Miksi niin moni ihminen vastustaa EU:a, vaikka se helpottaa matkustamista, bisnestä, terveydenhuoltoa ulkomailla ja esimerkiksi naimisiin menoa euroaluellaisen kanssa? Mikä mättää, kertokaa!
En vastusta EU:ta, mikäli sillä tarkoitetaan alkuperäisen tarkoituksen mukaista europpalaisen, läntisen kulttuuripiirin muodostamaa vapaan liikkuvuuden talousunionia, joka mahdollistaa maanosan tasapainoisen kasvun ja kehityksen. Ennen kaikkea EU on ollut hiili- ja teräsyhteisöajoista asti Euroopan rauhan ja sisäisen vakauden keskeinen tae.
Homma alkoi mielestäni mennä EU:ssa sivuraiteille, kun mm. Romania ja useat muut entisen itäblokin maat (pl. Baltia) hyväksyttiin 2000-luvun alussa unionin jäseniksi vähintäänkin löperöin ehdoin. Tarkoituksena oli ilmeisesti "poimia" nämä pois, jottei jokin vieras valta pääse osoittamaan kiinnostustaan ns. harmaan alueen valtioita, jollainen mm. Ukraina on, kohtaan ja laajentamaan valtapiiriään kohti Eurooppa näiden avulla. Samalla Itä-Euroopan järjestäytynyt rikollisuus ja ihmiskauppa saivat vahvan jalansijan EU-alueella Schengen-järjestelmän kustannuksella.
Syksyn 2015 tapahtumat ovat aivan oma, erityinen kokonaisuutensa, johon peilaten nykymuotoisen EU:n rakenteen voi kyseenalaistaa; millainen on mantereenlaajuisen "liittovaltion" rooli, jos se ei kykene huolehtimaan omista ulkorajoistaan eikä sisäisen turvallisuuden mekanismeistaan riittävällä tavalla? Entä miksi Eurooppaan edelleen masinoidaan erillisiä EU-asevoimia, kun unionin 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon? Euroopan ja Yhdysvaltojen vahva transatlanttinen side on kummankin osapuolen etu, minkä vuoksi EU:n olisi mielestäni ehdottoman järkevää liittyä kokonaisuudessaan Naton jäseneksi. Näin ollen Suomessakaan ei tarvitsisi keskustella "Nato-optioista" tai muista kummallisuuksista.
Minua hämmästyttää EU:iin liittyen erityisesti, miksi suomalaisten äänestysaktiivisuus on poikkeuksellisen matala nimenomaan europarlamenttivaaleissa; Suomihan luovutti EU-jäsenyyspäätöksellään vuonna 1994 määräysvaltaa itseään koskevissa asioissa eduskunnan ja perustuslain ulkopuolelle, mutta jostain syystä kansalaisia ei laajassa mitassa juurikaan kiinnosta, mitä kyseinen unioni tekee, tai ketkä sen parlamentissa maatamme edustavat. Se on melko karu tilanne.
