Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu

  • 658 298
  • 4 744

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Minkä ikäiset naiset saavat pyytämättään kullikuvia?
Mikä on % osuus naisilla vaikkapa ikäluokassa 45-55 vuotiaat?
Taitaa olla nuoremman sukupolven juttuja.

Eiköhän tämä tapa ole nimenomaan diginatiivien juttu, omasta ikäluokastani en ole kuullut tapauksia, ei lähettäjiä, eikä vastaanottajia.
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Itse olen kokenut jonkin verran seksuaalista häirintää. Häirinnän suorittaneista kaikki ovat olleet miehiä, ja minä olen mies. Onneksi aika on ollut puolellani, joten enää en ole pitkään aikaan häirintää kokenut. Osa häirinnästä on näin jälkeenpäin ajatellen ollut hyvin rajua. Opiskelija-aikoina ja armeija-aikoina muualla kuin armeijassa tapahtuneita. En viitsisi täsmentää noita tapahtumia, etteivät nykyajan herkkämieliset järkyty, mutta täsmennän silti. Nykyäänhän kaikkeen tuollaiseen vastataan nimenomaan, että on järkyttynyt. No itse en silloin aikoinaan järkyttynyt, enkä ole nyttemmin jälkijärkyttynytkään. Se ei toki tarkoita, etteikö joillakuilla muilla olisi oikeus järkyttyä mistä tahansa, sillä elämmehän järkyttymisen aikakautta, ja nyt järkytytään korkojen kanssa kaikki kertyneet asiat. Minä mahdollisesti järkytyn tämän viestin vastauksista, joissa väitetään, että vähättelen otsikon asiaa. En vähättele. Kerron vain miten olen itse suhtautunut. Tuntuu, että näistä saa kertoa vain jos on pahasti järkyttynyt, muut olkoot hiljaa.

Yksi aika mielenkiintoinen herääminen aamuyöllä erään miehen sohvalta oli, kun heräsin siihen, että kylmä liukkari heitettiin paljaalle takalistolleni. Heräsin siis siihen. Siellä se perheellinen mies oli muna kovana valmiina suorittamaan tekosiaan. Kerroin asiallisesti, että tuota minäpä tästä lähden. Ja lähdin. Sittemmin olen saanut hänen elämäkertakirjansa toisaalta ja itse asiassa se on juuri nyt minulla luennassa! En ole kirjaa lukiessani vielä järkyttynyt mistään. Se minulle suotakoot, kuten minäkin suon muille järkyttymisen.

Elämä on kuitenkin eri aikakausina erilaista, hän eli sen aikakauden elämää, ja sellaista se oli, vaikka tuo olikin paha ylilyönti jo sen aikakauden standardeilla. Nyt se on jo vanha ukko, lieköhän vielä jaksaa harrastaa.

Tai kun työpaikan tauolla minun maatessani nurmikolla minua hieman vanhempi mies tuli eteeni sanoen: "mitäs tekisit jos yhtäkkiä kaatuisin sun päälle ja alkaisin kopeloimaan sua, hihi". En tästä järkyttynyt, mutta totesin korostetun rauhallisesti: "ei kai siinä, vetäisin saman tien nyrkin otsaan". Johon hän: "hyvin sanottu, hihi". Teimme kesätöitä viikon yhdessä ja tuo oli viimeinen työpäiväni. Päätti kokeilla.

Ja sitten oli sekin tapaus, kun kerran opiskelijana ollessa päädyin jatkoille homopedofiilin luokse. Tulipa sieltäkin sitten lähdettyä aika pikaisesti.

Tuorein tapaus on tosin vain neljän vuoden takaa, kun eräs kaverini, joka on siis homo, ehdotti baarissa, että menisimme hänen luoksensa, hän ottaisi suihin ja laittaisi minulle silmille jonkun laitteen, josta näkisin samaan aikaan heteropornoa. Vieläkin huvittaa tuo mielikuvituksellisuus. Emme siis lähteneet, heteroksi hän minut tiesi ja tietää. Kai tuonkin joku laskisi häirinnäksi, vaikka en ollutkaan alaikäinen ja alisteisessa asemassa kysyjään, ja vaikka kyse on kaveristani.

