Verkkolehden uusimmat jutut
-
KooKoo otti neljännen voittonsa putkeen kaataen kotonaan KärpätLue lisää »
-
Tappara palasi voittokantaan murskavoitollaLue lisää »
-
Edukseen pelannut Ravinskis jää HPK-paitaan – ”Hän on liigapaikkansa ansainnut”Lue lisää »
-
Sakari Manninen sai viiden ottelun pelikiellon tuomarin koskemattomuuden rikkomisestaLue lisää »
-
Liigassa historiallinen veljeskohtaaminenLue lisää »
-
TPS näytti ovea Petrus Palmulle − uutena osoitteena HIFKLue lisää »
Sanna Marinin hallitus
- Viestiketjun aloittaja Ylläpito
- Alkaa
- 2 684 040
- 21 453
Mikä on lähde tälle että on selvitty huomattavasti eurooppalaista keskitasoa pienemmällä velanotolla? Väite on esitetty kymmeniä tai satoja kertoja, mutta kertaakaan sitä ei ole todistettu.
Äläpä huoli, Kokoomus ja persut ajavat varmasti asiasta kansanäänestystä asap.
Saattaa perustua siihen, että hallitus laskee elvytystoimiksi ihan normaalit työttömyyskorvaukset yms. joihin monissa maissa on pistetty rahaa. Esim. USA:n rahoista kaiketi suurin osa menee rahaan, mitä suomessa jaetaan rutiininomaisesti. Enkä nyt sano, että laskutapa olisi väärin, mutta pitää ymmärtää, että suomi on lisännyt velanottoa koronatoimiin vähemmän, koska sitä velkaa on otettu jo aiemmin ja rahaa on työnnetty samoihin kohteisiin.
Olisi aika typerää olla epäjohdonmukainen. Odotan aiheeseen kommentteja, mitenkään vakavissaan, ainoastaan kepulta. Nekin vetoaa julkisesti siihen, että tämä on oikein, mutta tupailloissa sitten sanovat toisin.
Yritin tuossa miettiä, että mikä olisi sellainen perustuelu, miksi rokotteita ei pitäisi jakaa koko euroopan mittakaavassa tautikeskittymiin. En keksinyt muuta kun että, minä haluan nyt rokotteen. Toki nykytila missä suomi jakaa maantieteellisesti ja jättää tautikeskittymän vailla erikoishuomiota kun samaan aikaan toteuttaa euroopan mittakaavassa keskittämistä, on ehkä tyhmintä mitä olen kuullut sen jälkeen kun akuhirviniemensisko katosi eetteristä. Onneksi mittakaava on merkitysetön, mutta ei välttämättä jatkossa.
No niin, sehän tässä on kuitenkin olennaista, että asia on merkityksetön. Ja näin on myös jatkossa. Hirviniemi se on ite oikeasti.
Tässä taas näyte hallitukselle tärkeiden asioiden käsittelystä. Sotea vaan valmistellaan rajojen vuotaessa sekä tartuntatautilain viivästyessä.
www.uusisuomi.fi
”Märkä rätti” – Kokoomuslaiset hurjistuivat professorin sanoista
Sote-uudistusta vastustavan oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Elina Lepomäki, Sari Sarkomaa ja Sari Multala tarttuvat Lasse Lehtosen näkemykseen.
www.uusisuomi.fi
Tässä taas näyte hallitukselle tärkeiden asioiden käsittelystä. Sotea vaan valmistellaan rajojen vuotaessa sekä tartuntatautilain viivästyessä.
”Märkä rätti” – Kokoomuslaiset hurjistuivat professorin sanoista
Sote-uudistusta vastustavan oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Elina Lepomäki, Sari Sarkomaa ja Sari Multala tarttuvat Lasse Lehtosen näkemykseen.
Eihän tässä koronanhoidossa ole ollut enää pitkään aikaan kyse koronan hoidosta. Politikoinniksi homma mennyt jo hyvän aikaa sitten, ja samalla ajettu itselle tärkeitä asioita piittaamatta suomalaisten terveydestä.
Ruotsi otti suhteessa hyvin vähän koronavelkaa (ylempänä @Telaketju linkittämä Eurostatin tilasto. Mutta teki Ruotsi paljon muuta:
1. Ruotsissa kotitalousvähennyksen katto nousi yli 7 000 euroon. Suomen hallitus heikensi kotitalousvähennystä tämän vuoden alusta 150 eurolla 2 250 euroon.
2. Ruotsin hallitus tuki taloutta myös ihmisten omien lompakoiden eli kotimaisen kysynnän kautta. Ruotsi alensi kansalaisten veroja. Suomessa verotus nousi.
