Suomenkielisessä tekstissä nimi kirjoitetaan niin, kuin se suomen kielessä kuuluu translitteroida. Vähän sama juttu kuin suomeksi puhutaan Saksasta, Tuhkolmasta ja Lontoosta eikä Deutschlandista, Stockholmista ja Londonista.
Suomenkielisessä tekstissä myös kirjoitetaan pitkään käytetyt termit ja nimet siten kuin ne on ollut tapana kirjoittaa. Siksi suomeksi puhutaan Saksasta, Tukholmasta ja Lontoosta eikä Deutshlandista, Stockholmista ja Londonista. Samasta syystä suomeksi puhutaan Kaarle Kustaasta, kuningatar Elisabetista tai Yrjö VI:sta eikä Carl Gustafista, kuningatar Elizabethista tai George VI:sta.
Samasta syystä voi yhtä hyvin puhua suomeksi myös Kovalevista, Fedorovista tai Seministä. Näitä muotoja käyttävätkin Suomessa suurin osa valtamedioista, ja näitä on käytetty mm. Hesarinkin raporteissa. Ja Iltasanomissa, Turun Sanomissa ja niin edelleen. Sekä tietysti YLEn jutuissa. Se muoto, mitä yleisesti käytetään ja mitä valtamediat käyttävät on järkevin ja suositeltavin muoto, oli se näennäisen "väärä" tai ei. Joskus yleisin muoto voi olla anglikaaninen kirjoitustapa kuten Fedorov, mutta onhan sitä suomen kielessä muitakin "ei-oikeita" kirjoitusmuotoja kuten kebab, pitsa yms. Ne nyt vain ovat vakiintuneet, joten niitä käytetään. Samoin Fedorov on vakiintunut, kun kyse on kiekkoilija-Fedorovista. Venäjällä asuva random-Sergei voisi ollakin Fjodorov, mutta toisaalta yhtä hyvin myös Ruotsissa asuva mellansvenskan-Gustaf olisi Gustaf eikä Kustaa.
Siihen olisi tietysti hyvä vetää raja, että kirjoitusmuoto käyttäisi vakiintuneita suomalaisia aakkosia eikä mitään sellaisia merkkejä, joita suomenkielisissä sanoissa ei käytetä kuten suhuässämerkkejä. Jos sellaisia ruvetaan käyttämään, niin sitten voisi jo yhtä hyvin käyttää kyrillisiä kirjaimia, arabien koukeroita tai skandinaavista riimukirjoitusta, jotta nimet olisivat "oikein".
Tästä asiasta oli tosiaan viime keväänä pidempikin vääntö, joten en lähde enempää keksimään pyörää uudestaan, koska maailma ja kirjoitusasut eivät tietääkseni ole vielä koskaan muuttuneet mihinkään nettifoorumien väittelyiden avulla. Eli valtaosa suomalaisista ja medioista kirjoittaa jatkossakin Fedorov, pieni vähemmistö vänkää translitteroinnista ja kirjoittaa vakiintuneen Fedorovin Fjodoroviksi ja melkoinen osa tulee jatkossakin ihmettelemään, että keitä nämä Fjodorovit, Sjominit ja muut oikein ovat. Sellaista on elämä.
