TOJ
"Sivaria ei ilmeisesti voi nykyoloissa muuttaa sellaiseksi, että se olisi oikeasti kilpailukykyinen vaihtoehto armeijaan nähden. Nykymuodossaan sivari on ylipitkä, turhauttava ja kankea."
Ei kai tässä mistään kilpailusta näiden kahden palvelusmuodon välillä pidä ollakaan kysymys. Optimaalisinta olisi se, että molemmat palvelisivat isänmaata. Koska kyse on molemmissa tapauksessa asevelvollisuudesta, kytkeytyy ko. velvollisuus vahvasti kriisinhallintaan. Siviilipalvelus siviilikriisinhallintaan ja asepalvelus sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Samaa mieltä olen siinä, että nykyisellän tuo sivarijärjestelmä on kestonsa puolesta selkeästi rankaiseva. Mutta ei kokonaisrasittavuutensa perusteella, ainoastaan kokonaiskestonsa puolesta. Tässä on selvä ero kahdella asialla. Siitäkin olen samaa mieltä, että tuo nykyinen järjestelmä on kankea ja turhauttava. Lisäisin vielä, että useasti yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta täysin hyödytön.
"Jos sivari oikeasti järkevöitettäsiin mielekkäälle tasolle, on olemassa vaara että liian suuri osa ikäluokasta valitsee sen. Siksi mitään muutosta sivariin on turha odottaa niin kauan, kun joku ulkopuolinen taho ei pakota Suomea sitä tekemään."
Jos tarkoitat järkevöittämisellä sitä, että ainoastaan sivarin kokonaiskestoa lyhennetään huomattavasti, on kieltämättä tuo vaara olemassa. Tuollaista helpotusta en siis kannatakaan, mikä on varmasti tullut jo selväksi. Se olisi täysin epäoikeudenmukaista varusmiehiä kohtaan järjestelmien kokonaisrasittavuutta ajatellen. Mutta jos samalla puututaan sisältöön kehittämällä sivarijärjestelmää oikeasti yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta hyödyttäväksi ja päivittäistä sitoutumista enemmän varusmiehen sitoutuneisuutta vastaavaksi sekä sivarin kertausharjoitukset mukaanotettaviksi niin en usko, että vaara toteutuu.
Nykyaikana siviilikriisinhallintaan painottunut sivarijärjestelmä olisi erittäin tarpeellinen. On myös täysin varmaa, että siviilipalvelusmiesten arvostus nousisi kansan keskuudessa, jos nyt arvostusta sattuisi joku peräänkuuluttamaan.
"Aika kummallinen asenne. Kun maailman arvostetuin ihmisoikeusjärjestö on asettanut Suomen mustalle listalleen, niin asiasta ei tarvitse välittää niin kauan kuin kauppasuhteet eivät vaarannu."
Mitkään muutkaan mainittavan arvoiset suhteet eivät ole ainakaan sanottavasti kärsineet. Suomi ei voi kaikkia miellyttää, eikä sen tarvitsekaan. Mitä ihmisoikeuksien loukkaamiseen tulee, lakien rikkominen katsotaan Suomessa toiminnaksi, josta seuraa rangaistus. Edustuksellisessa demokratiassa lain säätäjän valitsee kansa. Kansa on valinnut sellaiset lainsäätäjät, joiden mielestä totaalikieltäytyminen on rangaistava teko. Minusta tässä ei ole mitään epäselvää. Sivarin pituutta en osaa edes pohtia millään muotoa ihmisoikeuksien loukkaamisena.
Mutta hyvä TOJ, vastaathan myös aiemmin esittämiini kysymyksiin mm. koskien puolustusvoimien asejärjestelmiä, jahka spämmäämiseltäsi ehdit.
