaan vielä täydellisesti. Mielestäni siinä on niin paljon muuttujia verrattuna pystysuunnan peliin, että vie vielä aikaa ennenkuin se tehokkain tapa löytyy. Siitä Lukon pelistäkin voisi sanoa, että mehut on jo puristettu irti aikalailla kokonaan.

EDIT. Niin ja piti vielä kysyä, että miksi joukkue tarvitsee hyvää valmentajaa, eli mitä se sinun mielestäsi tuo joukkueeseen? Ja mikä tekee hyvän valmentajan, jollei taktinen osaaminen?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Se miksi vielä vaikkapa KalPa on jäänyt ilman kultaa johtuu osittain myös siitä, ettei tuollaista pelitapaa hallitse kukaan vielä täydellisesti. Mielestäni siinä on niin paljon muuttujia verrattuna pystysuunnan peliin, että vie vielä aikaa ennenkuin se tehokkain tapa löytyy. Siitä Lukon pelistäkin voisi sanoa, että mehut on jo puristettu irti aikalailla kokonaan.

EDIT. Niin ja piti vielä kysyä, että miksi joukkue tarvitsee hyvää valmentajaa, eli mitä se sinun mielestäsi tuo joukkueeseen? Ja mikä tekee hyvän valmentajan, jollei taktinen osaaminen?

Hyvä valmentaja on kokonaisuus, josta taktinen osaaminen on yksi osa-alue. Mielestäni hyvän valmentajan tärkeimmät ominaisuudet ovat johtajuus, jolla saa joukkueen pelaamaan aina kykyjensä ylärajoilla, "silmä pelaajille", jolla pystyy näkemään pelaajan ominaisuudet ja kyky harjoittaa joukkuetta oikein. Kaikkien näiden jälkeen tulee taktinen osaaminen. Käytän tässä edelleen Dufvaa esimerkkinä eli hän peluuttaa yksinkertaista tai vanhan aikaista taktiikkaa, mutta joukkue toteuttaa sitä loistavasti.

Kalpan kiekottelu menee mielestäni jo yli eli syötöillä ei saavuteta enää hyötyä vaan annetaan vastustajalle riistomahdollisuuksia. Täytyy muistaa, että jokainen syöttö sisältää myös epäonnistumisen riskin ja kun pelataan mestaruudesta, näitä virheitä ei tarvitse montaa tapahtua pelissä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Muistatko missä puussa olet kyseiset pelikirjat esitellyt? Pikaisella haulla en onnistunut löytämään ja olisin erittäin kiinnostunut lukemaan ne läpi.

Viimeksi olen esittänyt kaksi jääkiekon pelikirjaa SM-liigan osiossa. Johanneksen 20.01.2007 avaama pelikirjakeskustelu löytyy sivulta 4. Olen avannut kaksi fyysistä pelikirjaa siellä sivulla 2/6, viestit siffa #34 ja #50. Muitakin viestiketjuja on, missä olen fyysisiä pelikirjoja avannut, mutta en nyt löytänyt niitä.
 
Viimeksi muokattu:

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Eikö TPS sitten voita tänään JYPin, koska Dufvan JYP pelaa niin simppeliä ja suoraviivaista lätkää. Luulisi, että Suikkasen tasoinen monen rytmin osaaja saisi joukkueensa helposti kiekottelemaan Dufvan JYPin nurin. Onko vastaväitteitä. : )

No, menikö se näin, kun TPS voitti pelin 2-1. En ehtinyt itse katsomaan peliä...
 
No, menikö se näin, kun TPS voitti pelin 2-1. En ehtinyt itse katsomaan peliä...

En tiedä onko tämä oikea paikka kommentoida, mutta katsoi tänään kumpaa peliä tahansa, niin tarjolla oli melkoisen huonoa kiekkoa. Ne jo mainitut syöttöketjut ainakin loistivat poissaolollaan ja aikamoista "jääkendoa" nähtiin monessa tilanteessa, kuten pallopojat hassun hauskasti lajiamme joskus kuvaavat - vertaus Veikkausliigan futikseen on kuitenkin aika osuvakin vertaus.

JYPin hyökkäyspelikuvioista on pirun vaikea sanoa nyt mitään kun joukkueen keskustassa on niin iso kiekollisen taidon tyhjiö.

