Sanna Marinin hallitus

[Cobol]

Persuilla ei ole ollut mitään annettavaa hallituspuolueena, mikä sen suosion syy loppupeleissä on?

Vähän laajemmalla tasolla, mutta lyhyesti. Perussuomalaisten suosio on osin riippuvainen oikeisto- ja vasemmisto- sekä muiden populististen liikkeiden suosiosta Euroopassa ja USA:ssa. Kun katsotaan kokonaisuutta ja pysytään vain Euroopassa, myös arvot ovat muuttuneet erityisesti yli 10 vuoden takaisen talouskriisin ja vuoden 2015 vaelluksen Eurooppaan jälkeen.

Ensin liberalismi ajautui Euroopassa talouskriisiin, eurokriisiin ja sitten turvapaikkakriisiin. Soinin porukat nousivat suureksi EU:n tukiprotesteilla, eurokriisillä ja sitten turvapaikkakriisillä. Sama tapahtui Italiassa, Ranskassa, Kreikassa, Ruotsissa jne. Suomi poikkesi muista, koska Soinin puolue oli jo 2015 hallituksessa.

Suomessa kannatus puolittui, koska Perussuomalaiset olivat mukana tekemässä päätöksiä. Hallituksesta heitto Orpon ja Sipilän toimesta ja Halla-ahon nousu nosti taas kannatuksen vähitellen ainakin gallupykköseksi ja asialista on sama: EU-tuet, euro ja turvapaikanhakijat. Aivan kuten Italiassa, Ranskassa, Kreikassa, Ruotsissa jne.

 

[penaz]

Vähän laajemmalla
Suomessa kannatus puolittui, koska Perussuomalaiset olivat mukana tekemässä päätöksiä. Hallituksesta heitto Orpon ja Sipilän toimesta ja Halla-ahon nousu nosti taas kannatuksen vähitellen ainakin gallupykköseksi ja asialista on sama: EU-tuet, euro ja turvapaikanhakijat.

Miten ajattelet persujen kannatukselle käyvän, jos Suomeen syntyy haikailemasi Halla-ahon johtama hallitus, missä Kokoomus ja Kepu ovat apupuolueita. Pystyykö Halla-aho tekemään pääministerinä sellaista politiikkaa, että puolueen kannattajat ovat tyytyväisiä. Vai tekeekö Halla-aho Soinit ja uhraa puolueensa oman asemansa takia.

 

[Cobol]

Miten ajattelet persujen kannatukselle käyvän, jos Suomeen syntyy haikailemasi Halla-ahon johtama hallitus, missä Kokoomus ja Kepu ovat apupuolueita. Pystyykö Halla-aho tekemään pääministerinä sellaista politiikkaa, että puolueen kannattajat ovat tyytyväisiä. Vai tekeekö Halla-aho Soinit ja uhraa puolueensa oman asemansa takia.

En ole haikaillut Halla-ahon johtamaa hallitusta.

Mutta jos vaaleissa Perusuomalaiset ovat ykkönen ja Kokoomus kakkonen, toivon pääministeriksi Lepomäkeä. Kokoomuksesta Orpo on ilmaissut valmiutensa Halla-ahonkin johtamaan hallitukseen. Orpon kaatuminen ei ole suinkaan varmaan. Hyvä kuntavaalitulos tuo ehkä jatkokauden.

Jos Halla-ahosta tulisi pääministeri, en tiedä millaista hallituspolitiikkaa hän tekee. Sehän riippuu hallitusohjelmasta.

e: Koska vaihtoehto Kok + SDP + muita ei ole Marinin takia juuri mahdollinen, tällä hetkellä suosikkini on Kok + PS + Kesk + ??? eli oikeistohallitus. Isot tehtävät odottavat seuraavia hallituksia. Todella isot.

 

[penaz]

Mutta jos vaaleissa Perusuomalaiset ovat ykkönen ja Kokoomus kakkonen, toivon pääministeriksi Lepomäkeä. Kokoomuksesta Orpo on ilmaissut valmiutensa Halla-ahonkin johtamaan hallitukseen. Orpon kaatuminen ei ole suinkaan varmaan. Hyvä kuntavaalitulos tuo ehkä jatkokauden.

Jos Halla-ahosta tulisi pääministeri, en tiedä millaista hallituspolitiikkaa hän tekee. Sehän riippuu hallitusohjelmasta.

Olisihan se mielenkiintoista, vaikkei toivottavaa, nähdä Halla-aho valtakunnan johtajana. Miksi muuten Halla-aho antaisi Kokoomukselle pääministerin paikan, jos persut olisi suurin puolue? Siinä olisi aika paljon selittämistä puolueen kannattajille.

