Nyt on taidettu kuunnella liikaa Lennonin Johnia.
Onhan se kiva laulu jne mutta uskooko joku ihan tosissaan etta joku paiva maassa olis rauha ja kaikilla hyva mieli?
Tai etta ei olis rajoja ja eri kansallisuuksia?
Ripaus realismia vois auttaa asiaan.
En sano tata silla etta olisin jonkinlainen warmonger mutta sotia on aina ollut ja sotia tulee aina olemaan, sille vaan ei voi mitaan. Me ihmiset ollaan vaan niin saatanan tyhmia ettei omista virheista koskaan opita.
Kuinkas monta sotaa on kayty sen "kaikki sodat lopettavan" sodan jalkeen?
Mites se vanha totuus menee etta jokaisesta maasta loytyy armeija, oli se sitten maan oma tai jonkin toisen maa ja itseasiassa koko hemmetin maapallolla ei taida olla kuin yksi maa (Costa Rica) jossa ei jonkunmaalainen armeija ole.
En voi uskoa etta ihan oikeasti JypFabun mielesta on ihan sama sailyttiko Suomi itsenaisyyden sillon aikanaan?
Siis ihan oikein oikeasti vai onko tamakin sellanen kysymys johon ei voi vastata?
En hitto vielakaan ymmarra mika siina mun alkuperasessa kysymyksessa on niin vaikea?
Kaverit pyorittelee sita kuin kuumaa perunaa kadessa ja suoltaa mita mielenkiintosempia John Lennon-liirumlaarumia mutta eivat saa aikaseksi selvaa kylla tai ei vastausta.
No ku se on niin tyhma kysymys, no onneksi teidan aatteet on tosi realistisia.
Koska JF:aa haittaa tuo suomalaisuus mun kysymyksessa niin vaihdetaan sita niin etta olisko ollut parempi jos ne jotka katteli siita kivaarin tahtaimen lapi itaanpain olis heittaneet aseet ojaan ja alkaneet laulaan Imagenia?
Vai pitasko ne jakaa silleen tasapuolisesti, vahan niinku ennen ku pelattiin futista koulun jalkeen ja jaettiin ne lihavat/hitaat/muuten huonot tasan molemmille joukkueille?
No...juokseehan ne hevosetkin laput silmillä.
Tuo voittoisa logiikkasi paljastuu varsin koomiseksi, jos sitä jatkat muihinkin eläman reaalisiin tosiasioihin:
Sairautta on aina ollut ja tulee aina olemaan - paskaako sitä suotta kouluttaa lääkäreitä pyrkiä turhaan mitään parannusta aikaan saamaan.
Tietämättömyyttä on aina maailmassa aina ollut ja tulee aina olemaan - paskaako sitä turhaan mitään kouluja ja yliopistoja perustelee.
Yökin saapuu aina ajallaan ja on aina saapunut - paskaako sitä suotta punkasta ylös nouseen ja petaileen.
Onnea vain, olet keksinyt filosifisen umpiperän.
Ehkäpä kyselyysi, miksi soditaan vastaat itse kirjoituksessasi, rupeisit sääkin vaan laulamaan "imagenia!, ei kai siitä lopultakaan haittaakaan oo, kun mikään ei kumminkaan muutu ja on kiva laulu, eikös?
Jos et vielä aiemmista kirjoituksista ole tätä kyennyt noukkimaan, menköön kerran vielä, vaikka turhaa taitaa olla:
Näistä kahdesta verrokista toisen segmentti oli patrioottinen ja toisen globaali, käsitteet jos ymmärrät, huomannet myös, että tarkasteluperspektiivi herrojen toiminnassa oli kohtalaisen erilainen, siinä missä herra Häyhää tulee käsitellä kansallisvaltioiden välisen konfliktin toimijana, herra Pekurisen viesti oli koko ihmiskunnalle omalla esimerkillä ja loppuun asti. Mielestäni minä olen selkeän vastaukseni aiheeseen antanut, kummankin verrokin laadun ja merkityksen ymmärtänyt ja päätynyt johtopäätelmääni faktojen perusteella, oletko sinä?
Jyp Fabun mielestä on käytännön tasolla todellakin se sama, vaikkei suomi nimistä plänttiä koskaan olisi edes ollut olemassa, voisi jopa arvella, että itään tai länteen, niin mm-kultaa olis plakkarissa riskimmin sic. Joka tapauksessa paremmasta tietämättönä olisin elämäni elänyt yhtä tyytyväisenä kun nyt.
Parempihan se aina tietysti on rauha kun sota, mutta puhut nyt tapahtumasta, joka on käänteineen ja lopputuloksineen vuosikirjoihin painettu, siinä ei liene mitään jossiteltavaa enää ole, edes tämän topikin aiheen pohjalta, jos ei muutenkaan. Minua se ei ainakaan kiinnosta tasolla: jos noi ois tehny noin, niin nää ois tehny niin ja mää oisin saanu kaikki rahat ja mimmit ois halunnu mut.
Summa summarum, mielestäni Herra Pekurinen ansaitsee arvostuksensa, kun oman elämänsä panoksella liputti järjettömyyden lopettamisen puolesta, kuin myös ne, jotka tuolloin parhaaksi taistella, vaikka suurimmalla osalla oli hävittävänään vain oma henkensä.
Ihmiskunnalle siis Pekurisen uhraus oli merkittävämpi ja yli kiivettävä muuri korkeampi, joten "imagenia" edelleen kuunnellen liputan sen aatteen puolesta, joka edes pyrkii suitsimaan sairautta tästä maailmasta pois.
Kaikesta huolimatta Lennon taisi sanoissaan olla oikeassa, kun itsekin sen myönnät, mutta oletko niitä, jotka uskossaan heikkoja tai hengessään laiskoja? Sotilaallisesti jos tuota ajattelisi, en kyllä moista kaveria viereeni toivoisi sotimaan, koko ajan sais pelätä millon lepikko rapisis kun kaveri vilistää pakoon kun ei enää usko ja realismi rulaa.
