.....
Kritisoit minua aiemmin kun arvioin sinut vasuriksi. Eipä enempää paljoa vasemmalta voi nuo sinun ehdotuksesi olla.
Edelleen, mikä vittu siinä on vaikeaa tajuta, että tuloveroa korottamalla ei voi saavuttaa yhtään mitään. Se on ihan täysin fakta ja täysin käsittämätöntä, että tänäänkin on vaikka kuinka moni puoluejohtaja tuota ehdottanut. Kertoo vain kuinka kassalla jengi on oikeasti kun äänestää näitä vatipäitä.
Niin minäkin. Sitä ennen pitäisi kuitenkin tehdä ainakin seuraavat asiat:
-vähentää julkisen sektorin henkilöstöä (ja korkeintaan puolen vuoden irtisanomisajalla)
-pienentää julkisen sektorin palkansaajien palkkoja kaikkien yli 3500 euroa/kk tienaavien kohdalla
-lopettaa puoluetuet
-lopettaa ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus
-lopettaa lapsilisät ja kotihoidontuet
-korottaa julkisten palveluiden maksuja
Noiden kohtien toteutumisen jälkeen myös Veikko on valmis talkoisiin yhteisen hyvän puolesta.
Miten jos joku ns porho, siis yritysjohtaja ilmoittaa haluavansa pudottaa palkkaansa vaikka 10 prossaa, niin kenen hyväksi se menee? Yrityksen! Ja jakaa senkin rovon sitten bonuksina tai osinkoina edelleen. Mitä järkeä?
Ja olen sitä mieltä, että jos Presidentti (Tasavallan) päättää kuvaannollisesti verottaa tulojaan 20%, niin antaa mennä vaan. Itse maksan sen 32%, että on siihen vielä Saulilla matkaa. Ja monella muullakin. Etenkin näillä pääomaveroilla pelaavilla.
Surkea veto. Totaalisen surkea. Yritetään vaan saada palkansaajat (normaalipalkansaajat) tuntemaan syyllisyyttä.
Milloin "todelliset" tyovaenpresidentit, Koivisto entinen Turun satamajatka, ja Halonen entinen SAK:n lakimies, ovat itse halunneet alentaa palkkojaan?
Nyt kun Niinisto sen tekee, niin eihan se kay. Vaarin tehty.
Tiedän faktana, että ainakin eräässä valtion firmassa esimerkiksi sihteerit tienaavat 3000 - 3500 euroa / kk, mikä on mielestäni aika röyhkeä palkka mitenkään kyseistä työtä väheksymättä. Ainakin valtionhallinnon palkoista voisi helposti leikata. Näin offtopiccina.
Epäilen faktaasi. Tai sitten kyseessä ei ole mikään perinteinen sihteerin työ.
Mutta tällaisesta yksittäistapauksesta on hyvä tietysti vetää johtopäätös, että valtionhallinnon palkoista voi helposti leikata. Sillä ei ole mittän merkitystä, että työntekijät ovat muutenkin huonosti palkattuja ja osaavat henkilöt eivät näihin hommiin halua, koska muualla maksetaan tuplat.
Arvasinkin, että vedät perusteluihisi tuon, että palkat ovat nousseet yksityistä puolta enemmän. Se on totta, ja hyväkin, koska lähtötaso oli erittäin surkea. Mutta vaikka ne ovat nousseet enemmän, niin siitä ei voi, eikä pidäkään, vetää johtopäätöstä, että ne ovat jotenkin ylikorkeita nyt. Se on väärä mielikuva.Osaavat henkilöt saavat tottakai yksityisellä enemmän, mutta valtionhallinnossa (puhun nyt hallinnosta) ei-niin-osaavat henkilöt tienaavat valkokaulushommissa ihan älyttömästi. Johan tässä on ollut paljon uutisiakin, että valtion palkat ovat viime aikoina nousseet yksityistä puolta enemmän. Se on myytti kun väitetään ettei valtiolla tienaa hyvin tai perua kymmenien vuosien takaa.
En ole vasuri, tosin olen puoluetta ek-vaaleissa 1991 ja 1995 äänestänyt. Kaikissa muissa vaaleissa olen äänestänyt SDP:ta, lisäksi sitten Haavistoa kun vaihtoehdot olivat vähissä.
En ole itsekään erityisen innoissani palkkaverotuksen kiristyksestä, mutta parempi sekin kuin että julkisen sektorin palkkojen kimppuun käydään ja yksityinen sektori sen kuin porskuttaa. Tästä oli kyse äskeisessä.
Vatipäisyydestä en tiedä kuin että puoluejohtajaksi on vaikea päästä, nimettömänä netissä voi toisia nimitellä kuka tahansa.
Arvasinkin, että vedät perusteluihisi tuon, että palkat ovat nousseet yksityistä puolta enemmän. Se on totta, ja hyväkin, koska lähtötaso oli erittäin surkea. Mutta vaikka ne ovat nousseet enemmän, niin siitä ei voi, eikä pidäkään, vetää johtopäätöstä, että ne ovat jotenkin ylikorkeita nyt. Se on väärä mielikuva.
Se on totta, että jotkin tusinatyöntekijät tienaavat valtiolla työpanokseensa nähden liikaa, näitä työntekijöitä on aivan liikaa ja virkamiestä ei voi irtisanoa. Tämä ylikapasiteetti tietyistä tehtävistä poistuu osin eläköitymisen seurauksena. Mutta totta on myös se, että yleisesti ottaen valtion palkat ovat liian pieniä ja tehtäviin ei saada osaavia henkilöitä, vaan lähinnä niitä, jotka ovat liian huonoja vastaaviin tehtäviin yksityiselle puolelle.
Sinänsä surullista, että valtaosa kansalaisista toivoo valtion palkkojen vieläkin pienenevän, jolloin juuri näiden kansalaisten asioita hoitamaan tulee vieläkin surkeampi työntekijä. Sitten yksityisen puolen palkoilla ei niin väliä, vaikka jonkun random-yrityksen työlntekijän osaamisella ei ole kansalaisten elämään minkään valtakunnan merkitystä.
Tehtävien hoitoon vaikuttaisi lähinnä sillä tavalla, että työkulttuuri lähentyisi yksityisen sektorin työkulttuurin kanssa. Näin nopeasti voisi heittää:Mistä, ketä ja millä perusteella julkiselta sektorilta vähennettäisiin ja miten se vaikuttaisi tehtävien hoitoon?
Siinä määrin, että kohtuus toteutuisi.Paljonko julkisen sektorin palkkoja laskettaisiin ja millä logiikalla?
Ylimääräisiä menoja yhteiskunnalle. Leikkuriin.Olisivatko työttömyyskassamaksut jatkossa verovähennyskelpoisia? Miksei työnantajajärjestöjen verovähennysoikeutta lopetettaisi?
Kuten nytkin. Työssäkäynnillä ja yrittämisellä. Julkisen puolen menojen karsiminen mahdollistaisi myös kevyemmän verotuksen. Heikosti toimeentuleville on jo nyt tarjolla toimeentulotuki.Miten lapsiperheiden asema turvattaisiin? Miten lapsilisien ja kotihoidontuen lopettaminen vaikuttaisi demografiaan ja/tai köyhyyteen?
esim. päivähoito- ja terveyskeskusmaksuja kyseisten palveluiden käyttäjiltä. Sotaveteraaneille suon maksuttomat terveyskeskuskäynnit.Mitä julkisten palveluiden maksuja korottaisit ja keneltä?
Kyllä. Ja siksi koen kaikkinaiset veronkorotukset epäoikeudenmukaisina.Helpommin sanottu kuin tehty.
Tai kääntää asian toisinpäin ja vähentää menoja. Sama koskee kuntia.Kun valtio tarvitsee lisää rahaa niin se voi kiristää progressiivista verotusta. Näin kukin osallistuu kykyjensä mukaan ja oikeudenmukaisuus toteutuu.
Kyse oli siitä, minkä jälkeen koen olevani valmis osallistumaan yhteisen edun parantamiseen. Eduskuntaa ei tarvitse lakkauttaa, mutta edustajien määrää voisi vähentää puolella. Kolme kertaa väkirikkaampi Hollanti pärjää 150:llä edustajalla.Joo, samalla voidaan lakkauttaa eduskunta ja lopettaa vaalit. Toisin sanoen ei, fiskaalisesti ei mitään merkitystä
Muutoksen jälkeenkin ihmiset voivat itse päättää liittyvätkö vaiko eivät. Se, että veronmaksajat maksavat jotain AKT:n asuntoja, joissa palkolliset tai palkollisten omaiset asuvat puoli-ilmaiseksi on kaukana siitä, mitä koen oikeudenmukaiseksi.Jonkun pitkän siirtymäajan vallitessa ehkä, sillä edellytyksellä että myös työnantajien vastaavat vähennysoikeudet poistetaan. Sinänsä en ole mitenkään vakuuttunut siitä että työmarkkinajärjestöjen alasajo olisi pitkälläkään tähtäimellä järkevää.
Päivähoitomaksuissa ja terveyskeskusmaksuissa. Terveys on lähtökohtaisesti yhtä arvokas asia kaikille tulotasosta riippumatta. Samoin lapsen hoito on lähtökohtaisesti yhtä arvokas asia kaikille.Pitäisi tietää mitä tällä tarkoitetaan. Päivähoitomaksuissa voi olla jonkin verran korotusvaraa, mutta en oikein pidä porrastetuista maksuista, tulontasaus tulee hoitaa verotuksen kautta.
Tai vaihtoehtoisesti lapsimäärä/hoitaja muokattaisiin uutta tilannetta paremmin vastaavaksi, osa kotiäideistä perustaisi päivähoitoa tarjoavan yrityksen jne.Sanainen arkku kirjoitti:Kotihoidontuen minkäänlainen alasajo aiheuttaisi päivähoidon kysynnän äkillisen kasvun. Tämä vaatisi tuhansia lisähoitajia ja kymmeniätuhansia lisäneliöitä päivähoitoon.
- sosiaalityöntekijöitä on varaa vähentää ja työtä tehostaa
Tämän pidemmälle ei tarvinnut listaa lukea, että voi tehdä päätöksen olla syöttämättä trollia enempää. Ei taida montaa ammattiryhmää olla, mistä enemmän olisi pulaa...
Minun mielestäni oikea tapa ajatella asiaa ei ole pelkkä väkimäärä. Suomi on iso maa, jossa eletään monenlaisissa olosuhteissa (paljon heterogeenisemmin kuin jossain Hollannissa). Jo nyt todella isoilta alueilta on vain todella ohut edustajisto ja se ei ole demokratian periaatteiden kannalta hyvä. Kustannuksenahan nämä on kosmeettisia eli kyse on vain periaatteista.Eduskuntaa ei tarvitse lakkauttaa, mutta edustajien määrää voisi vähentää puolella. Kolme kertaa väkirikkaampi Hollanti pärjää 150:llä edustajalla.
Kun pula määritellään siten, miten hitaammin työtä tehdään, niin voit syödä trolli-korttisi saman tien.Tämän pidemmälle ei tarvinnut listaa lukea, että voi tehdä päätöksen olla syöttämättä trollia enempää. Ei taida montaa ammattiryhmää olla, mistä enemmän olisi pulaa...
Siksi fiksua olisikin, yllätys yllätys, laskea veroja jolloin työvoimakustannukset pienenisivät ja kotimainen kysyntä pysyisi hengissä ja voisi jopa parantua. Lopputuloksena lisää vientiä, lisää verotuloja ....
Demarit on myös vasemmistopuolue.
Niin, jenkeissä tämän nuoremman Bushin pressakauden aikana toteutettiin aika lailla ihannoimaasi politiikkaa. Veroja laskettiin oikeinkin roimasti. Ja perään voi kysyä, oliko liittovaltion budjetti hänen jäljiltään paremmassa vai heikommassa jamassa kuin hänen aloittaessaan pressakautensa?
"Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta kasvoi Suomessa 1980-luvun 40 prosentista lähes 65 prosenttiin 1990-luvun lamavuosina. Tämän jälkeen osuus laski vähitellen 50 prosentin tuntumaan hyvän taloustilanteen myötä aina vuoteen 2008 asti"
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/julkisetmenot/
Linkki veronmaksajien sivulle, josta tekstikin on lainattu.
Jos tuo houkutus saadaan torjuttua ja katsotaan tilastoja asiasta, niin huomataan että julkinen sektori on paisunut vuodesta 1990 43 miljardista yli sataan miljardiin:Tästä on suuri houkutus päätellä, että julkisen talouden osuus BKT:sta kasvaa taantuman aikana lähinnä siksi, että yksityissektori pienenee voimakkaasti. Julkisen sektorin on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä vaikka sitten lainarahalla.
Jos tuo houkutus saadaan torjuttua ja katsotaan tilastoja asiasta, niin huomataan että julkinen sektori on paisunut vuodesta 1990 43 miljardista yli sataan miljardiin:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/