Minun suosikkihallituspohjani on SDP, Kokoomus, Vihreät ja RKP, jolloin änkyräpuolueet Kepu ja Ps olisivat sivussa haittaamasta järkevää päätöksentekoa. Vaikket pidäkään Marinista niin minä en pidä mahdottomana ajatusta, että Marin ja Lepomäki Kokoomuksen johtajana voisivat pystyä toimimaan samassa hallituksessa. Kokoomuslaisten pitää toivoa puolueelleen huonoa kunnallisvaalimenestystä, että Lepomäestä tulee puheenjohtaja.

 

[Cobol]

Olisihan se mielenkiintoista, vaikkei toivottavaa, nähdä Halla-aho valtakunnan johtajana. Miksi muuten Halla-aho antaisi Kokoomukselle pääministerin paikan, jos persut olisi suurin puolue? Siinä olisi aika paljon selittämistä puolueen kannattajille.

Jos niin kävisi, arvaisin Halla-ahon halunneen sisäministerin paikan.

Minun suosikkihallituspohjani on SDP, Kokoomus, Vihreät ja RKP, jolloin änkyräpuolueet Kepu ja Ps olisivat sivussa haittaamasta järkevää päätöksentekoa. Vaikket pidäkään Marinista niin minä en pidä mahdottomana ajatusta, että Marin ja Lepomäki Kokoomuksen johtajana voisivat pystyä toimimaan samassa hallituksessa. Kokoomuslaisten pitää toivoa puolueelleen huonoa kunnallisvaalimenestystä, että Lepomäestä tulee puheenjohtaja.

Tuo kokoonpano on ollut itselläni aiemmin mielessä. Hylkäsin sen kun ymmärsin, että Vihriälän työryhmä esitys käytännössä revittiin rakennemuutoksen ja muiden välttämättömien toimien osalta Marinin toimesta. Velkaantuminen esimerkiksi jatkuu 2023 sijasta 2030. Valtiovarainministeriön luvut ovat siitä karut: velka suhteessa bkt nyt 60 % (sis 2020 otettu velka) ja pian 100 % ja vuonna 2050 noin 140 % suhteessa bkt.

Kun asiasta kysyy ministeriltä, saa vastauksen:

Linkki: https://twitter.com/i/web/status/1383461561910534147

Karmeaa. Vasemmalla on mennyt asiat täysin sekaisin. Jos siellä järkiinnytään, tilanne voi tietenkin palautua. En vaan siihen enää usko.

 

[dana77]

Vaikket pidäkään Marinista niin minä en pidä mahdottomana ajatusta, että Marin ja Lepomäki Kokoomuksen johtajana voisivat pystyä toimimaan samassa hallituksessa.

Ei kysymys ole mistään tykkäämisistä. Lepomäki esitteli Kokoomuksen talouspoliittisen linjauksen viime hallitusneuvotteluissa ja se ei Rinteelle kelvannut. Ei ole realistista odottaa, että Marin olisi niin paljon markkinataloushenkisempi kuin Rinne, että se sama linja nyt yhtäkkiä kelpaisi. Jos Marinin hallitus ei demareiden takia saa edistettyä paikallista sopimusta nytkään, niin miksi asiat olisivat toisin seuraavalla hallituskaudella?

Pitää toivoa demareille niin huonoa gallup-menestystä, että Marin vaihtuu tai ainakin ettei puoleella ole mitään neuvotteluvaraa.

 

[Lätty-ylämummo]

Ei kysymys ole mistään tykkäämisistä. Lepomäki esitteli Kokoomuksen talouspoliittisen linjauksen viime hallitusneuvotteluissa ja se ei Rinteelle kelvannut. Ei ole realistista odottaa, että Marin olisi niin paljon markkinataloushenkisempi kuin Rinne, että se sama linja nyt yhtäkkiä kelpaisi. Jos Marinin hallitus ei demareiden takia saa edistettyä paikallista sopimusta nytkään, niin miksi asiat olisivat toisin seuraavalla hallituskaudella?

Pitää toivoa demareille niin huonoa gallup-menestystä, että Marin vaihtuu tai ainakin ettei puoleella ole mitään neuvotteluvaraa.

Marinin hallitus kirjasi syksyllä hallitusohjelmaansa tavoitteet paikallisen sopimisen edistämisestä:

Selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja edistämisestä käynnistyy - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

Mikä sitten hiertää? Syomen Yrittäjät pyysi työllisiltä työntekijöiltä kannanottoa:

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/tyoelamagallup_tammikuu_2021_sopiminen.pdf

Edellisen kerran asiaa tutkittiin lokakuussa:

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/julkista_2.10._klo_02_tyoelamagallup_syksy_2020_tyopaikkasopiminen_tutkimustulos.pdf

Työantapuolella on selvä näkemys. PAikallinen sopiminen pitää tapahtua koko henkilöstöä edustavan luottamusvaltuutetun kautta, luottamusmies ei kelpaa. Syynä lienee se, että luottamusmiehille kertyisi aivan liian paljon valtaa. Palkansaajien etujärjestöt pitää kiinni luottamusmiesten asemasta kynsin hampain:

