Tilanne on kuitenkin se, että vallitsee täysi vakaa rauhanaika eivätkä nämä vaatimukset ole poliittisia tai edes taloudellisestikaan mitenkään mahdottomia. Eli kysymyksessä kireydestään huolimatta on kuitenkin normaali työtaistelu. Ellei hallituksella ole tälläisen tilanteen hallintaan olemassaolevia keinoja niin en lähtisi suosittelemaan mitään viime hetken rajuja improvisaatioita, jotka hyvin mahdollisesti hipovat jopa perustuslain rajoja, etenkin jos lain teksti ei ole hyvin valmisteltu. Ja voiko se olla kovin hyvin valmisteltu? Tässähän perustuslakivaliokunta tulee täydellisesti politisoitumaan, jos se tekee suht. pystymetsästä, kirjaimellisesti tunneissa, hallituksen äänin tulkinnan siitä, ettei lakiesitys tarvitse perustuslain säätämisjärjestystä. Nyt kun meillä ei kai ole Suomessa suurempaa läinsäädännöllistä auktoriteettia näiden asioiden suhteen (toisin kuin esim. USA:ssa), niin onko sitten vain perustuslakivaliokunnan enemmistöstä kiinni, mitä Suomen perustuslaille tapahtuu? Aika kiinnostaviin kysymyksiin ollaan päästy tämän "toisarvoisen" sairaanhoitajan ammatin suhteen.
(Sen Stocka-heiton voit mielihyvin etsiä tästä ketjusta, iloista luokkasodan henkeä löytyy näistä sankoista riveistämme.)
Se, että Suomessa ei voida kunnolla tutkia lakien perustuslainmukaisuutta on kyllä melko suoraan sosiaalidemokraattien ansiota, yhdessä akatemian ja eduskunnan kekkoslaisten kanssa. Nämä kun ovat historian saatossa, siis sodan jälkeen, säätäneet jatkuvalla syötöllä perustuslain vastaisia lakeja (osin poikkeuslakimenettelyssä, osin ihan valehtelemalla), ja tähän poliittiseen "joukkojen ja kollektiivien voimapolitiikaan" on ollut vaiketa ottaa enää laillisuus- tai perusoikeusnäkökulmaa riittävissä määrin huomioon. Siis sellaisia lakeja on satoja, jotka olisi palautettu valmisteluun tai pysäytetty kokonaan perustuslaillisessa tuomioistuintarkastelussa.
Säälittävää, että myös vuoden 2000 perustuslaistakin tämä mahdollisuus jätettiin toteuttamatta, esimerkiksi ja juuri siksi, että huolimatta yhteisön tuomioistuimen vuoden 1964 Costa vs. Enel-ratkaisusta, joka korostaa yhteisön lainsäädännön ensisijaisuutta, tarvetta yhteisön lainsäädännön perusteella implementoitujen kotimaisten lainsäännösten perusoikeusmyönteiselle tarkastelulle olisi enemmän kuin koskaan. Syylliset tähän tilanteeseen löytyvät samalta sylttytehtaalta, joka ei näen ongelmalliseksi presidentti Tarja Halosen jatkuvia perustuslain kirjainta ja henkeä vastaan kohdistamia rikkomuksia.
Tilanne on absurdi, kuin kaikkein vähiten perustuslaista ja oikeusnormeista historian saatossa ääntä pitäneet tahot yrittävät nyt asialla kohkata.
Mitä tulee itse suunniteltavaan lainsäädäntöön, niin siihen on syytä ottaa kantaa siinä vaiheessa, kun teksti on selvillä, mikäli siihen vaiheeseen päästään. On selvää
alkeellisemmassakin oikeudellisessa ja moraalisessa pohdinnassa, että oikeusperiaatteiden ja normien konfliktissa yksilöiden henkeen ja terveyteen kohdistuvat perusoikeudet ohittavat mahdollisesti näiden kanssa ristiriidassa olevat ylemmän tason kollektiiviset perusoikeudet. Mutta ei tästä tämän enempää ennen kuin teksti on tosiaan selvillä.
Pallo on neuvottelijoilla. Järkeä sinne puolelle päähän ja
heti. Ja erityisesti täysin kolmansille osapuolille, jotka näyttävät tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen neuvottelujen käymistä, aivan kuin ihmisten henki ja terveys olisi vain ihan normaali puoluepoliittisen kieroilun asia.
