Sijoitusvinkkejä?

[BigRedCat]

EU-alueelle sijoittaville rahastoille tuo taitaa olla itsestäänselvyys, mikäli muisti oikein pelaa.

Pienellä googlettelulla löytyi vahvistusta tälle muistikuvalle myös Nordnetin blogista:
http://www.nordnetblogi.fi/osingot-uudelleen-sijoittava-etf-kannattaako-sittenkaan/16/12/2015/
Ihmettelen itsekin, jos pitää pelkkiä superrahastoja yksinään tai yhdessä hyvänä hajautuksena, koska kyseessä vain Pohjoismaat. Toki tuo on silti jo hemmetisti parempi hajautus kuin sellainen, että omistaa esim. 3-5 eri yrityksen osakkeita. Mutta silti, jos tarkoitus on hajauttaa ja sijoittaa indekseihin niin syytä olisi katsoa USA:han, Eurooppaan ja Japaniin vähintään, mieluusti muuallekin. Vaikeaa kun se ei tosiaan ole suorittaa hajautusta maailmanlaajuisesti.

Tosiaan tuo pätee EU-alueelle sijoittaville EU-alueelle rekisteröidyille ETF:ille, mutta esim. @dana77 :n käyttämässä ETF:ssä painosta yli puolet on käsittääkseni Yhdysvalloissa, josta saatuihin osinkoihin pätee linkkisi mukaan:

"Yhdysvaltoihin sijoittavat, Euroopan Unioniin rekisteröidyt rahastot joutuvat kuitenkin maksamaan lähdeveron osingoistaan Yhdysvaltoihin. Lähdeveron määrä on määritelty rahaston rekisteröintimaan ja Yhdysvaltojen välisessä verosopimuksessa. Esimerkiksi Irlantilaiset ja Suomalaiset sijoitusrahastot maksavat Yhdysvaltalaisista osingoista 15 prosenttia lähdeveroa."

Enkä siis suosita mitään vain Pohjoismaihin sijoittamista, kunhan vastasin alunperin dana77:n ihmettelyyn miksi joku sijoittaisi juuri Suomeen mieluummin kuin esim. Uuteen-Seelantiin.

 

[BigRedCat]

Kulta siis on... pidemmällä aikavälillä hoitanut tehtävänsä arvonsäilyttäjänä. En näe kultaa järkevänä sijoituskohteena.

Eikö tässä ole jonkinasteinen ristiriita? Se, ettei kulta kenties sinun tarpeisiisi ole hyvä sijoituskohde tällä hetkellä ei tarkoita etteikö se sitä voisi (ja olekin) monelle ja monessa tilanteessa.

 

[Rubicon]

Tosiaan tuo pätee EU-alueelle sijoittaville EU-alueelle rekisteröidyille ETF:ille, mutta esim. @dana77 :n käyttämässä ETF:ssä painosta yli puolet on käsittääkseni Yhdysvalloissa, josta saatuihin osinkoihin pätee linkkisi mukaan:

Yhdysvaltoihin rekisteröidyt ETF:ät eivät myöskään maksa EU-alueen sijoituksistaan lähdeveroja.

Joka tapauksessa melkoista näkemyksenottoa, jos jättää tuon 15% osinkojen lähdeveron takia sijoittamatta Yhdysvaltojen osakemarkkinoille, joiden painoarvo taitaa olla luokkaa 40%-50% laskutavasta ja ajankohdasta riippuen koko maailman osakemarkkinoista.

 

[Rushlow]

Eikö tässä ole jonkinasteinen ristiriita? Se, ettei kulta kenties sinun tarpeisiisi ole hyvä sijoituskohde tällä hetkellä ei tarkoita etteikö se sitä voisi (ja olekin) monelle ja monessa tilanteessa.

Niin, tietysti arvon säilyminen on parempi kuin sen aleneminen. Rahan arvo kuitenkin pysyy jos ei sijoita ollenkaan, paitsi kovassa inflaatiossa. Toki itsekin vaihtaisin osakkeeni kultaan jos saisin sisäpiirivinkin 3. maailmansodan alkamisesta. Eli siis kyllä kullallakin voi tienata, niin kuin bitcoineillakin kun vaan osuu oikeaan saumaan.

 

[BigRedCat]

Joka tapauksessa melkoista näkemyksenottoa, jos jättää tuon 15% osinkojen lähdeveron takia sijoittamatta Yhdysvaltojen osakemarkkinoille, joiden painoarvo taitaa olla luokkaa 40%-50% laskutavasta ja ajankohdasta riippuen koko maailman osakemarkkinoista.

Enkä minä sellaista suositakaan, vaan toin vain esille ko. asian olevan yksi tekijä järkevän sijoituspäätöksen synnyssä, ja että jos sijoituskohteen (tässä tapauksessa rahaston kasvuosuus) maa-valinnalla ei muuten ole väliä, on järkevää sijoittaa siihen jossa on veroetu.

Niin, tietysti arvon säilyminen on parempi kuin sen aleneminen. Rahan arvo kuitenkin pysyy jos ei sijoita ollenkaan, paitsi kovassa inflaatiossa. Toki itsekin vaihtaisin osakkeeni kultaan jos saisin sisäpiirivinkin 3. maailmansodan alkamisesta. Eli siis kyllä kullallakin voi tienata, niin kuin bitcoineillakin kun vaan osuu oikeaan saumaan.

Esim. kullalla on tärkeä paikkansa riskeiltä suojautumisessa, joista mainitsitkin sodan ja korkean inflaation. Mutta se tästä aiheesta osaltani ainakin nyt, tämähän ei mikään sijoitusvinkki ollut suuntaan tahi toiseen!

 

[Sphinx]

Olen 99% varma, että tämä ei pidä paikkaansa. Ei ole kauaa kuin luin artikkelin jossa käsiteltiin kuukausikohtaisia indeksituottoja, mikään kuukausi ei ollut miinuksella. Lisäksi kun ottaa huomioon myynneistä aiheutuvat verovaikutukset ja välityskulut niin uskallan väittää että Sell in may on raskaasti tappiollinen pitkässä juoksussa holdaamiseen ympäri vuoden verrattuna.

Omissa vuodesta 1998 alkavissa tilastoissani tämä vuodenaikaisefekti näkyy vahvana ja nimenomaan niin, että keskimäärin kesäpuolella vuotta, suunnilleen huhtikuun alkupuolelta syyskuun lopulle, markkinoilta olisi kannattanut olla ulkona. Toki parina viimeisenä vuotena tämä olisi toiminut aivan poikkeuksellisen hyvin kunnes nyt tänä vuonna nähtiin vahvaa nousua kesälläkin.

Laimea Silli on myös käsitellyt aihetta blogissaan 25.5.2008: "Vuosi voidaan jakaa kahteen sijoitusmielessä hyvin erilaiseen jaksoon. Touko-Lokakuu ja Marras-Huhtikuu. Pitkäaikaiset tilastot osoittavat että kesäjakso on ollut hyvin heikon, jopa negatiivisen tuoton, aikaa kun taas talvijakso on ollut erittäin hyvän tuoton aikaa niin USAssa, Suomessa kuin vaikkapa Venäjällä. Jälleen Saarion pörssiraamatusta poimintaa. Saario on tarkastellut talvijakson tuottoa vuodesta 1950 ja saanut tulokseksi että tuona aikana on pääoma 46-kertaistunut eli 10 000 dollaria on muuttunut 461 774 dollariksi. Tappiollisia jaksoja 50-luvulta lähtien on ollut vain 20% ja tappiot noina vuosina ovat olleet pieniä. Sensijaan kesäjaksolla (siis omistaen vain kesäjakson aikana osakkeita) 50-luvulla sijoitettu 10 000 taalaa on kutistunut 8 375 taalaan. Aivan käsittämätön ero. Sama kehitys on havaittavissa jopa voimakkaampana Venäjällä ja Suomessakin sama ilmiö on voimissaan eli kesäjaksolla on pääoman arvo kutistunut. Elämme nyt heikon kesäjakson aikaa jolloin tuotto pitäisi olla huonoa, toisaalta viimeisin talvijakso oli surkea."

Eli noiden Saarion laskelmien mukaan kesällä ei ole kuitenkaan kovin merkittäviä tappioita tehty, vaikka kaikki voitot toki olisi tehtykin talvella. Omissa lyhyemmän ajanjakson kattavissa laskelmissani olen tosin saanut paljon huonomman tuoton kesäkaudelle, tosin omien tilastojeni mukaan lokakuu on jo talvea ja nousevien kurssien aikaa. Toki vuoden 1998 jälkeen on yleisesti ottaen tuotto jäänyt heikohkoksi pidemmän ajan keskiarvoihin verrattuna, mikä selittänee kesäkuukausienkin erityistä pehmeyttä. Pidemmällä sihdillähän hyvät ja huonot jaksot ovat pörssissä vuorotelleet noin 20 vuoden sykleissä. Eli 1980-90-luvut olivat viimeksi kovien tuottojen aikaa, sitä ennen 1960-70-luvuilla osakkeet eivät nousseet mihinkään ja sitä ennen oli taas vahva jakso, sitä ennen pitkä 1930-luvun lama jne. Kun puhutaan esimerkiksi noin 7 % keskimääräisistä vuosituotoista kannattaa muistaa, että noin 20 vuoden jaksot vain hieman yli 0 % keskimääräisellä vuosituotolla ovat myös aivan normaaleja. Tuo 7 % on kyllä muutenkin aika optimistinen arvio, kun esimerkiksi S&P500-indeksin keskimääräinen vuosituotto on viimeisten 145 vuoden aikana ollut alle 5 % ja inflaatiokorjattuna vain noin 2,2 %.

 

[dana77]

Mutta silti, jos tarkoitus on hajauttaa ja sijoittaa indekseihin niin syytä olisi katsoa USA:han, Eurooppaan ja Japaniin vähintään, mieluusti muuallekin. Vaikeaa kun se ei tosiaan ole suorittaa hajautusta maailmanlaajuisesti.

Yksi Euro-alueen ulkopuolelle sijoittamisen kannalta mielenkiintoisia kysymyksiä on valuuttakurssit. Kun katsotaan taaksepäin, niin dollarin kurssi on viimeisen kahdeksan vuoden aikajaksolla voimistunut noin 50%:
Valuutta | USAdollari | Kauppalehti.fi

Mikä on valuuttakurssien ja osakemarkkinoiden välinen korrelaatio vai onko sitä? Tarviiko valuuttakursseja huomioida sijoittaessaan isoille markkinoille?

 

[MPN]

Sijoittaminen ilman, että ymmärtää yrityksen liiketoimintaa on vähän kuin kuorma-auton ajaminen korvakuulolta. Kyllähän sitä kuulee että kumpaan tienreunaan lokasuojat kolisee ja voi sen myötä voi ohjata aina keskelle päin, mutta ihan niinkuin sijoittamisessa tunnuslukujen perusteella, silloin ollaan jo myöhässä.

Vaikka sinua kirjoittajana hyvin paljon arvostan ja yleensä olen suhteellisen paljon samaa mieltä, tähän on pakko vastata (tosin en ole varma että ollaanko silti samaa mieltä), mutta kun ymmärtää yrityksen liiketoiminnan, niin tunnusluvuilla näkee suhteellisen helposti että missä mennään verrattaessa saman toimialan yrityksiin. Ja ei, en tarkoita tunnusluvuilla p/e, p/b taikka osinko%, vaan fcf, investointien määrä, normalisoitu p/e tai p/b jne. joiden perusteella voidaan päästä ajoissa kiinni yritykseen, eikö myöhässä kuten esität. Jos taas väität että näillä kauppalehden perustunnusluvuilla ollaan myöhässä, niin siitä olen jokseenkin samaa mieltä.

edit. Ja itse lasken tunnusluvut itse tilinpäätöksien perusteella, välillä liukuvina taikka keskiarvoina, riippuen millaisena yhtiön koen.

 

[dana77]

Vaikka sinua kirjoittajana hyvin paljon arvostan ja yleensä olen suhteellisen paljon samaa mieltä, tähän on pakko vastata (tosin en ole varma että ollaanko silti samaa mieltä), mutta kun ymmärtää yrityksen liiketoiminnan, niin tunnusluvuilla näkee suhteellisen helposti että missä mennään verrattaessa saman toimialan yrityksiin. Ja ei, en tarkoita tunnusluvuilla p/e, p/b taikka osinko%, vaan fcf, investointien määrä, normalisoitu p/e tai p/b jne. joiden perusteella voidaan päästä ajoissa kiinni yritykseen, eikö myöhässä kuten esität. Jos taas väität että näillä kauppalehden perustunnusluvuilla ollaan myöhässä, niin siitä olen jokseenkin samaa mieltä

Niin, puhuin sijoittamisesta ilman että ymmärtää yrityksen liiketoimintaa. Jos ymmärtää liiketoiminnan, niin silloin osataan sopivat tunnusluvut valita.
Toki silloinkin usein jo perustunnusluvut ovat leivottu jo osakkeen hintaan, johon viittasin myöhässä olemisella. Eli hyvien sijoituskohteiden löytäminen vaatisi joko markkinoita parempaa ymmärrystä tunnusluvuista tai näkemystä mihin ne ovat kehittymässä.

 

[DAF]

Eikös VVO ole osakeyhtiö? Jos on niin voisi niitä hankkia kun on käytännössä täydellinen raha-automaatti.

Kenen omistajista ajattelit myyvän osakkeitaan sinulle?

 

[Daespoo]

Nordnetin rinnalle on nousemassa nyt Nordea. Nordnetin hinnoittelu on alkanut ärsyttämään suomalaisia piensijoittajia, ja julkaisihan Arvopaperi kuukausi sitten (tosin aika heikoilla laskelmilla, eivät ottaneet huomioon säilytyskuluja tai valuuntanvaihtoa, mutta suunta oli oikea) että vanhat kivijalkapankit ovat juosseet Nordnetin ohi.

Ketä on alkanut ärsyttämään, lähteitä?

AP:n artikkeli oli täysi vitsi, hallinointikulut on kuitenkin olennainen osa varsinkin niille jotka eivät veivaa salkkuaan usein.

Väite siitä että vanhat kivijalat olisivat juosseet NN:n ohi on aika absurdi. Kaikki jotka ovat käyttäneet esim. Nordean tai S-Pankin verkkosovelluksia tietävät että tämä väite on täyttä fuulaa.

Piensijoittajia kyrsii myös Nordnetin Ruotsin hinnoittelu, joka on aivan poskettoman halpa versus heidän itänaapuriinsa. En nyt jaksa etsiä sitä hinnastoa, mutta oliko kaupat jotain muutamaa kruunua per kauppa, kun suomalaisilta nyhdetään kaupoista NYSEen 15e plus valuutanvaihto. Aika moni nyt on äänestänyt jaloillaan ja tehnyt salkun Nordeaan, josta saa kaupat prosentin kuluilla.

Prosentin kuluilla? Nordnetillä tämä on kalleimmillaan 0,3% eli käytännössä kaikki yli 1500€ sijoitukset ovat halvempia NN:llä. Ja ketä kyrsii Ruotsin NN:n hinnasto niin paljon että vaihtaa kalliimpaan kotimaiseen?

En ymmärrä tätä kritiikkiä.

Itse olen pyöritellyt Nordeaan vaihtamista mielessäni, ajatuksena se että pääsisi nopeammin sijoittamaan Ameriikkaan. Tällä hetkellä saan USA:n osakkeistani (jotka jakavat siis vähintään neljästi osinkoa vuodessa) noin satasen per kvartaali osinkoa. Nordnetissä kun kulut ovat USA:an min 15e, niin tarvitsen aina sen 1500-2000e että voisin sijoittaa fiksuilla kuluilla. Eli ei onnistu ihan joka kvartaali. Nordeassa voisin huoletta heittää vaikka 500e parin kuukauden välein johonkin Jenkki-firmaan kun taas Nordnetissä joudun kasvattamaan salkun saldoa että kannattaa vetää ostohousuja jalkaan.

Mietitäänpä tätä hetki. 500€ parin kuukauden välein tarkoittaa 1000€ sijoitusta, Nordealla maksat siis 10€ ja NN:llä 15€. Jos tämä 5€ ero on sinusta merkittävä niin ehkäpä meillä on eri prioriteetit.

Samaa mieltä muuten @Kimmo_Ahteri n kanssa Fortumista. Itse hairahdin tankkaamaan "halpaa" Fortumia vuosi sitten kesällä. Ei olisi kannattanut.

Niin kauan kuin Fortumilla ei ole mitään oikeata visiota mistä tulevaisuuden rahavirrat tulevat, ei kannata sijoittaa siihen. Klassinen value-trap, ellei sitten usko sähkön/lämmön hinnan maagiseen nousuun.

@Daespoo jos teet kolmen kuukauden välein kaupan, ei Nordea taida veloittaa mitään hallinnointipalkkiota? Ja kaupankäyntikuluilla on merkitystä, jos vuodessa hävität 1% "tuuleen", niin kun korkoa korolle-efekti pääsee myöhemmin vauhtiin, niin se alkuprosenttiyksikkö on yllättävän iso. Melkein sama että ottaisit asuntolainan koroksi 1%-yksikön korkeamman marginaalin (erittäin kärjistetysti)

Nyt menee vihkooon pahasti.

1) kaupankäyntikulujen ero ei todellakaan ole 1% kuin ainoastaan pienillä summilla euroopan ulkopuolelle
2) kk-kulujen ero ei kumuloidu, ts. sitä ei makseta säännöllisesti
3) Vertauksesi asuntolainen korkoon on täysin eri asia eli ei edes lähellekkään sama.

Voi olla noin, mutta näen Fortumin melko pieniriskisenä yhtiönä, oikeastaan osakesijoitusten turvasatamana. Olen seuraillut firman toimintaa säännöllisen epäsäännöllisesti. Kauppalehden Omalle listalle olen valinnut sen lisäksi Nesteen ja kaikki pankkiosakkeet.

Fortum on lyhyellä tähtäimellä pieniriskinen mutta pidemmällä tähtäimellä aika iso kysymysmerkki. Kärjistetysti, mitä tekee Fortum siinä vaiheessa kun suuri osa lämmittää kotinsa maalämmöllä/ilpeillä/iv-pumpuilla ja sähkö niihin tulee paneeleista ja akuista?

Kun täällä on muutamaankin ottaen mainittu Brexitin ja vastaavien tilanteiden hyödyntäminen suorien osakesijoitusten tekemisessä, niin miksei vastaavanlaista pelaamista voisi tehdä ETF:llä ja vastaavillakin? Toki Brexitin vaikutus oli tietyillä aloilla hieman isompi kuin toisilla, mutta kyllä se koko indeksiä heilautti valtavasti. Onko tämä vain psykologinen juttu vai onko joku teoriakin taustalla?

Koska ETF:t reagoivat paljon vähemmän Brexitin kaltaisiin tapahtumiin kuin monet osakkeet. Ei tarvita mitään teoriaa tähän.

Onko ajatus, että korkeidenkin kurssien aikana kannattaa ennemmin sijoittaa kuin pitää käteisenä odottamassa laskukautta?

Miten määrittelet "korkeat kurssit"? Vrt. joku keskimääräinen S&P forward-PE vai mikä? Jos pidät kursseja liian korkeana niin sitten sijoitukset johonkin IG yritysbondeihin joiden arvo ei niin hirveästi heilu.

Olen 99% varma, että tämä ei pidä paikkaansa. Ei ole kauaa kuin luin artikkelin jossa käsiteltiin kuukausikohtaisia indeksituottoja, mikään kuukausi ei ollut miinuksella. Lisäksi kun ottaa huomioon myynneistä aiheutuvat verovaikutukset ja välityskulut niin uskallan väittää että Sell in may on raskaasti tappiollinen pitkässä juoksussa holdaamiseen ympäri vuoden verrattuna.

Tässä pieni knoppitieto jota jotkut osaavat hyödyntää (mutta piensijoittajalle suht turha tieto); keskimäärin kannattaa ostaa kuukauden alkupäivinä ja myydä ennen kuun loppupäiviä koska monet rahastot joutuvat päivittämään painotuksiaan kuukauden loppupuolella eli myymään ilman muita perusteita ne osakkeet joiden painoarvo on noussut liikaa salkussa.

Onko asuntosijoittamisesta omaa ketjua, vai voisiko täällä saada siihenkin vinkkejä? Kaverin puolesta kyselen...

Pysy poissa asuntosijoittamisesta, ihan mielenrauhan takia. Siinä vaiheessa kun joku vuokralaisistasi sammuu suihkuun ja aiheuttaa 50K€ remontin, ymmärrät mitä tarkoitan.

ps. ystäväsi sukunimi kirjoitetaan kahdella T:llä, mikäli viittaat ohiolaiseen oraakkeliin.

Ei kannata viisastella oikeinkirjoituksesta jos viittaat Omahan (Nebraska, ei Ohio) oraakkeliin.

 

[mutina]

Pysy poissa asuntosijoittamisesta, ihan mielenrauhan takia. Siinä vaiheessa kun joku vuokralaisistasi sammuu suihkuun ja aiheuttaa 50K€ remontin, ymmärrät mitä tarkoitan.

Myöhäistä, mutta kiitos vinkistä. Tosin tuossa yläkerrassa kävi juuri niin, ja taloyhtiöhän siitä kuittasi suurimman laskun. Se tietysti tulee kaikkien osakkaiden jaettavaksi, mutta kaikessa on riskinsä. Sattumalta aihetta sivutaan myös päivän Hesarissa: "Korkein oikeus on äskettäin ottanut kantaa vastuukysymyksiin. Oikeus totesi, ettei asunnon omistaja ole toiminut huolimattomasti eikä siten ole vastuussa siitä, että vuokralainen on aiheuttanut vesivahingon sammumalla lattiakaivon päälle." HS 18.9.2016

Minusta on tullut asuntosijoittaja vähän vahingossa, ja ottaisin kyllä vinkkejä kokeneemmilta vastaan. On varmasti paljon muutakin mitä pitäisi tietää - vesivahinkomahdollisuus tuli tutuksi ihan kotitalossa.

 

[JYP#44]

Oho, tulipas @Daespoo lta fanaattinen viesti Nordnetin puolesta. Täytyy kyllä vähän ihmetellä tuota fanaattisuutta, joten tartun nyt aika moneen kohtaan viestissäsi. Laiskuuttani boldaan sinun kirjoittamat väitteet, ja vastaan niihin.

"Ketä on alkanut ärsyttämään, lähteitä?"
Sharevillessä, eli Nordnetin hallinnoimassa "sijoittajien Facebookissa" on jo pidemmän aikaan porukka päivitellyt vihaisesti miten vaihtavat Nordeaan (ja pienemmissä määrin Lynxiin ja Degiron asiakkaiksi). Linkkaan tähän joitakin esimerkkejä elo-syyskuun ajalta, ja tässä ei tosiaankaan ole läheskään kaikki päivitykset aiheesta, vaan pelkästään Suomi Finland-yhteisön seinälle jaettuja kommentteja.

Nordnetin maajohtaja Niklas Odenwallin seinä, kommenteissa keskustelu menee Nordnetin hinnastoon.
Shareville Käyttäjän GunvaldLa seinä
Shareville Käyttäjän Halliksenhimo seinä
Shareville Käyttäjän Zilakka seinä
Shareville Käyttäjän Pannacotta seinä
Shareville Käyttäjän Bambu seinä


"AP:n artikkeli oli täysi vitsi, hallinointikulut on kuitenkin olennainen osa varsinkin niille jotka eivät veivaa salkkuaan usein"
Mutta kuten jo aiemmassa viestissäni tokaisin, niin tuonhan voi kiertää ostamalla kerran kvartaalissa jotain osakkeita. Ja kiitos kiinteän prosenttihinnoittelun, voit kärjistettynä esimerkkinä ostaa vaikkapa yhden Trainers Housen osakkeen hintaan 0,12e.

"Väite siitä että vanhat kivijalat olisivat juosseet NN:n ohi on aika absurdi. Kaikki jotka ovat käyttäneet esim. Nordean tai S-Pankin verkkosovelluksia tietävät että tämä väite on täyttä fuulaa."
Tähän myönnän etten ole tehnyt yhtäkään osakekauppaa Nordean tai S-pankin kautta, joten en tiedä kuinka käyttäjäystävälliset heidän järjestelmänsä ovat. Nordnetillä ne ovat kieltämättä kunnossa, enkä usko että kivijalkapankit voivat ainakaan paremmin tältä osalta hoita asioita.


"Prosentin kuluilla? Nordnetillä tämä on kalleimmillaan 0,3% eli käytännössä kaikki yli 1500€ sijoitukset ovat halvempia NN:llä. Ja ketä kyrsii Ruotsin NN:n hinnasto niin paljon että vaihtaa kalliimpaan kotimaiseen?"
Okei kirjoitin hieman epäselvästi. Nordealla pääsen siis kiinteisiin 1,3% kuluihin (1% kaupankäyntiä + 0,3% valuutanvaihtoa) vs. Nordnetin min 15e + 0,075% valuutanvaihto (itse tehtynä siis). Raja menee tuossa mainitsemassasi 1500 eurossa, eli siitä ylöspäin Nordnet on halvempi. Mutta kyllähän monelle suomalaiselle piensijoittajalle Nordean hinnasto on ystävällisempi tehdä osakekauppaa. Ei tarvitse odottaa että tuo 1500e täyttyy, vaan voi helposti jo pienemmillä summilla tehdä sijoituksia ja näin vauhdittaa korkoa korolle-ilmiötä. Nordean sanominen Nordnetiä kalliimmaksi on kyllä jo vähän itselleen valehtelua. Melko harva piensijoittaja saa Suomessa tuon 1500e kasaan parin-kolmen kuukauden välein. Minä tosin saan (sen takia olen vielä Nordnetin asiakas), mutta onpa minua tälläkin foorumilla usein haukuttu todellisuudesta vieraantuneeksi kultalusikkapojuksi kun olen kertonut raha-asioistani. Jos ikäiseni keskiverto opiskelija, joka saa ehkä satasen-pari kuussa säästöön haluaa sijoittaa NYSEen, niin väitätkö tosiaan tälle Nordnetin olevan edullisempi vaihtoehto? Nordnetin hinnastolla tämä kykenee tekemään noin yhden kaupan vuodessa. Tästä seuraa aika paska ajallinen hajautus sekä onneton korkoa korolle-efekti. Nordealla taas pystyy huoletta tekemään kaupat 3-4kk välein. Saa a) paremman hajautuksen b) paremman ajallisen hajautuksen ja c) korkoa korolle-efekti kasvaa. Ja mikäli kyseessä on osinkoa Amerikkalaisen käytännön mukaan jakava yhtiö, niin jatkossa voi aina heti sijoittaa uudelleen ne tilille tipahtaneet osingot, eli joka kuukausi saat sen ehkä euron lisää tuon satkun-parin päälle uudelleensijoittamiseen.


"Mietitäänpä tätä hetki. 500€ parin kuukauden välein tarkoittaa 1000€ sijoitusta, Nordealla maksat siis 10€ ja NN:llä 15€. Jos tämä 5€ ero on sinusta merkittävä niin ehkäpä meillä on eri prioriteetit."
Tämä oli mielestäni heikoin esitys viestistäsi. Etenkin jälkimmäinen lause. 5e hintaero joo voi tuntua pieneltä jos ei mieti yhtään syvällisemmin, mutta kyllä mielestäni 50% kalliimpi hinta on prosentteina kova. Toisekseen, parin kuukauden välein tapahtuva viiden euron ero tekee vuodessa 6x 5e = 30e, eli vuodessa saattaa Nordnetillä mennä välityskuluihin 30 euroa enemmän. Tämä kertaa 10 vuotta, tekee jo 300e. Tuolla summalla tekisit jo kelpo osakekaupat Nordeassa. Muutenkin ihmettelin vastaustasi, sillä edellisessä kysymyksessähän sanoit että Nordealla olisi kalliimpi hinnasto, eikö tässä ole nyt ristiriita?

***
Olen siis vielä Nordnetin asiakas, sillä koen saavani hitusen korkeammille kuluille hyvää vastinetta mm. hyvän asiakaspalvelun muodossa. Ja onhan minulla Nordnetin kanssa muutenkin hyvät välit, en nyt halua tässä avata sitä enempää. Tästä huolimatta kuitenkin jatkuvasti tutkailen tilannetta mitä Nordea tekee osakevälittäjänä ja miten siellä homma toimii. Ensisijaisesti kuitenkin toivoisin Nordnetin siirtymistä Nordean tyyliseen kiinteään hinnastoon. Nykyinen malli jossa tarjotaan vain satunnaisesti lyhyen ajan jotain kampanjoita halvoilla välityskuluilla on mielestäni aika naurettavaa, kun piensijoittajaveljet Ruotsissa vetävät Nordnetissa selvästi suomalaisia veljiään halvemmilla kuluilla samalla välittäjällä. Eikä sille ole mitään selitystä. Siis ruotsalaisille tarjotaan halvemmalla hintoja, ja tätä kompensoidaan sitten nyhtämällä suomalaisilta vähän enemmän. Ei järin mukavaa markkinointia minusta.

 

[Lomppi]

Kertokaapa miten nämä etf:t toimii. Siis tuon osingon osalta. Jos osinko maksetaan ulos putoaa rahaston arvo osingon verran? Uudelleen sijoittavassa arvo nousee osingon verran? Miten sitten nämä aina seuraa indeksiä? Kun eikös osingot ulos maksavan pitäisi jäädä indeksistä jälkeen ja osingot sijoittavan pitäisi kasvaa nopeammin kuin indeksin?

 

[mutina]

Mulla oli sijoituskämpässä astianpesukone tihkuttanut muutaman vuoden vettä keittiökaappien runkoihin ja lattialle. Vahingot syntyivät pikkuhiljaa ajan kanssa. Onneksi olin jo vuosia aiemmin ostanut kämppääni ns. vuokranantajan vakuutuksen. Se korvasi yllättävän mukisematta koko helahoidon. Tarkastaja tuli käymään pari päivää vahinkoilmoituksen teon jälkeen. Siitä meni ehkä viikko, kun vakuutusyhtiöstä soitettiin ja ilmoitettiin miten asiassa edetään. Valitsin sitten itse haluamani timpurin, joka purki, tasoitti ja maalasi keittiön, asensi uudet kaapit sekä laminaatit + kynnyslistat koko kämpän lattiaan. Sain noilta osin uudenveroisen asunnon. Toki vaihdoin samalla omaan piikkiin vanhan apk:n uuteen.

Suosittelen lämpimästi tällaista vuokranantajan vakuutusta. Ainakin Op-Pohjola ja Tapiola tarjoavat näitä. Sen hinta on 70-120€/vuosi yksiön kokoluokassa. Ei tarvitse stressata vuokralaisen vakuutuksista, onko siellä viimeisin lasku maksettu tms.

Tämä olikin ihan uusi juttu minulle. Täytyypä ottaa selvää. Kiitos!

 

[Yläpesä]

Kiitoksia vastauksita @Yläpesä ja @Vatso , nyt päästiin kiinni juuri sinne mitä hain ja varsinkin noissa linkeissä riittää tutustumista nyt vähäksi aikaa. Pesä tuossa lopussa jo vähän sivusikin sellasia ajatuksia asuntorahastosta, joita itse olen aika pitkälti rahastoista yleensäkin pitänyt yllä. Kuten avauksessani totesin, en siis pidä rahastoa niin läpinäkyvänä ja selkeänä tapana sijoittaa ja seurata kuin osaketta ja mitä ilmeisemmin asuntorahasto ei tee tässä asiassa sen kummempaa poikkeusta.

Päivityksenä tähän asuntorahastoteemaan, että parhaillaan (vihdoinkin) Oravanpesässä kiehuu. Ammattisijoittajat jättivät laivan jo vuosi sitten ja nyt on jäljellä enää (?) hyväuskoisia kotitaloussijoittajia. Lehdistö on vihdoin ottanut rahaston luupin alle ja eihän se homma nätiltä näytä. Syöksylaskun alkurinteeltä tuo vaikuttaa ja pakokauhun iskiessä voi tulla rumaa jälkeä.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/orava-asuntorahasto-tienaa-vain-arvonnousulla/iPT6jPy2

Piensijoittajat hankkiutuvat eroon Oravasta - osake jyrkässä laskussa - Arvopaperi

 

[Lomppi]

Jaa ei ollu etf sijoittajia täällä.

 

[dana77]

Kertokaapa miten nämä etf:t toimii. Siis tuon osingon osalta. Jos osinko maksetaan ulos putoaa rahaston arvo osingon verran? Uudelleen sijoittavassa arvo nousee osingon verran? Miten sitten nämä aina seuraa indeksiä? Kun eikös osingot ulos maksavan pitäisi jäädä indeksistä jälkeen ja osingot sijoittavan pitäisi kasvaa nopeammin kuin indeksin?

Indeksejä on kahdenlaisia. Toisissa on mukana osingot ja toisissa eivät.

 

[Lomppi]

Indeksejä on kahdenlaisia. Toisissa on mukana osingot ja toisissa eivät.

Tiedetään. Lähinnä siis rautalangasta miten toimivat.