Se, että Suomi ottaa suhteessa vähemmän velkaa kuin EU:n keskiarvo, ei ole ratkaisevaa. Kyse on siitä, mitä rahalla tehdään. Ja vielä tarkemmin, kyse on siitä, millainen tilanne luodaan kasvulle 5-10 seuraavan vuoden aikana.
1. Ruotsissa kotitalousvähennyksen katto nousi yli 7 000 euroon. Suomen hallitus heikensi kotitalousvähennystä tämän vuoden alusta 150 eurolla 2 250 euroon.
2. Ruotsin hallitus tuki taloutta myös ihmisten omien lompakoiden eli kotimaisen kysynnän kautta. Ruotsi alensi kansalaisten veroja. Suomessa verotus nousi.
Se, että Suomi ottaa suhteessa vähemmän velkaa kuin EU:n keskiarvo, ei ole ratkaisevaa. Kyse on siitä, mitä rahalla tehdään. Ja vielä tarkemmin, kyse on siitä, millainen tilanne luodaan kasvulle 5-10 seuraavan vuoden aikana.
Asia ei varmasti ole helppo, mutta nähdäkseni tuossa tilastossa on kaksi vertailua eli 2019/Q3-2020/Q3 ja 2020/Q2-2020/Q3, eli sellaista vertailua ei vielä ole josta näkisi koko viime vuoden tilanteen. Julkisuuden tietojen mukaan Suomi pärjäsi aluksi hyviin (covid iskikin vasta kuukautta tai paria myöhemmin kuin muualle), mutta vuoden lopussa työttömyys oli jo keskiarvoa suurempaa.
Sen lisäksi tuloksissa on jotain kummallista suomen osalta, sillä sen mukaan suomen velkaantuminen olisi pienentynyt lähes parilla prosentilla 2020/Q2 ja 2020/Q3 välissä ja suoraan sanottuna en usko sitä. Eli Suomen velka olisi pompsahtanut 2019/Q3 -> 2020/Q2 ensin +8,5% ja sitten 2020/Q2 -> 2020/Q3 pienentynyt -1,7%, jolloin total kasvuksi olisi jäänyt 6,8%
Kuitenkin vaikka tuo omituisuus sivuuttaisiin ja katsottaisiin koko vuoden lukua, niin Suomen velka on siis kasvanut 2019/Q3 - 2020/Q3 60,1% -> 66,9% eli Elon laskuopin mukaan +6,8%. Ruotsin velka on vastaavana aikana kasvanut 35.2% -> 38.4% eli 3.2%, Norjan 35.2% -> 41.0% eli 5.8%. Suomen edelle menee lisäksi Irlanti, Hollanti, Luxemburg ja Bulgaria eli toisia emme ole olleet.
Voimme siis todeta, että julkisuudessa usein esitetty väite, että Suomi olisi velkaantunut koronan alussa vähiten on ammuttu alas.
Vielä auki jää, että mikä on sijoittumisemme vuoden 2020 osalta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana olimme selvästi alle keskiarvon, eli annan tästä vastauksesta kuitenkin tyydyttävän arvosanan. Näihin harvoin saa kunnollisia vastauksia ja vaikka tilasto ei ihan kirjaimellisesti siihen vastannut mitä kysyttiin ja tulkintaankin lipsahti virhe, niin uskon että erehdys oli vilpitön.
Mielenkiintoista on, että kun koko vuoden tilastot valmistuvat että vieläkö olemme alle keskiarvon ja korjataanko tuo Q3 kummallisuus Suomen (ja myös Itävallan osalta). Toki velanotto saatetaan hoitaa isompina paketteina kuin kvartaaleittain, joten mahdollista on että sellaisia heittoja ja tilastoitumiskummallisuuksia siksi nähdään.
edit: jos katsotaan tuota 2019/Q3 - 2020/Q2 kasvua, niin siinä Suomen 8,5% on ihan täsmälleen EU:n keskiarvoa, mutta tuo seuraava kvartaali jossa muut on tehnyt isosti turskaa ja suomi pienentänyt velkaansa tekee eron.
Viimeksi muokattu:
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Eikö tuossa yksi selitys olisi ihan vain Q2 tiukemmat koronatoimet? Q3 löysennettiin (esim. ravintolat auki) ja siten BKT nousi, ja tämä tietysti vaikuttaa laskevasti velan suhteelliseen määrään. Toki silti yllättävää tuo miinukselle meneminen.
Velanoton ajoituksilla on tosiaan varmaankin voinut olla myös iso osuus tässä.
En usko että selitys toimisi teoriassa enkä käytännössä. En ensinnäkään siis usko että laskelmassa olisi laskettu mitään kvartaali-BKT:ta vaan kaikki vertailut on tehty edellisen vuoden BKT:hon (tai vastaavaan). Toisekseen vaikka tuollainen kvartaali-laskelma olisi tehtykin, niin senkään mukaan tulos ei arvioni mukaan olisi mahdollinen. EI BKT siinä välissä mihinkään olisi kasvanut, työttömiä oli ajanjaksolla reilusti 300 000.
Varmistin vielä, että tuossa on on pohjana käytetty numeroita, jonka mukaan Suomen velka olisi tippunut 163,9 miljardista eurosta 159,2 miljardiin eli Suomi olisi viime syksynä maksanut velkojaan yli 4,5 miljardia. Voin lyödä vetoa että näin ei ole. Tuu Sanna selittämään tää juttu.
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
No sitten kyseeseen tulee lähinnä kai ajoitusselitys. Siis että jokin vanha velka on erääntynyt Q3 alussa, ja sitä vastaava uusi laina otettu jo Q2 puolella. Mutta jos näin olisi, niin koko tilasto olisi varsin älytön tuolta osin.
Tästä mielestäni on kyse.
Noin kokonaisuutena velka lisääntyi reippaasti 2020 aikana. Noin 106 mrd noin 124 mrd euroon. Julkisen talouden velkasuhde on noin 59 prosenttia. Ennusteiden (VVM, SP) mukaan se kasvaa 80 % noin vuonna 2030 ja 140 % noin vuonna 2050.
Kovia lukuja.
Juuri nyt velan ottaminen ei ole sellainen asia josta kannattaa hirveästi valittaa. Samoin ei kannata juuri nyt räjäyttää asumistukijärjestelmää atomeiksi ja siirtyä kolmen kuukauden siirtymä ajalla perustuloon. Toisaalta nyt ei ole myöskään missään nimessä aika veronkorotuksille toisin kuin Vasemmistoliiton ja SDP:n kalentereissa ja kelloissa lukee. Niin ja tietysti tuo nykyinen sote-malli on aivan järkyttävän huono. Voisin veikata ettei tuokaan ainakaan nykyisessä muodossaan mene maaliin. Josko sitten KOK-PS hallitus pohjalla saataisiin vähän järkevämpi malli. Tai no eiköhän PS kiellä muiden kuin geneettisesti suomalaisten hoitamisen julkisella rahalla ja sitten pitäisi sekin paska heittää nurkkaan.
Voihan se ollakin noin, juuri nyt. Harmi vaan, että tuo lause kuuluu vasemmiston vakiolauseisiin täysin riippumatta missä mennään.
Eilen haastateltiin jossain Eveliina Heinäluomaa, joka totesi siinä toisen vakiolauseen: "nyt ei ole aika leikata". Harmi, ettei toimittaja kysynyt koska on ja mistä, vai voiko yli varojen jatkaa loputtomiin. Lopultahan demarit tulevat ja ehdottavat leikkauksena luopumista siitä, että rikkaat saavat pitää osan palkastaan itsellä. Siihen on puututtava.
Oikeuskansleri Pöysti esitti puolustuksen puheenvuoron eilen. Aiheena oli hallituksen heikko lainvalmistelu. Marin oli hiljaa. Edellisen, Sipilän hallituksen heikko lainvalmistelu nousi aikanaan esille. Sipilä esitti puolustuksen puheenvuoron silloin. Oikeuskansleri oli hiljaa.
Onhan tuossa taas eroa sen osalta, miten vastuuta otetaan ja miten vastuuta ei oteta. Helsingin tulevalta pormestarilta hyvä huomio:
www.verkkouutiset.fi
Onhan tuossa taas eroa sen osalta, miten vastuuta otetaan ja miten vastuuta ei oteta. Helsingin tulevalta pormestarilta hyvä huomio:
"Juha Sipilä ei vierittänyt syytä oikeuskanslerille" | Verkkouutiset
"Juha Sipilä ei vierittänyt syytä oikeuskanslerille" | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Marinin linjan normaali. Koitetaan kertoa kaikki neutraali tai positiivinen itse, kritiikkiä korkeintaan arvostellaan.
Täysin itsekeskeinen tyyppi. Parasta, että sen kannattajat ovat, somessa varsinkin, ryhtyneet sen äänitorveksi. Jos joku arvostelee, niin ei kauaa kestä kun joku huutaa misogyyni.
Täysin itsekeskeinen tyyppi. Parasta, että sen kannattajat ovat, somessa varsinkin, ryhtyneet sen äänitorveksi. Jos joku arvostelee, niin ei kauaa kestä kun joku huutaa misogyyni.
Aikanaan ihmeteltiin tässä ketjussa, miten kotitalousvähennyksen hinta ei juuri vaikuttaisi sen käyttöön, käyttäjien olevan karrikoiden rikkaita ja kieltäydyttiin uskomasta mm. VATT:n ja palkansaajien tutkimusta, jota palstan vasemmisto arvosti. Olihan tulos sopiva, vaikka täysin epälooginen. Hinnalla on väliä.
Totesin silloin, että odotellaan pätevämpää tutkimusta tai selvitystä. Nyt sellainen saatiin. Akava Worksin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä noin 180 000 tienasi vuonna 2019 alle 35 000 euroa, noin 171 000 kuului tuloluokkaan 35 000–65 000 euroa ja runsaat 115 000 ansaitsi vähintään 65 000 euroa.
Noin puolet vastanneista kertoi ostavansa kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita, koska vähennys alentaa niiden hintaa.
www.verkkouutiset.fi
Vuonna 2019 yli 75 000 asiakasta enemmän tarvitsi tekijän kohteeseen kuin vuonna 2014. Käyttäjämäärien noususta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ehkä ole vielä nähty. Kysynnän lisäys on väistämättä tukenut työllisyyttä. Siis normaali ja päinvastainen tulos, mitä VATT ja Palkansaajat saivat-
VATT ja Palkansaajat toteuttivat nähtävästi sellaisen selvitystuloksen, mikä miellytti vasemmistohallitusta. Faktoilla ei väliä ollut.
Totesin silloin, että odotellaan pätevämpää tutkimusta tai selvitystä. Nyt sellainen saatiin. Akava Worksin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä noin 180 000 tienasi vuonna 2019 alle 35 000 euroa, noin 171 000 kuului tuloluokkaan 35 000–65 000 euroa ja runsaat 115 000 ansaitsi vähintään 65 000 euroa.
Noin puolet vastanneista kertoi ostavansa kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita, koska vähennys alentaa niiden hintaa.
”Pieni- ja keskituloisten joukossa eniten kotitalousvähennyksen käyttäjiä” | Verkkouutiset
”Pieni- ja keskituloisten joukossa eniten kotitalousvähennyksen käyttäjiä” | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Vuonna 2019 yli 75 000 asiakasta enemmän tarvitsi tekijän kohteeseen kuin vuonna 2014. Käyttäjämäärien noususta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ehkä ole vielä nähty. Kysynnän lisäys on väistämättä tukenut työllisyyttä. Siis normaali ja päinvastainen tulos, mitä VATT ja Palkansaajat saivat-
VATT ja Palkansaajat toteuttivat nähtävästi sellaisen selvitystuloksen, mikä miellytti vasemmistohallitusta. Faktoilla ei väliä ollut.
Yle: Marinin hallitus jätti elinkeinoministeri Lintilän sivuun exit-strategian valmistelusta, vaikka monien yritysten ahdinko on suuri – ”Valmistelu on ollut valtioneuvoston kansliassa ja STM:n kansliassa”
Elinkeinoministeri ei ole päässyt mukaan valmistelemaan exit-strategiaa, vaan suunnitelmaa laatii muun muassa Krista Kiurun (sd) johtama sosiaali- ja terveysministeriö. Yrittäjien Pentikäisen mukaan tämä ei ole ”mistään kotoisin”.
www.kauppalehti.fi
Mitähän tästäkin sanoisi? Toivottavasti hiljalleen aletaan huomata, että nykyhallitus oikeasti on maan historian yrittäjävastaisin. Luvassa on enää pelkkää ruoskaa sinne päin.
Keskustalla oli ja on edelleen mahdollisuus viheltää tämä hulluttelu poikki.
Marinin lähestymistapa exitiin selvisi jo HS:n artikkelista, jossa ne tahot, joiden tulisi olla mukana valmistelemassa exitiä, työnnettiin osin sivuun. Vastuu annettiin Marinin luottonaiselle, Kiurulle, ja elinkeinoelämää tunteva Lintilä saa katsella sivusta. Marin johtaa prosessia. Mitä tästä seuraa?
Viimeisen vajaan vuoden perusteella aivan uskomattoman heikko exit-suunnitelma, jonka epäonnistumisesta kantaa vastuun oikeuskansleri.
Noh. Lintilän koronasaavutuksiin on tänän mennessä kuulunut rajojen pitäminen auki ulkomaalaisille Lapin turisteille, joita ei sitten lopulta Suomeen saatukaan, vaan rajan yli tuli virusvariantteja. Ilman Lintilää saadaan mahdollisesti yritykset auki tasapuolisemmin koko maassa, eikä mennä Lappi edellä ja Uusimaa perässä. Tai sitten ei.
Toisaalta Marinin hallituksessa elinkeinoministeri johtaa valtion elinkeino-, innovaatio-, alue- sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa(?). Hänen vastuullaan on työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolle, energiaosastolle sekä elinkeino- ja innovaatio-osastolle kuuluvien asioiden käsittely.
Kun Lintilä syrjäytettiin, en usko, että ministeriön osaavia virkamiehikään ko. asioissa huolittiin mukaan.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy