Niin, Ruotsissahan on esimerkiksi korkeampi kokonaisveroaste, anteliaampi sosiaaliturva ja suurempi julkisen sektorin osuus työvoimasta kuin Suomessa. Tässä mielessä on vähän vaikeaa nähdä, että Ruotsissa harjoitettaisiin merkittävästi oikeistolaisempaa politiikkaa kuin Suomessa.
Otetaas väitteet tarkasteluun.
Itse näen että oikeistolaisuuden ydin on, että järjestelmä on työntekoon kannustava. Ruotsissa ansiotulojen verotus on matalampi ja erityisesti progressio alhaisempi kuin Suomessa. Ruotsi on vauraampi, koska siellä ihmisten annetaan vaurastua jopa työnteolla.
Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että Suomessa palkkoja verotetaan ihan ankarasti, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa Uutisaamun haastattelussa ensitöikseen.
www.mtvuutiset.fi
On ruotsissa esim alv prosentin korkeampi kuin Suomessa, mutta viimeksi oikeisto Suomessa oli se joka alvin nostoa ajoi ja vasemmisto vastusti, joten edelleen pitäydyn väitteessä että Ruotsi on tällä sektorilla kaksikosta oikeistolaisempi (ei oikeistolainen kuitenkaan tietenkään).
Sitten anteliaampi sosiaaliturva. Varmasti jollakin mittarilla, mutta työttömien tuet ovat pienemmät ja ehdot tiukemmat eli järjestelmä kannustaa työntekoon, ei kotona makoiluun:
Vertailun tehnyt kristillisdemokraattinen puoluesihteeri Asmo Maanselkä ottaisi Suomen sosiaaliturvajärjestelmään mallia Ruotsista.
www.iltalehti.fi
Toki tässä olisi sinun vuorosi perustella miltä osin sosiaaliturva on anteliaampi, mutta sairaiden tai vanhuksien parempi huolenpito ei ole mitenkään oikeiston ihanteiden vastaista, vaan siihen kuuluu ymmärrys että hyvinvointi syntyy työnteosta. Jos unohdetaan kokonaan raha ja mietitään hetki sitä mitä työllä saadaan. Mikäli työttömyysaste on 67% (versus että se olisi 77%), niin aika monta mummoa jää hoitamatta, tietä kunnostamatta, ihmisille hyvinvointa tuovaa palvelua ja pienryhmää opetukseen perustamatta. Hyvinvointi syntyy työnteosta, ei rahasta, joka on vain vaihdon väline. Näillä perusteilla piste Ruotsille, että systeemi on oikeistolaisempi.
Sitten suurempi julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen. Ruosissa on hieman suurempi julkinen sektori kuin Suomessa, mutta vastaavasti myös yksityinen sektori on suurempi. Kun työllisyysaste on korkeampi, niin silloin talous ja sitä kautta koko BKT on korkeampi. Vaikka se miten vituttaisi, niin sanotaan nyt taas kerran että yksityinen sektori maksaa viulut ja kun yksityinen sektori on suurempi, niin se pystyy kannattelemaan hieman suurempaa julkista sektoria. Tähän ilman muuta liittyy se, että nuoret pitkäaikaistyöttömät palkataan julkisiin hommiin sen sijaan että heitä roikotettaisiin työttöminä. Kun työttömiä on vähemmän, niin julkinen sektorikin voi olla aavistuksen isompi. On ilmeistä, että ero hyvin matalapalkkaisen kunnan työntekijän ja työttömän aiheuttamien kustannuksien välillä on suhteellisen pieni ja jos noin saadaan joku nuori ajettua sisään työelämään se voi olla kannattavaa. Tämän voi nähdä vasemmistolaiseksi ajattelutavaksi ja eikä minulla ole mitään tarvetta sitä valkopestä muuksi, kunhan muistetaan että laskun maksaa yksityinen sektori.
Voisihan se olla, että minulta olisi ollut parempi muotoilu tuolla "oikeistolaisempi politiikka" olisi ollut että Ruotsin politiikka on vähemmän kommunistista.
Toki pakon edessä voisin suostua myös muotoiluun, että järjestelmä ei ole leimallisesti oikeistolaisempi, vaan se on vain puhtaasti järjevämpi ja toimivampi. Kyseessä ei siis olisi kausaliteetti vaan korrelaatio, jos ymmärrät pointin.
/img-s3.ilcdn.fi/b20343297758168b5ec58ba1e1085aaf139388adc99b8486316b4848af353d30.jpg)