Sanna Marinin hallitus

[mike owen]

Ymmärrän hyvin, että Ohisalo tekee kaikkensa, niinkuin muukin Vihreä scene, olisihan se imagotappio, vaikkakin siis todellisuudessa järjen voitto. Eihän turpeen poltto laajassa mittakaavassa edelleenkään tulisi jatkumaan, alasajoa vain järkeistettäisiin siten, ettei kohtuutonta haittaa tehtäisi turveyrittäjille, eikä turvetta polttaville lämpövoimaloille. Järjetöntähän tällä hetkellä on se, että turpeen sijaan poltetaan puuta, haketta, jopa tarvepuuta menee polttoon. Puu, joka on piipun päästä mitattuna haitallisempaa kuin turve. Tässä Eija-Riitta Korholan blogi aiheesta. Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta.
Maanpuolustus tarvitsee turpeen | Uusi Suomi Puheenvuoro

Ja kun tuota turvetta ei nosteta vaan poltettavaksi, sillä on monia muitakin käyttötarkoituksia. Tässä esimerkiksi yksi, joka liittyy hyvinkin näihin Suomen ilmastonmuutos tavoitteisiin.
Metsätaimien tuottajilta hätähuuto ja "julmat faktat" turpeen puolesta: "Hiilinielujen kasvu vaarantuu ja korvaavaa kasvualustaa ei ole"
No jottei päästäisi vääntämään Maaseudun Tulevaisuuden jutusta, jospa tähän seuraavaksi Yle:n juttu.
Turvekielto veisi myös kotimaiset salaatit, kurkut ja yrtit – yhdeksän kymmenestä kauppapuutarhasta sanoo lopettavansa, jos turvetta ei voi käyttää

Pieni, mutta hyvä lisäys vielä.
Artikkeli - Vapo - Kestävyyden määrittelyn sietämätön keveys

Täysin samaa mieltä. Jotain järkeä tähän keskusteluun. Ostimme juuri lavallisen "turvemultaa" hyötykäyttöön puutarhan tarpeita varten. Olemme ostaneet hyötykäyttöön turvetta aikaisemmin ja olemme olleet siihen tyytyväisiä.

 

[knttrtknkn1]

Kommentti: Kova hinku maksaa omia ja muiden velkoja – Suomi lipsuu kohti hyödyllisen hölmön osaa

Piikki auki velkaisimpien EU-maiden tuelle mutta kova kiire oman julkisen talouden tasapainoon. Outo yhdistelmä voi käydä Suomelle kalliiksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

Tämän jutun jälkeen Saarikko päättääkin että raamit pitää ylittää vielä isommin ja pidempään.

 

[mike owen]

Käsittääkseni turve on uusiutuva energiamuoto. Tosin Suomessa sitä ei ole hyväksytty uusiutuvien energiamuotojen joukkoon.

 

[lihaani]

Käsittääkseni turve on uusiutuva energiamuoto. Tosin Suomessa sitä ei ole hyväksytty uusiutuvien energiamuotojen joukkoon.

Muistaakseni turpeen uusiutumisaika on noin 3000 vuotta.

 

[Cobol]

Tässä kannattaa muistaa, että ”menoraamit” tarkoittavat velan oton kasvattamista, ei talouden tasapainottamista vaikka kepu muuta sanookin. Hallitus riitelee siis siitä kuinka paljon lisävelkaa otetaan ja kuinka se kohdistetaan.

Annetaan nyt Keskustalle kuitenkin tunnustusta siitä, että puolue on halunnut pitää menolisäykset aiemmin sovituissa raameissa. Vasemmistolla painokone pyörii jo. Kyse on siis siitä, kuinka nopeasti menot pitäisi pusertaa koronan jälkeen takaisin aiemmin sovitulle tasolle.

Neuvottelujen pohjana on valtiovarainministeri Matti Vanhasen esitys, jossa tavoitteena on valtion menoissa paluu hallitusohjelmassa sovittuun tasoon. Vasemmistolle tämä ei käy, vaan nyt halutaan lisätä velkaa vielä enemmän, mitä alunperin sovittiin. Vasemmisto haluaa enemmän velkaa sekä vuodelle 2022 että 2023.

Ensin vasemmiston kuntavaalikampanja ja perään eduskuntavaalikampanja veronmaksajien piikkiin.

 

[julle-jr]

Käsittääkseni turve on uusiutuva energiamuoto. Tosin Suomessa sitä ei ole hyväksytty uusiutuvien energiamuotojen joukkoon.

Niin kyllähän kaikki energiamuodot ovat uusiutuvia jos aikajänne on riittävän pitkä.

 

[Oto Hascak]

Käsittääkseni turve on uusiutuva energiamuoto. Tosin Suomessa sitä ei ole hyväksytty uusiutuvien energiamuotojen joukkoon.

Jep, Suomessa turpeesta tuli fossiilista kolikon heitolla. Ruotsissahan turve on uusiutuvaa.

 

[Cobol]

Hassuinta, että tässä oppositiokin hakee ympäristön kustannuksella keinoja lyödä kiilaa hallituksen puolueiden väliin, kun kokoomuksen eduskuntaryhmäkin on lähtenyt ajamaan turpeen lisätukea. Eipä siitä kovin kauaa ole, kun mieli oli vielä kokonaan toinen. Toki hallituksen vastuu omista tekemisistään on merkittävästi suurempi kuin tarvittaessa 180 astetta suuntaansa vaihtavan opposition, mutta kai joskus voisi toivoa jotain johdonmukaisuutta näihin linjauksiin.

Kokoomus on huolissaan työllisyydestä ja huoltovarmuudesta. Sekä ilmastosta. Mielestäni oikein, kun puhutaan viiden vuoden pehmennyksestä. Täällä etelässä ei välttämättä tiedetä mm. Etelä-Pohjanmaan lämmitysenergian riippuvuutta turpeesta. Sitran mukaan kaukolämmön tuotannosta turpeella on katettu koko Suomessa viime vuosina noin 14–21prosenttia.

Sitra kertoi myös, että turpeen korvaava teknologia ei ole vielä valmista. Monet muut tutkimukset tuovat esille sen, että biomassan käyttö ei ole hiilineutraalia. Bioenergian tuotanto pienentää maaperän ja metsien kykyä sitoa hiiltä. Tämä vaikutus on usein niin merkittävä, että se tekee tyhjäksi fossiilisten polttoaineiden syrjäyttämisestä saatavan hyödyn vuosikymmeniksi eteenpäin.

 

[adolf]

HS-analyysi | Miksi hallitus kriisiytyi? Keskusta vaatii ”velaksi elämisen” lopettamista, muttei oikeasti aja sitä itsekään

Hallitus ei kiistele kehysriihessä velanoton lopettamisesta vaan siitä, kuinka paljon se voi lisätä velanottoa entisestään, kirjoittaa politiikan toimittaja Teemu Muhonen analyysissaan.

www.hs.fi

Kepulit on taas kepuleita. Se on kyllä hienoa varmaankin asemoida itsensä tuohon poliittiseen keskustaan, niin siinä voi takkia käännellä niin usein, että itsekään eivät enää pysy perässä. Ikään kuin tuon nyt pitäisi mennä jollekin läpi, että näin vasemmistolaisessa hallituksessa harjoitetaan myös vasemmistolaista talouspolitiikkaa? Totta kai kepu tuon tiesi, eikä se ollut silloin hallitusta muodostettaessakaan mikään ylitsepääsemätön asia.

On tuo kyllä ihan uskomaton porukka. Muistan vielä sen, kun tämän hallitustaipaleen alun yhteydessä julkisuudessa yksi sun toinen kepulainen antoi niitä lausuntoja, että yhdessä rintamassa ollaan nykyisen hallituksen kanssa, ja ollaan sitouduttu hallitusohjelmaan ym. jargonia.

 

[olkikuukkeli]

Kommentti: Kova hinku maksaa omia ja muiden velkoja – Suomi lipsuu kohti hyödyllisen hölmön osaa

Piikki auki velkaisimpien EU-maiden tuelle mutta kova kiire oman julkisen talouden tasapainoon. Outo yhdistelmä voi käydä Suomelle kalliiksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

Tämän jutun jälkeen Saarikko päättääkin että raamit pitää ylittää vielä isommin ja pidempään.

Mikä tuossa on suuresti väärin? Jos muu Eurooppa elvyttää isolla (velka-)rahalla ja Suomi "järkevästi" tasapainottaa menokurilla ja kenties veronkorotuksilla taloutensa ja -23 mennessä, on se aika takuuvarma resepti jättäytyä jälkeen euroalueen talouskasvusta. Jälleen kerran, kuten finanssikriisin jäljiltä, mutta tällä kertaa vielä enemmän, koska muualla talouskuripolitiikan paradigma on murtumassa rahapolitiikan keinojen loputtua.

 

[Cobol]

Mikä tuossa on suuresti väärin? Jos muu Eurooppa elvyttää isolla (velka-)rahalla ja Suomi "järkevästi" tasapainottaa menokurilla ja kenties veronkorotuksilla taloutensa ja -23 mennessä, on se aika takuuvarma resepti jättäytyä jälkeen euroalueen talouskasvusta. Jälleen kerran, kuten finanssikriisin jäljiltä, mutta tällä kertaa vielä enemmän, koska muualla talouskuripolitiikan paradigma on murtumassa rahapolitiikan keinojen loputtua.

Lähes kaikki. Mielestäni ikävintä oli katkaista valtiovarainministeriön kaavio vuoteen 2040, jolloin velkaantumisaste oli 100 %. Ilmeisesti agendaan ei sopinut enää se, että velkaantumisaste vuonna 2050 olisi jo 140 % noilla valinnoilla.

Tämä siis vain Suomea koskien.

EU:n elvytyspaketin tietä avaava vaikutus on sitten oma keskustelunsa. Tässä mahdollisessa kehityksessä Suomi ei välttämättä ole hyötyjä. Päinvastoin.

 

[olkikuukkeli]

Lähes kaikki. Mielestäni ikävintä oli katkaista valtiovarainministeriön kaavio vuoteen 2040, jolloin velkaantumisaste oli 100 %. Ilmeisesti agendaan ei sopinut enää se, että velkaantumisaste vuonna 2050 olisi jo 140 % noilla valinnoilla.

Tämä siis vain Suomea koskien.

Sinäkin varmaan allekirjoitat sen, että velkaantumisasteen ennustaminen kymmenien vuosien päähän on vaikeaa etenkin post-korona-ajan Euroopassa? Kantasi siis on, että muiden jatkaessa elvytystä Suomen kannattaa siitä luopua ja ottaa budjettitasapaino keskeisimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi?

 

[knttrtknkn1]

HS-analyysi | Miksi hallitus kriisiytyi? Keskusta vaatii ”velaksi elämisen” lopettamista, muttei oikeasti aja sitä itsekään

Hallitus ei kiistele kehysriihessä velanoton lopettamisesta vaan siitä, kuinka paljon se voi lisätä velanottoa entisestään, kirjoittaa politiikan toimittaja Teemu Muhonen analyysissaan.

www.hs.fi

Tässä HS kirjoitus aiheesta. Vahvistaa sitä kuvaa että kyse nyt tehtävistä päätöksistä on hiiren papanoita kokonaisuudessa. Kyse on siitä näyttäytyykö Keskusta "voittajalta" kun riihi saadaan valmiiksi, jos saadaan. Tämän pohjalta voi miettiä kuinka kovasti hallituksesta ollaan lähdössä.

 

[Cobol]

Laita linkki tuohon tutkimukseen. Olen nähnyt joitain Sitran turveyrittäjille suunnatun haastattelun tuloksia sekä yhden työpaperin viime kesältä. Tilannehan on muuttunut kovaa kyytiä ja turpeen korvaavaa energiahaketta on alettu ostaa myös ulkomailta, esim. Latviasta. Se miten tuo ulkomainen bioenergia on tuotettu voi olla tässä hiilitasekysymyksessä olennaista.

Bioenergian hiilineutraalius on paljolti kiinni siitä, millaisia metsiä kattilaa varten kaadetaan. Vanhat metsät toimivat sekä suurena hiilivarastona että heikkona hiilen nieluna ja sellaisten polttaminen päätehakkkuun jälkeen on tietenkin sulaa hulluutta. Kokonaan toinen asia on energiakäyttöön kasvatetut metsät, jotka korjataan nopean kasvun jälkeen tai energiapuun korjuu harvennusvaiheessa.

Saatoinpa mennä vipuun kun YLE:n svuilta bongasin ilmastopaneeli IPCC:n pitkäaikaisen puheenjohtaja William Moomawin linkin ja sen yllä tekstin bioenergian ongelmista. Tarkemmin ja linkkiä seuraten edes sivusto ei vakuuta. Linkki Moomawin tekstiin kuitenkin tässä.

 

[Cobol]

Sinäkin varmaan allekirjoitat sen, että velkaantumisasteen ennustaminen kymmenien vuosien päähän on vaikeaa etenkin post-korona-ajan Euroopassa? Kantasi siis on, että muiden jatkaessa elvytystä Suomen kannattaa siitä luopua ja ottaa budjettitasapaino keskeisimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi?

En lisäisi velkaa yli kehyksen tilanteessa, jossa suomalaisyritykset tekevät jopa ennätystulosta ja nousukausi alkaa syksyllä. Ja nyt puhun siis 2023, kuten monta kertaa on lukuna maininnut. Vuosi 2022 voi vielä mennä ylimääräisellä elvytyksellä + EU:n mrd Suomelle (jotka on lainaa jättikorolla).

Kysymys on arvoista. Vasemmisto haluaa velan 140-200 % BKT:sta (Italia luokkaa 140) vuoteen 2050 mennessä. Oikeisto ei tietenkään tähän suostuisi.

 

[knttrtknkn1]

Mikä tuossa on suuresti väärin? Jos muu Eurooppa elvyttää isolla (velka-)rahalla ja Suomi "järkevästi" tasapainottaa menokurilla ja kenties veronkorotuksilla taloutensa ja -23 mennessä, on se aika takuuvarma resepti jättäytyä jälkeen euroalueen talouskasvusta. Jälleen kerran, kuten finanssikriisin jäljiltä, mutta tällä kertaa vielä enemmän, koska muualla talouskuripolitiikan paradigma on murtumassa rahapolitiikan keinojen loputtua.

Keskustalla on niin kova paniikki kuntavaalien takia että näyttää siltä että he vaihtavat kantaansa päivittäin. Tässä yksi hyvä syy vaihtaa eilinen kanta.

 

[knttrtknkn1]

Siellä Saarikko varoittelee velkaantumisesta. Pitäisiköhän Saarikonkin lukea tuo HS.n analyysi.

 

[Oto Hascak]

Siellä Saarikko varoittelee velkaantumisesta. Pitäisiköhän Saarikonkin lukea tuo HS.n analyysi.

Väärin varoteltu. Ehkä Hesarin pitäisi enemmän kuunnella Saarikkoa, tai ainakin Vanhasta.

 

[knttrtknkn1]

Väärin varoteltu. Ehkä Hesarin pitäisi enemmän kuunnella Saarikkoa, tai ainakin Vanhasta.

Kuinka iso ero on jos velkaannutaan 6.2 tai 7 miljardia vuonna 2023. Onhan siinä 800miljoonaa, mutta ei kokonaiskuva siitä mihinkään muutu.

 

[opelix]

Kuinka iso ero on jos velkaannutaan 6.2 tai 7 miljardia vuonna 2023. Onhan siinä 800miljoonaa, mutta ei kokonaiskuva siitä mihinkään muutu.

800 miljoonaa on aika helvetin paljon rahaa. Se ei tietysti kiinnosta niiden puolueiden äänestäjiä jotka eivät kakkua kasvata vaan pelkästään syövät.

 

[/dev/null]

Mikä tuossa on suuresti väärin? Jos muu Eurooppa elvyttää isolla (velka-)rahalla ja Suomi "järkevästi" tasapainottaa menokurilla ja kenties veronkorotuksilla taloutensa ja -23 mennessä, on se aika takuuvarma resepti jättäytyä jälkeen euroalueen talouskasvusta. Jälleen kerran, kuten finanssikriisin jäljiltä, mutta tällä kertaa vielä enemmän, koska muualla talouskuripolitiikan paradigma on murtumassa rahapolitiikan keinojen loputtua.

Jos jatkuva elvytys toisi kasvua, oltaisi varmaan jo Kiinan luvuissa. Suomen ”elvytys” on tuottamattoman kansanosan hengissäpitoa ja ylisuuren julkisen sektorin ylläpitoa ja kasvattamista.

Suomi tarvitsisi julkisen sektorin merkittävää pienentämistä ja alhaisempia veroja.

 

[knttrtknkn1]

800 miljoonaa on aika helvetin paljon rahaa. Se ei tietysti kiinnosta niiden puolueiden äänestäjiä jotka eivät kakkua kasvata vaan pelkästään syövät.

Kyse ei varsinaisesti ole summasta vaan siitä että ollaan olevinaan jotenkin paljon enemmän huolissaan kuin muut. Soudetaan ja huovataan ja molempia yhtäaikaa. Voisiko reilusti sanoa että persnettoa aka velkaa tulee nyt on kyse siitä missä kohtaa raja tulee vastaan.

Aika turha tuota hallitusohjelmaakaan on kainalossa kannella. Tilanne on ihan eri koronan ansiosta kuin mitä ohjelmaa laadittaessa.

 

[olkikuukkeli]

Jos jatkuva elvytys toisi kasvua, oltaisi varmaan jo Kiinan luvuissa. Suomen ”elvytys” on tuottamattoman kansanosan hengissäpitoa ja ylisuuren julkisen sektorin ylläpitoa ja kasvattamista.

Suomi tarvitsisi julkisen sektorin merkittävää pienentämistä ja alhaisempia veroja.

Ongelmahan on siinä, ettei Suomi varsinaisesti ole elvyttänyt tai osaa elvyttää näköjään millään hallituskokoonpanolla. Julkisen sektorin koon arviointikin voi olla joko laajempaa tai EK-pölhöpopulistisempaa. En tiedä mitä tarkoitat julkisen sektorin kasvattamisella, mutta ainakin työntekijämäärä on päinvastoin pienentynyt 90-luvun huippuluvuista näihin päiviin tultaessa.

Toki siinä meillä on varmaan ihan arvomaailman ero, että minusta "tuottamatonkin kansanosa" (hyi saatana mitä retoriikkaa) pitää kyllä pitää hengissä. Ns. syömävelan määrän arviointi on Suomen osalta vaikeaa, koska meillä ei vertailla skenaarioita, joissa lamassa pidetään välttämättömät toiminnot käynnissä ja sen päälle elvytetään talouskasvua hakien. Kun kasvu sitten on nihkeää, saadaan laskelmiin miljardien eurojen kestävyysvajetta. Toki kasvun tukkeena on - minun nähdäkseni - kepulainen aluepolitiikka ihan ykkössyyllisenä kun harvaan asutun maamme maantieteellistä kohtaanto-ongelmaa ei edes yritetä ratkaista vaan päinvastoin tuetaan monilla ihan käsittämättömältäkin tuntuvilla avauksilla.

En ole mikään makrotalouden auktoriteetti omien yhteiskuntatieteiden opintojeni keskittyessä enemmän tuonne sosiologian ja politiikantutkimuksen piiriin, mutta @mjr osaisi ehkä tuoda tätä keynesiläistä näkökulmaa esiin minua paremmin ja kenties korjata omiakin virhekäsityksiäni. Ja jotta en nyt profiloituisi demarihallituksen aatteellisena kannattajana tämän enempää, niin ei minulla ole Marinin hallituksen suhteen juuri minkäänlaisia odotuksia itse tärkeinä pitämieni ongelmien ratkaisijana. Lähinnä tämä suomalaisten itserankaisua muistuttava vyönkiristysmasokismi ihmetyttää kun se tuntuu olevan aika heikoissa taloustieteellisissä kantimissa.

IMF on viime vuonna vahvistanut jo aiempia tutkimustuloksiaan siitä, että EU:n harjoittama talouskuripolitiikka osaltaan pahensi ja pidensi eurokriisiä. EU:n vastaus IMF:n tutkimuksiin oli karrikoiden sitä luokkaa, että "no annettiin me oikeita signaaleja kuitenkin ulkopuolisille rahoittajille..." Jos/kun talouskuritoimenpiteitä tehdään, ne pitää pyrkiä tekemään mahdollisimman oikea-aikaisesti, ei keskellä hitaasti toipuvaa taloutta (per IMF, todennäköisesti omista virheistään oppineena). Muita idealismista ja unelmahötöstä syyttävä asettuu ainakin omissa silmissäni aika ihmeelliseen positioon velkaantumista kategorisesti vastustaessaan.

 

[Analyzer]

Kepun taktiikka neuvotteluissa on ihan näyttävä, jos ovat valmiita oikeasti kaatamaan hallituksen, jos joustoa vasemmistolta ei tule.

Sen sijaan tämä näytelmä näyttää täydeltä pelleilyltä, jos Kepu on parin päivän päästä hehkuttamassa riihen aikaansaannoksia, kun on saatu jotain pikkulypysyä aikaiseksi. Puheenvuorot Saarikolla on nyt sen verran ponnekkaita, että nyt on saatava näyttöjäkin aikaan. Sikäli Kepu maalaa täsä nyt myös itseään nurkkaan. Merkittäviä myönnytyksiä taloudenpidon vastuullisuuteen on nyt saatava, tai muuten tämä sirkus toimii Kepua itseään vastaan.

En usko hallituksen kaatumiseen. Teatterilta haiskahtaa.

 

[opelix]

Kyse ei varsinaisesti ole summasta vaan siitä että ollaan olevinaan jotenkin paljon enemmän huolissaan kuin muut. Soudetaan ja huovataan ja molempia yhtäaikaa. Voisiko reilusti sanoa että persnettoa aka velkaa tulee nyt on kyse siitä missä kohtaa raja tulee vastaan.

Aika turha tuota hallitusohjelmaakaan on kainalossa kannella. Tilanne on ihan eri koronan ansiosta kuin mitä ohjelmaa laadittaessa.

Tilanne on vuosina 2020 ja 2021 ollut eri Koronan takia mutta sitä suuremmalla syyllä on kiristettävä kukkaron nyörejä viimeistään vuonna 2023. Ongelmat ovat pysyneet, ehkä jopa pahentuneet.

Ehkäpä tässä näkyy hieman tuo viisikon nuoruus ja kokemattomuus. Ei ole oikein edes käsitystä huonoista ajoista ja kuvitelma on että velkahanat pysyvät auki ja korot matalalla. Korona ja maailmanparannus on ottanut liikaa roolia eikä oikein osata nähdä mihin ollaan Suomea ajamassa.