Kurkirannari: Rispektit sinne, joskus on osattava avata silmät ja havaita hienoja pelaajia muuallakin kuin omassa jengissä.
HIFK:n A-junnuissa kolme sälliä pääsivät lähelle 4 kilsaa cooperissa. Kukaan ei ole alle 85-kiloinen. Nuoren miehen hapenottokyky ja tehontuotto ovat ihailtavalla tasolla tuossa iässä. Ammattiurheilijoiden urheilullisuuden kehittymisestä on olemassa useita mielenkiintoisia tutkimuksia. Eivät lätkä ja tennis ole mitenkään erityisasemassa lajeina, joissa "ei ole tarvinnut olla kova urheilija" 20-30v. sitten. Otetaan kuningas jalkapallo. Suomalainen Jyrki Nieminen oli maajoukkuekamaa ja veti hienon uran AIK-ammattilaisena. Teki mm. Wembleyllä maalin Englannin verkkoon Suomen paidassa. Jykke veti 1,5 askia norttia per päivä ja oli totaalinen boheemi muutenkin. Yleisurheilu: Kiekossa, kuulassa ja keihäässä oli täysin järkyttäviä laardikasoja aivan maailman huipulla. Joo, isoja, mutta rasvaprossaakin oli aivan saatanasti. Vertaus nykyaikaan: myös voimalajien äijät ovat järjestään urheilijan näköisiä ja pirun vähissä ovat ne lajit, joissa voi päästä maailman huipulle selkeästi ylipainoisena. Siis väärällä tavalla ylipainoisena. Kyllä tästä on helvetisti selkeää dataa. Ammattiurheilija haluaa tehdä ison tilin ja hänen täytyy pitää koneistonsa kunnossa vuosikausia. En nyt saivartele dopingista, koska myös 70-luvulla se oli käytössä laardikasojen parissa. Paras tapa tehdä pitkä ura, on pitää kroppansa kunnossa ja ruokavalio aivan timanttisena. Suomen ja muiden maiden punkerot ähkäisivät aikanaan mitalin yhdessä tai kahdessa kisassa ja sitten paukkuivat jo paikat rikki. Thorkildsen, Pitkämäki, Zelezny....viiltäviä urheilijoita, jotka tekevät tasaisen, pitkän uran.
Katselin Eurosportilta fudiksen -74 MM-kisoja, joissa Länsi-Saksa kuittasi mestaruuden. Voi herranjestas miten herrasmiesmäistä seisoskelua ja pikkuhölkkää se pelaaminen oli kun vertaa 2000-luvun koneisiin, jotka juoksevat yhdessä matsissa enemmän kuin Cruyff yhden kauden aikana. Vanha kunnon Cruyffkin oli röökimiehiä, veti muistaakseni Gauloisea. Vanhan ajan äijät olivat kuitenkin aikansa parhaita, mutta fysiikaltaan aivan lapasia nykyjätkiin verrattuna. Näin sen pitääkin mennä. Valmennustietous on kasvanut ja osa valmennustietoutta on tietenkin ravinto-oppi. Nyt tajutaan enemmän kaikesta. Otetaan rinnakkain Jarkko Nieminen ja Veli Paloheimo uransa huipulla. En todellakaan ole Jarkko-fani, kuten kaikki meikäläisen tuntevat tietävät. Minulle hän on tenniksen Jan Lundell. Mutta hillitön on äijän kondis ja se kondis on tuonut hänelle vuosikausien ajan hyvät tulot. Veli Paloheimo veti pizzaa ja cokista ja juoksi intissä cooperin 2.000 metriä. Ja oli maailmanlistalla Jarkon sijoilla.