Sijoitusvinkkejä?

[MPN]

Tuota juuri tarkoitin, että näillä uusimmpia sensoreita ei enää saa huijattua vaikka toisen sormenjälki olisikin kopioitu. Toki varmaan jotkut tiedustelupalvelut sellaiseen pystyvät mutta aihetta on aika paljon tullut seurattua ja sellaisen käsityksen olen saanut että ei onnistu. Eli fingerin uusin sensori tunnistaa "huijaussormenjäljen" aidosta.

En tiedä koska nuo ovat tulleet ulos (vai ovatko vieläkään virallisesti saatavissa), mutta keväällä tietääkseni (kuullun perusteella tosin, mutta tietoturva-alan tutkijalta kuultuna) kaikki silloiset sormenjälki-sensorit olivat suhteellisen helposti huijattavissa. Osa jopa valokuvan perusteella tulostetusta 3d-muotista. En sitten tiedä tarkalleen mitä kaikkea sormenjälkianturi tsekkaa, mutta ihon vastus (resistanssi) on ensimmäinen joka itselle tulee mieleen, kun pikkuruinen muotti oman sormen päällä ei kauheasti vaikuta lämpötilaan, sykkeeseen yms. Tuokin on sellainen että vaatii tuotteen tulon markkinoille ja jonkun whitehat-welhon analyysin.

 

[Ulos T.]

Mikäs tuollaisen tuottoprosentti on? Voittaako indeksin? Jos voittaa, niin minkä indeksin?

Mitataan yleensä promilleissa.. Lisäksi saa vapautuneen mielen kun sijoittaa oikein eikä rahanhimo silmissä kiiluen.

 

[arvee]

Kauppalehden foorumi on muuten mielestäni sijoittajien Suomi24. Nimimerkin takaa huudellaan, omien salkkujen koko kerrotaan kahdella ja jostain kumman syystä yllättävän moni foorumikirjoittelija onnistuu aina napsimaan osakkeita pohjalta ja myymään huipulla. Unohtamatta sitä että kaikki indeksit on voitettu 10 vuotta putkeen. Joskus tulee mietittyä että mitä noin etevät sijoittajat tekevät vain netissä, noilla kyvyillä voisi mielestäni tehdä muutakin kuin uhota internetissä. Ylivoimaisesti netin paras sijoitusfoorumi on Nordnetin Shareville, johtuen juuri siitä että käyttäjäsi on kytketty Nordnetin osakesalkkuusi. Kaikki kanssakeskustelijat siis näkevät Nordnetin tarjoamat tuottograafit ja mitä salkustasi löytyy. Vaikeuttaa paskanpuhumista kummasti, ja osittain siitä syystä keskustelu pysyy asiallisempana kun keuliminen on tehty vaikeaksi. Siellä pystyy myös valitsemaan seurattavien listalle samanlaisella strategialla sijoittavia henkilöitä, joilta jo oikeasti voi jotain sijoitusvinkkejä saada.

Internetistä löytyy niin paljon ihan asiallisia blogeja ja "oikeaa tietoa", että minä en ainakaan jaksa sijoitusvinkkejä ottaa vastaan pelkiltä nimimerkiltä.

Olen harrastanut niin vähän aikaa ja sattuneista syistä, valitettavasti, niin pienillä satsauksilla, ettei esim. Kauppalehden keskustelun Nokia-ketjun muutaman pellen tuotoksien huumori, keskinäinen nokittelu (hehe, Nokia...) minulle aukea. Olen luultavasti vain katkera, myönnän Nokian olevan suurin sijoitukseni ja olen miinuksella. Mutta näkemyksiä sieltä on turha hakea. Informaation saa onneksi muualtakin.

 

[JYP#44]

@JYP#44 :lle, tällä hetkellä viimeinen vuosi opiskeluja menossa joten siltä osin toki tuo osinkojen nostaminenkaan ei pahasti haittaa. Töitä en tee opintojen ohella muuten, mutta nyt kesän aikana tuli tienattua niin hyvin, että tämän vuoden rajat ainakin paukkuvat heittämällä. Tästä syystä ja muutenkin omaan tietämättömyyteen pohjautuen tuntuisi, että esim. tuo Nordnetin superrahasto voisi olla hyvä idea.

Eli siis sinulla ei ole tällä hetkellä mitään suoria osakesijoituksia tuon OP:n rahaston lisäksi? Ja tuo OP:n rahastohan ei jaa osinkoa ulos, vaan sijoittaa ne takaisin itseensä? Siinä tapauksessa aivan huoletta voit tehdä suoria osakesijoituksia mikäli itse haluat. Et tule tukia menettämään mikäli ensi keväänä valmistut, ellet sitten ole käytännössä täyspäiväisesti töissä kevätlukukauden.

Komppaan Rubiconia, eli oikeastaan tärkeintä mitä sinun tulee tässä muistaa on ajallinen hajautus. Nordnetin Superit ovat kuluttomia, joten voit teoriassa jättää toimeksiannon joka päivä kun pörssi on auki. Suorissa osakesijoituksissa sinulta lähtee Nordnetissä aina se 9e (riippuen vähän millä tasolla olet kaupankäyntikuluissa) per toimeksianto, eli ajallinen hajautus halvalla on vaikeaa. Eli jos päätät nyt sen 5k laittaa Superrahastoihin, niin tee esimerkiksi niin että kolmen kuukauden välein ostat samalla summalla rahastoa. Esimerkkinä seuraava (voit soveltaa miten itse haluat, puhdas esimerkki):

Joka kvartaali
Suomi 300e
Tanska 300e
Ruotsi 300e
=900e/kvartaali -> 5k riittää viidelle kvartaalille -> ajallinen hajautus vuoden 2017 loppuun. Tämän jälkeen jos kykenet laittamaan "uutta rahaa", mahdollisesti vaikka pienempiäkin summia, niin voit jatkaa tätä linjaa.

Itse jätin Norjan pois esimerkistäni, voit toki itse lisätä sen ohjelmaasi mahdollisesti pienemmällä painolla jos siltä tuntuu. Itse henkilökohtaisesti ostan joka kuukausi satkulla per rahasto Ruotsia ja Tanskaa. Salkustani tällä hetkellä on niin suuri osa kiinni Helsingin pörssissä, että jätin Suomen pois laskuista. Norja taas on mielestäni turhan öljysidonnainen, joten se jäi vielä jäihin. Netin parhaat analyysit Superrahastoista löydät täältä:

Superrahasto - analyysissa Nordnetin superrahastot

Jos aiot lyödä rahoiksi vanhan rahastosi, voit toki kokeilla myös suoria osakesijoituksia. En sinuna ehkä ostaisi kuin 1-2 eri yhtiötä, ehkä 1500-2000e/laaki. Ja nämäkin luonnnollisesti hieman eri aikaan ostettuina, älä säntää ostoksille samana päivänä tai edes samalla viikolla.

Edellisestä viestistä unohtui mainita opintolaina. Oletko miettinyt sen nostamista sijoitusmielessä? Jos lainarahan sijoittaminen pörssiin pelottaa, minulla olisi myös toinen vaihtoehto:

S-osuudet: kannattava piensijoitus | Sijoitustieto

Tuossa sen verran vanhaa tietoa että nykyään osuusmaksun korot ovat verollista tuloa (tosin paljon maltillisemmin verotettua kuin pörssiosingot) ja valitettavasti maksetut korot ovat olleet aika vahvasti laskusuuntaisia. Silti edelleen saa sijoitetulle pääomalle lähes 10% tuoton vuosittain, joten ottaisin edelleen opintotukisalkkuuni ensimmäisenä nuo S-jäsenyydet. HOK Elanto maksaa nykyään 100e kuten kaikki muutkin, mutta tuotto on edelleen vanha 10%. Ja Varuboden jätti tänä keväänä maksamatta kokonaan, en tiedä onko pysyvä ratkaisu.

 

[dana77]

Minä olen omaksi ETF:kseni valinnut MSCI Worldin joka koostuu sekä kehittyvistä että kehittyneistä markkinoista. Haluaisin tietenkin tätä valintaa haastaa ja kysyä, että miksi hemmetissä joku valitsisi mieluummin jonkin pienen syrjäisen pohjoismaan indeksin jos tarkoituksena on hajauttaa sijoitus ja strategiana on holdata? Miksei yhtä hyvin vaikka Uutta Seelantia? Jos ei idealistisia nationalistisia/isänmaallisia ajatuksia lasketa, niin mitä hyötyä siitä saa, että rahastosijoittaa lähelle? 0,20% tjsp säästö kuluissa? Ymmärrän että suorien pörssisijoitusten kannalta on järkevää tuntea markkinat ja osakkeet, mutta jos ideana nimenomaan on ettei ota näkemystä, niin miksi sitten kuitenkin ottaa? Vai haluaako joku oikeasti lyödä Suomen puolesta vetoa että OMX voittaa maailman indeksin? Eikö se ole nimenomaan parempaa hajautusta ettei sijoita samaan maahan, josta oma palkkatulo tulee?

 

[BigRedCat]

...miksi hemmetissä joku valitsisi mieluummin jonkin pienen syrjäisen pohjoismaan indeksin jos tarkoituksena on hajauttaa sijoitus ja strategiana on holdata? Miksei yhtä hyvin vaikka Uutta Seelantia?

Yksi mahdollinen syy olisi, että suomalaisen rahaston suomalaisista omistuksista saama osinko on verovapaata, jolloin kasvuosuuksiin sijoittamalla tuotto pääsee kokonaisuudessaan kasvamaan korkoa. Uudesta Seelannista en tiedä, mutta tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.

 

[MPN]

Pakko tarttua kun tähän kun kohtalaisen paljon 3D-tulostamiseen tutustuneena asia kuullostaa epäilyttävältä. Kaikkein tarkimmat tulostimet tekevät kyllä kiitettävän tarkkaa jälkeä nykyään, mutta luulisi pienimpienkin tulostettujen kerrosten tekevän häiriötä tarpeeksi niinkin tarkassa asiassa kuin sormenjälkien tunnistus. Osista voidaan hioa kerroksia sileiksi, mutta se ei tule näin paljon tarkkuutta vaativassa lopputuloksessa kyseeseen. Jos tulosteesta tehdään esimerkiksi silikonimuotti, siirtyy samat kerrokset näin myös muottiin. Valokuvan perusteella tehty 3D-tulostettu muotti taas on puhdasta CSI Miami kamaa. Valokuvan perusteella pitäisi jonkun henkilön ensin luoda 3D-malli ja pelkästään oikeiden mittasuhteiden saaminen malliin on käytännössä mahdotonta. Sori ot, mutta ei siis kannata 3D-tulostusta pitää riskinä sille, etteikö Fingerprint Cardsia voisi ostaa.

Tuo on tehty jo. Vuonna 2014 tai 2015. Joku hakkeri-konferenssi ja kohteena oli muistaakseni Itävallan puolustusministeri. Tuo on sitten toistettu tuon jälkeen, muistaakseni joku oli saanut vaimonsa sormenjäljen tulostettua valokuvan perusteella (toki tuo on hieman kyseenalaista, että menikö kuten oli kerrottu vai muuteltiinko totuutta tuossa hieman).

 

[dana77]

Yksi mahdollinen syy olisi, että suomalaisen rahaston suomalaisista omistuksista saama osinko on verovapaata, jolloin kasvuosuuksiin sijoittamalla tuotto pääsee kokonaisuudessaan kasvamaan korkoa. Uudesta Seelannista en tiedä, mutta tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Tämä on toki jonkinlainen syy, mutta minulla ETF on uudelleensijoittava, joten siitä ei veroa joudu maksamaan osingoista. Sitä en silti tiedä että miten rahaston itsensä saamia osinkoja sen kotimaassa Saksassa verotetaan.

 

[Sapergia]

Mites sijoittajat, syksyn aikana tilille on ilmestynyt/ilmestyy euroja vähän vajaa 6 numeroinen summa. Tähän asti olen pelannut osakkeilla, Sagafursilla on tullut plussaa ja miinusta samoin Talvivaaralla, Endominesilla, Norjan öljylautoilla, Apetitilla, Suomisella...Bittium pysyy kyydissä yhä, mutta mihin tuo kannattaisi laittaa, Nordnetistä tiedän, Metsäliiton korko laskee. Nyt on kohtuullinen setti sijoittaa mutta mihin?

 

[Petri1981]

Siksi että osakkeiden arvostus muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan ja muut sijoittajat muodostavat sen kysynnän.

Minä lasken erilaisilla kaavoilla, kannattaako vallitseva hinta maksaa osuudesta yhtiöstä jonka todellinen arvo on laskettu arvoon X. Ei siinä edelleenkään tarvitse miettiä mitähän muut mahtavat ajatella.

 

[dana77]

Minä lasken erilaisilla kaavoilla, kannattaako vallitseva hinta maksaa osuudesta yhtiöstä jonka todellinen arvo on laskettu arvoon X. Ei siinä edelleenkään tarvitse miettiä mitähän muut mahtavat ajatella.

Ja mikähän on se kaava, jolla olet laskennut maailmantalouden kehityksen ja riippuuko se tehtävistä investoinneista eli loppukädessä mm. markkinoilta kerättävistä sijoituksista?

 

[Petri1981]

Ja mikähän on se kaava, jolla olet laskennut maailmantalouden kehityksen ja riippuuko se tehtävistä investoinneista eli loppukädessä mm. markkinoilta kerättävistä sijoituksista?

Tässä koko virkkeessä ei ole järjen hiventäkään. Suosittelen vain lukemaan muutamia kirjoja aiheesta. mm The intelligent investorin nykyaikaan revised on perin hyvä teos.

 

[dana77]

Tässä koko virkkeessä ei ole järjen hiventäkään. Suosittelen vain lukemaan muutamia kirjoja aiheesta. mm The intelligent investorin nykyaikaan revised on perin hyvä teos.

Miksi minua kiinnostaisi mitä kirjan kirjoittajat ajattelevat?

Voin toki selittää, että talouskehitys vaikuttaa osakkeiden odotettavaan tuottoon (osaan enemmän, osaan vähemmän ja osaan korrelaatio on jopa negatiiviinen) ja sikäli oleellisesti päätökseen, että mihin osakkeisiin kannattaa sijoittaa vai kannattaako. Eikö siinä kirjassa puhuttu mitään tästä?

 

[Petri1981]

Miksi minua kiinnostaisi mitä kirjan kirjoittajat ajattelevat?

Voin toki selittää, että talouskehitys vaikuttaa osakkeiden odotettavaan tuottoon (osaan enemmän, osaan vähemmän ja osaan korrelaatio on jopa negatiiviinen) ja sikäli oleellisesti päätökseen, että mihin osakkeisiin kannattaa sijoittaa vai kannattaako. Eikö siinä kirjassa puhuttu mitään tästä?

Ei tietenkään puhuttu, koska lyhytaikaiset talouden suhdannevaihtelut on turhaa hölynpölyä, jos sijoitushorisonttina on tästä ikuisuuteen (ainoa tapa sijoittaa). Jos sijoitushorisonttini on tästä ikuisuuteen, miksi minua kiinnostaisi seuraavien päivien, viikkojen, vuosien talouskehitys? Ostan aina silloin osakkeita kun ne ovat halpoja enkä koskaan myy. Osinkotuotto ja osinkojen uudelleensijoittaminen takaavat sen, että korkoa korolle ilmiö maksimoituu pitkän ajan kuluessa. Ei tämä noin vaikeaa ole.

 

[dana77]

Ei tietenkään puhuttu, koska lyhytaikaiset talouden suhdannevaihtelut on turhaa hölynpölyä, jos sijoitushorisonttina on tästä ikuisuuteen (ainoa tapa sijoittaa). Jos sijoitushorisonttini on tästä ikuisuuteen, miksi minua kiinnostaisi seuraavien päivien, viikkojen, vuosien talouskehitys? Ostan aina silloin osakkeita kun ne ovat halpoja enkä koskaan myy. Osinkotuotto ja osinkojen uudelleensijoittaminen takaavat sen, että korkoa korolle ilmiö maksimoituu pitkän ajan kuluessa. Ei tämä noin vaikeaa ole.

Eli kultaan, kiinteistöihin, futuureihin, velkakirjoihin tai sukanvarteen sijoittaminen ovat turhaa hölynpölyä, koska osakkeet ovat ainoa oikea tapa? Entäs lyhyeksimyynti eli shorttaaminen, uhka vai mahdollisuus?
Olisko tämä kuitenkin vähän vaikeampaa kuin tuo. Siitä on sitten varmaan joku toinen kirja.

 

[Petri1981]

Eli kultaan, kiinteistöihin, futuureihin, velkakirjoihin tai sukanvarteen sijoittaminen ovat turhaa hölynpölyä, koska osakkeet ovat ainoa oikea tapa? Entäs lyhyeksimyynti eli shorttaaminen, uhka vai mahdollisuus?
Olisko tämä kuitenkin vähän vaikeampaa kuin tuo. Siitä on sitten varmaan joku toinen kirja.

Kyllä, osakkeet ovat ainoa oikea tapa. Millaista tuottoa voisinkaan saada sijoittamalla kultaan?

 

[dana77]

Kyllä, osakkeet ovat ainoa oikea tapa. Millaista tuottoa voisinkaan saada sijoittamalla kultaan?

http://www.kultarahaksi.fi/wp-content/uploads/2015/08/Kullan_hintakehitys_28_8_2015-1024x713.png
Edellyttää toki sijoitustuotteen myymistä. Toki voit myös sijoittaa sellaisen firman osakkeisiin joka käy kauppaa kullalla.

Kerronko vielä minkälaista tuottoa voi kiinteistöistä saada?

 

[Petri1981]

http://www.kultarahaksi.fi/wp-content/uploads/2015/08/Kullan_hintakehitys_28_8_2015-1024x713.png
Edellyttää toki sijoitustuotteen myymistä. Toki voit myös sijoittaa sellaisen firman osakkeisiin joka käy kauppaa kullalla.

Kerronko vielä minkälaista tuottoa voi kiinteistöistä saada?

200% 15 vuodessa on aika heikosti, varsinkin kun tiedetään että kullan hinta on "raketoinut" nimenomaan tuon ajan, jota ennen se pysytteli pitkään samana. Mielummin olisin pitänyt viime vuosikymmenet rahani Berkshire Hathawayssa. Tämä oli tässä, menen kahville ystäväni Warren Buffetin kanssa naureskelemaan.

 

[dana77]

200% 15 vuodessa on aika heikosti, varsinkin kun tiedetään että kullan hinta on "raketoinut" nimenomaan tuon ajan, jota ennen se pysytteli pitkään samana. Tämä oli tässä, menen kahville ystäväni Warren Buffetin kanssa naureskelemaan.

Näitä voidaan niin monilla aikaväleillä tarkastella:
http://www.rcbullion.com/images/gold-vs-stocks-chart.png
https://staticseekingalpha.a.ssl.fa...77194-130538788053123-Richard-Shaw_origin.png
Mutta ihan hyvä on silloin ymmärtää sellaisen hölynpölyn kun suhdannevaihteluidenkin päälle.

Älkää vaan tukehtuko pullaan.
ps. ystäväsi sukunimi kirjoitetaan kahdella T:llä, mikäli viittaat ohiolaiseen oraakkeliin.

 

[BigRedCat]

Tämä on toki jonkinlainen syy, mutta minulla ETF on uudelleensijoittava, joten siitä ei veroa joudu maksamaan osingoista. Sitä en silti tiedä että miten rahaston itsensä saamia osinkoja sen kotimaassa Saksassa verotetaan.

Nimenomaan viittasin siihen, ettei ole itsestäänselvyys ettei rahasto maksa saamistaan osingoista veroa, mutta suomalainen rahasto ei maksa suomalaisista omistuksistaan saaduista osingoista veroja.

 

[minarc]

Eli kultaan, kiinteistöihin, futuureihin, velkakirjoihin tai sukanvarteen sijoittaminen ovat turhaa hölynpölyä, koska osakkeet ovat ainoa oikea tapa?

(Hieman aiheen ohi tämä vertaus)

Kulta vastaan Nokia 2000 luvulla:

kulta vs nokia

Viiden vuoden sisällä osat taas vaihtuu.

 

[Ollakseni]

Eikös VVO ole osakeyhtiö? Jos on niin voisi niitä hankkia kun on käytännössä täydellinen raha-automaatti.

 

[dana77]

Minulle tuli jostain syystä äskettäin ajatuksia tunnuslukujen ja kaavojen käyttämisestä sijoittamistyökaluina. Aloitan sanomalla, että arvostan erittäin paljon fundamenttien ymmärtämistä. On paljon sijoittajia, jotka osaavat tarkkaan kertoa, että paljonko on yrityksen osakekurssi parin desimaalin tarkkuudella ja miten se on kehittynyt viimeisen viikon aikana, mutta jotka eivät osaa vastata siihen, että paljonko osakkeita on liikkeellä l. mikä on firman markkina-arvo. Olen ennenkin kehunut Nalle Wahlroosin tapaa esittää kuinka hän käy kauppaa. Hän joskus julkisuudessa kertoi miten hän myi Danskelle Sampopankin 3,5 kertaiseen tasehintaan ja osti Nordeaa puolitoistakertaiseen tasearvoon (luvut ulkomuistista). Se kertoo suoraan, että millä tavalla Nalle pankkibusineksestä ajattelee. Kannattavuus ja sen kaltaiset tunnusluvut muuttuvat nopeastikin ja ne ovat suoraa seurausta yritysjohdon työn laadusta eli ne saadaan kuntoon osaavissa käsissä.

Toisessa ketjussa puhuttiin hetki sitten faceoff-jääkiekkopelistä 90-luvulta. Ajatusmaailma joukkueen rakentamiseen oli silloin, että kun ykköseen hankitaan 100 pisteen sentteri, vierelle kaksi 50 maalin sniperia ja alakertaan 20 maalin pakit, niin ketjuhan on ihan ylivoimainen sillä siitähän tulee ~200 maalia yhteensä. Tehopisteet ja tilastot ovat jääkiekossa tärkeät samalla tavalla kuin tunnusluvut sijoittamisessa, mutta kuvitelma että pelkästään niiden pohjalta osattaisiin tehdä voittavia valintoja on juuri niin lapsellinen kuin mitä tuolloin pikkunassikoina luultiin. Jotta ymmärrettäisiin, että mitkä tunnusluvut ovat milläkin toimialalla ja yrityksen vaiheessa tärkeät pitää ensin syvällisesti ymmärtää sen liiketoiminta, strategia ja toteutus. Ihan samalla kun kiekkoilijoistakin pitää ymmärtää mitä roolia he pelaavat, että ymmärretään mikä tilasto on oleellisin heidän arvioimiseen.

Sijoittaminen ilman, että ymmärtää yrityksen liiketoimintaa on vähän kuin kuorma-auton ajaminen korvakuulolta. Kyllähän sitä kuulee että kumpaan tienreunaan lokasuojat kolisee ja voi sen myötä voi ohjata aina keskelle päin, mutta ihan niinkuin sijoittamisessa tunnuslukujen perusteella, silloin ollaan jo myöhässä.

 

[Rubicon]

Nimenomaan viittasin siihen, ettei ole itsestäänselvyys ettei rahasto maksa saamistaan osingoista veroa, mutta suomalainen rahasto ei maksa suomalaisista omistuksistaan saaduista osingoista veroja.

EU-alueelle sijoittaville rahastoille tuo taitaa olla itsestäänselvyys, mikäli muisti oikein pelaa.

Pienellä googlettelulla löytyi vahvistusta tälle muistikuvalle myös Nordnetin blogista:
http://www.nordnetblogi.fi/osingot-uudelleen-sijoittava-etf-kannattaako-sittenkaan/16/12/2015/
http://www.nordnetblogi.fi/osingot-uudelleen-sijoittava-etf-kannattaako-sittenkaan/16/12/2015/
http://www.nordnetblogi.fi/osingot-uudelleen-sijoittava-etf-kannattaako-sittenkaan/16/12/2015/
Ihmettelen itsekin, jos pitää pelkkiä superrahastoja yksinään tai yhdessä hyvänä hajautuksena, koska kyseessä vain Pohjoismaat. Toki tuo on silti jo hemmetisti parempi hajautus kuin sellainen, että omistaa esim. 3-5 eri yrityksen osakkeita. Mutta silti, jos tarkoitus on hajauttaa ja sijoittaa indekseihin niin syytä olisi katsoa USA:han, Eurooppaan ja Japaniin vähintään, mieluusti muuallekin. Vaikeaa kun se ei tosiaan ole suorittaa hajautusta maailmanlaajuisesti.

 

[Rushlow]

Näitä voidaan niin monilla aikaväleillä tarkastella:
http://www.rcbullion.com/images/gold-vs-stocks-chart.png

Niinhän niitä voi. Tässä kaaviossa sinun laittamasi kaavion aikaväli on korostettu hailakalla punaisella. Kulta siis on raketoinut poikkeuksellisen kovaa koilliseen viimeisen kymmenen vuoden aikana, pidemmällä aikavälillä hoitanut tehtävänsä arvonsäilyttäjänä. En näe kultaa järkevänä sijoituskohteena. Se ei tuota itse mitään lisäarvoa, toisin kuin menestyvät yritykset.