Jos on osingot sijoittava etf, mihin osingot käytännössä käytetään? Ostetaan indeksin suhteessa lisää osakkeita? Nouseeko silloin myös etfn arvo osingon verran?

Miten osingot ulos maksavalle käy? Tai ilmeisesti kyseessä ei ole varsinaisesti osingonjako vaan ennalta määritelty tuotto. Putoaako etfn arvo "osingon" verran?

Ja sitten vielä, että miten voi olla että nämä molemmat seuraavat samaa indeksiä kun toinen maksaa rahaa ulos ja toinen sijoittaa osingot. Vai onko indeksin ja etfn track error nimen omaan etfn sisällön ja indeksin välinen ero, ei niinkään arvon?

Edit. Järkeilin juuri että ilmeisesti molemmat mallit todellisuudessa sijoittavat saamansa osingot. Toinen vain sitten jakaa tuottoa ennalta sovitun mukaan pitkin vuotta ja myy aina tuotonjaon yhteydessä tarpeellisen määrän omistamiaan arvopapereita. Olenko jäljillä?

 

[dana77]

Tiedetään. Lähinnä siis rautalangasta miten toimivat.

Jos on osingot sijoittava etf, mihin osingot käytännössä käytetään? Ostetaan indeksin suhteessa lisää osakkeita? Nouseeko silloin myös etfn arvo osingon verran?

Ostetaan indeksin suhteessa lisää osakkeita. Jos verrataan indeksiin jossa ei ole osingot mukana niin nousee, jos verrataan indeksiin jossa osingot on mukana niin pysyy samana.

Miten osingot ulos maksavalle käy? Tai ilmeisesti kyseessä ei ole varsinaisesti osingonjako vaan ennalta määritelty tuotto. Putoaako etfn arvo "osingon" verran?

Teoriassa osinkoa maksavat ETF:n arvo putoaa sen osingon verran samalla tavalla kun osakkeenkin hinta tippuu osingon verran.

En tuosta lopusta nopeasti luettuna oikein selvää saanut.

 

[Lomppi]

Ostetaan indeksin suhteessa lisää osakkeita. Jos verrataan indeksiin jossa ei ole osingot mukana niin nousee, jos verrataan indeksiin jossa osingot on mukana niin pysyy samana.


Teoriassa osinkoa maksavat ETF:n arvo putoaa sen osingin verran samalla tavalla kun osakkeenkin hinta tippuu osingon verran.

En tuosta lopusta nopeasti luettuna oikein selvää saanut.

Jaa. Onko siis olemassa kahdenlaisia indeksejä? Esim sp500 osingoilla ja sp500 ilman osinkoa?

Nämä monet etft jakavat osinkoa pitkin vuotta tasaisesti, kun taas yritysten osingonjako on vasta keväällä. Järkeilin että etft varmaan sijoittavat ne ja myyvät sitten tuoton maksun yhteydessä omistuksiaan. Kun monissakin on että esim maksetaan tuottoa osinkojen verran tai minimissään 3%. Jos osinko on 2% mutta on kuitenkin sovittu jaettavan 3% niin silloinhan pääomaa on realisoitava.

 

[MPN]

Jaa. Onko siis olemassa kahdenlaisia indeksejä? Esim sp500 osingoilla ja sp500 ilman osinkoa?

Nämä monet etft jakavat osinkoa pitkin vuotta tasaisesti, kun taas yritysten osingonjako on vasta keväällä. Järkeilin että etft varmaan sijoittavat ne ja myyvät sitten tuoton maksun yhteydessä omistuksiaan. Kun monissakin on että esim maksetaan tuottoa osinkojen verran tai minimissään 3%. Jos osinko on 2% mutta on kuitenkin sovittu jaettavan 3% niin silloinhan pääomaa on realisoitava.

On, tuottoindeksi ja ns. pelkkä indeksi. Tuottoindeksissä on osingot uudelleensijoitettuna mukana. Määrittele tuo monet ETF:t? Kun jenkeissä jaetaan yleisesti 4x vuodessa osinkoa, eikä sellaisen salkun muodostaminen ole kovin vaikeaa että joka kuukausi tulisi osinkoja. Tämä 1x vuodessa osingot taitavat olla enemmän eurooppalainen (vai pohjoismaalainen?) tapa.

Enkä kyllä äkkiseltään muista yhtään ETF:ää jossa luvataan joku minimijako%

@Valioyksilö se norske bank vai mikä oli, 1.75% korko taitaa olla tällä hetkellä. Norjan talletussuojan piirissä. Pitäisi olla helppoa ja varmaa (joskin pientä) tuottoa.

 

[Lomppi]

On, tuottoindeksi ja ns. pelkkä indeksi. Tuottoindeksissä on osingot uudelleensijoitettuna mukana. Määrittele tuo monet ETF:t? Kun jenkeissä jaetaan yleisesti 4x vuodessa osinkoa, eikä sellaisen salkun muodostaminen ole kovin vaikeaa että joka kuukausi tulisi osinkoja. Tämä 1x vuodessa osingot taitavat olla enemmän eurooppalainen (vai pohjoismaalainen?) tapa.

Enkä kyllä äkkiseltään muista yhtään ETF:ää jossa luvataan joku minimijako%

@Valioyksilö se norske bank vai mikä oli, 1.75% korko taitaa olla tällä hetkellä. Norjan talletussuojan piirissä. Pitäisi olla helppoa ja varmaa (joskin pientä) tuottoa.

Juu tarkemmin muistellen kyseessä taisikin olla jokin indeksirahasto, ei ETF, jotka maksaa jotain ennalta määriteltyä minimituottoa.

Voi johtua tosiaan tuosta, että osinkoja jaetaan myös kesken tilikausien (ja eihän tilikausi tosiaan aina ole 1-12/xx), että olen ymmärryksessä, että maksavat tasaisin väliajoin, esim. kuukausittain tuottoa nuo etf:t.

Mites muuten jos on osingot uudelleen sijoittava vaikka USA etf ja rahaston kotimaa on Euroopassa. Jenkkeihinhän pitää maksaa lähdevero 15%, jota rahasto ei kai voi saada takaisin. Silloinhan tuollainen ETF jää automaattisesti jälkeen tuottoindeksistä. Lienee huomioitu käppyröiden esityksessä tämä jo valmiiksi?

 

[MPN]

Mites muuten jos on osingot uudelleen sijoittava vaikka USA etf ja rahaston kotimaa on Euroopassa. Jenkkeihinhän pitää maksaa lähdevero 15%, jota rahasto ei kai voi saada takaisin. Silloinhan tuollainen ETF jää automaattisesti jälkeen tuottoindeksistä. Lienee huomioitu käppyröiden esityksessä tämä jo valmiiksi?

Yleensä ei, tai riippuu toki siitäkin että kuka on käppyrän tehnyt. Mutta kyllä, 15% lähdevero menee. Tosin jos jenkkiyhtiöiltä on osinkotuotto vaikka 3% ja tuosta otetaan se 15% pois, niin osinkoja tulee reilu 2.5%. Verrattuna siihen että itse ostaisit noita yhtiöitä, niin osinkoja tulisi 2.1%. Isharesin core sepe-etf:n kulut taisivat olla 0.07%, eli veroetu on silti merkittävä osingot uudelleensijoittavilla. Ja moni eurooppalainen etf on "Irlannista", jolloin EU:n sisällä ei lähdeveroa ole. Eikä muuten jenkkiläinen etf joka sijoittaa eurooppaan maksa lähdeveroa tännepäin. Eli vittumainen yksisuuntainen etu.

@Edustaja Ei nyt ihan noinkaan. On näidenkin joukossa hyviä yhtiöitä, ongelmiakin toki on jos tulisi massalunastamiset. Mutta ei kannata nyt ihan turhaan pelotella.

Nyt menee vihkooon pahasti.

1) kaupankäyntikulujen ero ei todellakaan ole 1% kuin ainoastaan pienillä summilla euroopan ulkopuolelle
2) kk-kulujen ero ei kumuloidu, ts. sitä ei makseta säännöllisesti
3) Vertauksesi asuntolainen korkoon on täysin eri asia eli ei edes lähellekkään sama.

1. En tiedä mitkä sinulle ovat pikkusummia ja onhan Saksaankin NN:llä kalliit kulut, jos miettisi että joka kuukauden palkasta ostaisi sieltä jotain. (En nyt muista oliko tämä alkuperäiseen keskusteluun liittyvä vastaus, mutta toivotaan niin).
2. Yksinkertainen esimerkki, sijoitat 100€ 0% kuluilla ja sijoitat 100€ 1% kuluilla. Osake nousee 10x, 0% kuluilla sinulla on 1000€, 1% kuluilla 990€. Tuota tarkoitin, eli osa efektistä menee hukkaan kulujen eron takia. Ja helpoin keino vaikuttaa omiin tuottoihini on minimoida veroja sekä kuluja. Typeräähän se olisi maksaa tästä turhaa.
3. Tarkemmin mietittynä parempi ero olisi se toisessa lainannosto maksu olisi 1% ja toisessa 0% koko pääomasta. Pahoittelut tuosta aiemmasta.

 

[Lomppi]

Yleensä ei, tai riippuu toki siitäkin että kuka on käppyrän tehnyt. Mutta kyllä, 15% lähdevero menee. Tosin jos jenkkiyhtiöiltä on osinkotuotto vaikka 3% ja tuosta otetaan se 15% pois, niin osinkoja tulee reilu 2.5%. Verrattuna siihen että itse ostaisit noita yhtiöitä, niin osinkoja tulisi 2.1%. Isharesin core sepe-etf:n kulut taisivat olla 0.07%, eli veroetu on silti merkittävä osingot uudelleensijoittavilla. Ja moni eurooppalainen etf on "Irlannista", jolloin EU:n sisällä ei lähdeveroa ole. Eikä muuten jenkkiläinen etf joka sijoittaa eurooppaan maksa lähdeveroa tännepäin. Eli vittumainen yksisuuntainen etu.

@Edustaja Ei nyt ihan noinkaan. On näidenkin joukossa hyviä yhtiöitä, ongelmiakin toki on jos tulisi massalunastamiset. Mutta ei kannata nyt ihan turhaan pelotella.

Juu kyllä nuo päällisin puolin näyttää aika yksinkertaisilta ja vaivattomilta tuotteilta passivisele sijoittajalle. Lähinnä tuo kysymys osingoista ja niiden vaikutuksesta etf:n hintaan molemmilla malleilla mietitytti.

Oli miten oli, ei tuota osingot ulos jakavaa saa kyllä millään mallilla kannattavammaksi kuin osingot sijoittavaa. Sitten kun haluaa tuolta kassavirtaa niin onhan siinä toki myymisen vaiva tuossa kasvuosuudessa.

Ps. Tuo SP500 0,07% kuluilla on itselleni liian kallis ainakaan joka kuukaudelle kun pitää muuallekin olla varaa hajauttaa. Otan luultavammin sen min volatility -mallin. Sopii paremmin talouteeni, eikä siinäkään ollut kulut kuin 0,20%. Tai voisihan sitä toisaalta ottaa tuota kalliimpaa vähäkuluisempaa, mutta vähän harvemmin. Jostain luin, että low vol osakkeet olisivat kyllä tuottaneet keskimäärin sp500 indeksiä paremmin. Tiedä häntä.