(Katselin pelejä noin 70/30 suhteella, painottaen TPS-JYP kohtaamista enemmän)
 

Jimisola

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Eilisen HPK-Kalpa -pelin tiimoilta haluaisin pienellä provolla höystettynä nyt kysyä teiltä, arvon analyytikot, että onko Kalpa mahdollisesti ottanut käyttöön ultramodernin ja epäortodoksisen pelikirjan käänteisellä rytmityksellä, jossa puolustajat (Jalasvaara - Strömberg) etenevät hyökkäyksen kärjessä ja tekevät ottelun voittomaalin? Mielestäni Kalpan kannattaisi suosia enemmän myös näitä nopeita rytmityksiä keskikaistalta, jossa Kapanen menee yksin läpi ja tekee maalin.

Jokaisella valmentajalla on varmasti oma pelikirjansa, eli visio siitä miten joukkueen tulisi pelata: karvataanko kahdella miehellä korkealta vai passaillaanko keskialueella, heitetäänkö punaisen jälkeen ristikulmaan vai pyritäänkö viemään kiekko kuljettamalla hyökkäyslueelle, pyrkiikö pakki avaamaan keskelle alas tulleelle sentterille vai laitaan, vai hakeeko joku kiekon esim. maalin takaa jne. Siinä on pelikirja. Tässä nyt ei jääkiekkoa joskus pelanneelle tai aktiivisesti seuraavalle ole mitään uutta ja ihmeellistä. Se, että jotkut keksivät näille ikivanhoille pelin tapahtumille hienoja termejä ja koittavat päteä näillä mullistavilla havainnoillaan eri medioissa on vain ärsyttävää. Sapettaa vain, kun esim. tulee pakki-pakki syöttö tai hyökkääjä pelaakin kiekon takaisin pakille, kun ei pääse vastustajan sumpun läpi (=viivelähtö, huoh...), niin tämän seurauksena jotkut sitten kusevat hunajaa valmentajan nerokkaalle pelikirjalle! Niin no ehkä vika on sitten itsessäni, kun näistä jutuista ärsyynnyn..

Jääkiekko on niin nopea peli, että on ihan huuhaata uskoa, että jokainen (tai edes suurin osa) siirto ja pelaajan ratkaisu on osa jotain valmentajan suurta neroutta ja pelikirjaa. Ei kentällä ole yksinkertaisesti aikaa miettiä tai toteuttaa jotain näpy-näpy -kiepautusta. Ylivoima on asia erikseen ja siellä on paljon sovittuja juttuja. Joskus joku rintamahyökkäys sattuu onnistumaan ja peli on hienon näköistä, kun kaikki ajoitukset menevät oikein. Tämäkin on enemmän pelaajien hyvyyttä kuin valmentajan neroutta.Toki valmentajan hommaan kuuluu paljon muutakin ja varmasti hyvä valmentaja saa joukkueen pelaamaan paremmin kuin huono.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Jääkiekko on niin nopea peli, että on ihan huuhaata uskoa, että jokainen (tai edes suurin osa) siirto ja pelaajan ratkaisu on osa jotain valmentajan suurta neroutta ja pelikirjaa.

Onko joku joskus väittänyt sellaista?

Toistot ja harjoittelu tosin vaikuttavat kyllä ihan vaistoihin asti, usko tai älä.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
No, kaksi tietäjää, jotka jaksavat jauhaa pelaajien talentin, ykkösmaalivahdin ja valmennuksen merkitystä julkisuudessa ihan prosenttitasolla, ovat hekin todella kaukana toisistaan. Tamin mukaan valmennuksen osuus on 15%, ykkösmaalivahdin 20% ja muun pelaajamateriaalin 65%. Sihvosella prosentit ovat olleet julkisuudessa 33-33-33 ja onnelle 1%. Eikö tämä jo kerro miten lapsenkengissä tämä keskustelu on eri osa-alueiden merkityksestä, kun kaksi oikeaa ammattilaista on näin kaukana toistensa mielipiteistä. Sihvosella valmennuksen ja ykkösmaalivahdin osuus on yhteensä 66%, kun Tamilla muun pelaajamateriaalin 65%. Periaatteessa nämä osaajat ovat siis täysin vastakkaisella kannalla siitä mikä ratkaisee lätkäpelissä ison osan siitä kuka voittaa.

Jos yhdistäisi Tamilta muun pelaajamateriaalin 65% ja Sihvoselta ykkösmaalivahdin 33%, niin valmennuksen osuudeksi voittamisessa jäisi 2%. Jos taas ottaisi Tamilta valmennuksen 15% ja Sihvoselta muun pelaajamateriaalin 33%, niin ykkösmaalivahdin merkitys olisi 52% eli yli puolet kokonaisuudesta.

En laittaisi Tamia ja Sihvosta rakentamaan joukkuetta yhdessä tai ainakaan miettimään asioita numeroiden läpi. Pelin teoretisointi numeroiksi on usein melko koomista, kuten tuo viivelähtöjen laskeminen/erä, joka muka pitää olla esim. 7 kpl, että menestytään.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Eilisen HPK-Kalpa -pelin tiimoilta haluaisin pienellä provolla höystettynä nyt kysyä teiltä, arvon analyytikot, että onko Kalpa mahdollisesti ottanut käyttöön ultramodernin ja epäortodoksisen pelikirjan käänteisellä rytmityksellä, jossa puolustajat (Jalasvaara - Strömberg) etenevät hyökkäyksen kärjessä ja tekevät ottelun voittomaalin? Mielestäni Kalpan kannattaisi suosia enemmän myös näitä nopeita rytmityksiä keskikaistalta, jossa Kapanen menee yksin läpi ja tekee maalin.

No osoitapa nyt se viesti jossa kielletään pelaajien merkitys. Itse paasaat koko ajan siitä kuinka pelaajat ratkovat ja sitten otat esimerkit tilanteissa jossa pelaaja on tehnyt oman päätöksen. En tajua.

Sinulla nyt on selkeästi tuollainen asenne, ettei valmentajien tekemisillä ole väliä. Itse olen eri mieltä. Ja taktisilla asioilla on ihan vissi merkitys tässä(kin) lajissa, sitäkään ei voi kiistää. Taktiikka (ja pelikirja) on läsnä ihan koko ajan. Ensin harjoitellaan kuvioita, sitten mennään peliin toteuttamaan niitä ja kun pelaajat penkillä keskustelevat pelistä niin sekin on taktiikkaa. Huomataan, että joku homma ei toimi niin puhutaan, että miten sen saisi toimimaan. Tämä on sitten koutsista kiinni, että paljonko antaa vapauksia pelaajille pelin aikana.

Kyllähän se on totta, että yhtään maalia ei tehdä taktiikkapöydällä, yksikään syöttö ei mene lavasta lapaan taktiikkapöydällä eikä yksikään veskari ota yhtäkään koppia taktiikkapöydällä. Mutta tästä ei ole ollut koskaan edes kyse. Pelaajat kuitenkin toteuttavat taktiikkaa aina jäällä ollessaan, lähtien aina harrastesarjojen löyhistä kehitelmistä sitten ammattilaisten tiukempiin raameihin.

Rintamahyökkäys on pelaajien hyvyyttä mutta myös valmentajan pitää osata se opettaa ja organisoida harjoituksissa. Tämä lähinnä siksi, että se saadaan toistumaan riittävän usein pelin aikana. Yhdellä rintamahyökkäyksellä ei ole mitään väliä jos toista samanlaista ei saada aikaiseksi.

Ja sitten se alaspäin pelaaminen. Kummasti vain vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, ettei Suomessa osata koko asiaa. Piti voittaa alueita ja pelata ylöspäin. Mikseivät ne pelaajat silloin tehneet tätä juttua? Eivät osanneet vai siksi, että joku oli käskenyt pelaamaan ylöspäin?

Jos ne termit vituttavat niin sillehän ei mahda mitään, mutta ei kai se sitä poista, että ihan hyödyllisistä asioista siinä puhutaan?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Rintamahyökkäys on pelaajien hyvyyttä mutta myös valmentajan pitää osata se opettaa ja organisoida harjoituksissa. Tämä lähinnä siksi, että se saadaan toistumaan riittävän usein pelin aikana. Yhdellä rintamahyökkäyksellä ei ole mitään väliä jos toista samanlaista ei saada aikaiseksi.

Ja sitten se alaspäin pelaaminen. Kummasti vain vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, ettei Suomessa osata koko asiaa. Piti voittaa alueita ja pelata ylöspäin. Mikseivät ne pelaajat silloin tehneet tätä juttua? Eivät osanneet vai siksi, että joku oli käskenyt pelaamaan ylöspäin?

"Jimisola"n olis kannattanut vain käydä Ilveksen peleissä tällä kaudella. Olisi nähnyt pelaajien peliä. Ehkä olisi huomannut mikä merkitys näillä ylläolevilla on. Tai näkihän sen sarjataulukosta. Yksioikoinen träppi ja pelkkä nopeakääntölähtö... ei pitkälle pötkitty. Rintamahyökkäyksiä koko kaudenaikana ihan sormin laskettava määrä.
 

Jimisola

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
No osoitapa nyt se viesti jossa kielletään pelaajien merkitys. Itse paasaat koko ajan siitä kuinka pelaajat ratkovat ja sitten otat esimerkit tilanteissa jossa pelaaja on tehnyt oman päätöksen. En tajua.

Ei kukaan ole kieltänyt pelaajien merkitystä totaalisesti, mutta henki jossain kirjoituksissa (ei pelkästään tässä ketjussa) on sellainen, että valmentajat pelasivat vastakkain ja toinen voitti - pelaajaat nyt sattuivat olemaan paikalla. Esimerkkini HPK-Kalpa -pelistä olivat nimen omaan siitä, että pelaajat ratkoivat pelin. Tämä ei tietenkään poista sitä, että varmasti siellä on pelikirjat ja taktiikat pohjalla, mutta niiden merkitys ei ole niin suuri kuin jotkut väittävät/uskovat.

Sinulla nyt on selkeästi tuollainen asenne, ettei valmentajien tekemisillä ole väliä. Itse olen eri mieltä. Ja taktisilla asioilla on ihan vissi merkitys tässä(kin) lajissa, sitäkään ei voi kiistää. Taktiikka (ja pelikirja) on läsnä ihan koko ajan. Ensin harjoitellaan kuvioita, sitten mennään peliin toteuttamaan niitä ja kun pelaajat penkillä keskustelevat pelistä niin sekin on taktiikkaa. Huomataan, että joku homma ei toimi niin puhutaan, että miten sen saisi toimimaan. Tämä on sitten koutsista kiinni, että paljonko antaa vapauksia pelaajille pelin aikana.

Totta joka sana (paitsi että valmentajan tekemisillä, siis valmennuksella kokonaisuutena, on myös minun mielestäni merkitystä, vaikka toisin väitit). Eri mieltä olemme siis vain siitä, kuinka suuri painoarvo ottelun lopputuloksen kannalta on tällä kuuluisalla pelikirjalla. Itse miellän asian niin, että pelikirja on osa valmennusta ja valmennus osa joukkuetta. Näin ollen pelkän pelikirjan merkitys lopputulokseen ei voi nousta kovinkaan suureksi, ainakaan ratkaisevan suureksi. Moni on varmasti eri mieltä, mutta tuskin tässä nyt mitään ihan absoluuttista totuutta on olemassakaan, niinkuin esim. Sihvosen ja Tammisen eri prosenteista voi havaita.


Ja sitten se alaspäin pelaaminen. Kummasti vain vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, ettei Suomessa osata koko asiaa. Piti voittaa alueita ja pelata ylöspäin. Mikseivät ne pelaajat silloin tehneet tätä juttua? Eivät osanneet vai siksi, että joku oli käskenyt pelaamaan ylöspäin?

Itse en suoraan sanottuna ole juuri kiinnittänyt huomiota alaspäin pelaamisen historiaan, mutta tuskin nyt kuitenkaan mistään kovin mullistavasta on kyse, kun asiaa oikein miettii. Varmasti 10 vuotta sitten oli enemmän tapana heittää kiekko päätyyn ja kaahata perään, ja valmentaja myös rohkaisi pelaajiaan näin toimimaan. Peli tietty aina vähän muuttuu aikojen saatossa, eihän enää esim. kannata virittää lämäriä keskialueelta, kun ei se kuitenkaan maaliin mene, toisin kun joskus 70-80 -luvulla.

Jos ne termit vituttavat niin sillehän ei mahda mitään, mutta ei kai se sitä poista, että ihan hyödyllisistä asioista siinä puhutaan?

Kyllä jokainen saa uskoa vaikka joulupukkiin tai laskea kaikki jääkiekko-ottelun viivelähdöt ja varaslähdöt, se ei ole minulta mitenkään pois. Mutta onhan yhtälailla pelikirjakeskustelua se, että kyseenalaistetaan tämän nyt viime vuosina jalustalle nostetun ja palvotun pelikirjan merkitys kokonaisuudelle. Keskustelu olkoon vapaa myös pelikirjakriittisille mielipiteille.
 

Makis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Nyt jotenkin tuntuu, että Jimi yhdistää valmennukseen sellaisia asioita, jotka toiset mieltävät pelikirjaan kuuluvaksi. Esimerkiksi, miten pelaajat tietävät, miten omalla alueella pitäisi puolustaa: onko se pelikirjajuttu vai valmennuksellinen juttu? Entä esimerkiksi keskialueen ylitys, missä se määritellään, miten pakit avaavat ja miten hyökkääjien on tarkoitus kiekkoa hakea?

Vai toimisivatko nämä melkein yhtä hyvin, vaikka näitä ei harjoiteltaisi ollenkaan?

Minusta pelikirja määrittelee sen, millaisia kuvioita harjoitellaan. Harjoitteluun ja valmentamiseen kuuluu muutakin kuin taktiikkaa, mutta nimenomaan taktiikan harjoittelu perustuu pelikirjaan. Siellä esimerkiksi harjoitellaan keskialueen ylitystä juuri niillä tavoilla, jotka valmentaja on pelikirjassaan määritellyt. Harjoittelematta ei niitä asioita pysty kaukalossa toteuttamaan. Pelikirjaan saattaa tietysti kuulua sellaisiakin tekijöitä, joita ei erikseen harjoitella (esim. että pyritään fyysiseen peliin).

Valmentamistaitoa on sitten aika pitkälle se, miten hyvin pelitaktiikka saadaan opetettua pelaajille.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Itse miellän asian niin, että pelikirja on osa valmennusta ja valmennus osa joukkuetta.

Olen sataprosenttisesti samaa mieltä.

Tämä ei tietenkään poista sitä, että varmasti siellä on pelikirjat ja taktiikat pohjalla, mutta niiden merkitys ei ole niin suuri kuin jotkut väittävät/uskovat.

Koitan antaa esimerkin siitä miten itse koen pelikirjan (ja taktiikan) merkityksen. Sanotaan, joukkueella on ottelu lauantaina ja edeltävän viikon se on harjoitellut viivelähtöjä. Lauantain matsissa vastaan on tulossa joukkue jossa pelaa A.Ovechkin-niminen huikea yksilö. Ovechkinin merkitys joukkueelleen on valtava ja pelisuunnitelmaan merkitään isolla, että kaveri pitää saada eliminoitua. Tiedetään myös se, että hän elää kiekosta ja haluaa sitä paljon.

Valmentaja katsoo omaa joukkuettaan ja toteaa, että vastaavaa yksilöä ei omasta joukkueesta löydy mutta "Reiska" on hyvä luistelija ja hänet uhrataan päällystakiksi. Viivelähtöjä koutsi ei vielä uskalla ottaa käyttöön, koska ei ole ihan varma osaako joukkue ne riittävän hyvin.

Avauserässä Ovechkin vie Reiskaa ja hänen ketjuaan kuin pässiä narussa. Reiskan ketju sai ohjeet puolustaa tarkasti ja pelata aina syvään kun saavat kiekon. Vastustajan koutsi J.Tamminen on odottanut tätä ja hänen joukkueensa on opetellut miten tätä vastaan pelataan. Tuloksena on, että Ovechkin saa koko ajan kiekkoa vauhtiin ja pääsee pelaamaan omalla mukavuusalueellaan. Reiskan ketju alkaa väsyä jatkuvaan puolustamiseen ja reagointiin. Ovechkin takoo 3+1 ekaan erään ja peli on 1-4.

Tauolla koutsi miettii, että ainoa keino voittaa on pitää Ovechkin irti kiekosta. Nytkin sitä yritettiin mutta huonosti kävi. Reiskalla ja veskarilla alkaa olla hermot kireällä ja itseluottamus vetelee viimeisiään. Päätät ottaa harjoitellut viivelähdöt käyttöön ja jopa korostetusti aina Ovechkinin ketjua vastaan. Vanha viisaus: pidä vastustaja irti kiekosta niin olet vahvoilla.

Parhaassa tapauksessa tähtipelaaja turhautuu kun ei saakaan kiekkoa. Omalla joukkueella ja myös Reiskan ketjulla sen sijaan peli-ilo palaa vähitellen kun se saa pitää kiekkoa ja rupeaa löytämään tilaakin jo kentältä, ja pääsee määräämään pelin tahdin. Lopulta Ovechkin alkaa tökkiä ja ottaa jäähyn tai kaksi. Jengi tulee peliin mukaan ja kohta matsi onkin jo 3-4. Ote on siirtynyt ja peli taas auki.

Vaikka kyseessä on ihan fiktiivinen esimerkki niin toivottavasti se vähän aukaisee sitä pelikirjan merkitystä omalta kantiltani. Tässäkin tilanteessa pelaajat ovat kentällä ratkoneet peliä mutta valmentajan ja pelikirjan avulla on käännetty tilanne päälaelleen. Parhaimmillaanhan se on juuri tätä.
 

Fordél

Jäsen
Alpo Suhonen siitä jo aikanaan kirjoitti, että peli pitää palauttaa pelaajille. Nyt peli on esimerkiksi näillä pelikirjakeskusteluilla otettu ainakin osaksi pois pelaajilta. Nyt eletään aikakautta, jossa valmentajat on nostettu kunniaan. Seuraavaksi nousee varmasti joku toinen ryhmä, mutta toistaiseksi keskiössä ovat valmentajat. Yksi ajatus voisi olla, että tällainen valmentajien korostaminen on kääntynyt heitä itseään vastaan. Jos joukkueen pelaaminen ei toimi, on vika yleensä valmennuksessa ja valmentaja saa lähteä. Eli samalla kun peli pitäisi antaa takaisin pelaajille, täytyisi pelaajien ottaa myös vastuu pelaamisestaan.

Taktiikka, pelitapa tai pelikirja, miksi sitä haluaakaan kutsua ja kuinka laajana kokonaisuutena sen haluaakaan nähdä, on mielestäni vain osa kokonaisuutta. Itse toivoisin pelikirjojen lisäksi keskusteltavan enemmän tämän kokonaisuuden muista osa-alueista. Uskon, että tähän suuntaan ollaan myös menossa. Joko se tapahtuu johtavan kiekkoanalyytikon johdolla tai sitten joku muu ottaa myös muita pelin osa-alueita käsittelyyn ja tekee laajempia analyysejä.

Tässä ketjussa keskustellaan kuitenkin tästä pelin yhdestä tärkeästä osa-alueesta, joten se jatkukoot. Pidetään kuitenkin mielessä, että ei julisteta yhtä pelitapaa parhaimmaksi tai ylipäänsä nosteta pelitapaa liian suureen arvoon, koska tosiaan se on vain yksi osa kokonaisuutta.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Alpo Suhonen siitä jo aikanaan kirjoitti, että peli pitää palauttaa pelaajille. Nyt peli on esimerkiksi näillä pelikirjakeskusteluilla otettu ainakin osaksi pois pelaajilta. Nyt eletään aikakautta, jossa valmentajat on nostettu kunniaan. Seuraavaksi nousee varmasti joku toinen ryhmä, mutta toistaiseksi keskiössä ovat valmentajat. Yksi ajatus voisi olla, että tällainen valmentajien korostaminen on kääntynyt heitä itseään vastaan. Jos joukkueen pelaaminen ei toimi, on vika yleensä valmennuksessa ja valmentaja saa lähteä. Eli samalla kun peli pitäisi antaa takaisin pelaajille, täytyisi pelaajien ottaa myös vastuu pelaamisestaan.

Tässähän on jännästi eroja eri lajien välillä. Lätkän puolella ainakin täällä tunnutaan käyvän kovaa vääntöä tästä valmentajan roolista ja merkityksestä, mutta esimerkiksi futiksessa se on ihan yleisesti tunnustettu ja hyväksytty asia, että valmentajan rooli on iso. Samoin se on vaikkapa jenkkifutiksessa tai eurooppalaisessa koriksessa (vrt. NBA).

Pohjimmiltaan kuitenkin futis ja lätkä ovat ihan samalla tavalla "pelaajien" lajeja. Kyllä mieleen herää kysymys, että onko jääkiekossa tämänkaltainen keskustelu vain yksinkertaisesti niin nuorta, että tällaista debattia yleensä syntyy?

Jalkapallokirjoittelu on alkanut mennä koko ajan enemmän ja enemmän jopa tieteelliseen suuntaan ja hyvin pieniin detaljeihin puututaan kun pelistä kirjoitetaan. Myös pelianalyysi on viety hyvin pitkälle jo paljon jääkiekkoa aikaisemmin.

Taktiikka, pelitapa tai pelikirja, miksi sitä haluaakaan kutsua ja kuinka laajana kokonaisuutena sen haluaakaan nähdä, on mielestäni vain osa kokonaisuutta. Itse toivoisin pelikirjojen lisäksi keskusteltavan enemmän tämän kokonaisuuden muista osa-alueista. Uskon, että tähän suuntaan ollaan myös menossa. Joko se tapahtuu johtavan kiekkoanalyytikon johdolla tai sitten joku muu ottaa myös muita pelin osa-alueita käsittelyyn ja tekee laajempia analyysejä.

Tämä pitää pitkälle paikkansa mutta uskon keskustelun johtuvan siitä, että pelikirjaa tai taktiikkaa on oikeastaan helpoin analysoida. Jonkun johtamisominaisuuksien analysointi ei onnistu muuten kuin olemalla joukkueen mukana vaikkapa kauden, ja siihen ei taida kovin monella olla mahdollisuuksia.

Tässä ketjussa keskustellaan kuitenkin tästä pelin yhdestä tärkeästä osa-alueesta, joten se jatkukoot. Pidetään kuitenkin mielessä, että ei julisteta yhtä pelitapaa parhaimmaksi tai ylipäänsä nosteta pelitapaa liian suureen arvoon, koska tosiaan se on vain yksi osa kokonaisuutta.

Nimenomaan olisi mukava lueskella taktiikasta ja sen sisällöstä ilman, että keskustelu aina menisi siihen pelikirja vai ei pelikirjaa-väittelyyn. Eli ihan sama kuin puhutaan, että kannattaako FC Barcelonan pelata 4-4-2 vai 4-3-3 ja pelataanko keskustan vai laitojen kautta. Yllättävän vähän sellaista keskustelua käydään fanien kesken. Ja uskon, että ketjun avaaja on sitä hakenutkin, eikä sitä iänikuista juttua missä kumpikin osapuoli on periaatteessa samaa mieltä mutta tappelee sitten yhdestä termistä.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Pohjimmiltaan kuitenkin futis ja lätkä ovat ihan samalla tavalla "pelaajien" lajeja. Kyllä mieleen herää kysymys, että onko jääkiekossa tämänkaltainen keskustelu vain yksinkertaisesti niin nuorta, että tällaista debattia yleensä syntyy?

Jalkapallokirjoittelu on alkanut mennä koko ajan enemmän ja enemmän jopa tieteelliseen suuntaan ja hyvin pieniin detaljeihin puututaan kun pelistä kirjoitetaan. Myös pelianalyysi on viety hyvin pitkälle jo paljon jääkiekkoa aikaisemmin.
Hyviä pointteja ja kysymyksiä. Ehkä tässä on kyse siitä, että jääkiekko on tyhmien miesten yksinkertainen laji. Sen pelaajat ovat vain tuollaisia keskiluokkaisia länsimaalaisen koulutuksen saaneita yksilöitä, kun taas puolestaan Jalkapalloa pelaavat kaikki kengättömät tummaihoiset jotka eivät ole kouluja nähneetkään, jotka suorastaan huokuvat sivistystä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös