Ostovoiman vertailu kokonaisuutena on äärimmäisen vaikeaa, ja siksi järjellisiä vertailuja ei löydy.
Se ei suinkaa ole sitä, että missä maassa saa eniten palkasta käteensä, vaan mitä ihminen tehdyllä työtunnilla saa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Silloin on huomioitava palkan lisäksi yhteiskunnan subventiot, sekä jokaisen yksittäisen ihmisen elämäntilanteen vaikutus kokonaisuuteen.
Kaljan hinta on yksi merkittävä pointteri Big Mac-indeksin ohessa hyvin mitättömille vähemmistöille. Huomattavasti suurempaa joukkoa ihmisiä puhuttelee vaikkapa päivähoidon kulut. Tanskassa kolmelapsinen perhe maksaa itsensä kipeäksi, mutta tuohan kestää vaan 5-6 vuotta ihmisen ruuhkavuosien kulutusriehassa.
Verotus tasaa tuloja muuallakin, ja esimerkiksi Tanskassa kokonaisveroaste on kovempi kuin täällä.
Suomessa on omat erityispiirteensä, jotka tekevät täällä elämisestä kalliimpaa. Valtaosa tuontihyödykkeistä tulee Eurooppaan Rotterdamin kautta, ja sieltä sen roinan roudaus köpikseen on vitun paljon halvempaa kuin roihin.
Suomessa parasta aikaa koitetaan aurata lunta pois 454000km tieverkolta. Onko se järkevää, siihen en nyt ota kantaa, mutta tanskalaisten 74500km tieverkko on taatusti paljon halvempi ylläpidettävä. Ja sata muuta vastaavaa asiaa, mikä tekee Tanskasta edullisemmin ylläpidettävän infran. Onko Sanna Marinin hallituksen vika, että nyt sataa lunta?
Vasemmistoa ja työväenliikettä on hyvä haukkua ja dissata ihan kaikesta. Järjestäytymisaste Suomessa ei anna AY-liikkeelle mitään sen kummempaa mandaattia, kuin muuallakaan. Rohkenen olettaa, että yli rajojen ymmärretään se, että ensin on synnyttävä kakkua, että jotain voi jakaa. Vai onkojollain esittää joku erityispiirre suomalaisesta AY-järjestelmästä ja sen ongelmista? Kansainvälinen vertailu löytyy, eikä sieltä minun silmään nouse mitään tuohon viittaavaa:
Ja tuosta löytyy jonkunlainen nettopalkka vertailu, mutta kuten todettua, niin sillä ei ole mitään virkaa ilman elinkustannusvertailua:
Suomalaisten palkkojen heikko ostovoima on kestoaihe kotimaisessa keskustelussa. Kevyen lompakon pelätään ajavan osaajiamme ulkomaille ja heikentävän Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena. Luotettaviin julkisiin tietolähteisiin perustuva vertailuni viittaa siihen, että ottaen...
akava.fi
Sille joka ryhtyy nillittämään siitä, ettei kaikki ole asiantuntijoita, niin kyllä omilla valinnoilla on melkoinen merkitys omaan palkkatasoon. Lastentarhan opettajat on katkeria akateemisen koulutuksen viemästä ajasta ja suhteellisen vaatimattomasta tulotasosta. Kenelle tuo on yllätys? Kannattaisiko miettiä jo uraa suunnitellessa, että mikä se palkkataso on.