Jotenkin tämän Häyhäsakin ( Häyhä itse poisluettuna) aivoituksia lukiessa tulee vääjäämättä mieleen entisen jugoslavian hajotessa syntyneet kahinat, Bosnia, kosovo, jne. Ilmeisesti varsin samoin sammutetuin lyhdyin ja keksityin kansantaruin kiihkoisänmaallisesti perustellen katsottiin isänmaan ja vapauden nimissä soveliaaksi lopettaa tuhansin kappalein ihmisiä maailmasta. Juu, ja varmasti nämä lopetetut muodostivat sellaisen turvallisuusuhan sotatilan aikana, että ruutia oli pakko tuhlata, ja teot olivat oikeutettuja.
Varjolle sen verran, että ehkäpä Pekurinen ei itseasiassa ollutkaan hakemassa yksilön kannalta merkittävää ratkaisua, vaan ihmiskunnan (joka liian paljon, aivan turhaan, on saanut kärsiä vallanhimoisten vallanpitäjiensä päähänpistoista ja tyhmyydestä historiansa ajan) kannalta merkittävää ratkaisua.
Mietityttää myös, että itku viidenkymmenen vuoden kurjuudesta itäkarhun sylissä ei tunnu sisältävän perspektiiviä, että vain muuta vuosikymmen aiemmin oli hulahtanut lähes vuosisata siinä asemassa, jonka seurauksena suomi sitten lopulta syntyi. Kansa säilyi ja olisi säilynyt joka tapauksessa. Toisen maailmansodan loppuasetelmien vuoksi jopa itsenäisenä, niin arvokkaaksi suomi tuurin kautta idälle ja lännelle päätyi.
Muistakaahan nyt toki, te sotasankarit miekkanne tuppea etsiskellessänne, että hienoja voittoja on ilman pyssyjä napsittu pitkin ja poikin ja sellainen on otettu jopa siitä peloittavasta itäisestäkin!
Vaikea on päättää pitäiskö itkeä vai nauraa täällä useasti esiin ponnahtavalle ajatukselle, että pasifistin pitäisi unohtaa vakaumuksensa niiden puolesta jotka sitä eivät ymmärrä eivätkä arvosta ja alkaa muina miehinä sotimaan? Paljonpa siinäkin olisi järkeä!
Myös luulen, että Pekurinen oli arvannu olevansa sama Pekurinen, vaikka senaatintorilla marssis usan kansalliskaarti, tätä ei tunnu kykenevän käsittämään näköjään edes ihan kouluja käynyt ja historiankirjojakin ainakin joskus availlut kastuhatluvun valistuneeksikin ounasteltu sukupolvi. Edelleen teiltä puuttuu oikea perspektiivi kys. herran tekosia arvioimaan, isänmää kun on kovin merkityksetön ja suorastaan alamittainen argumentti hänen toimiansa arvioitaessa, että keksikääpä parempia (ajatellumpia) argumenttejä, mikäli arvon Pekurista aiotte kyetä edes haastamaan.
Varjolle vielä sen verran, että kyllä se ihmisten organisoitu mielivaltainen tappaminen suurempaa typeryyttä on, kun antaa oma henkensä sortumatta sakkiin, jonka äo ei koskaan yllä kengännumeron tasalle, vaikka varvastais. Lähtökohtaisesti ihmisissä, jotka ovat valmiita tappamaan toisia ihmisiä minkätahansa ideologian varjolla on jotain kertakaikkisen pielessä, niinhän sitä sanotaan, että pelkurit on kaikkein vaarallisimpia toisille.
Varjolle sen verran, että ehkäpä Pekurinen ei itseasiassa ollutkaan hakemassa yksilön kannalta merkittävää ratkaisua, vaan ihmiskunnan (joka liian paljon, aivan turhaan, on saanut kärsiä vallanhimoisten vallanpitäjiensä päähänpistoista ja tyhmyydestä historiansa ajan) kannalta merkittävää ratkaisua.
Mietityttää myös, että itku viidenkymmenen vuoden kurjuudesta itäkarhun sylissä ei tunnu sisältävän perspektiiviä, että vain muuta vuosikymmen aiemmin oli hulahtanut lähes vuosisata siinä asemassa, jonka seurauksena suomi sitten lopulta syntyi. Kansa säilyi ja olisi säilynyt joka tapauksessa. Toisen maailmansodan loppuasetelmien vuoksi jopa itsenäisenä, niin arvokkaaksi suomi tuurin kautta idälle ja lännelle päätyi.
Muistakaahan nyt toki, te sotasankarit miekkanne tuppea etsiskellessänne, että hienoja voittoja on ilman pyssyjä napsittu pitkin ja poikin ja sellainen on otettu jopa siitä peloittavasta itäisestäkin!
Vaikea on päättää pitäiskö itkeä vai nauraa täällä useasti esiin ponnahtavalle ajatukselle, että pasifistin pitäisi unohtaa vakaumuksensa niiden puolesta jotka sitä eivät ymmärrä eivätkä arvosta ja alkaa muina miehinä sotimaan? Paljonpa siinäkin olisi järkeä!
Myös luulen, että Pekurinen oli arvannu olevansa sama Pekurinen, vaikka senaatintorilla marssis usan kansalliskaarti, tätä ei tunnu kykenevän käsittämään näköjään edes ihan kouluja käynyt ja historiankirjojakin ainakin joskus availlut kastuhatluvun valistuneeksikin ounasteltu sukupolvi. Edelleen teiltä puuttuu oikea perspektiivi kys. herran tekosia arvioimaan, isänmää kun on kovin merkityksetön ja suorastaan alamittainen argumentti hänen toimiansa arvioitaessa, että keksikääpä parempia (ajatellumpia) argumenttejä, mikäli arvon Pekurista aiotte kyetä edes haastamaan.
Varjolle vielä sen verran, että kyllä se ihmisten organisoitu mielivaltainen tappaminen suurempaa typeryyttä on, kun antaa oma henkensä sortumatta sakkiin, jonka äo ei koskaan yllä kengännumeron tasalle, vaikka varvastais. Lähtökohtaisesti ihmisissä, jotka ovat valmiita tappamaan toisia ihmisiä minkätahansa ideologian varjolla on jotain kertakaikkisen pielessä, niinhän sitä sanotaan, että pelkurit on kaikkein vaarallisimpia toisille.