Paikallinen sopiminen

SAK vastustaa työehtojen heikentämistä, ei paikallista sopimista. Tutustu SAK:n näkemyksiin työpaikalla sopimisesta.

www.sak.fi

Paikallinen sopiminen ei saa kaikkien yrittäjienkään siunausta:

Gallup: Yrittäjät sopisivat paikallisesti mieluiten koko henkilöstön kanssa – vain 2 % luottamusmiehen kanssa

Selvästi yli 80 prosenttia alle 10 henkilöä työllistävistä yrittäjistä haluaisi sopia koko henkilöstön kanssa. Luottamusmiehen kanssa ei halua sopia juuri kukaan: vain kaksi yritystä sadasta.

www.yrittajat.fi

"Helppoa sopiminen ei toki ole: 47 prosenttia yrittäjistä ei pidä työpaikkasopimista yksinkertaisena.
Työnantajaliittoihin kuulumattomien, työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä sitoo noin 50 paikallisen sopimisen kieltoa. Toisaalta, mitä isompi yritys, sitä hankalammaksi paikallinen sopiminen koetaan.
– Työnantajaliittojen jäsenet kokevat sen hankalampana kuin ei-jäsenet, mitä selittänee yrityskoko, Janne Makkula arvioi."

Paikallinen sopimisen esteet ovat työantajapuolellakin moninaiset:
"Etukäteen annetuista vaihtoehdoista selvästi kärkeen nousivat: vaikeus luopua totutuista toimintatavoista (57 %), ammattiliiton ohjauspyrkimykset (49 %) sekä luottamusmieheltä puuttuva roh-keus paikalliseen sopimiseen (44 %). Samoja asioita kuvaavat tekijät nousivat esiin erillishaastatteluissa."

https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/18.3.21%20Paikallinen%20sopiminen%20vientiteollisuudessa%202021_raportti.pdf

Asiaa selvittäneen työryhmän eka määräaika oli 8.1.2021 eikä valmista tullut. 3.3. pyydettiin taas lisäaikaa, eikä ole sanottu, että valmista tulisi puoliväliriiheen mennessä:

Työryhmä ei ole saanut aikaan esitystä paikallisesta sopimisesta – “Alkaa olla pannukakun ainekset kasassa”

Valtiosihteeri Ville Kopra pyytää lisäaikaa paikallisen sopimisen edistämistä pohtivalle työryhmälle

yle.fi

Kiteytyksesi: "Marinin hallitus ei demareiden takia saa edistettyä paikallista sopimusta nytkään, niin miksi asiat olisivat toisin seuraavalla hallituskaudella?" on aika yksioikoinen.

Tällä hetkellä Perussuomalaisilla tuntuu olevan suurikin tarve tukea työehtosopimuksia, nimenomaan yleissitovina:

Peruspuurtajat: Ay-liikkeen on noustava taistelemaan työehtosopimusten puolesta - Perussuomalaiset

Tiedote 30.3.2021 Ensin metsäpatruunat päättivät lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten teon ja siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Kun ammattiliitot seurasivat työnantajien toimia vain katseella, niin teknologiateollisuus rohkaistui lähtemään samalle kivikkoiselle tielle. Nyt on...

www.perussuomalaiset.fi

-paikallisesta sopimisesta on puhuttu aina
-se oli Sipilänkin hallitusohjelmassa
-enemmistö työntekijöistä ei vastusta
-työntekijöiden edustajat pitää hampain kiinni luottamusmiesten asemasta sopijapuolena
-kaikki yritykset ei kannata, vähiten eniten työllistävät
-selvitysryhmä ei saa aikaiseksi esitystä

Omana kantanani näkisin, että paikallinen sopiminen ei ole mikään yleislääke, joka poistaisi ongelmat. Yleissitovuudet on monen yrityksenkin toivomuslistalla, joten ne ovat haluttomia paikalliseen sopimiseen. Asian kiistanalaisuudet on tiedossa. Selvitysryhmän työ on hallitukselle pohja päätöksenteolle, mutta jos sitä ei ole, niin kenen mutulla päätös tehdään, ja kenen siitä on kannettava vastuu?

 

[Cobol]

Työantapuolella on selvä näkemys. PAikallinen sopiminen pitää tapahtua koko henkilöstöä edustavan luottamusvaltuutetun kautta, luottamusmies ei kelpaa. Syynä lienee se, että luottamusmiehille kertyisi aivan liian paljon valtaa. Palkansaajien etujärjestöt pitää kiinni luottamusmiesten asemasta kynsin hampain:

Vastahan asiaa pohtinut työryhmä päätti työnsä. Työnantajille olisi kelvannut luottamusmies siellä, missä sellainen on. Kun 90 prosentissa työnantajayrityksiä ei kuulemma ole, näissä yrityksissä olisi valittu työntekijöiden keskuudesta joku toinen henkilö. Tämä ei työntekijöille kelvannut.

Sopimisen pitäisi Yrittäjien ja EK:n mukaan olla mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä. Tämä toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja eduskunnan ponnessa esittämän tahdon. Se olisi demokraattinen malli

Paikallisen sopimisen työryhmätyö lässähti: Ei esitystä

Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman paikallisen sopimisen työryhmän työ on päättynyt tuloksetta.

www.iltalehti.fi

 

[Lätty-ylämummo]

Vähän laajemmalla tasolla, mutta lyhyesti. Perussuomalaisten suosio on osin riippuvainen oikeisto- ja vasemmisto- sekä muiden populististen liikkeiden suosiosta Euroopassa ja USA:ssa. Kun katsotaan kokonaisuutta ja pysytään vain Euroopassa, myös arvot ovat muuttuneet erityisesti yli 10 vuoden takaisen talouskriisin ja vuoden 2015 vaelluksen Eurooppaan jälkeen.

Ensin liberalismi ajautui Euroopassa talouskriisiin, eurokriisiin ja sitten turvapaikkakriisiin. Soinin porukat nousivat suureksi EU:n tukiprotesteilla, eurokriisillä ja sitten turvapaikkakriisillä. Sama tapahtui Italiassa, Ranskassa, Kreikassa, Ruotsissa jne. Suomi poikkesi muista, koska Soinin puolue oli jo 2015 hallituksessa.

Suomessa kannatus puolittui, koska Perussuomalaiset olivat mukana tekemässä päätöksiä. Hallituksesta heitto Orpon ja Sipilän toimesta ja Halla-ahon nousu nosti taas kannatuksen vähitellen ainakin gallupykköseksi ja asialista on sama: EU-tuet, euro ja turvapaikanhakijat. Aivan kuten Italiassa, Ranskassa, Kreikassa, Ruotsissa jne.

En kiistä.
Itse pidän Perussuomalaisia niiden puolueena, jotka aina marmattavat ja vittuilevat kaikesta, mutta kun pitäisi itse ruveta hommiin ja kantamaan vastuuta, niin iskee tupakkatauko. Lyhyt hallituskausi päättyi puolueen hajoamiseen, ja itse toivoin, että seuraamus olisi ollut juuripuolueensa kaltainen, eli smp:t, eli puolueen kuolema. Itseni suureksi hämmästykseksi tämä turhempi puoli nousi entistä suurempaan kukoistukseensa, ja se politiikalle jotain antavampi puoli, eli siniset on kuolemassa nälkään. Käsittämätöntä on vaalikarjan juoksentelu.

 

[Cobol]

En kiistä.
Itse pidän Perussuomalaisia niiden puolueena, jotka aina marmattavat ja vittuilevat kaikesta, mutta kun pitäisi itse ruveta hommiin ja kantamaan vastuuta, niin iskee tupakkatauko. Lyhyt hallituskausi päättyi puolueen hajoamiseen, ja itse toivoin, että seuraamus olisi ollut juuripuolueensa kaltainen, eli smp:t, eli puolueen kuolema. Itseni suureksi hämmästykseksi tämä turhempi puoli nousi entistä suurempaan kukoistukseensa, ja se politiikalle jotain antavampi puoli, eli siniset on kuolemassa nälkään. Käsittämätöntä on vaalikarjan juoksentelu.

Euroopan populististen puolueiden ongelmana on sisäiset ristiriidat ja hajoamiset. Hallitusvastuu niittaa joka kerta kannatusta, usein merkittävästi, ja altistaa puolueen hajoamiselle. Itse kannatan perussuomalaisten hallitusvastuuta.

 

[finnjewel]

Euroopan populististen puolueiden ongelmana on sisäiset ristiriidat ja hajoamiset. Hallitusvastuu niittaa joka kerta kannatusta, usein merkittävästi, ja altistaa puolueen hajoamiselle. Itse kannatan perussuomalaisten hallitusvastuuta.

Olen edelleen sitä mieltä, että Halla-aho tietää tämän ja hän otaksuu, että pelkkä uhka Perussuomalaisten noususta hallitukseen saa muut puolueet ottamaan persumaiset näkemykset paremmin huomioon. Tanskan malli.

 

[dana77]

Työantapuolella on selvä näkemys. PAikallinen sopiminen pitää tapahtua koko henkilöstöä edustavan luottamusvaltuutetun kautta, luottamusmies ei kelpaa. Syynä lienee se, että luottamusmiehille kertyisi aivan liian paljon valtaa. Palkansaajien etujärjestöt pitää kiinni luottamusmiesten asemasta kynsin hampain:

Omana kantanani näkisin, että paikallinen sopiminen ei ole mikään yleislääke, joka poistaisi ongelmat. Yleissitovuudet on monen yrityksenkin toivomuslistalla, joten ne ovat haluttomia paikalliseen sopimiseen. Asian kiistanalaisuudet on tiedossa.

Yli 90%:ssa pk-yrityksiä ei ole luottamusmiestä ensinnäkään ja sitä pienemmissä ei senkään vertaa, joten sellaisen vaatiminen osapuoleksi on puhdas ja tarkoitushakuinen AY-puolen de facto kikka kaataa paikallinen sopiminen kokonaan. Lause kuuluu totuudenmukaisesti, että "Palkansaajien etujärjestöt vastustavat paikallista sopimista kynsin hampain"

Paikallinen sopiminen on pk-yritysten etu kun taas EK:hon kuuluvista suuryrityksistä osa haluaisi AY:n kanssa säilyttää monopolin työehdoista sopimiseen ja rajoittaa kilpailua pieniltä. Tämä on peruste luopua yleissitovuudesta, että jotkut yrityksetkin puolustavat sitä. Heiltä ei kukaan vie pois mahdollisuutta sopia vastinkumppaneittensa kanssa työehdoista. He haluavat vain kampittaa muita eli rajoittaa muiden vapauksia.

Selvitysryhmän työ on hallitukselle pohja päätöksenteolle, mutta jos sitä ei ole, niin kenen mutulla päätös tehdään, ja kenen siitä on kannettava vastuu?

Koko kysymyksenasettelu on aivan absurdi. Hallituksen vastuulla tietenkin. Ei minkään selvitysryhmien perustaminen ole mikään velvollisuus tai edellytys. Niin saa tehdä, mutta minkäänlaista juridista tai moraalista vastuuta niillä ei ole. Mainitsinko jo, että Suomen perustuslaissa eduskunta vastaa lainsäädännöstä ja sitä johtaa hallitus.

edit: Suomessa on perustuslain mukainen järjestäytymisen vapaus, joten onhan se nyt ihan päivänselvä asia että millään liiton luottamusmiehellä ei voi lain mukaan olla mitään erityisasemaa. Ihan järkyttävää, että tästä edes keskustellaan. Monissa muissa kohtaa sen perustuslain kanssa ollaan hyvinkin herkkinä, mutta tätä norsua keittiössä ei olla huomaavinaan.

 

[Lätty-ylämummo]

Vastahan asiaa pohtinut työryhmä päätti työnsä. Työnantajille olisi kelvannut luottamusmies siellä, missä sellainen on. Kun 90 prosentissa työnantajayrityksiä ei kuulemma ole, näissä yrityksissä olisi valittu työntekijöiden keskuudesta joku toinen henkilö. Tämä ei työntekijöille kelvannut.

Sopimisen pitäisi Yrittäjien ja EK:n mukaan olla mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä. Tämä toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja eduskunnan ponnessa esittämän tahdon. Se olisi demokraattinen malli

Paikallisen sopimisen työryhmätyö lässähti: Ei esitystä

Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman paikallisen sopimisen työryhmän työ on päättynyt tuloksetta.

www.iltalehti.fi

Just joo. Toi on menny multa ohi. Eli se siitä.
Kaivoin Selvitystyöryhmän muistion esiin, ja sen mukaan asia ei mennyt ihan noin kuin lööppinikkarit antaa ymmärtää:

"Työryhmän tilannekuva: Työryhmä on käsitellyt kevään työsuunnitelmansa mukaiset aiheet. Edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimien osalta ei tässä tilanteessa katsota olevan olemassa. Osaltaan asiaan vaikuttaa heikentynyt näkyvyys tuleviin työehtosopimusratkaisuihin teollisuudessa."

Mitenköhän tuo olisi tulkittavissa? Olisiko Työntekijäpuolella seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa vaatimuksia, joita haluttaisiin ensin ajaa läpi, ja vasta sitten alkaa neuvotella paikallisesta sopimuksesta?

Muistiossa osapuolten kannanotot on pidetty luottamuksellisina, eli ei ole nähtävillä sitä, mitä kukin on oikeasti sanonut.

Työlista on aika selkeä:

1) Työmarkkinakeskusjärjestöjen suositukset jäsenliitoilleen:
Työmarkkinajärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä seuraavan tes-kierroksen yhteydessä. Erityistä huomiota pyydetään kiinnittä-mään osapuolikysymyksiin ja heijastusvaikutuksiin yleissitovalle puolelle tavoitteena se, että sopimismahdollisuudet lisääntyisivät myös yleissitovassa kentässä.
Luottamusmiehen valintaan voisi osallistua koko henkilöstö/henkilöstöryhmä. Luottamus-miehen tulee kuitenkin olla työehtosopimuksen solmineen työntekijäliiton jäsen.
Mahdollistetaan paikallinen sopiminen pienissä, alle 10 hengen yrityksissä myös niissä tilanteissa, joissa työehtosopimuksen mahdollisesti nykytilan vaatimaa luottamusmiestä ei ole valittu. Sopijaosapuolena voisi tällöin toimia koko henkilöstö yhdessä.
Työehtosopimuksissa sovitaan samassa yhteydessä henkilöstön riittävästä tietojensaan-tioikeudesta sekä työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta ainakin työaikoihin liittyvissä pai-kallista sopimusta koskevissa erimielisyystilanteissa.

Onko nää nyt kosahtanut SAK:n joustamattomuuteen Luottamusmiesten roolista sopijapuolena. Tavoitteena tällä saada niitä yrityksiin, ja Yrittäjäpuolen vastustukseen?

Summarum, millainen päätös hallituksen pitäisi tuon perusteella tehdä?

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/e45c7d67-3857-4dac-8b75-2eb49d5131b9/529cb140-b117-4b1a-b05e-1eb81e2dd7b9/MUISTIO_20210414122502.pdf

 

[Lätty-ylämummo]

Olen edelleen sitä mieltä, että Halla-aho tietää tämän ja hän otaksuu, että pelkkä uhka Perussuomalaisten noususta hallitukseen saa muut puolueet ottamaan persumaiset näkemykset paremmin huomioon. Tanskan malli.

Kiitos. Tässä tuntuisi olevan järkeä. Täytyypä tutustua.

 

[Cobol]

Olen edelleen sitä mieltä, että Halla-aho tietää tämän ja hän otaksuu, että pelkkä uhka Perussuomalaisten noususta hallitukseen saa muut puolueet ottamaan persumaiset näkemykset paremmin huomioon. Tanskan malli.

Totta. Ja näin toivottavasti tapahtuukin. Yksi esimerkki. Lapsiperheköyhyys (joka on suhteellista, tiedän. Nousee usein, jos väestön keskimääräiset tulot kasvavat) osuu suhteessa eniten maahanmuuttajaperheisiin. Nyt olisi tullut HS:n viime viikon artikkelin mukaan 100 000 lasta lisää. Kun aiemmin oli luokkaa Sipilän kaudella 130 000 ennätys, nyt se olisi luokkaa 230 000 Marinin kaudella.

Mitä siitä voi seurata, jos maahanmuuttataustaiset nuoret eivät integroidu? Mitä on tapahtunut Ruotsissa? Oikeisto hakisi aktiivisesti ratkaisuja.

 

[Porvoon Kärppä]

Suomen politiikan suurin ongelma on se, että todellinen johtajuus puuttuu kokonaan. Nykyinen hallitus on siitä erinomainen esimerkki. Hallitus on täynnä tytönhupakkoja, jotka eivät ole koskaan johtaneet yhtään missään vastuullisessa tehtävässä. Puoluejohtoonkin päästään nykyisin aivan muilla kuin osaamisansioilla. Ja tämä kaikki ihan puolueesta riippumatta.

Johtajuuden puutteen takia koko puoluekenttäkin on nykyisin täysin levällään. Meillä on Suomessa tätä nykyä neljä suht tasavahvaa puoluetta (sdp,kok,kesk,ps) ja lisäksi näiden kannoille on noussut useampi lähes yhtä vahva puolue (vihreät, vasurit, ym.). Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että nuo ei kollektiivisesti saa enää yhtään mitään tehtyä, kun suurin osa ajasta menee keskinäiseen valtataisteluun.

Tässä mielessä ennen vanhaan oli kaikki paremmin kun kolmen kopla (sdp,kok,kesk) hallitsi ja muutama rääpäle-puolue vikisi taustalla. Vaalien jälkeen pari noista muodosti hallituksen ja yksi jäi oppositioon räkyttämään. Kuka milloinkin. Nykyisin vaalien jälkeen väännetään jo heti alkuun se puoli vuotta, että kuka sinne hallitukseen edes menee, eikä senkään jälkeen saada mitään asioita ajettua läpi.

Jos katsotaan yksittäisiä poliitikkoja niin voi herra Jeesus sentään jos noista nykyisistä kärkipoliitikoista pitää ruveta valitsemaan esimerkiksi seuraavaa presidenttiä. Vanhasen Mattia lukuunottamatta en voisi edes kuvitella siihen virkaan ketään noista. Esimerkiksi Kokoomuksella ei ole sitten Niinistön ollut ketään todellista valtiomiestä puoluejohdossa. Kepulla Vanhanen on viimeinen mohikaani. Sipilästä olisi voinut tulla sellainen, mutta kyllästyi kai itse kun politiikka ei toiminutkaan kuten bisnesmaailma. Demareiden johtajuus katosi Lipposen myötä. Persuilla ei ole ikinä kunnollista johtajaa ollutkaan ja loput puolueet on edelleen ynnä muita, ei niistä tule ikinä pääministereitä tai presidenttejä.

 

[Barnes]

Puoluejohtoonkin päästään nykyisin aivan muilla kuin osaamisansioilla.

On tuolla sentään kaksi tohtoria, yksi juristi, Suomen tunnetuin liikemies ja maailmanmestari kauppatieteellisellä koulutuksella. Marin, Orpo ja Saarikko ovat maistereita, Anderssonkin jaksoi kandin väsätä kasaan.

Niin pettynyt kuin itsekin olen eritoten vasemmiston nykysuuntaan, näistä johtajan kaipailuista huokuu Kekkosen ajan romantisointi. Ja se on isompi ongelma kuin se, että pääministeri on julkisuustyrkky nuori nainen. Koska asiat olivat ennen paremmin (uskallan näin julistaa, olen valmis keskustelemaan asiasta), ei poliitikoilta löydy uskallusta herätä tähän päivään. Suomalaiset on kasvatettu ajatukseen huolehtivasta maan isästä, joka näkyy vanhentuneen sosiaaliturvan, kolmikannan ja aluetukien muodossa. Turha siitä on työtöntä syyttää, että töihin ei kannata mennä, jos Metsoloiden uusintoja katsomalla saa saman rahan näppiin. Sehän vaan käyttää aivojaan.

Vanhasen Mattia lukuunottamatta en voisi edes kuvitella siihen virkaan ketään muuta.

Mitkä ovat nämä Vanhasen näytöt, jotka ajavat esimerkiksi saman puolueen Olli Rehnin edelle?

 

[Lätty-ylämummo]

Yli 90%:ssa pk-yrityksiä ei ole luottamusmiestä ensinnäkään ja sitä pienemmissä ei senkään vertaa, joten sellaisen vaatiminen osapuoleksi on puhdas ja tarkoitushakuinen AY-puolen de facto kikka kaataa paikallinen sopiminen kokonaan. Lause kuuluu totuudenmukaisesti, että "Palkansaajien etujärjestöt vastustavat paikallista sopimista kynsin hampain"

Paikallinen sopiminen on pk-yritysten etu kun taas EK:hon kuuluvista suuryrityksistä osa haluaisi AY:n kanssa säilyttää monopolin työehdoista sopimiseen ja rajoittaa kilpailua pieniltä. Tämä on peruste luopua yleissitovuudesta, että jotkut yrityksetkin puolustavat sitä. Heiltä ei kukaan vie pois mahdollisuutta sopia vastinkumppaneittensa kanssa työehdoista. He haluavat vain kampittaa muita eli rajoittaa muiden vapauksia.

Koko kysymyksenasettelu on aivan absurdi. Hallituksen vastuulla tietenkin. Ei minkään selvitysryhmien perustaminen ole mikään velvollisuus tai edellytys. Niin saa tehdä, mutta minkäänlaista juridista tai moraalista vastuuta niillä ei ole. Mainitsinko jo, että Suomen perustuslaissa eduskunta vastaa lainsäädännöstä ja sitä johtaa hallitus.

edit: Suomessa on perustuslain mukainen järjestäytymisen vapaus, joten onhan se nyt ihan päivänselvä asia että millään liiton luottamusmiehellä ei voi lain mukaan olla mitään erityisasemaa. Ihan järkyttävää, että tästä edes keskustellaan. Monissa muissa kohtaa sen perustuslain kanssa ollaan hyvinkin herkkinä, mutta tätä norsua keittiössä ei olla huomaavinaan.

Olet oikeassa. Olisi todella absurdia tehdä päätös paikallisesta sopimisesta tietämättä millaista työntekijämäärää se koskisi (valtaosa on jo paikallisen sopimisen piirissä) määrittämättä mihin sillä pyritään, ja tietämättä mitkä sen vaikutukset olisi.
Mutta tehdään vaan päätöksiä.
Jihaa!

 

[Lätty-ylämummo]

On tuolla sentään kaksi tohtoria, yksi juristi, Suomen tunnetuin liikemies ja maailmanmestari kauppatieteellisellä koulutuksella. Marin, Orpo ja Saarikko ovat maistereita, Anderssonkin jaksoi kandin väsätä kasaan.

Niin pettynyt kuin itsekin olen eritoten vasemmiston nykysuuntaan, näistä johtajan kaipailuista huokuu Kekkosen ajan romantisointi. Ja se on isompi ongelma kuin se, että pääministeri on julkisuustyrkky nuori nainen. Koska asiat olivat ennen paremmin (uskallan näin julistaa, olen valmis keskustelemaan asiasta), ei poliitikoilta löydy uskallusta herätä tähän päivään. Suomalaiset on kasvatettu ajatukseen huolehtivasta maan isästä, joka näkyy vanhentuneen sosiaaliturvan, kolmikannan ja aluetukien muodossa. Turha siitä on työtöntä syyttää, että töihin ei kannata mennä, jos Metsoloiden uusintoja katsomalla saa saman rahan näppiin. Sehän vaan käyttää aivojaan.


Mitkä ovat nämä Vanhasen näytöt, jotka ajavat esimerkiksi saman puolueen Olli Rehnin edelle?

-Tuppeen sahatun laudan osoittaminen paskapuheeksi
-Tsunamin ensiaskeleena ulkoministeri Tuomiojan murskaava ylikävely, ja homman hoitaminen tyylikkäästi himaan
-Koronataloudesta kopinotto lennosta

 

[dana77]

Olet oikeassa. Olisi todella absurdia tehdä päätös paikallisesta sopimisesta tietämättä millaista työntekijämäärää se koskisi (valtaosa on jo paikallisen sopimisen piirissä) määrittämättä mihin sillä pyritään, ja tietämättä mitkä sen vaikutukset olisi.
Mutta tehdään vaan päätöksiä.
Jihaa!

Voi hirveää. Paikallisessa sopimisessa on nimenomaan idea, että annetaan osapuolten sopia. Miten sellainen vapaus voidaan sallia ilman että etukäteen tiedetään kuka sopii ja mitä.

Valtaosa ei todellakaan ole paikallisen sopimisen piirissä vaan niitä sitoo yleissitovuus.

 

[jussi_j]

...
-Koronataloudesta kopinotto lennosta

Nätti koppi. Hyvin on mennyt.

 

[Barnes]

-Tuppeen sahatun laudan osoittaminen paskapuheeksi

Tässäpä kerrassaan hieno saavutus! Pääministeri ei ollutkaan korruptoinut. Presidenttiainesta siis.

Lähtisin edelleen Rehnillä, varsinkin kun haetaan ulkopolitiikan johtajaa.

 

[dana77]

Tässäpä kerrassaan hieno saavutus! Pääministeri ei ollutkaan korruptoinut. Presidenttiainesta siis.

Tai siis ei ainakaan jäänyt kiinni. Syyttömäksi häntä ei sen enempää ole todistettu kuin syylliseksikään.

 

[Lätty-ylämummo]

Nätti koppi. Hyvin on mennyt.

Uudenmaan sulku purettiin näihin aikoihin, koronasta tiedettiin tulevan taatusti hirvittävä lasku. Talouden tunnelma oli kusessa seisomista sieraimia myöten, eikä kukaan tiennyt, nouseeko vai laskeeko. Kesäkuun alussa Kulmuni päätti erota, ja Keskustalla oli tarjota tilalle Lintilä ja Saarikko. Vanhanen oli eduskunnassa puhemiehen paikalla jäähdyttelemässä eläkkeelle lähtöön. Finanssikriisin aikaisella pääministerillä oli takana myös kolme vuotta Suomen Pankin pankkivaltuuskunnassa, ja riittävä pohja ymmärtää valtiontaloutta. Vanhanen päätti ottaa vastaan haasteen, joka ei kellekään muulle oikein kelvannut. Helvetin moni suomalainen huokaisi helpotuksesta. Kesäkuussa valtion tärkeä tulolähde arvonlisäverokertymä oli -871 miljoonaa edellisen vuoden vastaavasta ja Bkt rommannut -4,6% Heinäkuussa valtion kassaan tuloutumatta jäi 1,27 miljardia. Ville Tavio vastusti tiukkana velkaantumista ja vaati valtiontalouden tervehdyttämistä leikkaamalla ei-työperäisestä maahanmuutosta ja kehitysapua.

Vuoden lopussa 2020 arvonlisäveropudotus oli kokonaisuudessaan enää 0,9% edellisvuodesta. Talous kyykkäsi lopulta 2,8% keväällä veikkailtujen yli 10% sijaan. Vanhasen ansioksi tätä ei voi tietenkään yksin laittaa, mutta mies teki miehen työn siihen verrattuna, että täällä aika menee piereskelyyn ja vittuiluun.

 

[Lätty-ylämummo]

Tai siis ei ainakaan jäänyt kiinni. Syyttömäksi häntä ei sen enempää ole todistettu kuin syylliseksikään.

Eikös se ole venäjällä, kun syytömän on todistettava syyttömyytensä?
Suomessa olen luullut, että syyttäjän pitää näyttää toteen syytöksensä, mutta näyttämättä on jäänyt.

Vanhasta on yritetty kampittaa ryvettämällä häntä lahjus, vaalirahoitus, Nuorisosäätiön ja Fennovoiman kohuissa. Häntä on tutkinut KRP useasti ja oikeusasiamies ainakin pariin otteeseen. Ja kaikki syytökset ovat osoittautuneet paskapuheiksi.