Jos nuo muutamat tapahtumat olisivat tapahtuneet 2020-luvulla, niin ehkäpä minäkin olisin järkyttynyt. Olisin aikakauteni nuori. Minusta olisi hyvä tämän oikean rajojen tunnistamisen lisäksi opettaa sitä, miten kohdata asioita, eikä niin herkästi järkyttyä. En nyt puhu alaikäisistä, vaan täysi-ikäisistä. Ikäviä asioita elämässä tapahtuu, maailma on paha, oikeus on tuntea ja järkyttyä, mutta reagointivalikoimaa olisi nähdäkseni syytä harjoituttaa. Kyllä minäkin esim Vilja-Eerikan tapauksesta lukiessani järkytyin. En todellakaan sitä kirjaa lue, liian hirveä ajatuskin. Mutta vaikka kaikki Rydmanista tähän mennessä sanottu olisi totta, niin en minä siitä järkyttyisi. Mutta jos olisin johtava poliitikko, niin ilmeisesti minun kuuluisi sanoa, että olisin järkyttynyt.

Hyvä on ollut suunta näissä asioissa, ettei enää häiritä niin paljoa. Mutta nyt tapahtuu ylilyöntejä toiseen suuntaan. Sellaista se muutos tuppaa aina olemaan.
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Itse olen kokenut jonkin verran seksuaalista häirintää. Häirinnän suorittaneista kaikki ovat olleet miehiä, ja minä olen mies. Onneksi aika on ollut puolellani, joten enää en ole pitkään aikaan häirintää kokenut. Osa häirinnästä on näin jälkeenpäin ajatellen ollut hyvin rajua. Opiskelija-aikoina ja armeija-aikoina muualla kuin armeijassa tapahtuneita. En viitsisi täsmentää noita tapahtumia, etteivät nykyajan herkkämieliset järkyty, mutta täsmennän silti. Nykyäänhän kaikkeen tuollaiseen vastataan nimenomaan, että on järkyttynyt. No itse en silloin aikoinaan järkyttynyt, enkä ole nyttemmin jälkijärkyttynytkään. Se ei toki tarkoita, etteikö joillakuilla muilla olisi oikeus järkyttyä mistä tahansa, sillä elämmehän järkyttymisen aikakautta, ja nyt järkytytään korkojen kanssa kaikki kertyneet asiat. Minä mahdollisesti järkytyn tämän viestin vastauksista, joissa väitetään, että vähättelen otsikon asiaa. En vähättele. Kerron vain miten olen itse suhtautunut. Tuntuu, että näistä saa kertoa vain jos on pahasti järkyttynyt, muut olkoot hiljaa.

Yksi aika mielenkiintoinen herääminen aamuyöllä erään miehen sohvalta oli, kun heräsin siihen, että kylmä liukkari heitettiin paljaalle takalistolleni. Heräsin siis siihen. Siellä se perheellinen mies oli muna kovana valmiina suorittamaan tekosiaan. Kerroin asiallisesti, että tuota minäpä tästä lähden. Ja lähdin. Sittemmin olen saanut hänen elämäkertakirjansa toisaalta ja itse asiassa se on juuri nyt minulla luennassa! En ole kirjaa lukiessani vielä järkyttynyt mistään. Se minulle suotakoot, kuten minäkin suon muille järkyttymisen.

Elämä on kuitenkin eri aikakausina erilaista, hän eli sen aikakauden elämää, ja sellaista se oli, vaikka tuo olikin paha ylilyönti jo sen aikakauden standardeilla. Nyt se on jo vanha ukko, lieköhän vielä jaksaa harrastaa.

Tai kun työpaikan tauolla minun maatessani nurmikolla minua hieman vanhempi mies tuli eteeni sanoen: "mitäs tekisit jos yhtäkkiä kaatuisin sun päälle ja alkaisin kopeloimaan sua, hihi". En tästä järkyttynyt, mutta totesin korostetun rauhallisesti: "ei kai siinä, vetäisin saman tien nyrkin otsaan". Johon hän: "hyvin sanottu, hihi". Teimme kesätöitä viikon yhdessä ja tuo oli viimeinen työpäiväni. Päätti kokeilla.

Ja sitten oli sekin tapaus, kun kerran opiskelijana ollessa päädyin jatkoille homopedofiilin luokse. Tulipa sieltäkin sitten lähdettyä aika pikaisesti.

Tuorein tapaus on tosin vain neljän vuoden takaa, kun eräs kaverini, joka on siis homo, ehdotti baarissa, että menisimme hänen luoksensa, hän ottaisi suihin ja laittaisi minulle silmille jonkun laitteen, josta näkisin samaan aikaan heteropornoa. Vieläkin huvittaa tuo mielikuvituksellisuus. Emme siis lähteneet, heteroksi hän minut tiesi ja tietää. Kai tuonkin joku laskisi häirinnäksi, vaikka en ollutkaan alaikäinen ja alisteisessa asemassa kysyjään, ja vaikka kyse on kaveristani.

Jos nuo muutamat tapahtumat olisivat tapahtuneet 2020-luvulla, niin ehkäpä minäkin olisin järkyttynyt. Olisin aikakauteni nuori. Minusta olisi hyvä tämän oikean rajojen tunnistamisen lisäksi opettaa sitä, miten kohdata asioita, eikä niin herkästi järkyttyä. En nyt puhu alaikäisistä, vaan täysi-ikäisistä. Ikäviä asioita elämässä tapahtuu, maailma on paha, oikeus on tuntea ja järkyttyä, mutta reagointivalikoimaa olisi nähdäkseni syytä harjoituttaa. Kyllä minäkin esim Vilja-Eerikan tapauksesta lukiessani järkytyin. En todellakaan sitä kirjaa lue, liian hirveä ajatuskin. Mutta vaikka kaikki Rydmanista tähän mennessä sanottu olisi totta, niin en minä siitä järkyttyisi. Mutta jos olisin johtava poliitikko, niin ilmeisesti minun kuuluisi sanoa, että olisin järkyttynyt.

Hyvä on ollut suunta näissä asioissa, ettei enää häiritä niin paljoa. Mutta nyt tapahtuu ylilyöntejä toiseen suuntaan. Sellaista se muutos tuppaa aina olemaan.
Toki Luulen että naisilla osasyy ahdistukseen on se että 95% tapauksista olisimme fyysisesti alakynnessä jos miehelle ei se ei riittäisi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
90-luvulla elin sellaisessa liberaalissa ja keskiluokkaisessa opiskelijakuplassa, meno saattoi olla aika värikästäkin, mutta jostain syystä ihmisiksi käyttäytyminen päissäänkin oli täysi itsestäänselvyys. Sitten kun aika kypsällä iällä vasta päädyin Tallinnan risteilylle niin tuli lähes snobistisena shokkina, että kanssakansalaisista löytyy tälläistäkin porukkaa, nelijalkaisia ystäviä, jotka kohtelivat esim. virolaisia asiakaspalvelijoita niin kuin jotain helvetin ali-ihmisiä. Lamasta oltiin toipumassa ja Suomella meni lujaa.

Mutta eihän sitä satunnaista misogyniaa noihin aikoihin tullut ihmetelleeksi tai edes miettineeksi, eihän siitä edes puhuttu, mitä ehkä jotain ohimennen vaihdettuja juttuja edellisen illan limaisista lähentelijöistä jne - sitten jälkikäteen kun on jutellut naispuolisten kavereiden kanssa (niitä on enemmän kuin miehiä) niin ihan universaaleilta ja jatkuvilta vaikuttavat esim. nämä kokemukset tuntemattomien sangen ahdistavistakin lähentelyistä baareissa, kaduilla, julkisessa liikenteessä jne. Kuten myös se, että öisin monet varoivat ja edelleen varovat yksin kulkemisiaan. Itse en ikinä ole uhrannut Suomessa ajatuksia baareista kadulle ja kotiin lähtemisistä vaikka onkin vähän kaurismäkeläinen maku seutujen ja baarien suhteen.

Ihan hyvä - tai siis helvetin loistavaa - että näihin juttuihin viimeinkin puututaan yleisen mielipiteen toimesta ja että uudet sukupolvet kasvavat aivan erilaiseen ja terveempään ilmapiiriin ja käytökseen.
 
Viimeksi muokattu:

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Toki Luulen että naisilla osasyy ahdistukseen on se että 95% tapauksista olisimme fyysisesti alakynnessä jos miehelle ei se ei riittäisi.
Noina aikoina minäkin olin fyysisesti alakynnessä. Varsinkin se liukkarimies oli kookas, painoi varmasti melkein tuplat siitä mitä minä. Eli tässä tapauksessa selittävä tekijä ei ole mainitsemasi asia.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Eikä siinä mitään, jos tilanne on sellainen, että vastaanottaja selvästikin sellaista haluaa katsella. Mutta kun niitä kuulemma menee ihan tuntemattomille ja ties kenelle.

Joo ja tässä päästään siihen, että nykyinen somemaailma ja netti ylipäätään on liian helppo tällaiseen. Itselläkin on julkinen Instagram-profiili, ja varsinkin ulkomaalaiset itseä reilusti vanhemmat miehet löytää minut jostain syystä. Käyvät tykkäilemässä selfieistäni ja lähettelevät yv:iä. En koskaan lue noita ja estän heti, eli sisällöstä en tiedä. Mutta oi niitä aikoja kun opetteli eri chatteja ysärin loppupuoliskolla. Noihin moni tuttu antoi aivan liian herkästi sähköpostejaan ja mitä sieltä saattoikaan tulla. Eli junnuna/nuorena sen koki hauskaksi, mutta kun aikuistuu ja intressit on hieman muualla, herää se halu kyseenalaistaa ja ehkä syyttääkin.

Nykyinen suhteenikin on alkanut niin, että tänä päivänä saattaisin oikeasti katsoa hieman syyttävästi. Mutta se kaikki hipelöinti johtikin suhteeseen, jossa löysin kaikkea vanhasta puuttunutta, eihän sitä voi kauhistella näin lähes 10v myöhemmin. Toki tämän aikana olen huomannut suhtautumisessani vieraisiin miehiin kaikkea vähemmän hauskaa.
 

peksa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Crystal Palace, Tappara ja HIFK
Noina aikoina minäkin olin fyysisesti alakynnessä. Varsinkin se liukkarimies oli kookas, painoi varmasti melkein tuplat siitä mitä minä. Eli tässä tapauksessa selittävä tekijä ei ole mainitsemasi asia.

Se mitä aiemmin postasit kokemuksistas on juur niin hyvä kattaus homojen himoista kun olla ja voi.

Jännää se miten noihin tilanteisiin vaan joutuu. Mutta kertomas perusteella olet ollu joskus oikeinkin hyvännäköinen, varmaan olet vieläkin. Miehet ei vaan kovin helpolla ota moisia ehdotuksia häirintänä paitsi yksi niistä (olisit voinu vetästä liukkarimiestä litsarin korville).
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
80% kuulostaa omaan silmään jopa alakanttiin olevalta luvulta. Luulen että jo pelkästään niitä pyytämättä saatuja Dick pickejä on saanut suurin osa naisista.
En usko tuohon lukuun. En ole ikinä kuullut esimerkiksi työpaikan sipittelyissä näistä puhuttavan vaikka minun korviani ei erityisesti suojella.

Jossakin rajatummassa kontekstissa, esim. Tinderin käyttäjät, prosentti voi olla korkeakin mutta väestötasolla ei missään tapauksessa noin suuri.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
80% kuulostaa omaan silmään jopa alakanttiin olevalta luvulta. Luulen että jo pelkästään niitä pyytämättä saatuja Dick pickejä on saanut suurin osa naisista.
Itse olen ollut parisuhteessa teini-ihastukseni ja ensirakkauteni kanssa 16-17 -kesäisistä lähtien, joten en ole kovinkaan perehtynyt iskemiseen, mutta voisin kuvitella, että kullikuvien lähettely ei nyt ihan paras mahdollinen iskurepla ole. Voisi siis tässä vaiheessa viitata ihmetellen ja kysyä, että uskooko joku mies

a) pääsevänsä panemaan
b) saavansa parisuhteen
c) jotain muuta, mitä?

lähettämällä kuvan elimestään? Mitä ihmettä miehet?
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
En usko tuohon lukuun. En ole ikinä kuullut esimerkiksi työpaikan sipittelyissä näistä puhuttavan vaikka minun korviani ei erityisesti suojella.

No mutta eihän se voi olla väärin, koska Iiris Suomela on niin sanonut.

Onko tuo siis luku joka kertoo, kuinka monta prosenttia naisista on joutunut häirinnän kohteeksi, vai luku joka kertoo kuinka monta prosenttia naisista kokee joutuneensa häirinnän kohteeksi?

Vähän vaikea itsekään uskoa kyllä noin isoon prosenttiin kummassakaan vaihtoehdossa...
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Mitä ihmettä kuvan lähettäjä oikein tavoittelee? Luuleeko hän, että nyt varmasti nainen innostuu, kun näkee komean kikkelini vai mitä?

Kuvia en ole lähtellyt mutta jotenkin olisin siinä luulossa, että tällainen toiminta kiihottaa lähettäjäänsä eikä vastaanottajan reaktiot välttämättä ole se mikä tattia hakatessa on mielessä. Vähän samaa varmaan kuin nykyään vähän harvinaisempien puskavilauttelijoiden kanssakin taitaa olla?
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
En usko tuohon lukuun. En ole ikinä kuullut esimerkiksi työpaikan sipittelyissä näistä puhuttavan vaikka minun korviani ei erityisesti suojella.

Eihän kokoomuksessakaan kaikki tienneet, vaikka asia on ollut yleisesti tiedossa. Ja ehkä asia on niin, että hyvinkäyttäytyvät miespuoliset työntekijät harvoin tietävät, millaista kohtelua naispuoliset saavat kokea niiltä, jotka eivät käyttäydy hyvin.

Mutta jatketaan vain vähättelyä niin kuin tähänkin asti, ja ihmetellään taas, kun mikään ei muutu.
 

PtG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Edmonton, FC Pojat
En tiedä kuinka paljon asiaa on tutkittu, mutta yli puolet on ainakin niitä saaneet.


Ja Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan 40 prosenttia 18-34-vuotiaista naisista on saanut pyytämättä kikkelikuvia (miehistäkin 26 prosenttia).

Eli sinänsä aika isoista prosenteista puhutaan. Luultavasti arkipäiväisempää häirintää saakin sitten kokea aika paljon vielä isompi osa naisista.

EDIT: Linkki unohtui: Four in ten young women have been sent unsolicited sexual images | YouGov
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Mutta jatketaan vain vähättelyä niin kuin tähänkin asti.

Eli nyt, jos emme usko Iiris Suomelaa, syyllistymme seksuaalisen häirinnän vähättelyyn? Entäs, jos Suomelan kertoma ei pidäkään paikkaansa?

Tämä aihe tuntuu olevan yhtä tabu nyky-yhteiskunnassa kuin rasismi. Jos vähänkään kyseenalaistat jotain asiaa, olet heti koko aiheen vähättelijä tai vastustaja. Vaikea kyllä saada minkäänlaista vuorovaikutteista keskustelua pitkällä aikavälillä, jos yksi taho vain määrää asian olevan jollakin lailla, ja sen kiistäjät ovat sitten koko aihealueen vähättelijöitä tai vastustajia.

P.S Onko missään mainittu, mistä Suomela tuon luvun repäisi..?
 

PtG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Edmonton, FC Pojat
lähettämällä kuvan elimestään? Mitä ihmettä miehet?

En osaa sanoa, kuinka laadukas tämä tutkimus on, mutta: New psychology research reveals men's motives for sending unsolicited dick pics

Selkein syy on siis jonkinlainen uskomus pariutumisesta vaihtokauppana: Tässä mun kikuli, nyt on sun vuoro näyttää. En tiedä, mistä tällainen ajatus tulee. Toki välillä sitä lukee suomalaisessakin somessa, että pariutumisessa on aina kyse jonkinlaisesta seksuaalisesta häirinnästä ja naisen olemassaolo on miehelle jo seksuaalista häirintää. Tästä ei ole kovin pitkä matka siihen, että lähetetään pariutumisrituaalina kuvia elimestään.

Jonkun verran oli myös ihan vaan tarkoituksellista vastapuolen alistamista. Valta-aseman hakemista ja naisvihaa, joiden osoittamisesta sai kokea myös tyydytystä.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Luotan paljon enemmän Iiris Suomelaan kuin Jatkoajan keskustelupalstan sovinisteihin.

Vihjasitko minua juuri sovinistiksi?

...

Mutta pidätkö mahdollisena, että tuo 80% ei olisikaan korrekti luku..? Ja onko tosiaan niin, että naispuolisen kansanedustajan tv-lähetyksessä ilman perusteltua lähdettä esilletuoman lukeman kyseenalaistaminen on sovinismia?
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Eli nyt, jos emme usko Iiris Suomelaa, syyllistymme seksuaalisen häirinnän vähättelyyn? Entäs, jos Suomelan kertoma ei pidäkään paikkaansa?

Tämä aihe tuntuu olevan yhtä tabu nyky-yhteiskunnassa kuin rasismi. Jos vähänkään kyseenalaistat jotain asiaa, olet heti koko aiheen vähättelijä tai vastustaja. Vaikea kyllä saada minkäänlaista vuorovaikutteista keskustelua pitkällä aikavälillä, jos yksi taho vain määrää asian olevan jollakin lailla, ja sen kiistäjät ovat sitten koko aihealueen vähättelijöitä tai vastustajia.

P.S Onko missään mainittu, mistä Suomela tuon luvun repäisi..?
Ainakin kaikki naiset joiden kanssa minä olen asiasta puhunut, ovat sanoneet okeneensa jonkinlaista seksuaalista häirintää. Valitettavasti se näin on.
Toki luultavasti se ei ole kovin suuri osa miehistä jotka tuollaista toimintaa harjoittaa, mutta kun he tekevät sitä usealle
 

Freya

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, TPS & M.Koivu
Omaan korvaan tuo luku kuulostaa ihan todenmukaiselta, näin omiin kokemuksiin perustuen. Esim. Omassa ystäväpiirissäni ihan varmasti 80 ( ja ylikin) on kokenut häirintää, mutta huomaan että osa kokee EDELLEEN sen ääneen sanomisen jotenkin nolona tai häpeällisenä.

Monia kokemuksia on itselle tullut yöelämässä aikoinaan, mutta myös työpaikalla. Jotkut aina tuntui hämmästelevän sitä, että lastenhoitajana sellaista kokee - mutta ikävä kyllä niitäkin on sattunut.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Selkein syy on siis jonkinlainen uskomus pariutumisesta vaihtokauppana: Tässä mun kikuli, nyt on sun vuoro näyttää.
No näin itsekin oletan. En aivan osaa samaistua tilanteeseen, jossa etsisin seuraa, mutta en välttämättä kokisi ihan parhaana mahdollisena kumppaniehdokkaana (edes pelkässä hupimielessä) naista, joka läväyttäisi ensimmäisenä värkkinsä puhelimeni näytölle.

Mutta tokihan meitä on moneen sähköautoon ja ihmismieli on usein aika vaikeasti tulkittava.
 

PtG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Edmonton, FC Pojat
P.S Onko missään mainittu, mistä Suomela tuon luvun repäisi..?

Vaikea tietysti Suomelan puolesta sanoa, mitä luku on revitty. Mutta tässä Ylen teettämässä Taloustutkimuksen kyselyssä noin 80 prosenttia naisista on kokenut joskus elämänsä aikana häirintää.

 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
En tiedä kuinka paljon asiaa on tutkittu, mutta yli puolet on ainakin niitä saaneet.
Niin. 18-34 vuotiaiden osalta. Entä 35+ vuotiaiden naisten osalta? Pitääkö yhä väittämäsi suurin osa yhä paikkaansa?
Taitaa olla enemmän teidän diginatiivien juttuja. Ei toki hyväksyttävää sellaista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös